Sivun näyttöjä yhteensä

26. joulukuuta 2006

Väärinkäsitys nro 1

Väärinkäsitys I



Maanviljelystä on sanottu, että se oli soma keksintö. Siitä alkaa historia. Keksittiin uusia hyödyllisiä asioita, kuten orjuus, sota, kuninkaat ja papit sekä kirjoitus. Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa nelistivät esiin: valloitus, sota, nälänhätä ja kuolema ruton, nälän tai miekan kautta.

Etenkin Jared Diamond on osoittanut ("Tykit, taudit, teräs"), että kaikki kulkutaudit ovat oikeastaan alkujaan eläintauteja ja että ne me saimme ihan ilmaiseksi, kun aloimme pitää kotieläimiä.

Historiatieteissäkin tapahtuu, ei ainoastaan arkeologiassa, jossa etenkin luonnontieteellisten menetelmien kehitys on pannut paperit uusiksi säännöllisin väliajoin.

Liettualais-amerikkalainen Marija Gimbutas tuli kuuluisaksi käsityksellään, jonka mukaan myöhemmän kivikauden kulttuuri oli hyvin lujasti kiinnittynyt uskontoon, ja suurin jumala oli äiti Maa, jonka kuvia ja kuvauksia on kaikkialla, ken osaa katsoa.

Koska muinaiset mytologiat ovat Kaliforniassa erittäin suosittuja, kannattajia ilmeni runsaasti, eivätkä likikään kaikki olleet edes halukkaita kriittiseen ajatteluun. Myös monet kollegat ñ myös naiset ñ kieltäytyivät ihastumasta.

Asian voi sanoa olevan auki tai sitten tutkimattomissa. Mikäpä sen tietää, mitä porukoiden päässä liikkui. En pitäisi ihan mahdottomana, että asiaan kumminkin tulisi valaistusta. Kielihistorian suuri nimi, Suomessa asuva Harald Haarmann näyttää tunkeutuvan hyvin vanhoihin kirjoituksiin niin että îhistorianî alkukohta, perinteisesti siis kirjoitus, saattaa osoittautua merkittävästi luultua vanhemmaksi.

Mutta maanviljely nähdään edistyksenä, ja eläinten kesyttäminen ja järjestelmällinen viljely lopullisena siirtymisenä aivan toisenlaiseen elämäntapaan.

Hyvin mielenkiintoinen ja hauska ajatus on syvä kivikausi todellisena hyvinvointiyhteiskuntana. Sitä on nyt viime vuosina pyöritelty, eikä ajatus ole yhtään hullumpi.

Metsästäjät ja keräilijät käyttivät paljon pienemmän osan ajastaan ja voimistaan ravinnon hankkimiseen kuin maata viljelevät. Lopun aikaa he istuivat tulilla, grillasivat sisäfileitä ja puhuivat hulluja.

Keräilijäkulttuurin on pakko olla îdemokraattisempiî, sillä kun kaikki on kannettava mukana, ei tule liikaa tavaraa. îPaimentolaisuusî on mutkikas käsite. Puolivilliä riistaa voi îpaimentaaî kuten peuroja ja luultavasti mammutteja. Porukat kuljeskelevat perässä.

Ukrainassa asui erikoisen eteviä mammutinmetsästäjiä, jotka osasivat rakentaa asumuksiakin mammutin luista ja vuodista, ja keksivät pakastimen paloittelemalla kesäkaudet lihoja sopiviin syvyyksiin ikiroutaan. Alkuhärkä tarjosi kovan vastuksen metsästäjille, mutta tuli proteiiniakin.

Nykyisen Euroopan alueella paimentolaiset olivat turhan taitavia. Isot nisäkkäät tapettiin sukupuuttoon melkein viimeistä sorkkaa myöten, kuten esimerkiksi Irlannin jättiläishirvi.

Rikollisen ajatussuunnan mukaan maanviljely oli ilmaston tilapäisen kylmenemisen aiheuttama taantuma. Niin sanottua nuorempi Dryas-kausi, joka alkoi 11 500 vuotta sitten, oli suuronnettomuus ihmisen ja monien eläinten kannalta. Jääkausi ikään kuin palasi jo väistyttyään. Meillä päin vallitsi ikuinen talvi eli vuoden keskilämpötila pysyi pakkasen puolella, joillain seuduilla rajustikin.

