Sivun näyttöjä yhteensä

5. marraskuuta 2019

Kauppasurkea




Entisenä kauppakorkeakokulunikin opettajana en ilmaise otsikolla vähämielisyyttä enkä mustaa kaupallista koulutusta. Pidän sitä korkeatasoisena ja haluaisin sen laajentuvan.

Mutta haluaisin opetuksen myös syventyvän ja esitän ajatuksen.

Muu kuin järjellinen ajattelu on karkotettu viimeksi kuluneiden 100 vuoden aikana. Positivismi eli metafysiikan hylkääminen pureutumalla tieteellisesti todennettavissa olevaan, on ollut kauan normi. Sanon normi. En sano tosiasia. Normi tarkoittaa sääntöä ja tässä siis mittapuuta. Mittanauha ei ole sama asia kuin metri.

Mitä ajattelisitte lakimiehestä eli esimerkiksi asianajajasta, joka sanoisi sitä tarkoittaen: tavoitteeni on ansaita mahdollisimman paljon rahaa. Jos sanoisitte siihen, että hyvä, mitä arvelisitte juristiprofessorista, joka esittäisi tuo saman pyrkimyksen, tai virkatuomarista, joka vuorollaan sanoisi haluavansa rikastua mahdollisimman paljon.

Olemme kieroa väkeä. Joku meistä sanoo, että kohonneet ansiot ovat tuottavuuden lisääntymistä ja kiertyvät kaikkien eduksi. Itse osaisin laverrella Suomen häikäisevästä taloushistoriasta viimeksi kuluneiden 150 vuoden aikana – ryysyistä rikkauteen. Olimme jotain Balkanin kolkkaa lukuun ottamatta Euroopan viheliäisin kolkka, aina sadon ja nälkävuosien armoilla. Ja kaiken jälkeen taloudellinen hyvinvointimme on nyt sellainen, jota esimerkiksi minä en osannut kuvitella nuorena lakimiehenä 1960-luvulla.

Väitän siis, ettei merkittävien tulojen tavoittelu ole oikea päämäärä ja ilmoitan, etten edes oikein arvosta kollegoja, jotka toimivat noin. Kannatan epämääräisiä periaatteita. Esimerkiksi pitäisin hyvänä sellaista elämää ja elämäntapaa, jota ei tarvitsisi hävetä. Toivon ettei kukaan kävisi kusemassa haudalleni. Tarkemmin ajatellen tiedän muutaman, jotka saattaisivat sen tehdä, joten täsmennän, että kunhan ei noita ihmisiä olisi jonoksi asti.

Tiedän hyvin, että on aivan toistakin ajattelua. Yhdysvallat, D. Trumpin johdolla, on keksinyt mainion keinon säästää ruokakuluja. Syöksähtelemällä leikkikoulujen ja koulun ala-asteen pihoille he ryöstävät lasten eväspussit ja pistelevät suihinsa. Tarkoita ilmastosopimuksesta irtautumista. Kielikuva ei ole kovin haettu, koska on ainakin perusteltu aihe pelätä, että nyt ympäristöä turmelemalla ”säästetty” lankeaa tämän hetken pikkulasten maksettavaksi ja siedettäväksi – tai tappaa heitä.

Älkää suotta väittäkö minulle vastaan, onko ympäristö menossa huonoon suuntaan. En minä tiedä.

Väitteeni on, etteivät vanhastaan käytetyt perustelut pidä eivätkä päde. Osakeyhtiön tehtävä on muka tuottaa voittoa, mahdollisimman hyvää voittoa, toteuttaessaan tarkoitusta, eikä sitä velvoittaisi muu. Osakeyhtiön ja ihmisen ero olisi näin suuri.

Väitän että juristi-kollegojeni tähän hahmoteltu ajatus on huonoa metafysiikkaa. Osakeyhtiö on ihmisen keksintö ja muuttunut 1600-luvun kauppakomppanioista 1800-luvun aidosta anonyymeihin yhtiöihin ja puhtaasti havittelua harjoittaviin monikerrosrahastoihin.

Miksi Hitler hävisi toisen maailmansodan? Tärkeät sotijat, kuten pankit, IG Farben, Krupp, Siemens, BMW ja ne muut sortuivat nopean maksimaalisen voiton tavoitteluun toisin kuin USA:ssa GM, GE, Ford ja muut, jotka muodostivat pitkän tähtäyksen yhteistyön armeijan, ilmavoimien ja laivaston kanssa.



