Sivun näyttöjä yhteensä

28. toukokuuta 2021

Avomurtuma


 

Joskus tasaisena pidetty kehitys äkisti katkeaa ilman sotaa ja suuria puheita. Ranskalaiset ottivat kauan sitten Gaston Bachelardim johdolla käyttöön nimityksen ”episteeminen ruptuura” eli tiedollinen tai tieto-opillinen katkos.

 

Kuuluisat Foucault ja Bourdieu tukeutuivat tähän käsitteeseen. Todellisuudessa sen olivat ennen nyt mainittuja jo omaksuneet etevimmät historian tutkijat, etenkin Pirenne ja Febvre.

 

Ajatus on, että jokin Rooman valtakunta tai vuonna 1918 viisi keisarikuntaa voi romahtaa tuosta vain, mutta lisäksi pienempiä tapaturmia sattuu tuon tuostakin. Ilkeät ranskalaiset ovat käyttäneet esimerkkinä myös Yhdysvaltojen suhtautumista afroamerikkalaisiin sotilaisiin. Vielä toisen maailmansodan alkuvaiheessa esimerkiksi ilmavoimissa tiedettiin tutkitusti, ettei neekeri opi lentämään. Pari vuota myöhemmin monet pommituslaivueeet pyytelivät saattajikseen Saksan taivaalle nimenomaan afroamerikkalaisista koottuja yksikköjä, koska he olivat niin hyviä.

 

Koronan taloudelle, yhteisöille ja mielenterveydelle aiheuttamat vauriot ovat tulossa puheeksi. Jos tautisuus väistyy tarpeeksi, keskustelu voi kohota kovaksikin.

 

Ainakin puusta katsoen on erikoista, että kun meidät eristettiin tavanomaisista ihmissuhteista, hyvin monet meistä alkoivat rajoittaa kaikkea yhteydenpitoa. Se oli selvä, että esimerkiksi kaupoissa kuljeskelu jäi terveydellisistä syistä, mutta samalla kun yllättävän monet voittivat vastenmielisyytensä ja osaamattomuutensa aloittamalla etätyöt, etäyhteydenpitoa ei tainnut juurikaan syntyä. Oman kokemukseni mukaan soittelu puhelimella, sähköpostien lähettäminen ja vastaava häiriökäyttäytyminen vähenivät nekin. Ja nyt käsillä opn tilanne, ettei aina tiedä, kuka on hengissä, kuka vankilassa ja kuka saanut ehkä ansiottoman arvonnousun.

 

Yhteydenpito on joka tapauksessa muuttunut. Vuodesta toiseen esimerkiksi markettien sisääntuloväylillä oli peltipenkkejä, joilla istui ainakin aamupäivät erilaisia, kaikin puolin kunniallisia eläkeläisiä, selvästikin vaihtamassa kuulumisia tuttavien kanssa. He katosivat pandemian alkaessa ja ovat edelleen poissa. Luultavasti kuulumiset ovat toistaiseksi tai pysyvästi poissa.

 

Minulla oli itselläni mieluisa harrastus, jota en tainnut ilmoittaa matrikkeleihin, ihmisten katseleminen. Lentoasemilla siihen oli tilaisuus, mutta siellä ihmiset ovat vähän erilaisia ja käyttäytyvät hiukan epätyypillisesti. Sitä vastoin kaikenlaiset kauppakäytävät, Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja New Yorkissa, olivat aivan erinomaisia. Sitä saattoi pitää kahvikupin vieressä kirjaa tai lehtiötä ikään kuin verukkeena ja istua vaikka tunnin tyhjän espressokupin kanssa. Mahdollisesti virkaintoista tiskihenkilöä oli helppo hämätä olemalla katsovinaan välillä kelloa hiukan huolestuneen näköisenä.

 

Helsinki oli paikkana huonoin, koska siellä tapasi liikaa tuttuja, ja joutui useinkin tekemään tiliä turhanpäiväisistä kuulumisistaan. Ulkomailla pidin erikoisesti salakuuntelusta. Ihmisten yhdentekevät puheet ovat opettavaisempia kuin syvälliset psykologiat tai taiteen teoriat. Ilmaisen tässä epäileväni, että Suomessa Jotuni ja Aho käyttivät juuri tätä keinoa hankkiakseen aineistoa, ja Venäjällä Tshehov. Ei mikään ole niin salaperäistä kuin turhanpäiväisyys! Suuri totuus on vähäpätöisten sivuseikkojen summa.

