Sivun näyttöjä yhteensä

4. marraskuuta 2006

Vaihtoehdoton

Luin jostain: vaihtoehtoja ei ollut (1939): oli taisteltava tai kuoltava.

Kieli on metkaa. Tuo kuulostaa hyvältä, vaikka taistelu ja kuoleminen ovat juuri vaihtoehtoja. Muita olisivat olleet viivyttely, kieroilu, joukkopako jne.

Kun äitini haluaisi vielä virkata, mutta ei sormiltaan pysty, hänellä ei ole vaihtoehtoja.

Lupasin tulla erääseenkin seminaariin, jossa puhutaan Suomen ja Venäjän kauppaan ja teollisoikeuksiin liittyvistä asioista.

Toivon että joku ymmärtäisi ottaa Vladimir Orlovista ja minusta valokuvan, kun seisomme, kuten toissapäivänä, polvea myöten hangessa polttamassa piippua. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on ylpeästi savutonta aluetta. Vladimiria tämä ei häiritse eikä oikeastaan minuakaan. Kunhan sanon. Hän on Lappeenrannassa professorina, Suomessa väitellyt mies ja suunnilleen ikäiseni. Kiusoitellakseni nimittelen häntä joskus neuvostokasvatiksi, koska luin lapsena sen nimisen kirjan (Irja Niemi, 1944 - kertoo Kerttu Nuortevasta, kuvankauniista desantista, josta on ollut viime aikoina paljonkin puhetta).

Taisi Vladimir kerran kyllä mainita, että hänen suvussaan on totuttu raikkaaseen ulkoilmaelämään. Epäilen että hän tarkoitti Vienanmeren vankileirejä, mutta en kysynyt.


Hän on samaa mieltä kuin toinen kollega, Tauno Tiusanen, siirtymätalouksien professori, joka on samaa mieltä kuin Sitra, joka ilmoittaa, että Suomen vienti Venäjälle on jatkuvasti kasvanut 25 % vuodessa, kun muu viennin kasvu on 5 %. Saksa, Venäjä ja Ruotsi ovat Suomen tärkeimmät vientimaat.

Suomen Kuvalehdessä Sitran Maaret Heiskari sanoo, että Venäjä on Suomen talouden moottori vielä vuosikymmeniä ja että Venäjä-osaajat tullaan repimään käsistä. Vladimir ja Tauno kouluttavat juuri sellaisia.

Lappeenrannan koulutus menestyy, vaikka Helsingissä oltaisiin kuinka tipalla. Niin kuin ollaankin.

Olemme me lisäksi ainoa paikka Suomessa, jossa opetetaan ja väitellään informaatio- ja teknologiaoikeudesta. Seuraavan väitöksen aiheena ovat patentit ja teolliset standardit. Toinen ennakkotarkastaja on Nokiann mies. Opponentiksi tulee pääaineprofessori Cambridgesta.

En tiedä, mikä on Venäjä.

Energiainvestointien jälkeen Karjala takaisin -aate luultavasti riutuu. Tuskinpa aate ja oikeus rahalle pärjäävät, nytkään. Kannaksella on nyt rahaa kiinni öljyn kuljetuksessa, ja Suomenlahden pohjaan tulee saksalaisille ja muillekin tärkeä kaasuputki.

Itse en ole jaksanut lämmitä palauttamishankkeille. Kokemukseni rajariidoista ja rajojen siirtämisestä rajoittuu maanjako- ja tietoimituksiin, mutta sekin riittää.

Jos olen joutunut vakavissani vastaamaan, olen sanonut, että Suomen ja Venäjän olisi mietittävä rajapintaa eikä rajaa. Rajapinta on englanniksi interface - method or piece of equipment for interconnecting units or systems that may not be directly compatible.

En liioin tiedä, mikä on Karjala (paitsi Etelä-Karjala).

Etsiskelin Markus Lehtipuun aivan erinomaisista ja tuoreistetuista matkaoppaista "Kannas" ja "Karjala" eräitä Väinö Linnan nimeämiä paikkoja ja totesin, että matkaa Tuntemattoman sotilaan jalanjäljissä ei koskaan järjestetä, koska se olisi tehtävä jalan ja kulkisi enimmäkseen soilla ja korpimailla. Paskamotti näyttää olleen Kutismajoella Sotjärvestä ja Säämäjärvestä Petroskoin suuntaan. Syvärillä Goran ja Baranin metsätaistelujen alueella, jossa Tuntemattoman teloitukset tapahtuvat ja jossa Lahtinen kaatuu, kuuluu olevan Afganistanissa kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki.

Pertjärvi, jossa JR 8 ja siis Linna olivat pitkään asemasodan aikana, on 299,8 kilometrin päässä Pietarista mutta todellisuudessa luullakseni satojen kilometrien päässä mistä tahansa. Kylässä mainitaan olevan vanhoja hirsitaloja.

Päivän kuva ei ole vanha hirsitalo, vaan Muolaan Kuusaan hovi loistavampina päivinään vuonna 2004. Nyt katto kuuluu tulleen sisään ja pylväikkö romahtaneen.

Alempi kuva on Niemelän kartano entisessä Sortavalan maalaiskunnassa nykyisten asukkaiden jäljiltä.


11 kommenttia:

  1. Ad Omnia:

    Voisiko joku ystävällisesti ilmoittaa, toimiiko eilen rustaamani RSS-feed niin kuin kuuluisi.