25 kommenttia:

  1. Suomenkielisessä kauppakorkeakoulussa ekonomintutkinnon suorittanut Erkki Tuomioja sanoo rientävänsä (24/7) tikkana paikalle jos puhutaan sisällissodasta tai pohjoismaisesta yhteistyöstä. Antti Lindtman jäi suosiolla hallituksesta jotta Timo Harakka voi olla tikkana paikalla kun työelämästä neuvotellaan (kyllä meitä nuo suomenkielen sanat klubilla hymyilyttää. Must Read, Päivän Timantti Digi-HS:ssa, entä mitä Liikasen Veli kehittänee digi-vihreille, Must Read Twice?).

    Timo Harakka on hartaasti uskonnollisen kuuromykän pariskunnan kasvattilapsi Äänekoskelta. Useat politiikan "tikoista" ovat seurakuntanuoria. Jyrki Katainen valittiin Siilinjärven seurakuntaneuvostoon 19-vuotiaana "rajojansa rikkovana, uusia maailmoja suunnittelevana".

    Mutta kun oikein silmiin katsotaan, niin kaikkihan me olemme pohjoismaisia demareita! Niin, mitä se onkaan se yli-ihmisyys? Muuta kuin tottelevaisuutta?

    VastaaPoista
  2. Viimeisen kappaleen ajatukseen Saksan (ja Japanin) häviön syistä: Kun resurssit olivat rajalliset, toisin kuin USAlla, ainoa tapa voittaa sota olisi ollut onnistua nopeassa hyökkäyksessä niin hyvin että vastustaja luovuttaa. Ja niinhän ne yrittivätkin. Eli jos jossitellaan, virhe oli lähteä ylipäätään sotimaan, ei valittu strategia. Niillä korteilla kukin pelaa, jotka kädessä ovat. Ja passaa jos ei käsi muuhun riitä.

    VastaaPoista
  3. Saksalaisessa panssarimuseossa Munsterissa, Hannoverista pohjoiseen, kerrotaan hieman toisenlaista historiaa.

    Saksalaiset tekivät valtavasti erilaisia vaunumalleja. Saksassa ei oikeastaan ollut suurteollisuutta eikä sarjatuotantoa. Yhä uudet ja muutamia kymmeniä kappaleita sisältävä ohjelma hävisi USA:n kyvylle tehdä sarjatuotannossa valtavasti esim. tiettyä panssarivaunumallia. Saksan pienet yritykset, käsityöpajat eivät pystyneet teollisen sarjatuotannon suuryrityksille.

    Tuossa kohtasi vanhentunut teollinen rakenne modernin. Oliko yritysten omistamisella jotakin merkitystä tähän, vaikea arvioida.

    VastaaPoista
  4. Toozesta lukien ei Saksalla ollut varaa maailmansotaan alun alkaenkaan, ja talouden kokoon nähden saavutukset olivat huomattavat, vaikkeivät niin huomattavat kuin propaganda ja myytti kertovat. Suomesta katsoen Saksan sotavoima näytti nykyaikaiselta vaikka se britteihin ja amerikkalaisiin verrattuna oli paljon alemmalla teknologisella tasolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsitykseni on aivan toinen. Teknologiselta tasoltaan Saksan sotavoima oli kaikissa aselajeissa aivan ylivoimainen verrattuna minkä tahansa muun maan aseisiin: lentokoneissa suihkuhävittäjineen, panssarivaunuissa, sukellusveneissä, optiikassa, elektroniikassa jne. Kyllä Saksan insinöörit paikkansa lunastivat, mutta tuotantotaloudellisuus petti. Taloudellinen voima ei yksinkertaisesti riittänyt, ja sen olisi pitänyt olla selvää jo ennen sotaan ryhtymistä.
      Amerikkalaiset Sherman-panssarit ja puna-armeijan Sotkat olivat Tiikereihin verrattuina alkeellisia, mutta kuitenkin riittävän hyviä valtavina massoina tuotettuina. Huolto on aselajeista tärkein.

      Poista
    2. Ei niitä insinöörejä kukaan moittinutkaan. Niitä Tiikereitä oli niin kovin vähän. Neuvostoliittoon hyökänneen Saksan armeijan kuljetuskaluston rungon muodosti 600 000 hevosta. Teknologisesta tasosta ei kannata väitellä, olihan liittoutuneilla käytössä jo tietokoneita ja lopulta atomipommi. Saksalaisten ne lentokoneet joita oikeasti saatiin ilmaan eivät olleet miltään osin ylivoimaisia, pommikoneet jopa huonoja.

      Poista
  5. Jatkaakseni vielä sotataloudesta, liittoutuneilla varustelun kansantuoteosuus oli aika lailla pienempi kuin Saksalla. USA:ssa sotatalous taisi näkyä suorastaan elintason nousuna.

