Sivun näyttöjä yhteensä

27. maaliskuuta 2018

Qq



Professori Heikki E.S. Mattila on keskittynyt oikeuslingvistiikkaan. Useimmat eivät tiedä, mitä se sellainen on, syödäänkö sitä vai juodaan vai pannaanko päähän.

Kirja on omiaan salpaamaan hengen kaikilta muilta paitsi Mattilan tuntevilta. Se on niin hyvä ja kattava ja lisäksi kieleen terveesti suhtautuva.

Sekä lakimies että muut tuntevat kysymyksen, jota eivät aina tunnusta: mitähän tämä tarkoittaa, jos mitään. Itse liikutuin syvästi penkoessani hiljan tietosuojaa koskevan lainsäädännön valmisteluasiakirjoihin.

Muuan 1800-luvun mies, lakimies, sai nimiinsä ajatelman: ”Miksi esittää asia yksinkertaisesti, kun siitä saa niin ihastuttavan monimutkaisen!”

Mattilassa on miestä mainitsemaan suorin sanoin sekin, että lainopin alalla yksi syy on itsetehostus, kirjoittajan halu korostaa oppineisuuttaan, oli se aitoa tai ei. Hän jopa viittaa lyhenteistä kirjoittaessaan okkultismin perinteeseen. Ei loitsu mene toteen, jos joku ymmärtää sen. ”Hokkuspokkus” on väännetty sanoista ”hoc est corpus meus” eli ehtoollisen asetuksesta: tämä on minun ruumiini. Uskonpuhdistussyistä viiniä ei mainita.

Otsikon kaksi q-kirjainta ovat aikanani oppimani memoriaalipöytäkirjan eli istunnon kestäessä laaditun luonnoksen merkintä kulujen kuittaamiseen. Lopullisessa versiossa niiden paikalla luki ”Asian laadun johdosta asianosaiset saavat pitää heille oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut vahinkonaan.”

Kyselin vuosikymmeniä viisaammiltani, mistä tuo qq on peräisin ja järkevin vastaus oli ”quod quitteras”, mikä ei valitettavasti ole mitään kieltä tai ehkä sitten latinan pronomini ja yhdistelmä ruotsin ja latinan kielistä. Oikeudenkäyntikuluja koskeva lausua lyhennettiin ”exp.” ja jotkut lukivat sen ääneen: ”Exp 100 mk.” Joku oikeuttaan hakeva oli tiemmä kuullut tämän väärin ja vastannut Herra Puheenjohtajalle:” No, hepskukkuu.”

Tämä ei ole Mattilan kirjan esittely, vaan päivittelyäni siitä, että joku voi toteuttaa noin valtavan hankeen noin hyvin ja johdonmukaisesti. Sain kirjan pari päivää sitten tekijältä (ja ojensin omani).

Kirjoitan tämän lähinnä äidinkielen opettajille ja muille kielen ilmiöistä avarasti kiinnostuneille. Kirjaa lukiessa näet tulevat mieleen monet muut alat, kuten laitteiden kokoonpano- ja käyttöohjeet, jotka tosin ovat siirtyneet suureksi osaksi YouTubeen, lääketiede ja esimerkiksi rakennuspiirustukset ja -määräykset, joissa sananvalinnat ja kielen muodot saattavat olla niin ratkaisevan tärkeitä, että henkilökohtaisiin taidonosoituksiin ole todella aihetta. Esimerkiksi kosteiden tilojen eristyksen yhteydessä ei pidä käyttää sanoja ”tai muu vastaava” siveltävä aine tai laatta. Riitatilanteessa vastapuoli voi väittää, että paperimassasta muodosteltu levyntapainen on ihan vastaava.

Sekä juristit että lääkärit käyttävät latinankielisissä sanoissa ahkerasti lyhenteitä. Syy on se, etteivät he osaa latinaa mutta ovat saaneet jostain tiedon, että sanoilla on taivutus. ”Inf. cord.” tarkoittaa sydänkohtausta. Kaikeksi onneksi molemmat sanat ovat maskuliineja, joten ”infarctus cordis” -mutta kolmannen deklinaation nominien kanssa saa olla varovainen

Lakikieli on petollista, koska tavallinen kielemme sana saattaa tarkoittaa aivan muuta kuin luulisi. Ainakin minulle on vastattu useasti huomautukseen ”tuollainen päätös olisi moitteenvarainen”, että ”kyllä minä sen moitteen kestän”. Moite tarkoittaa tuomioistuimessa ajettavaa kannetta, jossa vedotaan pätemättömyysperusteeseen.


