Sivun näyttöjä yhteensä

11. heinäkuuta 2007

Hämärä kamera

Think twice, thrice or frice before "moving over" to a digital SLR-camera. It will rob you at least two of the nice things of digitals - fast and fairly accurate shooting and using the LCD-screen for taking photos.

Everybody is not so savvy: so forgive me pointing out that using a fine SLR-camera house, which allows changing lenses you most probably can use the LCD screen only for checking, what you did not get.

For photos you are supposed to peep in the finder in the traditional way.

There are alternatives. Olympus has a "live view" -system to circumvent this.

Myself, a Leica-man fallen out of grace, I am very happy with my Panasonic (or Lumix) with its one excellent lens and LCD-screen that seems to be directly copied fro middle-range Canons. And I am not at all interested in the Panasonic SLR. The reasons are above.

Olen välillä sitä mieltä, että digitaalikuvaaminen tuottaa suuren määrän roskaa, joka onneksi ei ole ympäristöhaitta. En yleensä tulosta kuvia.

Kun sitten taas toisina iltoina katselen kuviani ja etenkin vanhoja, skannaamiani kuvia, olen kuitenkin toista mieltä.

Ehkä pitäisi käyttää enemmän kännykän kameraa? Hyvät työnantajani HIIT pitää uutta Communicatoria arvoni mukaisena. Olen nyt käyttänyt sellaista puolitoista päivää ja onnistunut konffaamaan sähköpostit ja muut. Kamera vaikuttaa lupaavalta, ja puhelin on yleensä mukana, jos näkisi vaikka suojatiellä itkevän liikennepoliisin.

Olen kohta miettinyt valmiiksi kesän syvän harrasteen, esihistorian ydinkysymyksen, eli miten ihmeessä porukat oppivat sekä käsittämään että tekemää viivapiirroksia. Tuo esittävyyden oivaltaminen on niin valtava harppaus, että taidan vakuuttua prof. Lewis-Williamsin mielipiteestä: Dennet ja Dawkins ovat hitusen yksikertaisia, sillä tietoisuuksia on monta. Siksi tietoisuude selittäminen on väärin otsikoitu tehtävä.

Viivapiirros on jokseenkin varmasti osa samaa neuropsykologian odottamatonta käännettä, joka tuotti aidosti modernin kielen.

Tästä kirjoitan - en tänään enkä tähän.

Totean vain että litteä kuva kolmiulotteisesta kohtesta on ihmisenä olemisen ydintä samalla tavalla kuin näiden sinänsä täysin mielivaltaisten harakanvarpaide hahmottuminen ns. kieleksi, jolla yhdistän omani ja teidän muistot, odotukset ja kauheimmat pelot.

Kuva on, tietysti, isäni ottama ja esittää hänen nimikkokonettaan, joka meni aikoinaan mäkeen. Kuva on tuossa siksi, että tietääkseni yhtään Fokkeria CX ei ole enää olemassa. Viimeinen putosi Vaasan lähelle, kun sitä oltiin lentämässä museoon. Muistan tapauksen. Kaksi lentäjää kuoli. Toisen FK:n jäännökset ovat pitkin Aakenustunturia, mutta en kerro missä. Siinä meni ritari Paavo Kahla ja pilotti Lapin sodan loppuvaiheessa.

Kahla sai ristinsä hypättyään ohjaimiin kuolleen pilotin syliin takatoosasta ja lennettyään koneen vainajineen kentälle. Tähtärin paikka on kuvan hakaristin kohdalla. Hypätessä Kahlalla oli lauennut mutta suppuun jäänyt, vakaajaan takertunut laskuvarjo perässään.

Herra Fokker puolestaan oli isänmaallinen hollantilainen, joka tuotti Saksalle jo Punaisen Paronin kuuluisan kolmitason kymmenluvulla, ja samoin mm. Talvisodan Fokker-hävittäjät. Tämä vähän tunnettu FK oli monien hyvien ominaisuuksien summa, kunnes tuli vanhaksi ja kuoli.

Kuten me kaikki.

22 kommenttia:

  1. Kone oli varmaan tuttu Ressu-nimiselle toisen maailmansodan sankarilentäjälle.

    VastaaPoista
  2. Odottelen, milloin kamera- ja näyttöteollisuus keksii tuoda kolmiulotteisemmat näkymät (stereokuvauksen ja toiston) harrastajien kameroihin ja videoihin (next big boom?)