    VastaaPoista
  6. Teemaa käsitteli myös Herodotos: Kroisos kohtaa Solonin.

    VastaaPoista
  7. JK: "Osakeyhtiön tehtävä on muka tuottaa voittoa, mahdollisimman hyvää voittoa..."

    Ymmärrän toki asian, mutta puutun tähän taas.

    Osakeyhtiölain viidennessä pykälässä sanotaan todellakin näin: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin."

    Tämä muotoiluhan herättää yleensä empaattisissa kansalaisissa järkytystä, kauhistusta ja syytöksiä bisnesihmisten sydämettömyydestä ja pohjattomasta ahneudesta.

    Mielestäni kyse on vain semantiikasta: asia tulkitaan väärin.

    Pykälässähän vain kerrotaan, miksi sellainen vempele kuin "osakeyhtiö" on keksitty. Yhtä hyvin siinä voisi lukea, että toiminnan tarkoitus on elättää perustajansa ja mahdollisesti muutama muukin. Vertailun vuoksi esim. kirjapainon toiminnan tarkoitus on painaa kirjoja, blogistin toiminnan tarkoitus on kirjoittaa blogeja jne. Kyse on vain siitä, miten toiminta on järjestetty.

    Olisinkin paljon huolestuneempi niistä yrityksistä, jotka tekevät vuodesta toiseen tappiota. Ihan oikeasti: sellainen haiskahtaa veronkierrolta tai rahanpesulta.

    PS. En ole lainoppinut, mutta osakeyhtiön olen perustanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turha kommentti. Osakeyhtiöiden pyrkimys ja oikeus tuottaa voittoa on kai päivänselvä asia riippumatta miten blogisti sattuu lauseensa kulloinkin muotoilemaan.

      Poista
    2. Saanen olla eri mieltä kommenttini turhuudesta.

      Olen todennut median ja monien somevaikuttajien tulkitsevan osakeyhtiölakia juuri niin, että se MÄÄRÄÄ osakeyhtiön maksimoimaan voittonsa seurauksista piittaamatta. Tätä on sitten pöyristyneenä kauhisteltu.

      Kemppinen muotoili asian ihan ok, mutta siihen jäi kuitenkin juuri tuo mainitsemani sivumerkitys.

      Poista
  8. Tuo viimeinen kappale ei tällaiselle tavalliselle tallaajalle ihan heti avaudu. Olen ollut siinä uskossa että Saksan tuotantokoneisto oli jokseenkin tehokkaasti valjastettu sodan päämäärien saavuttamiseen. Mistähän voisi taustatietoa hakea?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paras yleisesitys aiheesta on tuoreehko Adam Toozen "The Wages of Destruction: The Making and Breaking of the Nazi Economy"

      Poista
  9. Aika monelta näyttää menevän sekaisin ilmastonmuutos ja mm monien suurkaupunkien hengitysilman saastuminen. Ilmaston lämpenemiselle ja kylmenemisella emme voi mitään muuta kuin sopeutumalla.

    Mutta hengitysilman saastuminen on todella vakava juttu kuten myös kaikkinainen muukin ympäristön saastuminen ihmisen toimesta. Maailmassa on mm suuria ja pieniä jokia, jotka ovat pahoin saastuneita kaloille ja ihmiselle elää ja pulikoida. Hyvää tarkoittanut muoviroskan kierrättäminen on käytännössä johtanut siihen että rikkaat länsimaat ovat vieneet laivalasteittan muoviroskiaan köyhiin maihin, joista muovijätteet ovat ajautuneet jokiin ja lopulta meriin. Muovijätteet pitää polttaa synnyinmaissaan sanoivatpa viherpunikit vaikka mitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saastepäästöt ja hiilidioksipäästöt ovat tosiaankin kaksi aivan eri asiaa, vaikka ne usein menevätkin poliitikkojen ja median puheissa iloisesti sekaisin. Esimerkiksi "puhdas" tai "päästöttömyys" voi tarkoittaa aivan mitä vain. Eri asia on, että samasta piipusta voi samaan aikaan tulla kumpiakin.

      Mutta tuo, että kuumenemiselle emme "me" voisi mitään, on vaarallinen ideologinen harha. Toki ei Toipila yksin enkä minä, mutta maailman maat ja EU, Suomikin siinä mukana ja jopa aloitteellisena, voi paljonkin. Ja keinojakin on. Kunhan trumpit ja toipilat eivät sitä estä.

