Sivun näyttöjä yhteensä

26. toukokuuta 2007

Saksa - lopullinen vastaus

Muuan hiukan kahelin maineessa oleva nero keksi oman kellon. Hän on maailman kuuluisimpia tietojenkäsittelyn tutkijoita ja kehittäjiä. En viitsi sanoa nimeä.

Hänen vuorokaudessan oli 28 tuntia.

Omankellonsa mukaan eläen hän veti siis toisten viikon kuudessa päivässä ja varmisti samalla sen, että oli riittävän harvoin opiskelijoiden häirittävissä tai ylimalkaan tekemisissä toisten kalifornialaisten kanssa. Jämptinä miehenä hän nousi joka aamu samaan aikaan, kuudelta, eikä ottaut kuuleviin korviinsa raivostuneiden tuttavien, alaisten tai esimieste vastaväitteitä.

Hän eli oman kellonsa mukaan.

Alaskassa kokeiltiin vanhoina hyvinä kylmän sodan aikoina oikeilla koehenkilöillä valppautta ja vuorokausirytmiä. Viulut maksoi merivoimat, U.S. Navy, joka toimitti koehenkilöille myös komeat rannekellot. Ne olivat joka suhteessa ongelmattoman oloisia, mutta tuntiviisari kiersi kaksi kierrostaan 21 tunnissa.

Kokeilut suoritettiin Pohjois-Alaskassa keskikesällä tai sydäntalvella ja kestivät muutaman viikon kerrallaan.

Olen pohtinut, mistähän tuollaisia hyödyllisiä kelloja saisi. Nythän käy ilmi, ettei se Einsteinin kehuma taskukello (luultavasti Omega tai Zenith), jonka käynti hidastuu avaruusaluksessa valon nopeuden lähestyessä, olekaan niin ainutlaatuinen ajatus.

F. Braudel kehitti tutkimuksissaan kolme aikaa - melkein muuttumaton kallioiden aika, hidas aika jonka kuluessa ilmasto heiluu, rämeet kasvavat, meret tulvivat ja joet saattavat kääntää kulkuaan, ja sitten tämä mitätön aika, joka tikittää triviaaleissa kelloissa, konjunktuuri, kuten hän halveksivasti sitä nimitti. Kuninkaita kuolee, valtakuntia kukistuu - entä sitten.

Braudelin oivallus oli huikea ja hän teki siitä suurissa kirjoissaan täyttä totta.

Kun tämä on pahainen blogi ja kirjoittaja kurja historian tohtori Jutikkalan jälkeisessä Suomessa, sallittaneen hypoteesi: jospa kansakuntien ja maakuntien kellot käyvät eri aikaa?

Minusta tuntuisi hyvin luonnolliselta ajatella, että Suomi on noin 200 vuotta Venäjää edellä ja noin 100 vuotta Saksaa jäljessä.

Derkku-keskustelumme kannalta Saksassa oli enimmäkseen järkiperäinen byrokratia heti Napoleonista päästyä ja yhä suurempi joukko kiinnostuneita kansalaisia, esimerkiksi kauppiaita, opettajia ja lehtimiehiä, vuoden 1830 aikoihin. Heillä oli myös aivan järkevä koulu- ja korkeakoulualaitos ja ennen vuosisadan puoliväliä teollistuminen, kauppa, liikenne ja pankkitoiminta olivat vauhdissa.

Ranska oli osittain edellä, osittain perässä.

Muuan kommentoija ihmetteli, kun esittelin viikolla Saksan ja Ranskan vuosituhantisina vihollisina. Yhteen lauseeseen ei mahdu kovin paljon asiaa. Arvellen lukijoiden tietävän, että Saksa-niminen valtio on yhtä uusi keksintö kuin Italia, tarkoitin saksaa puhuvia maita, kuten Habsburgien valtakuntaa, jonka nimi oli jossain vaiheessa Itävalta-Unkari ja jossain toisessa vaiheessa Pyhä Roomalainen keisarikunta. Kun Ranskan Valois-kuninkaat alkoivat pullistella, heillä oli rajan takana sekä "Itävallassa" että Espanjassa ja lisäksi Italiassa saksaa puhuvia keisareita, joiden kanssa piti sotia vähän väliä. Saksan maiden (länder) pikkukruhtinaat liittoutuivat useinkin parhaiden maksavien kanssa.