 

En ihmettelisi, jos olisimme pandemiasulkujen vuoksimenettäneet kykymme käsittää ihmisiä ja ymmärtää puhetta. Silloin sairaalloinen riippuvuus tietokonepeleistä ei olisi syy vaan seuraus.

 

 

 

 

25 kommenttia:

  1. Lapsenlapseni Ida sanoi, että sinä Mammu alat kotiloitua!

    VastaaPoista
  2. Kerran kun myöhästyn Jyväskylän bussista, oli myöhä syksyinen ilta jo, ja minä Kampin terminaalissa... seuraava bussi lähtee kotiseudulleni n. kahden tunnin päästä. Mietin mitä tekisin kun ei mieli tehnyt tehdä mitään? Istuin terminaalin penkillä, ihmisiä käveli kovasti siitä ohitseni, ja aikani kuluksi aloin katsella heidän kenkiään. Varoin visusti katsomasta ylemmäksi, vain kenkiä, ja väitän että vajaan kahden tunnin intensiivisen katselun jälkeen minusta tuli melkoinen ekspertti mitä tulee kenkien ulkonäköön via suomalaiset jalkaparit. Aikakin kului niin siivillä että meinasin uudestaan myöhästyä bussista, pahus soikoon. Mutta en onneksi kumminkaan!

    VastaaPoista
  3. Leskisen Juice taas - huoah.. - anteeksi että jälleen pidän siitä mistä suuri osa muistakin immeisistä, helkkari, heitähän taiteellaan elävän viisunikkarin on juuri myötäänsä ymmärrettävä, tosin ei enää koska ottiatuota niin kuolikin kun elämä ei riittänyt aivan loppuun saakka niin-niin.

    Lentää.

    Juu, ei opi vaikka olis miten kovat halut eikä poikkea siinä yhtään paitsi niitä jotka eivät tahdo oppia tai ole lentohaluja. Monella on ollut. Eivät lentele.

    Suntio kurkistaa Kökarin kirkkoon. Kultakauden kuva, huimaavan tepsivä maalaus.

    Ihmisten vuorovaikutuksen tapauskohtainen perkaaminen jäljestäpäin, yksilöiden kesyttäminen myöhemmin mutta ystävystyminen ensin, harrastusprojektiksi ihan kiva.

    Onpa sitten sekin että tomera ja kunnollinen toimeentulorosvo on rehellinen eikä usko kaikkea kusetusta, virkistävää sillään.

    VastaaPoista
  4. Taitaa riippua käyttäjästä. Nyt korona-aikana mummokin on oppinut käyttämään whatsappia ja teamsia, ja yhteydenpito on jopa parempaa kuin aikaisemmin. Ryhmäpuhelut on hyvä ominaisuus.

    VastaaPoista
  5. Korona on koetellut eri ihmisiä eri tavoin. Itselleni se on johtanut voimakkaaseen elämänarvojen uudelleenpunnintaan. Kun on pitänyt olla kotona, on oppinut yhä vahvemmin huomaamaan, miten mukavaa se on. Kodin ulkopuoliset ihmiset, ystävät ja tuttavat, kiinnostavat yhä vähemmän. On niin mukava köllötellä tuvan perällä penkillä paitasillaan vuoleskelemassa kirveenvartta tai päreenpidintä ja katselemassa, kun jälkikasvu leikkii leveällä lattialla ja mielevä vaimo laittelee iltasta pöytään. Pyhävaatteet seisovat naulassa. Ulkona käymiseen riittää kävely metsässä katselemassa, kuinka tuttujen rusakoiden jälkikasvu on varttunut.

    Vakavasti puhuen: kyllä ainakin itsellä jää osa harrastuksista ja luottamustoimista lopullisesti syrjään, kun on tajunnut, miten hyödyttömiä ne ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoisin ihmisten myös pohtivan, ovatko kaikki lasten harrastukset välttämättömiä. Onhan harrastaminen kivaa, mutta täytyy olla aikaa myös luovalle leikille, ettei kaikki tekeminen ole aikuisten ohjelmoimaa. Toivon että pandemia on opettanut lapsia leikkimään.