      Poista
    2. Toipila on näköjään saanut seuraa vanhasta tupakkabisneslobbarista Lasse Lehtisestä, joka tänään kolmoskanavalla sai paljon ruutuaikaa messutakseen ilmastonmuutoksen torjuntaa vastaan. Hän halusi tietää, mikä hämärä taho oikein onkaan tämän nykyisen, hänen mielestään lähinnä uskonnollisen ilmastopuheen takana. Minä kyllä kysyisin, kenen asialla hän tällä kertaa on. Kovasti oli eri mieltä vallitsevan ilmastotiedekannan kanssa. No, onhan hän toki tiedemies, Urho Kekkosesta väitellyt.

      Poista
    3. Vaikutelma Lehtisen esiintymisestä olikin lähinnä säälittävä. Torjuntatoimien suhteellisuutta voisi toki arvioida ja kritisoida, jos kantti riittää, mutta itse ilmastonmuutoksen melkein-kiistäminen oli kyllä tyhjän päällä.

      Poista
    4. Ilmastonmuutos on meidän jumalamme ja Pyhä Greta on hänen profeettansa. Älä siteeraa muita jumalia, sillä muuten Valtakunnansyyttäjä vetää sinut viimeiselle tuomiolle.

      Poista
  10. Itse olen saanut elää arkkitehtitoimistojen todellisuudessa, jossa luova työ ja sen tulokset olivat toiminnan keskiössä, ei voiton tavoittelu. Nykyisestä tilanteesta sanoisin toisin, joko tekijöille on tapahtunut jotain, tai maailma on muuttunut sellaiseksi, ettei syvällinen laatu näy, tai sen on korvannut pinnalliset elämykset, ehkä laadun puutteessa raha.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea mahdollista ja varsinkin mahdotonta on pojat (ja tytöt) alkaneet mitata rahassa - se kun on niin helppoa. Ihan tulee mieleen se juttu siitä tyypistä, joka etsi hukkaamiaan avaimia katulampun alta...

      Poista

  11. Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen omistivat vuodenvaihteessa 2018/19 3,6 ja 4,1 prosenttia Supercellistä, siis alta 8 %. He olivat myyneet omistustaan yhtiössä, minkä verran?, ainakin sen edestä että veroakin tuli maksetuksi satamiljoona-euroisin luvuin.

    Firmaahan on mennyt Softbankilta Japani, Kiinaan Tencentille ja Luksenburgin pubista wanhan rahan suvuille ja uuden eläkeläisille.

    Supercell teki 2018 pelitiliä noin 500 miljoonaa edestä, puhdasta tuloa, käyttökatetta suomeksi. Yksi sadasosa osakkeista olisi arvolta nykykorolla vaikka 1 % Ilkan tai Mikon kädessä 1/100 x 500 000 000 €. Eli pari nollaa lisää tuohon ja siis 10 nollaa numeron 5 perään. Se on 50 mrd. Tästä jos myy 10 % saa 5 mrd ja jos 1% saa 0,5 eli 500 miljoonaa.

    Tultiin niihin lukemiin mistä 2018 verot on maksettu. Kiva kaikille.

    Kummaa tässä on kaupan tekeminen käteisellä. Luxenburhgissa olivat wanhan rahan ja uusRahastot vaihtaneet vastaavia määriä veljellisesti / klubilaisesti / krikettinä / golfina tms hintaan 40 miljoonaa! Eikä varmasti käteisenä vaan osuuksina ja välipuheina.

    Mitenkä sitten finskit saivat setelirahaa ? Tencentillä sitä olisi. Luultavimmin Supercellin arvoa on kalkyloitu ja kirjanpito-arvostus-tulkittu siten kuin hyvä tulee. Osakepotti on siirretty, ostettu Tencent pankkiin ja Tencent-trademark rahaa kirjoitettu sen taseeseen, vastapäätä nyt ostettua Supercell osake erää. Tuo raha on siirretty kavereillemme Ilkalle ja Mikolle. He ovat tällä kikkarahalla ostaneet osuuksia Tencent rahastosta. Jokusia Tencentrahasto osuuksiaan myymällä vaikka Sanghain pörssin kautta, he ovat muuttaneet niitä käteisiksi ja maksaneet satamiljoonaiset verot Suomeen.

    On tuo homma voinut hoitua monella muullakin tavalla ja konstilla. Tärkeätä ja lujaa on honata tästä selonteko yritelmästäni tuo Tencent Pankki. Se sekä söi kakun että säästi sen. Tämä on kapitalismin ydinitua.

    On muutakin. Mutta päntättävää tässäkin. Vai ? Mitä. Ei vaan mielikuvituksellista sopimusrunoutta. Ihan pätevää Keskusverolautakunnan jälkeisessä maailmassa joka pyyhki moisilla papereilla pöydän ja varoitti toiste edes koittamasta.

