Sivun näyttöjä yhteensä

29. heinäkuuta 2007

Massamuisti


Tutkijat alkavat epäillä, että perimässä on jotain, johon vanhempien ja isovanhempien kokemukset olisivat vaikuttaneet. Se selvä tieteellinen totuus, etteivät hankitut ominaisuudet periydy, tuntuisi hiukan horjahtelevan.

Kukaties periytyvä ominaisuus voisi olla esimerkiksi ankaran nälän aiheuttama. Nälkävuosien aiheuttamat arvet näkyisivät genomissa.

Tietenkään Lysenko ei ollut oikeassa eikä Darwin väärässä, mutta on tämä hurja ajatus.

Nobel-kirjailija Elias Canetti tunsi Wienissä lapsena ja nuorukaisena asuneena Freudin ja kertoo muistelmissaan, miten hän istui erään pöydän ääressä eräässä kylässä ja jäljitti huolellisesti Freudin virhettä. Tämä oli käyttänyt aikansa ja ylpeän elämänsä yksilöiden eli yksittäisten ihmisten kanssa, ja nuori Canetti otaksui, että ihmisjoukko eli massa olisi omalakinen ilmiö, jolla on oma viettinsä.

Lisäisin siihen muistin, massamuistin.

Canetti sanoo kokeneensa Frankfurtin nälkämellakoissa suuren inflaation aikana 20-luvun alussa, miten massa vetää, kiskoo ja maanittelee ja lupaa vapautta vastuusta eli vapautta vapaudesta.

Hän julkaisi kirjansa massojen psykodynamiikasta 35 vuotta myöhemmin (Masse und Macht, 1960). Kirjasta on oltu enimmäkseen hiljaa. Se saattaa tarkoittaa, että se on tärkeä kirja ja että kirjoittaja oli oikeassa mutta edellä aikaansa.

Viime vuosisadan historia on niin täynnä tapahtumia, jotka tuovat mieleen myyttisen sopulilauman, joka juoksee jyrkänteeltä mereen.

Jospa Suomen punakapina oli niin raju ja väkivaltainen tapahtumasarja siksi, että meillä oli niin vähän kokemuksia massan liikehtimisestä – oikeastaan vain yksi, suurlakki 1905.

Joku lehti-ihminen kysyi minulta, mikä on Simpsonien suurin ero suomalaisiin. Sanoin että Simpsoneissa usein esiintyvä Mob Rule, se sama, joka tekee verkkokaupan ja siis yritystoiminnan Suomessa niin vaikeaksi. Amerikkalaiset ovat myös todellisuudessa vähän väliä lynkkaamassa jotakuta, soihdut ja seipäät kädessä.

Canetti kuunteli nuorena miehenä usein mainitsemaani, nykyisin aivan tuntemattomaksi vaipunutta Karl Krausia, joka piti suurissa saleissa puhe- ja esitelmätilaisuuksia ja jolla oli kyky saada kuulijansa vaikka syöksymään jyrkänteeltä mereen älyllisesti vakuuttuneina siitä, että näin on tehtävä.

Wien oli vähän sellainen… Amerikka.

Jos Suomessa menee jollekin elämän linja-autoasemalle sanomaan, että Matti Vanhanen on hyvä mies, niin hyvin todennäköisesti se, joka ensimmäiseksi avaa suunsa, sanoo että ja kun ei varmalla ole, niin.

En ole koskaan nähnyt enkä kuullut Suomessa ihmistä, joka puhuisi toiset ihmiset peräänsä. Edes Hertta Kuusinen ei ollut sellainen. Hänen kuuluisat Messuhallin ja Hakaniemen palopuheensa olivat neuvostolaiseen tapaan valmisteltuja. Kun kuulijakunta on epämääräisesti samanmielistä ja sen sekaan on sijoitettu maksettuja ”taputtajia”, kyllä siitä voi syntyä mielenosoitusmarssi, mutta tuskin muuta.

Entä jos massavietti olisi yksi syy stalinistisukupolvemme esiintymiseen ja rähmällään olon politiikkaan? Olen käynyt nyt läpi väestötilastot vuodesta 1749 vuoteen 2006, eikä koskaan ole ollut niin suuria joukkoja eikä siis varsinkaan niin suuria nuorisojoukkoja.

Entä jos tämä riittäisi selitykseksi? Joukon jatkuvuusvoimat? Massamuisti?