      Poista
    2. Tota nin eiks päreenpidin o sepäntyätä?

      Poista
  6. Neuvostoliiton äkkinen romahdus 1991 oli eräs tapaus lajissaan. Tsaarin valtakunta ei sensijaan romahtanut äkisti vaan sen kaatuminen kesti kuukausia ja lopputulos oli jo nähtävissä varhain.

    Harrastan myös ihmisten katselua, kädessä lyijykynä ja paperia. Piirtelen kuvia heistä muutamin viivoin minkä ehdin. Parhaat paikat ovat kiireiset ruuhkaiset tilanteet joissa ihmiset eivät suuremmin ehdi kiinnittää huomiota muihin. Se on eräs muoto croquis-piirroksista joissa vaihtelevin nopeuksin koetetaan tavoittaa jotakin oleellista mallista jonka asento muuttuu kerta kerralta. Punaliitu on minulla ilmaisukykyisin väline sekä hiili. Suosittelen lajia kaikille.

    VastaaPoista
  7. On tällä turvavälin pitämisellä myös se seuraus että kierot pikku bittipeikot saavat paremmalla erottelulla tietonsa yksilön liikkeistä. Käytetäänpä tuota tietovuorta sitten kuinka hyvänsä kenen tahansa toimesta on kuitenkin varsin varma etteivät palvelualan palkat ole sen vuoksi kasvusuuntaiset. Dystopiasta on jo käyty kasvojentunnistuksen kohdalla keskusteluja mutta lainsäädännön kyvyt reagoida tai olisiko sanottava mukautua ovat hitaat ja vajaat. Yksityisyyden suoja alkaa olla likipitäen olematon. Uutissyötteet ovat jo täysin selällään, klikkaus tai pari ja painotus juuri Sinulle on muuttunut. Kuvaako tätä että aiheeksi valittu 'teknologia' ei sisällä juuri muuta kuin tieto- ja peliteknologiaa?

    Yleislääketieteen erikoislääkäri on äkkiseltään kompamainen titteli mutta jopa selkeä seikka kun käy tuumimaan mikä tämän kaupallisten sovellusten vääntö on ja kuinka suuresta voimavarasta on kyse, vaikkei mitään muita tekijöitä otettaisi lukuun kuin kuluttajan käyttämä aika pelin parissa.

    Kertonee jotain sekin ettei tomeria koodaajia oikein saada töihin, työvoimapulaksikin kutsuttu tilanne on vallitseva.

    Ennen oli kyseenalaista ja rohkeaa kieltäytyä asepalveluksesta. Nyt on muutosvastarintaa kieltäytyä pantasuden elämäntavasta. Globalisaatioon paremmin perehdyttäessä ilmeni ettei sitä oikein todella olekaan millään realistisilla mittareilla mitattaessa. Kuinkas sitten kävikään, no ennenkuin joku jo tietää niin varmaksi voi laskea että virus opettaa.

    Kaikkiaan ihailtava otus, viraali ja pätevä. Tämän kaiken seuraamuksena kenties saamme yleiseen ihmissivistykseen pyrähdyksentapaisen ja mitä sillä teemme? On se helkkarin iso läksy.

    VastaaPoista
  8. Tämän koronan aika muistetaan tulevaisuudessa, jossain siellä missä muistia on, kansan opettamisena poikkeusoloihin. Ulkonaliikkumiskieltoihin jne...
    Siellä missä aavistusta on, mietitään, mihin meitä valmennetaan, minkä kohtaamiseen valmisellaan. On tullut aika kaivaa kirjahyllystä Sotamies Sveikin seikkailut.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kerros nyt tarkemmin mitä jännää siellä aavistelet valmisteltavaksi. Ihan silleen selkeästi, omin sanoin.