Espanan perimyssodassa 1600-luvun lopulla otettiin yhteen oikein tosissaan, saati sitten keskiajalla.

Vartio Reinillä on runo 1840-luvulta suurten ruoppaustöiden jälkeen, ja kissanhännänveto Elsassista ja Lothringenistä on sekin myöhäistä perua.

Me elilmme karhun ja aarnikotkan välissä, eikä se ollut koskaa helppo sauma. "Saksa" ei tosin yrittänyt valloittaa Suomea ennen kuin 1918, jolloin se sattui onnistumaankin, ja tavallaan 1941. Mutta tämä oli syrjäinen rintama.

Mutta tänäkin päivänä meillä on ehkä maailman viimeinen hegeliläinen yliopisto Helsigissä ja kaikesta Ranskan ja italian harrastuksesta huolimatta sohvamme ja yöastiamme ovat kovin saksalaista tyyliä.

Mutta olimme jäljessä, koska ei meillä ollut sellaisia määriä rahaa. Metalliteollisuutemmekin syntyi 1900-luvun puolivälissä (osittain Venäjän ison teollisuuden takia) ja leipälajimme metsäteollisuus tuli tavaksi ehkä siksi, että se on helppoa. Muutama parempi konepaja ja ruukki oli ollut tsaarin aikana.

Kun meillä ei kuitenkaan ollut maassa yhtään kaupunkia, toisin kuin Saksassa, jossa vapaakaupungit sulautivat keisarikuntaan vasta runsaat sata vuotta sitten, eikä meistä ollut hyökkäyssotiin sen jälkeen kun Kaarle XII otti perinpohjaisesti päihinsä, kansan, elinkeinotoiminnan ja mentaliteetin erilaisuus oli selvä asia. Ei meillä ollut todellisuudessa koskaan ollut ruhtinaskuntiakaan, ja maakunnat olivat vähän sellaista kansakoulujuttua.

Venäjä on vaikea nähdä tsaarin aikana ja kommunismin kultaisena muuna kuin köyhien ihmisten merenä, josta erottuu pienehkö nomenklatuura - aatelisia, rikkaita, virkailijoita, taitelijoitakin. Mutta "kansan ystävien" ponnistuksista huolimatta kansa oli apaattista ja sitä oli niin paljon, ettei sen henkeä voinut sähköistää.

Suomi on ollut liikkeiden maa. Milloin on intoiltu raittiudesta, milloin itsenäisyydestä, milloin osuuskaupoista, milloin bingosta.

Kun Saksa oli saavutettavissa oleva kilpailija, DDR oli tietysti taivaan lahja suomalaisille. Neuvostoliitossa ei todella ollut paljon jäljittelemistä, kun taas Saksassa oli.

Ilmeinen kumppanimme Ruotsi oli vieroitettu meistä venäläisten toimesta ns. sortokauden aikana, ja itse keksimme syvästi tarpeettoman kieliriidan, joka teki tyhjäksi sinänsä hyvän ajatuksen valtioliitosta. Suomesta olisi tullut hyvä siirtomaa Ruotsille. Itse asiassa Suomesta tuli hyvä siirtomaa Ruotsille, ja se oli sitä 1990-luvulle asti.

Sitten tapahtui jotain, mitä en osaa selittää. Aloimme oikeasti pärjätä kaikessa muussa paitsi kulttuurissa, ja siinäkin joskus. Kun Nokia aikakausi on nyt painumassa mailleen ainakin suomalaisia ajatellen eikä vanhaa esikukvaamme DDR:ää enää ole, on keksittävä jotain uutta.

Ehkä me pärjäisimme opetus-, hoito- ja hoivatehtävissä. Otettaisiin miljoona - pari miljooaa pakolaista ja alettaisiin opettaa heille hyödyllisiä taitoja.

Luullakseni tuttavani Tuomioja ja Halonen ja Lipponen ja kaikki ajattelivat jotain tällaista kannattaessaan kovasti harppisaksaa ja kääntäessään nuoruutensa päivinä ja vieläkin kylmää kylkeä Yhdysvalloille.