Mutta Mattilan mainio teos ei ole moitteenvarainen eikä väitteenvarainen

15 kommenttia:

  1. Qualitate qua, lauseen alku, mutta minkä lauseen, onkin kiperämpi kysymys.

    VastaaPoista
  2. Voi väittää, voi, mutta todistustaakka asiassa on sillä joka on laittanut vesieristeeksi vessapaperia. Pitää näyttää vessapaperin vesieristyssertifikaatti, tai osoittaa esim. VTT:n testillä että se pitää ko. paikassa vettä yhtä hyvin kuin se alun perin määritelty tuote.

    Rakennusalalla kyllä riittää näitä jotka jaksavat inttää sananselityksistä, mutta ne eivät yleensä ole juristeja. Juristit eivät väitä, että "huolehtiminen" ei velvoita tekijää mihinkään.

    AW

    VastaaPoista
  3. JK: ”Hokkuspokkus” on väännetty sanoista ”hoc est corpus meus” eli ehtoollisen asetuksesta: tämä on minun ruumiini.

    Saanen osoittaa "oppineisuuteni" toteamalla, että se corpus on neutri; ergo: hoc est corpus meum.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hokkuspokkusta kuuluu tehostaa sanalla filiokkus joka taas on katolisesta uskontunnuksesta (filioque)ja suuren skisman aiheuttaja.

      Poista
    2. Juu, ja se viinin puuttuminen johtuu siitä, että tämä lause on ehtoollisen asetussanoista. Se on siis messun kuuluvin ja näkyvin kohta, joka jää maallikolle mieleen: "Tämä on minun ruumiini (joka annetaan jne)." Viini tulee vasta paljon myöhemmin, noin lauseen päästä. ("Tämä malja on uusi liitto minun veressäni...") On siis selvää, ettei se mahdu tähän korvakuulolta opittuun hokemaan. Sen sijaan asialla ei ole mitään tekemistä uskonpuhdistuksen kanssa. Kyllä katolinenkin pappi pyhittää viinin. Ja juo sen yksin.

      Ihan samalla lailla venäläinen "hospottaa" venäjää ja hokee stereotyyppisesti "hospotipomilai". Eli siis Господи, помилуй! 'Herra, armahda!' Korvakuulolta opittu vieras kieli koostuu yleensä jostain toistuvasta, mieleenpainuvasta lauseesta, joka sitten mukautetaan oman kielen äänneympäristöön. Ei sillä ole sen suurempaa ideologista sisältöä.

      Poista
    3. Asemasodan aikaan Aunuksen takana kenttätykistörykmentin pojat harjoittelivat joutessaan aseenkäsittelyä vanjan komennoilla.
      "Vintoofka remelistä naplitsoi!" tarkoitti "Olalle vie!"

      Korvakuulolta Kunnaksen Ilkka

      Poista
  4. Höpskukkuu tuo sun paperimassasta tehty vedeneriste.

    Kyllä mainintaa "tai vastaava" voi hyvin käyttää, mutta se on itse asiassa tarpeetonta. Rakennusalan yleisten sopimusehtojen mukaan urakoitsijalla on oikeus esittää vastaavaa tuotetta, mutta hänen täytyy osoittaa ja hyväksyttää tilaajalla korvaavan tuotteensa vastaavuus. Ja jos tuote ei ole vastaava, pätevän vedeneristeen tilalle laitetaan mitä sattuu käytössä vanhoja jämiä olemaan, on tilaajalle aivan riittävä peruste kieltää kyseisen tuotteen käyttö.

    VastaaPoista
  5. Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Kyseessä on kirjan 2. painos. Ensimmäinen painos ilmestyi v. 2002.

    VastaaPoista
  7. Inf. cord.= Infarctus cordis = sydäninfarkti = sepelvaltimon tukkeutumisesta johtuva paikallinen sydänlihaskuolio.

    Kieltämättä Wikipedia väittää sydänkohtauksen olevan saman kuin sydäninfarkti mutta Duodecimin Lääketieteen Termit vuodelta 2016 ei tunne ollenkaan sanaa sydänkohtaus.
    https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4ninfarkti

    Duodecimin julkaisu Lääkärin tietokannat tuntee termin sepelvaltimotautikohtaus, mikä ei kylläkään aina johda sydäninfarktiin.


    VastaaPoista
  8. Päätös voi olla moitittavissa, vaikkei se olisi moitittavissa. Kukin on taipuvainen pitämään oman alansa sanalle antamaa merkitystä "oikeana", mutta kai se yleiskielen merkitys on oikea, muut pitää erikseen perustella. Kun kirkonmies puhuu vastuusta, juristin on hölmöä sanoa että ei se tuota tarkoita.