      Poista
    2. No, kun ydinsotaa ei oikein ole taloudellisesti järkevää sytyttää on tautitehtailu ja levitys mualimaa kiertämään hyvä vaihtoehto sellaisille hörhöhallitsijoille jotka eävät menneessä kuvitellen, että vallan voisi kaapata demokratialta...Putputin. Valkovenäjän mikä se nyt oli, TsingTsong Ping Pong esimerkiksi. Niin jos näiden takia saa treenata poikkeusoloja varten niin eiköstä duoda duoda ole hyvä assie se?
      (Blogivaeltaja)

      Poista
  9. Vuodessa ihminen näköjään oppii kotoilijaksi, niin kuin nykyään pitää sanoa. Ei ole tarve käydä muualla kuin ruokakaupassa, puutarhaliikkeessä ja kirjastossa kirjat äkkiä vaihtamassa, ei ihme, että esimerkiksi monet vaateliikkeet ovat menneet nurin. Lukupiiriä tosin on pidetty tämän vuoden puolella, kun se on niin hauskaa ja ollaan kaikki ihmisiä, jotka eivät liiku juuri muualla kuin luonnossa. Siellä täytyy kyllä seurata tarkasti vuoden ilmiöt kuten valkovuokkokentät Ramsholmenin jalopuumetsikössä tai Billnäsin kirsikkapuiston kukinta ja lintujen liikkeet. Kotiin tulee striimattuja konsertteja ja oopperoita, elokuviinkaan ei viitsi mennä, kun pitäisi tilata lippu etukäteen. Muutaman ystävän ja lähipiirin - onneksi se on suuri - kanssa lähetellään tekstiviestejä ja kuvia yhtenään, joidenkin kanssa jatkuvana keskusteluvirtana. Lapset ja lapsenlapset sentään käyvätkin, harvakseltaan. Mukavaa tämä kotoilu.

    VastaaPoista
  10. Monet kirjailijat kuuntelevat varmaan "tarkalla korvalla" ihmisten puheita, jotkut ovat kertoneet merkkaavansa muistiinkin hyviä sanakäänteitä tai erikoisia sanoja. Brofeldtin kansanomaisessa pappilassa kävi monenlaista ukkoa ja akkaa, Rautatien Liisakin sanoo vievänsä pappilaan ruustinnan tilaamia kehruuksia. Matti on vain kovin jäyhä savolaisukoksi, mutta on kai niitä korvessa asustanut sellaisiakin juntturoita. Kuopion torilla taas Maria Haggrén saattoi kuulla mehevää kielenkäyttöä.

    VastaaPoista

  11. Kurvinen syöttää vääriä. Marin ajettiin frukostgateen. hä! tä! Hätä:

    Suoria se Kurvinen syöttäisi jos saisi itse päättää. Vaan kun ei saa. Säätiö päättää, tai päättti jo. Yliopistoja pääomitetaan lisää. Mitä se on ?

    Se on sitä että ne ottavat velkaa lisää. Sen ne sijoittavat korkoa vuokria osinkoja tuottaviksi. Näillä ns. pääomatuloilla tai oikeammin omistustuloilla k v o yliopistot sitten maksavat palkollisilleen, stipendiopiskelijoilleen.

    Malli on Yalen malli, Swensenin oppi. Ekaksi se tuli Suomeen Teukka Hakkaraisen Saarijärvi sahan kautta. Vaikkei sitä Teukka tuolloin tiennyt. Sahasipa vaan ja pysyi kärryillä globalisaation vaikutuksista saarijärvisten elämänkulun kolhuihin ja sielullisiin tärviöihin. ABC:llä näkee kuulee ja Teukalla on kapasiteettia oppia ja verrata runebergilaisiin ideaaleihin.

    Niin Yalen, kohta Harvardin ja MIT:in alumnisäätiöt noukkivat/keksivät vaihtoehtoisstragtegioita rahnaa hankkiakseen sivistyslaitostensa edistämiseen. Yksi strategia Swensenilta oli sijoittaa metsään. Hakkuusopimuksin puunosto-optioin jne. Lastut lentelivät korkealla Suomessakin, sahatavaran hinta nousi paraabelina. Se oli neoliberalismin itsensä startup aikaa. Swensen itse kuoli 68 vuotiaana nyt talvella ja muistokirjoituksissa miestä mainitaan mallin antajaksi.