23 kommenttia:

  1. Lähdettä minulla ei ole tähän, mutta lyhyesti.

    Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan Suomessa on suhteessa kaksi kertaa enemmän psykopaatteja kuin keskimäärin eurooppalaisessa väestössä.

    Minulla on teoria metapsykopatiasta, jossa ihminen jäljittelee psykopatiaa, koska pitää sitä hyvänä strategiana.

    Miettikääpä tätä

    VastaaPoista
  2. Erään genetiikan kirjan mukaan näillä jäljittelijöillä on "apinoimisen geeni".

    Tällainen geeni tuntuu ihan uskottavalta, sillä joidenkin sukujen jäsenet ovat kuin tuuliviirejä, kannattavat aina sitä aatetta, mikä on muodissa.

    Muinaisina aikoina elossa pysyminen riippui siitä, että löysi ruokaa. Uhkarohkein tyyppi kokeili jotain uutta hedelmää tai juurta. Jos hän pysyi hengissä, toiset ryntäsivät heti syömään sitä. Apinoimisen geeni pelasti heidät.

    Se auttaa edelleen "eloonjäämisessä" eli se tuo ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa.

    VastaaPoista
  3. Massavietin tunnistamiseen itsessäni käytän kansanmiesten kehotusta katsoa peiliin.

    Kysyn esim. olenko blogeissa kehuskellut Westön tai Tuomiojan F-palkittuja teoksia ennen kuin olen niitä lukenutkaan?

    Muistelen myös tunnelmaa ainoassa suomalaisessa hurmahenkisesä kokouksessa, jossa olin mukana. Mietin olisinko heilauttanut kättäni ja olematonta otsatöyhtöäni jos vieressäni seisonut naispuolinen filosofian tohtori olisi seurannut puhujan näyttämää mallia täpötäydessä Messukeskuksessa 1982? Ainakin näytti siltä kuin tuo sittemmin Suomen Akatemiaa johtajana palvellut nainen olisi silmät kosteina kamppaillut itsehillintänsä kanssa.

    VastaaPoista
  4. Suomalaisissa elokuvakatsauksissa Hertta Kuusisen kohdalla tehtiin aina temppuja. Hänen kuten muidenkaan puheääntä ei koskaan käytetty eikä puheen sisältöön koskaan viitattu muuten kuin yhdellä yleisluontoisella virkkeellä.

    Joskus kamera pantiin Hertan puhekuvan ajaksi kallelleen ja samasta syystä kuin Batmanissa: kameramies kertoi että saavumme roistojen maailmaan.

    Hertta Kuusisen sai elokuvakatsauksissa esiintyessään tavallisimmin taustakseen myös huomattavan riitasointuisen musiikin. Tätä kohteliaisuutta ei juuri muutoin käytetty.

    Radiossa Hertta Kuusinen käsittääkseni kyllä teki vaikutuksen suuriin kansanjoukkoihin. Käytöstä ei mielletty neuvostotyyliseksi.

    VastaaPoista
  5. Isäni kasvatti itselleen huomattavan vatsan, eikä poika ole tässä suhteessa pudonnut puusta kauaksi. Sukujuhlilla huomasi, että muutama muukin on tämän mallin omaksunut.

    "Meissä näkyy tuhannen vuoden nälkä", isä selitti asiaa laihemmille ystävilleen.

    VastaaPoista
  6. Ad Sedis:

    Murheekseni en löydä Ylen Elävästä arkistosta "Pienosparlamenttia". Kuvausten perusteella Hertta Kuusinen oli varsinki Kekkosen mukana ollessa pistämätön keskustelija.

    Pienen seuran hurjia puhujia olivat oikeasti kuulemani ja muistamani Jarno Pennanen ja Arvo Turtiainen.

    Kuuluin 60-luvulla Eino Leinon Seuraan ja tunsin etenkin Jarnon muutenkin.

    Väittivät isoisä-Orjatsalon geenien näkyvän, mutta Jarnolla oli lisäksi huumoria ja suhteellisuudentajua.

    Turtiainen oli puolestaan Sillanpään jälkeen ensimmäinen, joka onnistui muokkaamaan itsestään puhuvan julkisuuden hahmon, jonka näkyvyys ylitti reippaasti tekstin merkityksen.

    Hella Wuolijoesta tyttärenpoika E.T. sanoo oikein, että hänen puheessaan oli vieras korostus, ja myös hänen puheäänensä ja puhetapansa olivat ikäviä. Silti häntä on kuvattu suurenmoiseksi ja hurmaavaksi keskustelijaksi.

