Sivun näyttöjä yhteensä

8. maaliskuuta 2018

Hedelmällisyys



Onko mielestäsi ennenaikainen kuolema kovien kärsimysten jälkeen paha asia?

Viime vuosisadalla vastaaminen tuohon kysymykseen saattoi olla vaikeaa. Tilanne on muuttunut.

Mitä vähemmän lapsia kuolee, sitä vähemmän heitä syntyy. Luvut ovat selvät. Ne jotka esittivät muun ohella väkivaltaisia keinoja Afrikan ”väestöpommin” purkamiseksi muutamia vuosikymmeniä sitten, olivat väärällä asialla.

Mikä on nykyisin keskimääräinen kuolinikä (oikeammin eliniän odote) koko maapallolla. Harva tietää. 71,4 vuotta.

Miten suuri osa maailman väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä? – 10 prosenttia.

Oma tietoni oli ”ainakin puolet”. Se tieto on 1970-luvulta. Silloin arveltiin, että oma osuutemme, 50 prosenttia, joka siis ei elä äärimmäisessä köyhyydessä, on saavuttanut tuon tilan sorrolla, riistolla, siirtomaavallalla ja öljyllä ja kivihiilellä. Maailma nähtiin nollasumana. Se mikä toisilla on, on toisilta pois.

Äärimäisen köyhien ihmisten lukumäärän laskeminen 50:sta 10:en noin 35 vuodessa on tietenkin vaikea, miltei mahdoton laskea. Tässä ovat takana maailmanpankin laskelmat ja itse selostus on hiljan mainitsemastani Pinkerin kirjasta ”Enlightment Now”.

Pinker ei ole sen alan spesialisti, mutta on meillä esimerkkinä Suomi ja suhteellisen hyvät tiedot siitä, mitä elämä oli useimmille 1800-luvun lopulla. Suomessa tilanteen muutti nopeasti teollisuus – siis sahat ja hyvin pian selluloosa ja paperi, ja niihin liittyen kauppa.

Aika yleisen pessimismin ilmapiirissä Suomessakaan ei yleensä muisteta, että tilastollisesti esimerkiksi minun elinaikanani käytettävissä olevien varojen määrä on kaksinkertaistunut useaan otteeseen.

Leipäjonot Suomessa herättävät aiheellisesti suuttumusta. Ei ole mitään taloudellista syytä, ettei jokainen välttäisi täällä aliravitsemusta tai olisi vailla kattoa päänsä päälle. Nämä ovat yleistyksiä. Poikkeuksia on.

Mutta se on syytä tietää, että kehitys on kaikkialla maailmassa samansuuntainen ja että joidenkin ympäristöuhkien torjuminen on kiinni rahasta, oikeastaan rahan käytöstä (allokoinnista).

Muuan nobelisti selitti viime vuosikymmenien vaikeasti käsitettävän nousun noin  kolmella syyllä: laajeneva vapaakauppa (kansainvälinen työnjako), tiede ja teknologia ja Mao Zedong.

Viimeksi mainittu teki suuren palveluksen maailmalle kuolemalla. Siitä alkoi reaalisosialismin horjuminen, tunnetuin seurauksin.


Ne ihmiset, joiden mielestä työvoiman liikkuvuus on huutava epäkohta, ovat yhtä väärässä kuin ne, joiden käsityksen mukaan taloudellinen kasvu hyödyttää vain kaikkein rikkaimpia. Oma lisäykseni taiteesta ja viihteestä. Ne ovat tällä hetkellä mm. USA:n ja Ruotsin toiseksi suurimpia vientiteollisuuden aloja…

13 kommenttia:

  1. Mitkä muuten ovat tiedettä käynnissä pitävät suurimmat moottorit?

    VastaaPoista
  2. Ei kannata maalata piruja seinille, niitä on jo tiettyjen vanhojen kirkkojen seinillä ja katoissa, mutta sen sijaan kannattaa käydä katsomassa esimerkiksi Suomen YK-liiton sivuilta tilastoja väestönkehityksestä:

    http://www.globalis.fi/Tilastot/Vaeestoemaeaerae

    Sieltä löytyy tietenkin ennusteita. Maailmanloppu voi olla väärä sana, kun vedetään johtopäätöksiä esimerkiksi vuosien 2050 tai 2090 tilanteesta, mutta kyllä olemme planeetalla käytettävissä olevien resurssien ja niiden jakamisen logiikan suhteen aivan muualla kuin onnelassa, jos nuo väestöluvut toteutuvat.

    Luonnon monimuotoisuus on jo nyt vähentynyt huomattavasti. Merien tilanne on huolestuttava. Ilmastonmuutos ajaa ihmisiä pois kotiseuduiltaan. Lännessä ja muuallakin jatkuu asioiden hienosäätö kulutusjuhlien ollessa ylimmillään. Jotta nykyihmisen tulevaisuus näyttäisi globaalissa mittakaavassa valoisalta, pitäisi tapahtua rajuja muutoksia kuluttamisessa ja syntyvyydessä.

    Jos maailma pelastuu sillä, että kaikista koulutetaan länsimaalaisia keskiluokkaisia kuluttajia, jotka elävät 70 vuotta, niin tarvitaan äkkiä lisää asutettavia planeettoja.

    Työperäinen liikehdintä maapallolla on aivan muuta kuin erilaisten hätien ajamat ihmisjoukot ja kansainvaellukset. Molempia nähdään, mikäli nykymuotoinen luonnon tuhoaminen sekä valtaisa sikiäminen (etenkin Afrikassa ja Intiassa) jatkuu.