    Nythän sahatavara on taas hinnoissaan. Niin ja se edellinenkin puuperä-derivaatta nousukausi koettiin Suomessa. Meikäkin kummasteli mutta sitten kai New Yorkerista se aukeni.

    Ne derivaattaparaabelit ja niiden tangentit ja muu euklides yhteiskoulustani heräsi siis eloon niin visusti kuin olinkin sivuun painanut inhosta koulua ja sotamiesosaani kohtaan. Ne on vänskät erikseen, erillään.

    Mutta nyt siis Kurvinen sidotaan näihin köysiin eikä, jahka kohta ymmärtääkin, asioista virka. Siksi kiilaan Pakulla ministeriAudin edelle. Tekisi mieli ohjata ABCeelle tai trahtarin eväälle Anttikin, mutta kun kärsimättömänä en jaksaisi jäädä suustani kiinni Synkkysen Tebastian vuorokausikellotuksiin, niin vihjailenpahan vaan.

    Täsmään sen että pääomittaminen siis edellytää innovaatiota pankeissa. Niistä voipi kauhoa eli valuttaa tilinauhakirjoitusta maileittain ja se käy dollareista ja sellaisiksi vekslattavista pankkilaisten ITE itse
    tehdyille rahakkeille, suomeksi CP. Commercial papers. Yksityisrahat.

    Ei muuta uutta kuin että tulvivat Reaganista alkaen. Tuskin kuuluu juridiikkaan suomeksi kun ei kuulu liiketaloustieteeseenkään. En ainakaan ole kuullut. Salassa kuiskittaneen kuitenkin kun kerran käytännössä tuntuvat ja koskevat kipeästi.

    Se Kurvisen syöttövuorosta ja vääristä. Baseball mies Steven Cohen (se jolla toimistossaan haikala formaldehyli altaassa) osti äsken New York Met baseball seuran parilla miljardilla. Mies oli muuten rikastunut Tieteellisen komiteansa vuodosta ja sisäpiiritiedosta että eräs lupaava lääke ei pidäkään, ja sen puolesta pelaaminen oli hyvä kääntää vastakkaiseksi. Näin tehtiin.

    Kiitos julkisen tiedon tilastosarjojen ja ilmaristen ja kalevoiden, suomiyhtiöläisten ja pohjalalaisten vakaiden valkoisten miesten (kalpeanaamojen). Tietoo on ja konekapsiteettia, järki hoi Nuijamiehet.

    Se vielä Marinista että "gate" tarkoittaa porttia kuolonsyöksyyn. Suomessa hirviä ja intiaanien maissa biisoneita ohjattiin johdeaidoilla kielekkeelle ja sitten lihoja säilöttiin turkit nyljetiin jos millä keittämis.käyttämis taituruudella.

    No, Ruotsissa muistavat ja alkuperäkansojen maassa olikin se Water Gate, putkimiesnaamiaiset. Sieltä Svenska Dagbladet eilen pe 28. sai sanan Aamiais- eli frukostgateen. Siis ajojahtiin puheenjohtaja Sanna Marinin Emma tasoisesta kuntavaalitentti showsta. Emma? Iltikseen otsikko ensi viikoksi "Emma puri Aaroa". Ai missä Meilahden eskarissa.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuules, on jo tarpeeksi epäterveellistä muutoinkin, voisitko tehdä ip-lehtilakon tai ainakin vähentää, näin aluksi? Voihan voikkari mikä hirveä kamaluus on nyt irtipäässyt... nyt on pelkoa, kauhua, paniikkia. Sopuli tulee pian kannonnokkaan ja pui käpälää, älkää menkö metsään.

      Syö hyvin, lepää ja kuuntele reippaita ralleja. Saat lisää massaa ja painoarvoa sanoille! (kers. Ärjylä, Urho. Sic!) Tosiaan, käykin merellä jollain tuulityyppisellä venosella, se on tepsivä keino ja aina hyväksi.

      Poista
  12. Enpä ole montaa eläkeläistä nähnyt nenä kiinni kännykässä istumassa, kävelemässä tms.
    Kissojen kysyntä on räjähtänyt käsiin. Skypen käyttö eläkeläisillä kasvanut jonkin verran. Tuossa tämän kerrostalon pihalla eläkeläisiä penkeillä istuskellut saman verran kuin ennenkin.