    Itse kokeillessani näyttäisi toimivan

    VastaaPoista
  2. Missä kohtaa RSS-feediä on käytetty? Kysyy tietämätön vähän nolona.

    Olihan se Porkkalakin lyhyessä ajassa melko paskana, kun venäläiset sieltä poistuivat. Mutta osaavat ja ahkerat kädet korjasivat ja laittoivat paikat kuntoon.

    VastaaPoista
  3. Minustakin Tarton rauhan raja on edullisimmassakin tilanteessa mahdoton saavuttaa noiden energiainvestointien takia. Tämä olisi realistista ottaa huomioon kaikissa yrityksissä Karjalan palauttamiseksi.

    VastaaPoista
  4. Ad Toipila:

    1:o Netvibes on aika hyvä ja ilmainen tapa käyttää syötteitä (RSS-feeds). Siitä miten se tehdään blogiin tyylikkäästi, minulla ei ole aavistustakaan.

    2:o Porkkalasta on vähän kokemusta, koska olen asunut alueella 33 vuotta ja haalinut myös asiaa koskevan yllättävän suppea kirjallisuuden.

    Talot kuolevat aikanaan. Lyhyt Porkkalan parenteesi mullisti myös elinkeinorakenteen ja kaiken.

    Se oli kuin kuoli. Tai syöpä.

    VastaaPoista
  5. Minulla olisi Kannaksella perintömaita. Jokin aika sitten luin jonkun suunnittelevan kannetta Venäjän valtiota vastaan yksityisomistetun maan palauttamiseksi, koska sellaista omistusoikeutta ei voida valtioiden välisellä sopimuksella viedä. Jos kanne menestyisi voisin rahanahneena harkita samanlaisen jutun nostamista. Tila voisi kuitenkin hyvin olla Venäjällä.

    VastaaPoista
  6. Kuulemani huhun mukaan Kuusaan hovi on tuosta vielä palanutkin. Kolme vuotta sitten se siellä vielä hissukseen raunioitui, kun itse kävin viimeksi.

    VastaaPoista
  7. Kemppinen: "Voisiko joku ystävällisesti ilmoittaa, toimiiko eilen rustaamani RSS-feed niin kuin kuuluisi."

    Sanotaan, että niin kuin näyttäisi toimivan. Kun olen tähän asti käyttänyt RSS-feedejä vain audio podcastingiin Replay Radiolla ja Winampilla, vaikea sanoa toimiiko niin kuin kuuluisi.

    Jonnekin hävisi päivittäisen blogin alareunasta "Links to this post"-linkki. Commulla se oli beta-versioon siirtymisen jälkeen ainoa tie kommentteja lukemaan, olisiko helppoja mahdollisuuksia saada linkki takaisin?

    VastaaPoista
  8. Kas vain. Sukuni Hotaset, jos nyt olen oikeita Hotasia, muuttivat 1639 Muolaalta Seisakariin. Taitaa Muolaan suunnalla jonkin Hotakka-niminen paikka olla.

    VastaaPoista
  9. Taisin hiljan kirjoittaa omalla blogillani siitä, että vain syntymä on pakko, kuolema ei. Pakko syntyy asenteesta ei tilanteesta.
    Jos hyväksymme oman kuolemamme, se ei ole pakko, mutta silti väistämätöntä.

    Minä olen sanonut tämän ennenkin, ja sanon taas.
    Minulle kelpaisi Pähkinäsaaren raja, sillä erotukselle, että jos meidän ei olisi pakko ottaa Kannaksen kappaletta, voisimme pitää Oulun seudun, mutta ei siitäkään niin väliksi.

    Pähkinäsaaren rauhaa ennen tuo rajalinja oli ilmeisesti suomalaisten ja karjalaisten raja, suoria kirjallisia lähteitä ei kai ole, mutta ilmeisesti eräitten historiallisten fragmenttien ja kronikoiden viittaukset tätä tarkoittavat.

    Tästä rajasta syntynyt riita kaiketi eskaloitui niin, että rauhaa ei sitten tehneet enää alkuperäiset osapuolet, vaan kävi miten Niccolo-Setä pari sataa vuotta myöhemmin varoitti; voimakkaat liittolaiset ovat vaarallisempia kuin viholliset; Suomeen jäi Ruotsin ja Karjalaan Novgorodin sotavoimat niskanpäälle.

    Pähkinäsaaren raja muodostaa edelleen kulttuurillisen ja jossakin määrin myös elinkeinorajalinjan, jos kohta arvelenkin, että tämä raja alentunut aivan viime vuosina.



    Tässä kohden tuli mieleeni nimistö asiaa karjalasta. Oli eilen pieni keskustelu, johon osallistui pari suomaitten alkuperäisasukasta ja russien mailta tullut ugrilaisperäinen henkilö ja mietittiin siinä nimen Shemeikka alkuperää.
    Esille tuli ajatus, että se olisi alkujaan Sjöman.
    Sheimeikan suvustahan tiedetään sen verran, että alue jossa suku on asunut, on asutettu Oulusta käsin. Sheimeikat puolestaan tekivät kauppaa ostaen meermanneilta, ruotsiksi sjömanneilta ja myyden savolaisille.

    VastaaPoista
  10. Ad Dr. Blind:

    Tutkitaan. Subscribe to alareunassa on linkki Atom feediin

    VastaaPoista
  11. ad Jukka:
    "Voisiko joku ystävällisesti ilmoittaa, toimiiko eilen rustaamani RSS-feed niin kuin kuuluisi."
    Toimii hyvin.

    VastaaPoista