Varhaisemmasta retevästä elämästä taannuttiin syömään ruohoa, ja se vähän mitä saatiin nyhdetyksi irti, oli tosi arvokasta.

Kun siitä päästiin taas paremmille päiville eli ilmasto lämpeni, kyky ja keinot kiertelevään elämäntapaan olivat kadonneet niin ettei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jäädä pysyviin asumuksiin nyhjäämään. Ja ennen kuin kukaan ehti kunnolla säikähtää, olivat kuninkaat ja muut rosvot liikenteessä, koska maan viljelemistä miellyttävämpi vaihtoehto on tietenkin elää toisten viljelemästä maasta.

Tuntuisi että näillä kohdin on jopa Marxin ajattelussa virheitä. Vaikka îneoliittinen vallankumousî näyttää olevan vähemmän raflaava tapaus kuin on luultu, teollistuminen eli industrialismi ei oikeastaan alkanut 1700-luvulla höyrykoneesta, vaan 7000-luvulla, jolloin energian talteen ottaminen ja ohjattu käyttö oli opittava ñ vesivoima, eläinten voima, ihmisten lihasvoima, tuuli (purjeet) ja aurinko.

Ekologinen innovaatio on isompi asia kuin sosiaalinen innovaatio, ja tekniikka on vielä pienempi. Ekologia tarkoittaa eliöiden vuorovaikutusta fyysisessä ympäristössä. On mieluisaa nähdä, että tämä vuorovaikutus nousee yhä tärkeämmäksi historian ja siis ihmisen ymmärtämisessä.

Tietoyhteiskunta ja informaation merkitys elämässämme on kukaties arvioitu radikaalisti väärin, koska se on nähty maanviljelyn ehdoilla.

Meistä on tullut tekniikan kehityksen myötä olennaisesti paimentolaisia ñ nomadeja ñ vaikka asumme joskus pitkäänkin samoissa paikoissa.

Luin uutta yli kuuden miljoonan kappaleen painoksena levinnyttä Timeä, jossa vuoden henkilöksi on valittu îsinutî ja kansikuvana on peili (peilin näköinen Mylar-kalvo). Katsellessani mitä kaikkea Time pitää isona asiana tällä hetkellä, löydän luettelon siitä, minkä esimerkiksi Teknillinen korkeakoulu halveksi hengiltä noin vuonna 2 000.

Nämä toiminnat, joita nimitetään hyvin harhaanjohtavasti viihteeksi, ovat rakenteeltaan ja verkkorakenteeltaan keräilykulttuuria. Muinoin keräiltiin suuhunpantavaa. Nyt keräillään mieleen pantavaa.

Eikö totta?

12 kommenttia:

  1. Minä olen oikeastaan hahmottanut oman yhteisöllisyysteoriani niin, etten minä pysty sanomaan ilman muistiinpanoja ainuttakaan lähdettä, mutta jo kuitenkin, jo vuosia olen ajatellut sen niin, että metsästys- ja karjanhoito, lihankulttuuri, on ihmisen perusolemus.

    Feminismi ja naistutkimus -niminen uskonto korostaa ylenpalttisesti keräilyn, kasvissyönnin ja jonkinlaisen äitimaa myytin osuutta, eivätkä he kokonaan väärässä ole, mutta vain perusteellisesti hukassa.

    Ylipäänsä ihmiset korostavat mielellään jotakin sen verran että vaikka eivät ole kokonaan väärässä ovat perusteellisesti hukassa, kun totuus ei ole laisinkaan niin kaukana, vaan tuossa puolessa välissä portille, ihan pihalla.

    Kun puhutaan ihmisestä, perin helposti unohdetaan se, että ihminen on eläin ja kulttuuristaan huolimatta, kulttuurievoluutio on skurmoottanu biologista evoluutiota vasta sukupolven tai -puolen.

    Samoin maarahvas, koulutettukin maarahvas, ylen helposti kuvittelee että historia on jana, jossa jokaisella tapahtumalla ja ilmiöllä on taustallaan edeltäjä. Osittain koulutetutkin ihmiset lankeavat tähän juuri koulutuksensa kautta, osin ihan vain typeryyttään, mutta kun on koulutettu mestariksi, alkaa kaikki näyttää mestattavalta. Oman koulutuksen ulkopuolelta tuleva tieto ei enää olekaan tietoa, vaan haaste oman valinnan ja henkisen olemassa olon oikeutukselle, vihollinen vieraasta laumasta.

