Sivun näyttöjä yhteensä

21. heinäkuuta 2007

Tädin munat

Jossittelua pidetään pahana.

Joissakin tilanteissa se onkin arvoton ajattelumalli. Jos olisi ottanut vähän pidempiä askeleita vähän tiheämin, olisin voittanut juoksukilpailun.

Historiatiede teki itselleen paljon pahaa "pitäytymällä tosiasioihin". Ranke ja kumppanit aloittivat tämän tavan 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella muoti saavutti huippunsa.

Mistä me tiedämme, mitä ovat ne "tosiasiat", joissa olisi pysyttävä?

Emme tiedä. Siksi meidän on tehtävä samalla tavalla kuin esimerkiksi taloustieteilijät. Oletamme.

Ellei taloustieteilijällä ole korkkiruuvia, hän olettaa korkkiruuvin.

Hintateoria eli kysynnän ja tarjonnan laki (lainalaisuus) perustuu oletukseen täydellisestä kilpailusta ja riittävästä, symmetrisestä informaatiosta. Oletus on selkeästi todellisuutta vastaamaton. Silti hintateoria on lukemattomia kertoja koeteltu, riittävän hyvin toimiva malli, jolla todella voi selittää taloudellista toimintaa.

Uskotteko markkinatalouteen?

Kysymys on älyä vailla. Uskotteko metsään? Uskotteko kissoihin? "Markkinatalous" on tiettyjen ilmiöryhmien nimitys. Sitä käytetään, kun halutaan ottaa esiin ja lähemmin tarkasteltavaksi ilmiöitä. Ei se ole uskon asia eikä liioin tosiasia. Se on apupiirustus.

Siis: entä jos Hitler olisi saanut kuulan kalloonsa ensimmäisessä maailmansodassa?

Akateemiset tutkijat kieltäytyvät miettimästä tällaista (paitsi Niall Ferguson).

Voi olla, että tässä kohdin on turha nirsoilla.

Joku harmittelee että Mannerheimista puhutaan jatkuvasti. "Suurmies" on sanomalehtikieltä, mutta Hitler ja Mannerheim ovat kaksi esimerkkiä henkilöistä, joiden asemaan on vaikea kuvitella ketään toista. Hitlerin porkoissa ei ollut ketään, jolla olisi ollut edes likipitäen samantapainen paholaismainen nerokkuus. Hyviä isäntärenkejä hän kyllä löysi, kuten Goebbelsin, mutta tohtori Goebbels oli vain oman aikansa Sarasvuo.

Mannerheimilla, joka ehkä ei ollut häävi sotapäällikkö, oli puolestaan ainutlaatuinen kyky aavistaa oikea hetki ja kävellä kulisseihin eli poistua näyttämöltä. Se on poliitikolle harvinaista ja suosikkisotilaalle ainutlaatuista. Hän teki sen muun muassa 1921, 1932 ja 1946. Hän siis teki sen, mikä oli mm. Paasikivelle ja Kekkoselle ylivoimaista, näillä kun oli tämä käkikellovietti: kukkuu! Täältä tullaan taas.

Jossittelun summittainen tuomitseminen on höperöä myös siksi, että jossittelu on toinen keskeinen tieteellinen menetelmä. Kokeellinen menetelmä taipuu yleensä induktioo. Kerätään havaintoja, kuten lääketieteessä, ja päätellään niistä jostain. Se toinen pitävä tieteellinen menetelmä on deduktio, joka on pätevä aksiomaattisissa järjestelmissä eli mm. matematiikassa. Deduktiivinen päättely toteutetaan kaavalla "jos... niin". Jos suure f saa arvon, joka on reaaliluku, yhtälö...

"Jos koe-eläimelle annetaan päivittäin hormonia N, sen käyttäytyminen..."

Tässä on tieteen ja runouden yhtymäkohta ja sen syy, että lapset ovat taitelijoita.

Lapset osaavat sanoa "leikisti". "Tää olis isä ja nyt tää tulis kännissä kotiin."

Jokseenkin varmojen tosiasioiden pyöritteleinen tuottaa lähinä lasihelmipelin eli toisenlaisia rakenteita. Joskus niistä on hyötyä, mutta useimmiten ei.

Mielestäni oletus olisi mielenkiintoinen: Jos tädillä olisi munat, paljon mielenkiintoista tapahtuisi. Se arvelu, että täti olisi silloin setä, on virheellinen.

Kai niitä transsujakin on?

14 kommenttia:

  1. Jos tädillä olisi munat, saisimme räiskäleitä.

    VastaaPoista
  2. Hehheh!

    Odotan Petjan kommenttia, jossa hän kertoo, että hänen suvullaan on ollut munat jo 1500-luvulta lähtien...mutta he eivät tehneet niillä munilla muuta kuin 'välttämättömän'...

    *
    Jos ihan oikein (minähän olen paras sanomaan!) ajatellaan, niin Penkkisen ajatuskoetelma:

    "Jos koe-eläimelle annetaan päivittäin hormonia N, sen käyttäytyminen..."

    Tässä on tieteen ja runouden yhtymäkohta ja sen syy, että lapset ovat taitelijoita.