    VastaaPoista
  3. Onhan stereokuvia ollut jo vuodesta ~1850 joten eipä siinä ole mitään uutta. Kukapa ei noita olisi joskus katsellut tai ottanut.

    VastaaPoista
  4. Eikö parempi olisi: "kunnes oli vanha ja kuoli". Vanhaksi tulemista kun voi jatkaa hyvinkin pitkään, ennen kuin voi aikansa olla vanha.

    Minä alan jo totuttautua tähän muotoon, sillä keski-ikä tuntuu jotenkin tarpeettomalta välivaiheelta ihmiselämässä.

    Niin härskiksi kieli ei ole vielä mennyt, että sanottaisiin ylivanhaksi fyysisen vanhuuden kohdatessa - tänäänkin HS:n nekrologeissa mainittu 106-vuotiaana kuollut taiteilija osoittaa elämällään tämän empiirisestikin vääräksi.

    Sen sijaan ylivanhaa käytetään argumenttina estämään ihmisten välisiä suhteita. Kuka on kenellekin liian vanha - ja jopa liian vanhaa seuraa. [Tällöin muuten standardit ja muodot otetaan aina nuorempien maailmasta - se on sittenkin kapinan ilmaus.]

    Ehkä minä lopetan tämän Adornon lukemisen tältä aamulta. Toisaalta, eihän sadekaan lopeta.

    VastaaPoista
  5. Kemppinen kirjoitti: "- - työnantajani HIIT pitää uutta Communicatoria arvoni mukaisena."

    Mocca vai paroninpunainen? Jälkimmäisiä alkaa hyllyltä jo löytyä, edellistä pitää vielä metsästää tai jonottaa, ilmeisesti kun se sopii niin paljon paremmin tumman puvun kanssa. Eilen sitten tärppäsi.

    Yhä useammin yrityksissä vieraievilta vaaditaan NDA-tyyppisiä sitoumuksia, joiden allekirjoittajan on parempi olla kuulemaansa tai näkemäänsä muistamatta tai ymmärtämättä; pääasia ettei toista. Siksi piti vaihtaa Nokia 9500 välillä 9300i:hin, kun siinä ei ole kameraa. Eli tälle "lady-commulle" jää vielä käyttöä.

    Kemppinen kirjoitti: "Herra Fokker - - tuotti Saksalle jo Punaisen Paronin kuuluisan kolmitason kymmenluvulla"

    Millähän koneella lentäjä-ässä lensi elokuvassa Porco Rosso (Hayao Miyazakin anime)? Olisi kiinnostava kuulla Kemppis(t)en ajatuksia siitä filmistä...

    VastaaPoista
  6. ei vain näy markkinoilla, kolmiulotteisuus on vielä linnanmäkikamaa.

    VastaaPoista
  7. Viivasta heti alkuun semmoinen kokemuksellinen huomautus, että käsin kirjoittaminen tekee päälle oikein erityisen hyvää.

    Siinä on aivojen ja käden välinen kommunikaatio joka kutittaa sellaista osaa aivoissa, joka ei ole pelkästään järkeilyä tai tunteilua.

    Visuaalinen elementti siis itse tehtynä. Sillä on hoitava puolensa, vaikka olisi kuinka monta dead linea odottamassa. Ne kyllä jaksavat odottaa.

    Enkä nyt muista kuka, mutta muistaakseni ihan suomalainen kirjailija kirjoittaa käsikirjoituksen ensin kirjaimellisesti käsin. Sitten vasta koneella.

    VastaaPoista
  8. Ad Ripsa:

    Tunnustan joskus, että minulla on aika monta vahakantista vihkoa toisten tekstejä, enimmäkseen runoja.

    Joskus tekstaan terällä (Rotring), joskus kirjoitan mahdollisimman hitaasti lyijykynällä (HB) kaunokirjoitusta Olavi Salervon mallin mukaan.

    Kun ensimmäinen vaimoni kuoli, rupesin virkkaamaan ja harkitsin vakavasti sukan neulomista neljällä puikolle, mutta joku puuttui asiaan.