    VastaaPoista
  7. Ad Anna Amnell:

    Kyllä tuo etevä ja nopea jäljittely varmasti on ihmiskunnan ydintä.

    Neanderthalin ihminen muuten osasi samana - mielestäni uskottavasti arvellaan, etteivät heikäläiset osaneet kehittää uusia aseita eivätkä työkaluja mutta osasivat nakutella mallin mukaan kilpailevan ihmislajin kamoja.

    Ja sitten taide - se on selitetty olenaisesti jäljittelyksi (Mimesis).

    VastaaPoista
  8. Epigenetiikka on kovassa nousussa, ja kuohunut jo vähän ylikin. Muistaakseni tunturikoivulla kasvihuoneessa kasvatettujen jälkeläiset puhkaisevat lehtensä tunturissakin hieman muita aiemmin. Jotenkin olemattoman kokoisessa siitepölyhiukkasessa välittyy tieto siitä, että iskä kasvoi lämpöisemmässä. Tyhjän taulun kannattajat ovat jo riemastuneet, vaikka kysymys on nyansseista. Kehonrakentajien lapset eivät edelleenkään synny suonet pullistellen.

    Käyttäytymisekologiasta voisi poimia sellaisen käsitteen kuin käyttäytymisen kopioiminen. Lienee mallinnettu laajasti taloustieteissä, mutta heikommin testattu. Kolmipiikkinaaraalle on erityisen tärkeää valita kunnollinen ukko. Kun naaras liikkuu riiuulla, se ei yllättäen katselekaan koiraiden ominaisuuksia, vaan syynää muita naaraita, ja valitsee suosituimman koiraan. Joskus syntyy massahysteria reppanan koiraan ympärille, kun ensimmäiset ovat mokanneet. Kolmipiikin kaltaisella helposti hoidettavalla lajilla keskimääräinen lopputulos on helposti laskettavissa: toisten naaraiden käyttäytymisen kopioimisella saat keskimäärin paremman jälkeläistuoton kuin huolella äijiä syynäämällä. Onko meilläkin sisäänrakennettu massahysterian nyrkkisääntö? Tuolla massa, sinne suunta. Informaatioähkyn lisääntyessä strategia toimii aina vaan paremmin.

    Onneksi massahysteriaa rajoittaa kilpailu, ja ihan hyvin menestyviä oman tien kulkijoitakin riittää sukupolvesta toiseen. Harvassa populaatiossa kopioiminen toiminee huonosti. Suomalaiset?

    VastaaPoista
  9. Ad Petja Jäppinen:

    Teoriaasi heikentää se, että näytät olevan huonosti perillä psykopatiasta. Esimerkiksi sanot

    Talvi, pimeä pitkä ankara.
    Joka vuotinen vihollinen. Sen voittamiseen tarvitaan pitkäjännitteisyyttä, suunnitelmallisuutta, päämäärätietoisuutta ja tarvittaessa jäänkylmää toimintakykyä ja häikäilemättömyyttä. Nämä ovat psykopaattin ominaisuuksia.


    Psykopaatti on helposti kyllästyvä, impulsiivinen ja kykenemätön realistisiin pitkän tähtäimen päämääriin. Psykopaatti on loinen.

    KVG, hakusanoina esim. psykopatia ja wiki. Robert Haren kirja on myös hyvä.

    VastaaPoista
  10. Mielenkiintoinen tieto tuo Canettin kirja. Jota siis ilmeisesti ei ole suomennettu.

    Muistutan että suomennettu on Wilhelm Reichin Fasismin massapsykologia.

    Jura Jukolan blogissa näkyy olevan YouTuben Leni Riefenstahlin Berliinin olympialaispätkä, 8 minuuttia. Kuvakieli on aivan loistavaa.

    Mitä tulee hankittujen geenien periytyvyyteen, niin olen miettinyt muusikko- ja matemaatikkosukuja. Että kaikkiko on ympäristöä? Ilmeisesti geneettisyys ei ole todennettavissa koska kaikki osasivat musiikin ja matematiikan kielen siinä lapsen ympärillä.

    Mutta nälkävuosien jälkeen syntyi lyhyempiä ihmisiä, meidän lapsemme taas ovat pitkiä. Minä olen pula-ajan sekundaa ja luusto on vähän sitä sun tätä, lapsella ei ole 32-vuotiaaksi kuin yksi reikä hampaassa.