    Tuosta YK:n tilastosta. Naputelkaa tilastoon vuosi 2017 ja verrokkivuodeksi esimerkiksi 2050. Katsokaa sitten Intian, Pakistanin, Nigerian, Etiopian, Kongon demokraattisen tasavallan, Tansanian, Ugandan, Kenian, Norsunluurannikon ja miltei minkä hyvänsä suuremman Afrikan valtion tilastoja, ja näette mitä väestöräjähdys tarkoittaa. Ei kannata mennä vielä tässä vaiheessa vuoteen 2090, koska näky on jokseenkin masentava.

    Koska väestönkasvu ei ole abstraktia vaan konkretisoituu vaikutuksineen tilassa ja ajassa, on selvää, että ratkaistavia ongelmia seuraa. Yhä köyhtyvät seudut eivät elätä valtavia ihmismääriä.

    Minua epäilyttää ennen kaikkea ihmiskunnan kyvykkyys järkeviin ratkaisuihin. Jos järkeä olisi ollut, emme olisi tässä tilanteessa, että uhkakuvat eivät ole vain kirkonmiesten pelottelua. Oletteko lukeneet, millaisia varoituksia asiantuntijat eli tiedemiehet kirjoittavat maailman tilanteesta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei huolta, kyllä luonto tämänkin hoitaa:

      "It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is most adaptable to change."

      Poista
    2. Niin, ihminen on hoidellut luonnon siihen kuntoon, että varmasti luonto puolestaan kohta saattohoitaa nykyisin tuntemaamme ihmistä. Saa nähdä miten ihminen adaptoituu siihen muutokseen, jonka itse aiheuttamamme muutokset luonnossa ovat aiheuttaneet. Ihmisen ongelma on ihminen, ei luonto. Luonto jää tänne miljardeiksi vuosiksi senkin jälkeen, kun homo sapiens ei enää planeettaa tallaa, mikäli kosmologiset laskelmat paikkansa pitävät. Mutta kyllä minulla on pienoinen hätä, kun katson ihmismaailman tilaa. Olemme pystyneet tuottamaan hyvinvointia, mutta kovin kustannuksin yhtälössä, jossa ihminen ei ole ainoa tekijä.

      Poista
  3. Bloginpitäjä jatkaa ansiokasta ja tärkeää pohdiskelua väestönkasvun, hyvinvoinnin ja ihmiskunnan tulevaisuuden kolmiodraamasta, joten josko siis minäkin rohkenen. Pahoittelen.

    Lienee kiistatonta, että hyvinvointi sekä Suomessa että maapallolla on lähes kaikilla mittareilla jatkuvasti parantunut. Lukekaa Esko Valtaojan uusin kirja jos ette usko.

    Niinpä Valtaoja on optimistinen tulevaisuuden suhteen. Hän ei kiistä suuria ongelmiamme, ainakaan ihan yksioikoisesti, mutta uskoo ihmisen teknisellä etevyydellään ne ratkaisevan. Kuten ennenkin.

    Kuunnelkaa toisaalta myös tiedemiesten vetoomuksia - viime vuonnahan 15 000 kansainvälistä tutkijaa toi esiin huolensa maapallon tilasta ja nosti ykköshuoleksi väestönkasvun kaikkine seurausvaikutuksineen. Ennakkoluulottomimmat voivat lukea Pentti Linkolaa.

    Ketään ei kannata uskoa suoraan. Vahvimmat argumentit ratkaiskoon. Itse toivon, että Valtaoja on oikeassa, mutta maailman tärkeimpien johtajien toimintaa seuratessani en osaa vakuuttua. Tilanteessa, jossa globaalit jännitteet tuntuvat lisääntyvän.

    Traagisimmalta tuntuu se, jos ihmisen ylivertainen tekninen osaaminen, joka on luonut kiistattoman hyvinvointimme ja jota itse suuresti arvostan, on samalla suuressa mittakaavassa ongelmiemme syy.

    Itse en jaksa uskoa, että silmien sulkeminen, enemmistön ratkaisu, on oikea tapa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne, jotka yrittävät muuttaa koko maailmaa, tuskin ovat voittajia. Sopeutumiskykyiset luultavimmin ovat.

      Poista
  4. Kun ihmisellä on leipää ja lämmin/viileä asunto, elikkä siis työtä ja rahaa tarpeeksi, en sano, että riittävästi, koska kelläpä olisi omasta mielestään mitään riittävästi, siis tarpeeksi kaikkea mukavaa, niin silloinko alkaa tuntua tyhjiöltä ja kaivata hän jotain epämääräistä, tavanomaista viihdettä syvällisempää, taidetta leivän päälle ja sisältöä sirkushuviin...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  5. Yksilö ei ajattele elämänlaatuaan vertaamalla johonkin 1800-lukuun, vaan edelliseen sukupolveen tai ehkä vain vanhempiin sisaruksiinsa. Moni nuori tietää, ettei saavuta vanhempiensa elintasoa. Aiemmat sukupolvet eivät joutuneet kilpailemaan markkinoilla koko maailman kanssa. Nykyiset joutuvat ja ne ovat joka hetki siitä tietoisia. Tuntuuko hyvältä?

    VastaaPoista
  6. Afrikkalainen mies lisääntyy viriilisti riippumatta lasten kuolleisuusasteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vain afrikkalainen. Ja jatkaa niinkauan kuin nainen sen sallii. Ja joskus siità riippumatta. Vaikka vàkisin.

      Poista
    2. Jaa...on se afrikkalainen mies ihmeellinen otus kun se osaa lisääntyäkin. Meillä Euroopassa siihen tarvitaan myös nainen. Uskaltaisin myös veikata että ennen pitkää myös Afrikassa naisella on asiassa sananvaltaa

      Poista
  7. Kuin naisten koulutustaso Afrikassa kohenee, myös syntyvyys silellä laskee. Näin totesi jo Michael Toledo 1980-luvulla.

    VastaaPoista