    Siis: käsillä tekeminen on myös suuresti terapeuttista, kunhan ei tavoittele tähtiä.

    VastaaPoista
  9. Minä teen melkein koko ajan jotakin käsilläni, mutta melko hissukseen.

    Nyt on kesken kiltin tekeminen, käsityönä.
    Koska jokaisen laskoksen reunaan ommellaan käsin piilotikki, tulee pelkästään niihin yli 10 000 pistoa.

    Kerran tein itselleni paidan, jossa oli ympäri kiertävä ehjä kuvio, taskun kiinnittämiseksi vaihdoin lankaa 47 kertaa, jotta pisto olisi aina samalla värillä kuin kangas.

    Ajan ja kunnon työtilan puute hidastaa sitten joitakin projekteja. Vaimokin sai syntymäpäivälahjaksi tehdastekoiset hopea-aterimet, kun en millään ehtinyt saada omatekoisia valmiiksi.

    VastaaPoista
  10. Tohtori Sokealle

    Kone on ilmeisesti piirretty käyttämällä mallina Macchi-Castoldi_M.C.72 -konetta

    http://lyhytlinkki.net/?m1qhurgu

    Kyseessähän on italialaisen teollisuuden huipputuote ajalta, jolloin suomalaiset miettivät vielä, että mitä hevosenluuliimaa käytetään lentokonefaneerin liimaukseen ja mistä pöllitään lakanakankaat siipien peitoksi. Italialaisen tekniikan ylivertaisuus suomalaiseen verrattuna on tuonut perin outoja mielipiteitä suomalaisten joukosta.

    Lienee alemmuudentuntoa esimerkiksi haukkua loistavia Fiat-hävittäjiä, kun syy toimimattomuuteen löytyy puutteellisista teknisistä taidoista ja vääristä voiteluaineista ja polttoaineesta.

    VastaaPoista
  11. No tää on aika kovaa. Kun tarjoan palvelua netissä jenkkilään, voin ehkä päätyä maksamaan punitive damageja jne, jos tuohon on uskominen. Taisin jotain tähän viittaavaa kerran täällä lohkaistakin.

    VastaaPoista
  12. Toisella kotimaisella:
    "With a baffing speed of 709 km/h he makes four passes and establishes a record that will never be beaten by any seaplane with piston engine. One has to wait August 7, 1961 before the Russian Nicolaï Andrievski does better with a jet seaplane.."
    http://www.flyandrive.com/Story3.htm

    VastaaPoista
  13. Dr.Blindille

    Tumman puvun kanssa ei käytetä puhelinta.

    Ruskeaa puolestaan herrasmies käyttää vain omalla maallaan, sen verran kaukana tonttirajasta, etteivät naapurit näe.

    VastaaPoista
  14. Niin, kuka kenellekin on liian vanha. "Herra, hän haisee jo."

    VastaaPoista
  15. Melkeest lonkalta muistelen, että herra Fokker ehti jo I MS:aan tekemään suurkeksinnön eli keulakonekiväärin vaiheistuksen siten, että sillä pystyi ampumaan potkurin kehän läpi osumatta lapoihin. Taisi olla ensin yksitaso-Fokkerissa.

    Siitä huolimatta ylimieliset britit kehtaavat naureskella hänen nimelleen, lähinnä kai äänneasun takia.

    VastaaPoista
  16. Petja Jäppiselle:
    Minustakin puhelinta on ikävä käyttää töissä, ei saa töitä tehtyä kun pukkaa uutta päälle.

    VastaaPoista
  17. Dr.Blindille

    Minä olen kokoajan kuvitellut sinun olevan juristi, eikä mieleeni ole aikaisemmin tullutkaan että olisit tarjoilija.

    Näin sitä oppii.

    VastaaPoista
  18. Porco Rosso eli Punainen Sika -elokuvassa pääosan esittäjähahmon kone ei ole Macchi vaikka tuokin konetyyppi elokuvassa esiintyy. Porco Rosson kone on Savoia S.21.

    http://j.parsons.edu/~virapat/
    the_church/Guest/
    MetalSlime/Savoia1.html

    Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tekninen kehitys ilmailumaailmassa oli huimaa. Harrastusta haittasi jonkin verran riittävän pitkien kiitoteiden puute, joten ratkaisu oli tehdä vesilentokoneita. Suuri osa nopeusennätyksistä tehtiin kellukekoneilla ja mikähän olisi ollut ennätysten taso ilman ilmanvastusta, joita suuret kellukkeet aiheuttivat?