    VastaaPoista
  11. Varmaankin tieteelliset populistit innolla luovat analogian mahdollisen genomiin tallennetun tiedon (joka ei ole lopulta siinä suhteessa mullistavaa, että kuitenkin evoluution ohella mutaatiot aiheuttavat muutoksia, ja ovat tavallaan opittua dataa) ja käytännöllisissä arkitilanteissa itse havaitsemamme tiedon 'muodon' välille, aivan kuin havainnosta ja sen käsitteellisestä selittämisestä olisi suora pääsy fysikaalisten ilmiöiden 'kieleen'. Hätäisimmät ovat aina liioittelemassa ja oikomassa tutkimukseen jääneitä aukkokohtia.

    VastaaPoista
  12. Salutogeneesin mukainen SOC eli sense of coherence selityskin voisi olla uskottava tiettyjen ominaisuuksien siirtymisessä isovanhemmilta. Isovanhemmat voisivat siirtää herkässä iässä oleviin lastenlapsiin ajattelumallin, joka nostaa tai laskee jälkeläisen SOC-pistelukua
    myöhemmin elämässä. Isän ja äidin malleja vastaan kapinoidaan.
    Tutkimusten mukaan Antonovskyn kehittämän SOCin on todettu olevan hyvä indikaattori
    sille miten terveydentila ja mentaalinen kunto koetaan.
    Ahvenanmaalaisilla juuri julkaistun tutkimuksen mukaan SOC-pistemäärät ja hyvä terveydentila vastasivat hyvin toisiaan.

    Sense of coherense tarkoittaa:
    on yksilön suuntautuminen, jossa tämä tuntee luottamusta siihen, että yksilön sisäinen ja ulkoinen ympäristö ovat ennalta arvattavia ja että on suuri todennäköisyys sille, että asiat toteutuvat niin kuin niiden voidaan järkevästi olettaa toteutuvankin.

    VastaaPoista
  13. muistista voisi kirjoittaa paljonkin, se ei ole asia johon meill' on aina vapaa pääsy..suvun merkitys elämänkaaressa on ennaltamäärätty

    VastaaPoista
  14. lisäksi minusta tuntuu että muistiimme lisätään silloin tällöin asioita joita loogisesti ei siellä pitäisi olla
    varmasti tutkimista riittää..

    VastaaPoista
  15. Ei Kraus ihan tuntemattomaksi sentään ole vaipunut. Hiljattain Parnassossa oli sikermä hänen aforismejaan Timo Hännikäisen suomennoksina ja kymmenisen vuotta sitten vielä pitempi sarja Juhani Ihanuksen suomennoksina. Odotin että Ihanus olisi pian sen jälkeen julkaissut suomennoksensa laajennettuna kirjan muodossa, mutta eipä ole ainakaan vielä kuulunut.

    Kummastuttaa kyllä, ettei Krausia ole – tietääkseni – tuon enempää suomennettu, eikä tuota aikaisemmin. Etenkin esseetuotannosta olisi hauska nähdä näytteitä (saksantaitoni ei riitä sen lukemiseen). J. A. Hollo oli suuri Krausin ihailija, samoin myöhemmin Tuomas Anhava. Minkähän takia kumpikaan ei tullut suomentaneeksi Krausilta mitään? (Etenkin kun Hollo suomensi toisaalta metrikaupalla saksalaista tusinaproosaa, ja hänellä oli käsittääkseni sanansa sanottavana siinä, mitä kirjoja suomennettiin.)

    VastaaPoista
  16. Canetti:Joukko ja valta. Loki-kirjat 1998. Suomentaja:Markus Lång

    VastaaPoista
  17. sycophantille

    Lähteesi ovat tuttuja.

    En löydä lähdettä tästä mutta systeemi ei ole niin yksinkertainen, kuin miltä se näyttää.

    Joka tapauksessa, muistaakseni brittiläinen lähde, kritisoi tuota psykopaattikuvausta sen vuoksi, että se laskee psykopaatin ominaisuuksiksi sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat yleisiä psykopaateissa, mutta eivät tyypillisiä. Eräät aivotoimintaan liittyvät häiriöt suosivat toisia häiriöitä ja näin ollen näyttäisi siltä että psykopaateissa on keskimääräistä enemmän myös ADD-tyyppisiä häiriötiloja. Kuitenkaan tämä ei tarkoita sitä että kaikki psykopaatit olisivat sellaisia.
    Psykopatian tutkimuksen ongelma on vaikea määrittely ja tunnistettavuus ja se, että ne joita tutkitaan ovat yleensä "epäonnistuneita" psykopaatteja.

