Sivun näyttöjä yhteensä

24. maaliskuuta 2018

Korpilammen tunnelma



O FORTUNA
(1100-luku, latina - Carmina Burana)


Onnea me
kumarramme
oikuttelevaa.
Se vähenee
tai lähenee -
ja on puistattavaa!
Se paaduttaa
ja maaduttaa,
ja murtaa hauraan mielen.
Vie vauraan maan
se mukanaan
ja hyytää järjen, kielen.

Muuttumaton,
puuttumaton
on onnen kehrän kulku.
On osamme
se onnemme
viimeinen salpa, sulku.
Tai varjona
on tarjona
sen suuri ilkivalta.
Kesken pelin
 se kääntyy selin,
katoaa kaikkialta.




Tie kapinaan
vie vapinaan,
ei onni kulje myötä.
Se heittelee
ja peittelee
ikuista ilkityötä.
Se loitolla
on voitolla
ja näppää harpun kieltä.
Ei kansa maan
voi milloinkaan
ymmärtää onnen mieltä.

= = = 

O Fortuna,
velut luna
statu variabilis,
semper crescis
aut decrescis;
vita detestabilis
nunc obdurat
et tunc curat
ludo mentis aciem,
egestatem,
potestatem
dissolvit ut glaciem.

2.
Sors immanis
et inanis,
rota tu volubilis,
status malus,
vana salus
semper dissolubilis,
obumbrata
et velata
michi quoque niteris;
nunc per ludum
dorsum nudum
fero tui sceleris.

3.
Sors salutis
et virtutis
michi nunc contraria,
est affectus
et defectus
semper in angaria.
hac in hora
sine mora
corde pulsum tangite;
quod per sortem
sternit fortem,
mecum omnes plangite!

(Suom. J.Kempinen)


11 kommenttia:

  1. Nolite te bastardes carborundorum.

    - The Handmaid's Tale, Margaret Atwood.

    VastaaPoista
  2. Voi helkkari, miten hyvälle tuulelle tulin tuosta!

    Mutta trenkääkö tässä ollenkaan päivän ravipeliä laittaa, kun se onni on tommonen filuri?

    VastaaPoista
  3. Aivan tulee etsimättä mieleen Karles Putkimonttööri, tuore kapinallinen kujanjuoksulla läpi Euroopan, kunnes löytää itsensä kalterien takaa.

    VastaaPoista
  4. . . . Kemppinen osaa. Sanoo hän ja kääntyy onnettarten puoleen kysyäkseen . . . niin mitä?

    VastaaPoista
  5. Sopimattomia säkeitä. Loistavaa.

    VastaaPoista
  6. Kun olin nuori, hiihdin vaikeita latuja. Vaikeita ylämäkeen ja vaikeita alamäkeen. Hiihdin parempaa aikaa. Latuni oli lunta täysi. Minä tein latuni lumen päälle.
    Nyt olen vanha ja kaukana.
    Ladut ovat sulaneet polkujeni päälle.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  7. Googlen kääntäjä:

    Onni
    kuin kuu
    muutettavissa;
    alati kasvava
    ja katoamassa;
    vihamielistä elämän
    nyt on kova
    ja sitten rauhoittaa
    hetken mielijohteesta;
    köyhyys
    teho
    kuin jää.

    2.
    kohtalo
    ja tyhjä;
    kääntöpyörän
    huono
    terveys
    haalistuu
    varjostama
    ja salaa
    te rutto minuakin;
    Nyt peli
    minun alasti
    calvata.

    3.
    kun terveys
    ja teho
    ei nyt;
    asiaankuuluvat
    ja vammaiset
    aina töissä.
    tähän aikaan
    viipymättä
    nyppiä jouset;
    koska kohtalo
    kaikki itkevät
    minua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käännösautomaatin jäljiltä ensimmäisestä säkeistöstä olisi stilisoinnilla saatavissa julkaisukelpoista, ajatus siitä jo tuollaisena välittyy. Seuraavat säkeistöt ovatkin sitten tajuttoman koneen tajunnanvirtaa, josta ei tolkkua saa.