Me olemme sellaisia itämeren silakoita eli murtoveden sillejä, joita muusikko ja musiikin opettaja F. Busoni Helsingissä asuessaan vertasi Sibeliukselle suomalaisiin naisiin.

Kohtuuton ja virhellinen vertaus. Mutta kyllä savusilakka sopisi vaakunaeläimeksemme paljon paremmin kuin jellona.

19 kommenttia:

  1. Enemmän eri todellisuuksia, kuin eri aikoja.

    Olen tästä kertonut omaa näkemystäni sarjassa Venäjän taika ja Euroopan arvot.

    Suomellahan ei ole merkitystä muille kuin suomalaisilla, mutta minusta Euroopan ja Venäjän välillä eräs keskeinen ero on feodalismin puuttuminen Venäjältä.

    Koska Venäjällä on vallinnut aito patrimonialismi ja suoranainen sultanismi, heidän yhteiskuntansa ei ole samaan tapaan kehittynyt kuin lännessä.

    Tätä kirjoittaessa tulee mieleeni ajatus, että saksan suuruus on sen hajanaisuudessa. Vaikka Saksa oli monella tavalla jälkeen jäänyt maa ns. kansallisen heräämisen osalta, 30 000 pikkuvaltion välinen kilpailu tarkoitti suhteellista vapautta verrattuna vaikkapa Ranskan pseudofeodalistiseen monokratiaan.

    Kansallisuusaateena tunnettu joukkopsykoosi ja Ranskan ns. suurena, ns. vallankumouksena tunnettu paskasakin rähinä ulotti vaikutuksensa Saksaankin, mutta minusta olisi mielenkiintoista hahmottaa se Saksan kehitys, mitä olisi tapahtunut jos nämä pikkuvaltiot olisivat säilyneet vaikkapa 50 vuotta kauemmin.

    Myös Saksan ja Ranskan välinen ero, ei ole temporaali, vaan mondeemi :)

    Vaikka Saksan lopettaisi kehittymisen nyt, niin Ranska ei koskaan kehittyisi Saksaksi.
    Toisaalta, vaikka Ranskan ja Saksan välillä on suuria eroja, toisaalta pitää muistaa sekin, ettei Ranska ole niin yhtenäinen valtakunta, kuin heidän virallinen historian kirjoituksensa antaa ymmärtää ja että Ranskassa ranskaa puhuvat ovat olleet enemmistö vasta rapiat satavuotta. Näin vaikka Ranska on muodostanut jokseenkin yhtenäisen valtion, rajojen toki liikkuessa, se ei ole ollut yhtenäinen kielialue, eikä samassa mielessä kansakunta, kuin saksaa puhuva Eurooppa.

    Tässä kontekstissa on mielenkiintoista nähdä sekin, miten maahanmuuttajataustainen oikeistolainen presidentti hallitsee maata, joka on monarkia tasavallan vaatteissa ja jonka olemassa olon ydin on tarina, novelli, yhtenäisestä Ranskasta.
    Jotenkin minusta tuntuu, että tämä on pitkä askel jonnekin, minne en haluaisi lähteä.

    Mutta mitä Hänen Majesteettinsa hyvään hallitukseen tulee...

    VastaaPoista
  2. Uppouduin suunnilleen näin englanniksi tosin
    Battle of Sedan
    Treaty of Frankfurt 1871
    Siege of Paris
    Bavaria
    Württemberg
    Saxony
    Paris Commune
    Otto Von Bismarck
    Battle of Verdun
    Philippe Pétain
    Georges Clemenceau
    ja valokuviin
    ja sitten mietin että missä Maigretissa - vai oliko niitä useampikin - Simenon kirjoitti yhteistoimintamiehistä ja Ranskasta noin olisko ollut 1945-1947

    Kellomiehistä mieleen tuli tuo Imre Lakatos
    Wikipedian sivuilta imuttelin eräänä päivänä uteliaisuuttani Science and Pseudoscience MP3 audio fileen vuodelta 1973, sen ääni on aikamoinen, vähän hiskisalomaamainen.Olen oikeastaan kuunnellut sitä ihan vain siksi. En oikein bonjannut sitä juttua,mutta ehkä jokupäivä,jos vielä innostun.

    tuo minun äidinäiti -baba- sanoi aina, ettei mikään voita Laatokan siikaa.Sillä oli kymmenen lasta,mutta vain neljän henkiin jääneen kanssa se tuli Helsinkiin 20-luvun loppupuolella.