    Neljättä korona-aaltoa odotellessa. Sieltä se on syksyllä tulossa tai ennemminkin.
    Erastoteles on täysin oikeassa: "Vakavasti puhuen: kyllä ainakin itsellä jää osa harrastuksista ja luottamustoimista lopullisesti syrjään, kun on tajunnut, miten hyödyttömiä ne ovat."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole todella päässyt mihinkään käsitykseen kissoista. En osaa sanoa olenko luottavaisella kannalla vai enkö. Yleensä pidän lähes kaikista lemmikkielikoista mutta jos joku sanoisi että selvääkin selvemmin kyseessä on kissojen pitkään valmistelema maailmanvallankumous täysin vakavalla naamalla niin tuntisin tahtomattani napakkaa sympatiaa sellaista henkilöä kohtaan, tosin se olisi vaikeaa sillä en juurikaan pidä itsestäni. Aiheesta olisi kysyttävää. Montako kissaa tulee olla ettei epäillä vastavallankumoukselliseksi? Lisäksi, kuinka kissa toimii? Mitä sillä tehdään? Miksei kissa toimi kunnolla vaan satunnaisesti?

      Vakavasti harkinnut akuutin ja krooniseksi muuttuneen mökkihöperöitymisen rajan etsimistä otannalla jossa mökki ei sillään ole tarpeen, näkyy käyvän ilmankin.

      Ähäpiti, samalla päästään sitten mittaamaan typeryyttä. Tässä siis aivan liian älyn vastavaikuttajana, paljon on tutkimatta sitä.

      E. A., jokseenkin varmaan tietänee että luonnonväärän koivun pohjoispuolesta 'ulossahattu' pintaosa tulee terän selän puolelle, juuripuoli kåyttäjään päin? Saa kuivaa puolen vuotta, optimaalista vuoltavaa. Kavahöylä ei ole mitenkään epäkorrekti. Itsellä kokemusta Fiskarsin mallista Montana, halkaisukirves. Tiedän, hikkori olisi herkullinen mutta kulumattomuus ei ole ihanteellista. Kuinkakohan ne lujitemuoviset - markkinat, saturaatio? Taitavat olla kuin vaaleanpunaiset flyygelit.

      Poista

  13. Paljonkohan perintätoimisto Kaisa kirjaston toimeksiannosta meikälle mittaa sakkoja ja syytää uhkauksia ? Kiva nähdä jahka Korona on ohi. Ainakin Kyröskoski Tehtaat 1870-1945 näkyy lojuvan pöydällä. Kirjastoista on tullut tympeitä paikkoja, ennen niistä onnistui lainaamaan tyt…

    Nyt silmäilin Dagbladetia. Lukemaan ei parane jäädä. Konesilmä valvoo ja kerran jo vaivautui Securitas vai mikä vähän vaivautuneesti meikää viittomaan tieheni. No siinä Sanna Marinin kujanjuoksutus numerossa oli juttua Miki Kuusen Sverige Woltista. Oli taas nostettu julma summa hynää laajenemisten ja kai kilpailijakokelaiden poisnoukkimiseksi.

    Start uppi meikällekin! kun fillaroin muutenkin. Jospa nostaisin repun pykälään. Uhoaisin Kauppalehdessä uhkastani Woltille ja möisin aikeeni Mikille vaikkapa vain millistä parista.

    Joo Kuusen homma on vaativa ja kiva että kotimainen. Se Kuusi sukupolvisine juurineen. "Kotimainen" juu. Rahat ja ydinideatkin vierailta mailta. Kävi ilmi että nyt keväällä -21 oli ollut uusi rahankeräys ja osallistujista, sijoittajista siis, mainittiin Facebookin Mark Zuckerberg Iconiq Growth rahastollaan ja Wallenbergit kahdellakin EQT rahastollaan. EQuityTrading ; osakekauppa ja oikestaan supermodernien pörssien alustana onkin alun alkaen tukholmalainen nörttijengi, siis Nasdaqin mahdollistajina. Vähän ikään kuin olisivat keksineet ja raivanneet kadut wolttien ajella.