    Mutta ihminen on lihansyöjä.
    Lihansyönti tekee ihmisestä ihmisen.
    Aivot ovat ase.
    Ihmisen aivot ovat kehittyneet lihan syönnin myötä ja ei sellaista laskenta kapasiteettia kasvateta retikan metsästykseen. Totta kai kasvissyönnillä on ollut sijansa silloin kun on ollut ruuasta puutetta, liha on tehnyt ihmisestä ihmisen.

    Olen niin kauan kuin olen yhteisöllisyydestä puhunut, esittänyt miten metsästys- ja karjatalous ovat olleet ihmisyyden ytimessä ja luoneet sitten vasta pohjaa maataloudelle. Toki niin, että keräilevä ihminen on ollut siellä takana, mutta ensimmäinen kulttuuri-ihminen oli lihansyöjä, ei kasvissyönti. Oikeastaan kasvissyönti on jonkinlainen häiriö tai pitäisikö sanoa gromagnon-linja ihmisyydessä, niin kuin Hitler.

    Minä en sano, että se tapahtui näin, mutta eikä tarinan tarvitse kuvata sitä, miten se tapahtui, eikä oikeastaan sitä, mitä tapahtui, vaan sitä, mitä se merkitsi ihmiselle.
    Puhuttuna tämä toimii paremmin.
    Ajatelkaa sitä, että vanhimmat tunnetut ihmisen rakentamat kiviasumukset ovat ilmeisesti pakastamoja.
    Kun kuvataan Turkin ja Kaukasuksen vuoria satelliitista, voidaan nähdä yhä ne tiet, mitä pitkin miljoonat alkuhärät olivat kulkeneet tuhansia ja tuhansia vuosia. Sieltä vesien ja karjan tiet kulkevat likeltä korkeita vuoria, on löydetty muinaiset pakastamot, kivistä ladotut matalat hallit, joissa näkyy jälkiä sinne tungetusta jäästä ja turpeesta.
    Olen sen näin ajatellut. Meidän esi-isämme rumat veljenpojat, protokulttuuriolennot, kantakepulit Auvo ja Teuvo, kulkivat ikiajan sen karjan perässä, keväällä matkaten pohjoiseen, syksyllä etelään, ja söivät minkä saivat, eivätkä edes juoneet tuutinkia.

    Sitten kun he olivat sen seitsemäntuhatta vuotta kulkeneet samaa uraa ja seitsemännen tuhannennen kerran kulkivat sen saman joen yli, oli mukana uusi nuori kaveri, A-dam, joka otti puheeksi -"Kundit hei... eikös me menty viime vuonna tästä joen yli?" "Mentiin, mentiin, ja nyt mennään taas".
    Ja puolen vuoden päästä se sama Saatanan häirikkö kysyi "Eikös me menty tästä keväällä toiseen suuntaan?" ja kamut nyökkäili "Joo mentiin, mentiin, ja ensi vuonna mennään taas!"

    Ja seuraavana syksynä olivat taas paikalla. Siinä vaiheessa A-dam, mietti, että jos kavereilla olisi airot, niin tuskin ne olisivat molemmat vedessä. Itse asiassa luultavasti kavereitten airot olisivat molemmat keskellä ruhotasankoa. Ja A-dam, julki toi ettei viitsi lähte etelään, mennäkseen vain sitten keväällä pohjoiseen, vaan jäisi tähän. Auvo ja Teuvo moittivat A-damia, tyhmäksi, laiskaksi ja epäisänmaalliseksi, kun tällä oli vielä se kummallinen ulkomainen d-kirjainkin. Ei järjen hiventäkään, ja he jatkoivat kiskoja pitkin etelään, A-damin jäädessä sijalleen siihen paikkaan.
    Ja A-dam odotti ja karja tuli paikalle kahdesti vuodessa. Se mikä ei mennyt heti kulutukseen, vietiin ylärinteelle, pakkasrajoille ja pakattiin se lumen ja turpeen kanssa kerroksittain kivistä ladottuun varastoon, odottamaan syksyä, kun protokarja palaisi