    Mies oli kuollut talvella keuhkokuumeeseen ja se baba joutui elättämään itsensä ja ne neljä lastaan hieromalla ja siivoamalla ja ompelemalla.

    oli saanut ompelukoneen mukaansa,ainoa esine,minkä oli saanut ottaa kotoansa.

    Baban puolison,eli minun vaarini veli oli häätänyt ne pois sieltä kotitalosta ja ominut sen kaiken omaisuuden itselleen.Naiset ei siihen aikaan paljoa merkinneet.

    (tuo mun mutsi on kaksonen ja sen sisko paleltui hankeen parivuotiaana,kun olivat jonkun tulipalon takia joutuneet ulos talvipakkasessa,eikä kukaan ehtinyt katsomaan lasten perään.)

    Se oli iso muutos se Helsinkiin muutto,sillä heillä oli ollut 19 palvelijaa ja äiti muistaa, kuinka sen isä oli antanut heille hevosen leluksi ja se hevonen söi heidän kanssaan usein aamiaista keittiössä.

    Tappelivat sitten niistä rahoista myöhemmin. Se riitely loppui oikeastaan siihen,kun yksi niistä neljästä lapsesta kuoli keuhkokuumeeseen vähän ennen tuon velivenäläisen hyökkäystä.Asuivat neljäslinja neljässätoista siihen aikaan.

    No sitkeitä olivat,mutta heidän piti suomentaa nimensä,kun haukuttiin ryssiksi.Se äidinäidin suku tuli tuolta puolasta ja ei se koskaan oikein oppinut suomea,karjalaa se puhui aina meille ja venäjää.

    Hakaniemenhallissa olin monesti sen kanssa ostamassa silakoita ja muistan hyvin vielä sen ajan kun siellä seisoi hevosia vierekkäin syömässä olkia.

    Kun se baba sitten kuoli,olikohan se -63 vai -65,en nyt muista,niin vähän ennen kuolemaa siellä kävi pappi. Ovat siis noita ortodokseja ne kaikki.

    Ja se pappi ajoi minut ja veljeni siitä pois norkoilemasta,siis sen kuolinvuoteen luota,mutta ei me kauas menty. Ja muistankin kuinka se pappi kysyi, että onkos sitä sydämellä vielä jotakin anteeksiannettavaa ja se baba vastasi siihen, että a vot,kaik on jo kauan sit annettu.

    että semmonen juttu näin lyhenneltynä se
    anteeksianto.

    VastaaPoista
  3. Voi jospa joku avaisi ikkunan, jotta uudet tuulet pääsisivät puhaltamaan niin kuin sanotaan tapahtuneen eräänä helluntaina kauan sitten! Silloin uusi elämän kipinäkin syttyisi roihahtaen liekkiin – jopa kirkossa.

    Tänään
    Iisalmen Sanomien
    nettilehden mielipidepalstalla kirjoittavan "kirvespappi" Markku Suokonaution rohkaisevat päätössanat tuntuvat sopivan myös tänne.

    Muuttuvan ajan hengen tuulahduksia aistinee myös Uuteen Suomeen ilmaa puhalteleva Niklas Herlin

    VastaaPoista
  4. DDR vaikutti suurelta sotavankileiriltä. Leiriä johtivat vartijavaltiolle myötämieliset luottovangit. Kun tuomio oli istuttu, kansalaiset pääsivät takaisin kotiin. Luottovangeille tuli identiteettikriisi.

    VastaaPoista
  5. Kehitys leveällä rintamalla vaatinee demokratiaa sekä politiikan eroa arjesta. Ostetaanko lamppu palaneen tilalle ei ole puoluepoliittinen kysymys vaan arkea. Venäjällä diktatuurin perinteet ovat demokratian perinteitä vahvemmat. Demokratia kantaa hedelmää, jos koulutus on moniarvoista ja kaikkien ulottuvilla. Tässä kaikessa Läntinen Eurooppa on käsittääkseni Venäjää edellä - vai onko?