      Ei taida Kemppisen elinaikana vielä konekäännöksestä olla kilpailijaksi..

      Poista
  8. Näin se menee!
    Hyvä käännös Jukka.
    Tulehan kuuntelemaan Orffiamme huhtikuussa Helsinkiin.

    VastaaPoista
  9. Säpsäkkää runoa. Kalevalaista ei silti mikään voita. Näin tilallinen Eemeli Kujala juhlavärssytteli rovastinsa A.O.Wuorimaan jäähyväisjuhlassa 25.4.1915 Sippolassa.


    Osuuskauppamme ovela
    saapi kiittää kuntoanne
    apuanne alussansa

    Myöskin mahti maitomylly,
    Kymenlaakson kulta Sampo
    Saanut on teiltä syntysanat,
    Steriliseerauksen tavat.
    Säästöpankki paikallansa
    ompi myöskin alallansa,
    turvan takaa köyhemmille,
    vakuun varman rikkahille

    Ja niin poispäin sielunhoitoa unohtamatta. Tätähän se oli seuraelämä ennen konsumerismia ja ostoviihdettä.

    Koitin katsoa Daehn veljeksistä lisää mutta hukuin APE kukkaroon tai sen salpoihin. Voisihan sen ostaa koko sarjan ja tuoda taksilla himaan vaan kun ei saa aikaiseksi eikä olisi paljoa käyttöäkään. Daehnit osuivat käteen tuon Wuorimaan kotiseutukirjauksista. Pikku vihkonen satakunta sivua lojui Aino kirjaston poistokärryillä. Wolmar D. oli se Bobrikoffia edeltänyt ministerivaltiosihteeri. Haki oitis Nikolai II nimen Porvoon papereihin. Ja veljensä Aleksander pani alulle sen juustolan.

    Tuoreen pastöroidun, vai miten streliliseeratun maidon junakuljetus Kaipiaisten asemalta Pietariin oli iso juttu. Maitotilojen poikia ja tyttöjä alkoi vilistä oppikouluissa, kiitettäviä vetivät. Daehnit olivat käyneet Haminan kadettikoulun ja kapteeniksi/everstiksi tituleerattuina tarmoilivat siviilielämässä.

    Wolmar möi metsät norjalaiselle Halla-yhtiölle. Wuorimaa organisoi ison luoton valtiolta ja jakoi sen ex-torppareille jotka menestyivätkin kiitos maitotalouden. Vähemmät alustalaiset kitkeröityivät ja kun polttopuunkin oton Halla kielsi, alkoivat lämmitellä tuhopolttojen fyysis-henkisellä lämmöllä omiksensa kuvittelemissaan takametsissä siinä 1900 ympärillä.

    Sopimussotkuista vihkonen sanoo sanan pari. Kai tämä vapaan yritteliäisyyden oikeusjärjestys syntyi tappeluista ja senaatin tapauskohtaista kirkon keskelle kylää panemisimista. Vähän niinkuin tapaoikeus tapaa kehittyä.

    Säästöpankista runoiltiin täyttä asiaa vaikka tuo turva köyhemmlle, vakuus varma rikkaammalle voisikin särähtää Hankenit sun muut anti-sivistyslaitokset maisteroineitten korvanipukoiden väliseen järjettömyyteen.

    Mutta ah niin kauniiden hiusten alla. Ja päällekävelynä kaupanpäälle bonustettujen säihkysäärten ekshibitionismissa -mitä julkeutta Kultursamfundet toisteli mainosseinässään. Siis naimakaupan ja pian perintöverottomuudenkin. No johan meilläkin vastatulet kytevät ja räppi argumentoi.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  10. jäi mainitsematta että että käännös on elegantti

    VastaaPoista