    Meni aikansa ja A-dam ukkoontui, Auvo ja Teuvokin kävivät vanhoiksi ja jäivät ruotuvaivaisiksi A-damin nurkkiin, mikä oli pitkän päälle oli ihmiskunnan kannalta virhe, sillä koska vielä ei ollut prototukisaisia, olisivat protokepulit kuolleet sukupuuttoon ilman A-damin.
    Jossakin vaiheessa alkoi sitten A-fan, A-damin poika, katsella sitä tietä, pitkin karja kuki a) sinne ja b)takaisin. Näytti siltä että missä protokarja kulki siellä protovehnä toi paremman sadon. Joten siitä sitten protovehnän viljelijäksi.

    Tästä olisi enemmänkin sanottavaa, mutta toisaalta olen sanonut sen kai jo moneen kertaan, se on Sanoma Ihmiskunnalle.

    VastaaPoista
  2. Irtoamiset ovat aina mielenkiintoisia. Tuo myös, kun onnistui elämään toisen maataloudesta. Minua kiinnostaa rahan illuusio: joskus se oli tietty määrä kultaa - nykyisin ei. Ja silti toimii.
    Se, joka ei pidä vaurauttaan sukan varressa ei todellakaan määrää siitä enää. Turha syyllistää kitupiikkejä. He ovat hyväntekijöitä, joiden selän takaa pankki lainaa ja lainaa... suhteessa 1:100 tai enemmän.

    VastaaPoista
  3. Toipilalle.
    Eihän ruoka-ainesten tuotanto ole mitään muuta kuin energian hankintaa.

    Ihmisyys ja ihmisen todellisuus on aina tarinoissa. Muu on sitten nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä.

    VastaaPoista
  4. Ad Ripsa:

    Kiitos. Eisleria en tunne ja siis tutustun.

    Çatal Hyük minulla tietysti oli myös mielessäni. Siitähän tiedetään jotain,

    Kun vauhtiin pääsin - arkeologi Stephen Mithen on kirjoittanut hupaisan kirjan After Ice (löytyy Akateemisesta), josa on puhtaita kuvitelmia varhaisista porukoista.

    Samainen Mithen on julkaissut myös todella hauskan kirjan "Singin Neanderthals", jossa hän ottaa kantaa yhteen toiseen mystiseen kysymykseen - Neanderthal-serkkujen surulliseen kohtaloon. Riskimpää väkeä ja isompi aivojen volyymi kuin meillä, mutta tavallisimman väitteen mukaan kurkunpäässä vikaa.

    VastaaPoista
  5. Ad Toipila:

    Kysymyksesi on varmasti hyvin aiheellinen.

    Orja oli paras "kone" muuttamaan proteiineja työksi, kunnes fossiiliset polttoaineet tulivat käyttöön, siis hiili ja koksi.

    VastaaPoista
  6. Orjuus on hyvin mielenkiintoinen ilmiö ja sen loppuminen Euroopassa mielenkiintoinen prosessi.

    On poliittisesti korrektia selittää orjuuden loppumisen johtuneen jollakin tavoin humanismin noususta.

    Orjuus loppui kun rutto muutti taloudellisia painopisteitä ja orjan ylläpito muuttui kannattamattomaksi suhteessa hänen työpanokseensa. Oli edullisempaa vuokrata työvoima kuin omistaa se.

    Leasing-orjan rahoituskulut olivat huomattavasti alhaisemmat ja kuoletus onnistui paljon kätevämmin kuin omistusorjalla.

    Ihmisillä on saman suuntaisia romanttisia kuvitelmia myös demokratian, lain, oikeuden, tasa-arvon ja kaiken kanssa.

    VastaaPoista
  7. Petjalle voisi sanoa , että tiivistä hyvä mies sanomaasi. Eihän tuollaista raamatullista paatosta kukaan moderni, ajassaan elävä inteklektuelli edes jaksa lukea.

    Vaikka kirjoititkin asiaa...

    Kemppisen esiin maalaama kuva kivikaudesta on niin auvoinen, että olen heti valmis iskemään läppärini muruiksi ja tarttumaan nuijaan, keihääseen ja kirveeseen(kivi sellaiseen).