    VastaaPoista
  6. "Ehkä me pärjäisimme opetus-, hoito- ja hoivatehtävissä. Otettaisiin miljoona - pari miljooaa pakolaista ja alettaisiin opettaa heille hyödyllisiä taitoja."

    Meil on semmoinen illuusio, että ulkomaalaisista tulee naps suomalaisia, jotka harmonisesti etabloituu yhteiskuntaan, eivätkä muuta voimasuhteita, valtarakenteita tai käsitystä siitä, mitä tarttis täällä noin ylipäänsä tehdä. Otetaan esim pari miljoonaa pakolaista itäsuunnasta, Kiinasta tai lähempää niin valtakielikin saattaa muuttua. Otetaan kriisipesäkkeistä karkuun lähtijöitä syrjimättä uskonnon suhteen, niin meil voi jollain aikavälillä olla pieni vastakkainasettelu, uusi vero-oikeudella varustettu valtionkirkko ja muutama kulturelli minareetti ympärillään hunnutettuja naisia - rikoslakiin vaaditaan uusia seuraamuksia kuten korvan tai käden leikkelyä, kivittämistä jne. Sharia tunkee ohi käräjäoikeuksien eikä voida kutsua Rushdieta kirjakauppaan.
    Tai pelastetaan ääriliikkeiden vainotut ekstrimistit tänne - ja saamme mekin kohta maistaa suoraa toimintaa kuten Lontoossa taannoin. Täs on monia puolia. Haluammeko tänne poikkileikkauksen maailmasta vai olla osa maailmaa, jossa on myös tällainen oravakehto.

    VastaaPoista
  7. 28 tuntinen on mahtava
    mutta Suomessa ei kokeilijaa pidetä täysin terveenä. Testattu on. Suomessa ei ylipäänsä ymmärretä lyhyttä unen tarvetta. Unitutkijat vielä paapattavat päälle, että rytmistä poikkeava on kännissä koko ajan ja kuolee muita nuorempana.

    VastaaPoista
  8. No minä olen viimeisen seitsemän päivän aikana nukkunut suunnilleen tuollaiset 20 tuntia ja rapiat päälle.
    Joskus menee vähän vähemmällä,joskus taas ei.

    Voihan sitä myös olla syntymähumalassa.
    mutta voivat ne unitutkijat olla oikeassakin,

    tosin minä olin siinä käsityksessä, että unitutkija testaa lähinnä sänkyjä.
    Sitten on tietysti Nukku-Matti ja Uni-Jukka ja jos asian jotenkin löyhästi liittäisi päivän aiheeseen, niin
    missäs maassa se pikkukakkosen unihiekka taas olikaan tehty?
    Traitraitrallallaa.

    VastaaPoista
  9. Suomalaiset naiset murtoveden sillejä.
    Kas hassumpaa!

    VastaaPoista
  10. ad jussi

    olis ihan kiva, jos työteliäät ihmiset vähän listailisivat unitilannettaan. Kuulun niihin, joille ei äiti laulanut aatuutilullaa vielä klo 22 (ja ihan hyvä).

    VastaaPoista
  11. Sen kummemmin kantaa en aio ottaa,
    mutta Ilta Sanomat tämän kertoi
    ja vähän lyhentelin.
    eli

    Stasi-Vergleich zurückgewiesen

    Poliisin turvatoimet G8-huippukokouksen alla ovat herättäneet Saksassa laajaa kritiikkiä.
    Suurin meteli on noussut hajukokeista, joihin mallia on otettu entisestä Itä-Saksasta. Niin sanottu Stasi-metodi auttaa koiria jäljittämään epäiltyjä isoista ihmismassoista. 

Hajunäytteet poliisi on ottanut kotietsintöjen yhteydessä henkilöiltä, joiden se epäilee suunnittelevan iskua huippukokoukseen. Epäiltyjen oli tartuttava hajunäytteen antamiseksi metalliputkeen kaksinkäsin. 