    Lapset osaavat sanoa "leikisti". "Tää olis isä ja nyt tää tulis kännissä kotiin."

    '--toimii kerta kaikkiaan vallan erinomaisena tieteenfilosofian aineopintojen hieman 'haastavampana' esityksenä.

    *
    Ja transsuja on. Olen nähnyt. Kuvissa.
    Mutta he eivät todellakaan ole setiä...tai siten mielikuvitukseni mättää'...jälleen...

    VastaaPoista
  3. Pääesikunnassa aikoinaan sanottiin, että jos tädissä olisi kahva, niin täti olisi matkalaukku.

    VastaaPoista
  4. Lapset sanovat "leikisti", nuoret taas leikkisästi "oikeesti". Ihan oikeesti hei, must on kiva lukee tätä blogii.

    VastaaPoista
  5. Ettehän unohda tai väheksy hermafrodiitteja? Olen kuullut huhua, että ihmiselläkin voi olla molemmat värkit.

    VastaaPoista
  6. Henkisesti nuorekkaille kirjoittava Valtakunnan Lehden päätoimittaja Janne Virkkunen on kirjoittanut että "suomalaiset ovat onnellisia ja kaksikielisyys rikkautta, ihan oikeesti".

    Lehden pääkirjoitusten lukijat ovat tänä viikonloppuna näytillä Porissa

    VastaaPoista
  7. Räsäselle.

    Toki meillä on ollut munat jo 1500-luvulla, mutta poikani äidin puoleisilla esi-isillä, Palaiologoksilla, oli palveluksessaan munattomia toukokuuhun 1453.

    VastaaPoista
  8. Tää tapahtuis nyt Suomen läntisessä naapurimaassa, jonka kunkku on vitsin vuoksi opetettu juomaan norjalaista akvaviittia:

    Jos sedällä täällä olisi munia, se paistaisi niistä lapsilleen läskipannukakun sillä aikaa kun taaperoiden äiti istuisi ystävättärensä kanssa katsomassa "La dolce vitaa" After Dark -showssa.

    VastaaPoista
  9. Kuuntelin tuon esiintymisesi Aristoteleen kantapäässä.

    Todellakin tuossa Lutherin versiossa on käytetty musikaalisuutta. Kun luit Paavalin kirjettä niin vaikutti kuin rakkaudesta puhuttaessa ne rakkauden ominaisuudet jotka kuvattiin ilman negaatiota ja muutenkin ne jotka kuvattiin positiivisina olivat kirjoitettu suurimmaksi osaksi pehmein ikään kuin lempein sanoin.

    "Sie stellet sich nicht ungebärdig; sie suchet nicht das Ihre; sie lässet sich nicht erbittern; sie trachtet nicht nach Schaden"

    kuulostaa kovemmalta kuin:

    "Sie verträget alles, sie glaubet alles, sie hoffet alles, sie duldet alles" Tässä säkeessä vain "verträget" kuulostaa kovalta.

    VastaaPoista
  10. Entäpä jos monsieur Hulot olisi munaton?
    Olisiko Tati silloin Seta?

    VastaaPoista
  11. by Beckett: watch it on youtube, disturbing, revelatory!

    part 1: http://www.youtube.com/watch?v=NdTjRumkT9k

    part 2: http://www.youtube.com/watch?v=1EkI1KS3uRA

    VastaaPoista
  12. Olenko tylsä ja eksyn asiaan, mutta tässä kai on tarkoituksella sotkettu useampia asiapiirejä: tunnetun luokittelu, syy-seuraussuhteiden arviointi ja uuden tiedon etsiminen.

    Tädin ja munien perään huutelussa on perinteisesti tarkoitettu luokittelun kriteereiksi valittujen seikkojen validiutta, tästähän oikeustieteessä esimerkiksi Muukkosen väitöskirjassa oli vedenkirkas jakso.

    Kontrafaktuaalisessa analyysissä on ansionsa ja käyttötarkoituksensa, mutta kielipeli on aivan eri kuin edellä, kyse syiden ja seurausten määrästä (esim. reparatiivista vahingonkorvausta varten tai taloustieteellisestä herkkyysanalyysistä) tai laadusta (Hitlerin kallon ja kuulan törmäysvuosikymmenen pohdinta).

    Induktiossa ja deduktiossa jossittelulla on jälleen eri asema, hypoteesin tai subsumptiokysymyksen rakentamisessa.

    VastaaPoista
  13. Samanlainen käkikello se Mannerheimikin taisi olla...kukkui vain hieman harvemmin eli kerran vuosikymmenessä.

    VastaaPoista
  14. Petja

    Kertomasi onkin tärkeä tieto.

    Bysanttilaisilla oli aina 'silmää' ja 'korvaa' kastraateille.

    Munalliset arvostivat munattomia - vaikkakin tietysti pelkkinä palvelijoina.
    Niistä kun ei ollut niin suurta vaaraa hovin ihmis- ja valtasuhteitten kannalta kuin munallisista...

    *
    Sukusi on mahtavaa - myönnän...

    VastaaPoista