    Kuitenkin näyttää siltä, että mm. lääkäreissä ja lentäjissä olisi enemmän psykopaatteja kuin väestössä keskimäärin.

    Omaiseni mukaan, joka on pitkään toiminut alalla, Suomen vankiloissa on ADD- ja psykopatiatapauksia liki 90% kaikista vangeista.

    Palailen, jos muistan, lähteille, kun palaan työkoneelle.

    VastaaPoista
  18. Omakohtaisesti.

    Minä en ole voinut oppia mitään isältäni: olen ollut saman katon alla vähemmän kuin viikon ja muistan tavanneeni hänet kasvokkain kahdesti.

    Mutta serkkuni ovat huomanneet että minä laitan käteni samalla tavalla kuin pitkästyn.
    Hieron samalla tavalla kasvojani miettiessäni.
    Ja otan torkut messun aikana ihan samalla tavalla.

    VastaaPoista
  19. Ad Veikko Suvanto:

    Ks. blogin hakukoneella tämä blogini 24.12.2005 "Rekola".

    Täytynee kirjoittaa uudelleen Suomen esseistiikan suuresta unohdetusta. Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juhani Rekola, iso ja ruma mies, kirjoitti fantastisia juttuja, joita kukaan ei koskaan lukenut, koska ne tulivat kristillisiltä kustannusliikkeiltä.

    Helmet löytää 16 kirjaa. Minulla on ne. Ensimmäisen tuntuman Krausiin sain sieltä - Rekolalla on miehestä mahdikas juttu.

    Suosittelen muutenkin.

    Tavatessamme juttelimme mm. Gerard Manley Hopkinsista ympärillä patsastelevan papisto tyrmistykseksi.

    Käy hyvä mies plaraamassa kirjstossa. Et kadu.

    Kokemukseni mukaan kristilliset kustanusliikkeet ovat järjestyksen kourissa ja kylvävät nykyisin nisunsiement kalliolle.

    VastaaPoista
  20. Ad tulta syöksevä lintu:

    Aiheellinen pelko.

    Seurailen Naturen ja Sciencen syötteitä.

    Olen hyvin utelias junk-DNA:n arvoituksesta. Koko tämä tutkimusalue, josta pääsen silloin tällöin puhumaan viisaampien kanssa, näyttää tuottaneen suuren määrän yllätyksiä.

    Kaliforiassa sain tutustua Leena Palotiehen, jolla tuntuu olevan hyvin realistinen eli toppuutteleva suhde tutkimuksen näkymiin ja mahdollisuuksiin, kun taas paikkakunnalla (Los Angeles) kaieknkarvaiset kristologit rakentavat juuri niin kuin epäiletkin toinen toistaan hullumpia "todisteita" yksittäisistä löydöistä.

    VastaaPoista
  21. Pari vuotta sitten olin huippukokouksessa, jossa paikallisen presidentin rouva saapui avaamaan "kansalaisfoorumin" bändäreidensä kanssa (ko. bändärit ovat järjestäytyneet "äitien liitoksi"). Erittäin mielenkiintoinen kokemus, josta olin aiemmin vain lukenut kuvauksia. Ensimmäisen kerran bändärirouvat puhkesivat valtaisiin suosionosoituksiin tervehdysten jälkeen. Lopulta suurin ongelma oli hillitä itsensä, etten olisi nauranut ääneen suosionosoitusten toistuessa parin minuutin välein tai useammin. Ja kun arvoisa presidentin puoliso lopetti (raivokkaat suosionosoitukset seisaaltaan) ja poistui, niin noin neljäsosa yleisöstä poistui myös...

    VastaaPoista
  22. Kemppinen: Käy hyvä mies plaraamassa kirjastossa. Et kadu.

    Täytyypä lukea. Mistähän kokoelmasta tuo Krausia käsittelevä essee löytyisi? Jos aloittaisi vaikka siitä.

    VastaaPoista
  23. Canettista sekä kirjasta Joukko ja valta on jonkin verran aineistoa seuraavassa hakemistossa:
    http://www.elisanet.fi/mlang/elias/

    Olen koettanut soveltaa Canettin ideoita musiikintutkimukseen lisensiaatintyössäni ja (marginaalisemmin) väitöskirjassani.

    Nuori Voima -lehti julkaisee syksyllä Canetti-teemanumeron (5/2007).

    VastaaPoista