G8-maiden huippukokous järjestetään Itämeren rannalla Heiligendammissa lähellä Rostockia 6.-8. kesäkuuta. Paikalle odotetaan ympäri maailmaa jopa sataa tuhatta mielenosoittajaa.

    VastaaPoista
  12. Silloin, kun on kiinnostavaa tekemistä, uni jää helposti 4 tuntiin. Sitä eivät kanssakansalaiset ole pitäneet oikein fiksuna. Olis kiva, jos sinne syrjimättömyspykäliin lisättäis, ettei saa syrjiä vähäisen unen tarpeen perusteella.

    VastaaPoista
  13. Mä olen kokeillut 48 tunnin vuorokausirytmiä. Siinä ei joudu epäsynkroniin tavallisten taapertajien kanssa. Toimii. Ja uni tulee iltaisin klo 22 - siis joka toinen päivä.

    VastaaPoista
  14. meni väärään osioon... mutta nyt oikeaan:

    The eight-hours mantra has no more scientific basis than the tooth fairy, says Neil Stanley, head of sleep research at the Human Psychopharmacology Research Unit at the University of Surrey in Britain. He believes that everyone has their own individual “sleep need” which can be anywhere between three and 11 hours. “If you’re a three-hour-a-night person, you need three; if you're 11, you need 11.” To find out, he says, simply sleep until you wake naturally, without the aid of an alarm clock. Feel rested? That’s your sleep need.

    VastaaPoista
  15. taitaa olla geneettistä joillakin:

    "At Walter Reed we were particularly interested in the effects of lack of sleep on soldiers," LaJambe said. "In combat situations, they are often forced to go 36 or 48 hours without sleep. Our tests conducted on soldiers over 72 and 86 hours showed that -- except for the rare individuals who seem genetically able to stay awake longer -- adapting in a short period to less sleep wasn't possible." Researchers still are investigating whether people can adapt better over longer time periods.

    VastaaPoista
  16. Häiritsen palstan rauhaa hetken vapaalla pudotuksella;

    Mutta miksi karkoittaa sitä suloista rauhattomuutta minkä yö tuo tullessaan. On hiljaista ja voi tehdä omiaan.

    Minä ainakin tunnen vahvaa yhteenkuuluvuutta muihin ihmisiin juuri yöaikaan.

    Sitäpaitsi on olemmassa raja jossa tietomme lakkaa. Yöllä sen voi helpommin paikallistaa, vaikka sitä ei näekään.

    Ja sitten on muistot. Kaikenlaiset. Ei minulla ole päivällä niille aikaa, vaikka tiedänkin että ne ovat siellä jossakin.

    Yöllä on toisin. Kuolleet pitävät seuraa ja se on useimmiten hyvää seuraa. Ei silti, ettei sitä sasi elävistäkin.

    mutta jotakin merkitsee sekin että saa olla yksin.
    Himmelskönig, sei willkommen BWV 182.

    Maallisen vaelluksen öinen ajankohta.

    Voi miettiä vaikka sitä onko Jumala vapaa ja onko sielu olemassa?
    tietysti muutakin, joskus sellaista mitä ei jaksaisi.

    Kirjaimellinen tulkinta tekee lopun kaikesta keskustelusta hyvin nopeasti ja useimmiten myös siitä mielenkiinnosta, minkä joku asia saattaa herättää.

    Jos pääsee liki sitä puuta, missä käki on kukkunut, kun puu on vielä lämmin, niin mitä toivoo, sen saa.

    siis kuinka lämmin sen puun pitää olla?

    Iltapäivä lehdistö on erikoistunut kirjaimelliseen tulkintaan, vaikkakin kapeaan sellaiseen, mutta kuitenkin.
    Siis
    nyt ne lässyttää helluntaista.

    jouluna tulee joulupukki ja helluntaina pääsee naimaan.

    no se siitä

    ja

    Wie schön leuchtet der Morgenstern BWV 1

    VastaaPoista
  17. Samaa mieltä. On hiljaista ja voi tehdä omiaan. Tosin kaikkina helluntaina ei pääse naimaan - varsinkaan, jos on ollut jouluna pukki.

    VastaaPoista