    "Metsästäjät ja keräilijät käyttivät paljon pienemmän osan ajastaan ja voimistaan ravinnon hankkimiseen kuin maata viljelevät. Lopun aikaa he istuivat tulilla, grillasivat sisäfileitä ja puhuivat hulluja."

    Kuulostaa paratiisilta verrattuna nykyiseen, pahaan aikaan, jolloin henki on muuttunut materiaksi ja kulttuuri massoittunut ajanvietteeksi. Itse asiassa pelkään, että rupean riehumaan A.D. 2007 työpaikallani, jos sivistyneet collegani jatkavat keskustelua Bigbrotherista/Idolsista, joiden kautta he nähtävästi saavuttavat sukupuolisen ja henkisen kliimaksinsa.

    Kemppisen kommenntti:

    "Nämä toiminnat, joita nimitetään hyvin harhaanjohtavasti viihteeksi, ovat rakenteeltaan ja verkkorakenteeltaan keräilykulttuuria. Muinoin keräiltiin suuhunpantavaa. Nyt keräillään mieleen pantavaa.

    Eikö totta? "

    Siis kommentti masentaa muutenkin jo suossa rämpivää miestä.

    Ei liene paljoa kehitysta tapahtunut homo sapiens-apinan korvien välissä sitten kivikauden, jos tilanne on tällainen?

    Luin muuten Kemppisen mainostaman ja Räsäsen ylistämän Camus`n "Putoamisen" ja tuntuu siltä kuin kilo suolaa olisi heitetty avoimeen haavaan.

    Perkele, teidän kanssanne, te älyköt....

    VastaaPoista
  8. Kiitos ajatuksista kaikille.

    Kun nyt kuitenkin olen sen verran hidas lukija, että ehdin lukea vain kirjan kuukaudessa, esittäisin pyynnön teille paljon lukeneille ja ehkä jotain oppineille:

    Tehkää suosituksia kirjoista, jotka kannattaisi lukea, ja miksi juuri ne kirjat, jotta näistäkin teemoista jotain ymmärtäisi. Kirjat saisivat olla myös säädyllisen pituisia.

    Toinen mahdollisuus sitten olisi, kuten Kemppinen kirjoitti, laatia lyhennelmiä.

    VastaaPoista
  9. @petja jäppinen,
    Ihminen on nimenomaan kaikkiruokainen. Niin ovat useimmat petonisäkkäätkin kissoja lukuunottamatta. (Harmaakarhu on suurin ja kettu laajimmalle levinnyt petonisäkäs, kumpikin syö mitä saa.) Puhdas lihansyönti ja puhdas kasvissyönti ovat erikoistumisia, jotka vaativat muutoksia hampaistoon ja ruuansulatukseen ja rajoittavat myöhempiä valintoja. Ihmisen erikoistuminen on älykkyys, joka on kallis investointi (aivot vievät jumalattomasti energiaa), mutta ilman sitä älyä me olisimme ravintoketjun alapäässä, yhtä fiksujen kissapetojen ruokana.

    VastaaPoista
  10. Väärinkäsitys nro 2 vois olla uskomus siitä, että kehitys on loogista ja järkevästi hallittavissa.

    Hyödyn tavoittelu on ihmisen perusolemus. Mitä lyhyempi näkökulma, sitä suuremmilta hyödyt tuntuvat.

    Hienoa, että Aasia lisääntyy ja tavoittelee länsieurooppalaisen standardin mukaista elämää. Omalla autolla veuve klikkasta omaan jääkaappin noutamaan. Lentomatkoja 5 miljardille.

    Hyödyn mielikuvan pitäisi muuttua paljon, jotta suunta muuttuisi. Vaikka tiedemiehiä on enemmän kuin koskaan - on myös lukutaidottomia enemmän kuin koskaan.

    Pidettiin Linkolaa hulluna? Jäätiköt menivät jo.

    VastaaPoista
  11. @ Petro

    "suosituksia kirjoista... säädyllisen pituisia... lyhennelmiä."

    Jep. Meillä on duunissa tapana, että asia kuin asia tiivistetään yhteen A4:ään. Sieluni silmin näen siitä executive summaryn: tehkäämme oikein. Siihen mahtuu koko maailma.

    VastaaPoista
  12. Ripsa & co

    Robert Graves oli englantilainen, eikö ollutkin.

    terv. uusmaalainen

    VastaaPoista