    VastaaPoista
  19. ad punainen sika

    Italialaisesta sotateknologiadisainista tulee mieleen heidän panssarivaununsa. Niitä Laguksen joukoille oli muutama lahjoitettu. Jostain syystä ne oli panssaroitu vain takaosastaan..? No, niilläkin kyllä hyökkäsi kun ajoi pakilla.
    (Lähde: httetc://wvw.Bisquet.)

    VastaaPoista
  20. Wikipediasta löytyy näköjään kaikki tarvittava:

    "Savoia S.21 (...) While the plane depicted in the movie never existed, Savoia was an actual Italian aircraft maker which produced a considerable number of flying boats in the 1920s, during which the movie is set. An actual Savoia S.21 even existed, though the fictional one does not closely resemble it — the Macchi M.33 is probably the closest real-life match."
    http://en.wikipedia.org/wiki/Fictional_military_aircraft

    Macchi M.33
    http://de.wikipedia.org/wiki/Macchi_M.33

    VastaaPoista
  21. Keski-Suomen Ilmailumuseossa Tikkakoskella on kolme Fokker CX:n runkokehystä. Niistä yksi lainattiin Alankomaihin missä on valmisteilla uustuotantoa edustava Fokker CX:n kopio paikalliseen museoon.

    Hollantilaisten Fokkereissa käytettiin rivimoottoria suomalaisten tähtimoottorien sijaan. Siten suomalaisten lisenssikoneet olivat käytännössä ihan eri konetyyppi.

    Mistä olet kuullut tiedon, että viimeinen suomalainen Fokker CX tuhoutui museoon vietäessä? 50-luvulla ei tietääkseni ollut yhtään toiminnassa olevaa museota vaan museoitavaksi määrätyt koneet toimitettiin Vesivehmaan kentän varastohalliin.

    Oman muistikuvani mukaan kone tuhoutui maalia hinattaessa. Asian oikea laita varmistuu helpoiten katsomalla Kari Stenmanin kirjasarjasta.

    http://www.preservedaxisaircraft.com/

    http://www.militaireluchtvaartmuseum.nl/collectie/restauratie/fokkercx/start.html

    http://www.kolumbus.fi/kari.stenman/

    VastaaPoista
  22. >>Kahla sai ristinsä hypättyään ohjaimiin kuolleen pilotin syliin takatoosasta ja lennettyään koneen vainajineen kentälle. Tähtärin paikka on kuvan hakaristin kohdalla. Hypätessä Kahlalla oli lauennut mutta suppuun jäänyt, vakaajaan takertunut laskuvarjo perässään.<<

    Nyt on niin paksua tuubaa, että on ihan pakko kommentoida!

    Tuossa on esitykset Marskin ristiin ja ne on tehty PALJON ennen (24.12.1941) tuota "kuolemanlentoa" joka tapahtui elokuussa 1942. Jopa lisäesitys tehtiin 15.4.1942 eli reilusti ennen. Laskuvarjokin oli jo "puukotettu" pois ennen "kuoleman syleilyä". Suosittelen lukemaan isäsi kirjoittaman kirjan uudelleen tuolta osin!

    Tuolla on molemmat esitykset luettavissa:

    http://pp.kpnet.fi/jukka.kolppanen/index_tiedostot/paavok.html

    Sivu 121-122 kirjasta Suomen puolesta. Mannerheimristin ritarit 1941-1945. Hurmerinta-Viitanen, Ajatus 2004

    Elokuussa 1942 Kahlan ja vasta laivueeseen saapuneen vänrikki Mannermaan ollessa tiedustelulennolla, matalatorjuntatuli surmasi ohjaajan, jolloin Kahla kiipesi koneen ulkokautta ohjaamoon ja lensi takaisin tukikohtaan.

    Tapahtumasta on hurja kuvaus kirjassa FK -lentue, sivuilla 333-354

    Kullervo Kemppinen: FK-lentue. Muistelma jatkosodan vuosilta. Porvoo: WSOY, 1959

    VastaaPoista