    VastaaPoista

  9. Varmastikin iso ilo osua ilmaisurikkaaseen raikkaaseen kieleen omalta eksperttiysalalta. Ja ovathan nuo lait ja sen kaikkinainen skolastiikka tosi keljua luettavaa. Tärkeitä koska lain puolleen saaminen on poliisin puolleen saamista. Ja muuthan kuuluu aseriisua.

    Järkyttävän upeata suomea on Kuisman-Keskisarjan Erehtymättömät läpi paksun volyymin. Kantsisi meikänkin lukea uudelleen, vaikka ajattelenkin että herroilta on pihvi hukassa. Se rahan salaisuus, ajassa ja tilanteissa vaihtuva.

    Joku vuosi sitten kuuntelin korvat punaisina Kuismaa Kirjamessuilla jututtajanaan Lasse Lehtinen. Yleisöstä pongasin pankinjohtaja Palin-Lehtisen. Tilanne kirkui hänen puuttumistaan. Sitä ei tullut, olisiko toimenkuva työnpilkkomis yhteiskunnassa osannutkaan ! Paha sanoa, äsken kuulin itseään Esko Seppästä ja puhe tuntui juuttuneen pre-helibor aikaan, ennen koko rähinää. Arvopaperistamisia, mark to market omahyväistulkintoja. Tuloksenjärjestelypoistojen ja piilovarauksen idyllikapitalismin aikakauteen. Ja olivathan ne oikaistut kirjat Ilmarisessa Niilo Hämäläisen kirveskäden ulottuvilla. Ja lakimiestensä, ekonomistiensa.

    En arvaile. Mopo karkaa taas. Näistä lemppareistani neofinansseista piti jankuttamani. Otin Eduskunnan kirjastosta kajoomattoman kappaleen Rahamyllyt kuriin by Frederic Lordon ja käännös Mikko Keinänen, meni painoon kesällä 2008 ennen Lehmania ja suomennos 2010.

    Luin tuoreeltaan, hurmaannuin kuinka noin äkkiä koko sotku suorittuna. Kuinka iskevää ilmaisua käännös. Sitten se jäi. Koskapa tehty kesken kierteen jo puolivälissä 2008, ja kun en tahtonut tiukkaa asiaa ymmärtääkään, sivussa pidetty kuten muutkin kanssasuomalaiseni.

    Tämä Lordonin loistokirja, pikkanen Intopamfletti oli taas elämys ja hämmästys. Että kuinka jo 2008 puolivälissä valmista. Minulle sen häikäisevä nasevuus ja Keinäsen ilmiömäinen ilmaisutaito oli nyt uudelleen luettuna shokki, vielä pahempi kuin 2010 tuoreeeltaan. Pidin sitä silloin mielipidejulistuksena vaikken osannut väittää vastaa. Retoriikkana finanssiruhtinaiden kiroamiseksi.

    Nyt uudestaan katsottuna minusta on täysin selvää että yhteisöjen kulttuuriantropologi Lordon on istunut korva tarkkana ja järki viritettynä sisäpiiriläisten pöydissä. Ranskan hienot pankkiirithan kulkivat ihan kärjessä ja kuppasivat Amerikan subprimeläisiä minoriteetteja ja Saksan osavaltiollisia pankkeja ja kaupunkien säästöpankkeja raskaamman kautta. Nyt ne puhuivat rahamyllyistään ilkkuen tai katuvaisina mutta tekijäntiedolla kujanjuoksusta Kriisiin.

    HS eilinen juttu s. A 18 siis 27.3. "Amiraalikatu on asuntopolitiikan symboli" av Noona Bäckgren nousee syväkurkusta. Siinä lyhyesti mutta tarkasti saadaan sanotuksi mitä Arvava oli ja mitä sitten ja mitä nyt.

    Vuoden lehtimiestyö, ensimmäinen vuosikausiin vaiko vuosikymmeniin. Aran sisältä tai pankista on joku paitsi puhunut myös ymmärtänyt sosiaalihistoriaa terävällä älyllä ja aralla omallatunnolla. Näillä institutionaalisilla paalutuksilla ja rakennustelineillähän vähätuloinen työläisperhe näki valoisan tulevaisuuden. Ja teki sen Suomensa, hyvinvointiValtionsa.

    Se varastettiin. Mikä irvikuva yhteiskuntapolitiikasta sittemmin onkaan noussut myrkkykukkaansa.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  10. Tuon Exp 100 mk mieluusti lukisin: exp100 mk eli Neperin luku potenssiin 100. Saisin ainakin muhkean lukuarvon. Latinasta en tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ei. Exp100 ei merkitse mitään, koska siitä puuttuu luku, joka korotettaisiin potensiin sata. (Miksi tällaistakin joutavaa tänne kärrätään?)

      Poista
    2. Syyhän on selkeä, siksi että tällä oikoluku on parempaa laatua.

      Poista