    Joo Miki Kuusen hanke voi hyvinkin kompastua sellaiseen, että ajattavat kuskejaan tapaturmiin. Jalankulkijoiden ei olisi väliä, mutta Teslat ja kiiltoMersut eivät siedä törttöjä huligaanikuskeja. Se on naarmusta kiinni.

    Vaan eipä huolta, Miki itsekin voi myydä Woltinsa. Ei riskin häivää tech liiketoiminnassa. Alkuun et pääse enkeleittä ja langettuasi he ottavat taakan harteiltasi ja sujauttavat tilillesi vaivanpalkan.

    Et tarvihe kuin supliikkia. Henkeväkin käy. Se se vasta käykin. Vahinko kun humanistinen kulttuuri mallia Matti ja Pekka Kuusi heiveröityy, jonnin joutuvistuu. Ei ole kohta uusia Mikejäkään. Mieti tätä.JS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Robottivaunu. Drooni. Kasvojentunnistus. Maskipakko. Naamioitumiskielto.

      Nopeat syö hitaat. Kilpailu on kaikkien etu. Kaikki maksaa.

      "Se olis sitten niin paljon kuin kapitalismi saa revittyä irti!"

      Kassan kautta kotiin, etäjaksamista.

      Marianne Faithful on laulaissut kaikille mamman pikku penikoille John Lennonin Working class hero:n. Pätevästi toimittu, vaikka semiotiikkaa ja liberaaleja humanoidisia tieteenaloja asia ei tietenkään sivua. Minua viehättää presiis oikean asian mättöpuoli, parempien ihmisten yltiöpäinen kyky tehdä parempia päätöksiä toisten, vähäisempien (alhainen sosioekonominen asema) ja varsinkin köyhempien puolesta. Tätä kutsutaan toisinaan vaalimatematiikaksi. Kun on jalat joilla seistä vaalimainoksen luona voi muutamassa hetkwssä päätellä ettei politiikka ole enää yhteisten asoiden hoitamista yhteisin päätöksin vaan pyrkyryyttä. Kukapa terve olento ei pyrkisi ahdingosta pois?

      En edes harkitse äänestäväni, olen jo huomannut että kaipaamani täystuhotyyppinen toksisen maskuliininen valiokuntajyrä ei enää tule olemaan poliitikkotyyppinä. Tuhansien pienten lipaisujen Ruskeat saakoot minkä ansaitsevat, pikkuisen kaikkea pientä ja sievää. Eihän näistä täällä päätetä, tässä blogissa, ehkä kuitenkin jopa kaupungeissa on ihmisiä joilla on näkemystä ja ajattelutoimintaa. Vasemmalta kantansa valinneilla vanhoila parroilla on kumma kyky huomioida pohjavirtauksia, aina mielenkiintoisia ja aina väärässä, voisi sanoa että konsistentteja ajattelijoita mutta lienee turhauttavaa ratkaista sovittamatonta ristiriitaa, kuinka saada mäkkärin myyjä ymmärtämään ettei ole edullista olla yhden tahon armoilla.

      No. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

      Errorismiahan se. Vorologiikan dosentti on hyvä ja jatkaa.

      I. H.

      Poista
  14. Blogin kävijälaskurin vieressä voisi olla toinen laskuri, joka näyttää Hallantien kaikilla nimimerkeillään laittamien viestien, mölähdykset mukaanluettuna, lukumäärän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toden totta, ahkerasti jaksaa kommentoida. Joka postaukseen jotain, puolenkymmentä kertaa parhaimmillaan. Olishan tuossa jo tekstiä oman bloginkin tarpeiksi.

      Saattaa tosin olla parempi ajella Kemppisen peesissä tai peräti hinauksessa, jos ei suorituskyky riitä omille teille.

      Poista
    2. Haitanneeko tuo mittään?

      Poista
    3. Tavoittelen kateellisten panettelua, oliko mitä päällimmäisiä?

      Nin juu nimimerkeistä. Silloin tällöin kun kirjoittaa olisi voinut kuka hyvänsä olen tyytynyt olemaan äärimmäisen kiero, halpamainen ja ilkeä: olen jättänyt nimeni pois.

      Poista