    Se vielä että keväällä 2019 imestyi Katharina Pistorilta Princeton Pressistä opus jota Pistor esitteli Stanford aikakauskirjassa 4.9.2019 otsikolla Coding Capital for the Globe. Luin kirjan kun huumaavan ihastuneista arvioista sen huomasin. Toi "coding" tarkoittaa säätelyn ja lakien hiomista/särmäämistä ongelmaan, rikastumisprojektiin kelpaavaksi, lailliseksi. Aika kiva esimerkki saatiin toissailtana kun Janne Juusela vaihtoi verotietojen suojaamisen -ihmisoikeuskysymykseksi. Eli vaihtoi puheenaihetta. Noin oikeutta innovoidaan. Ihan meni Pistorin kiukuttelun mukaan.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  12. Pelkääviä ihmisiä on helppo manipuloida. Kommunismi, ydinsota, otsonikato, AIDS, ebola, ilmastonmuutos jne. Kaikki noudattavat samaa kaavaa. Ilmastonmuutoksellakin on peloteltu moneen otteeseen [1] [2].

    Pelottelu on helpompi nähdä, kun sitä vertaa aikaisempaan. Tässä videossa on vertailtu Cullis-Suzukin puhetta YK:ssa vuonna 1992 tuoreeseen Thunbergin puheeseen. [3]

    Nuoria tyttöjä on käytetty YK:ssa usein PR:n välineenä. Nayirahin todistuksen nimellä kulkevaa tunteisiin vetoavaa puhetta käytettiin Irakin sodan legitimisoimiseksi. Kuwaitin diplomaatin tyttäreksi paljastunut nuori väitti vihollisen jättäneen keskosia sairaaloissa kuolemaan. Puhe paljastui valheeksi [4] Tässä video puheesta [6].

    Näissä puheissa on samoja retorisia elementtejä. Ne ovat ammattimaista näyttelemistä, joihin näitä tyttöjä on valmennettu pitkään. Ei ole ihme, että Thurnbergin vanhemmat ovat ammattinäyttelijöitä.

    On toki vastuutonta pistää tulevat sukupolvet maksamaan korkojen kanssa omasta elintasosta. Jostain syystä ilmastonmuutoksen yhteydessä lasten oikeuksista puhuvat tahot vaikuttavat kuitenkin suojevan pedofiilejä. Tuoreimmassa tapauksessa uutisyhtiö ABC on jäänyt kiinni Epsteinin epäiltyjen rikoskumppanien suojelusta [5]. Ei synny vaikutelmaa että lasten oikeuksien puolesta puhuminen olisi muuta kuin retoriikkaa. Mikä voisi olla konkreettisempaa lasten oikeuksien ajamista kuin pedofilian vastustaminen?

    Kovin vähän uutisoidaan tutkimuksista, jotka kyseenalaistavat ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen. Enkä nyt tarkoita öljy-yhtiöiden rahoittamaa astroturffausta vaan ihan legitiimiä tutkimusta. Mediaa lukemalla syntyy vaikutelma että tutkijat yksimielisempiä kuin he todellisuudessa ovatkaan. Tässä uutisia suomalaisten tutkijoiden tuloksista [7].

    [1] https://zh-prod-1cc738ca-7d3b-4a72-b792-20bd8d8fa069.storage.googleapis.com/s3fs-public/styles/inline_image_desktop/public/inline-images/2019-09-23.jpg?itok=mP3msq6r
    [2] https://www.armstrongeconomics.com/world-news/climate/climate-change-has-been-a-routine-scare-tactic-since-1930s/
    [3] https://twitter.com/calebjhull/status/1177221680999124992?s=21
    [4] https://en.wikipedia.org/wiki/Nayirah_testimony
    [5] https://pagesix.com/2019/11/05/abc-bosses-scramble-after-amy-robachs-comments-about-jeffrey-epstein-leak/
    [6] https://www.youtube.com/watch?v=LmfVs3WaE9Y
    [7] https://www.zerohedge.com/news/2019-07-11/scientists-finland-japan-man-made-climate-change-doesnt-exist-practice

    VastaaPoista
  13. Media ihasteli ähkyyn asti, miten paljon Paananen ja Kodisoja ovat maksaneet veroja. Siinä sitten unohtui, paljonko he ovat tienanneet. Kukaan ei kysynyt, mihin he ovat käyttäneet voittonsa sen osan, jota eivät maksaneet veroina valtion budjetin yleiskatteeseen. Jos tienaat 109 miljoonaa ja maksat 37 prosentin verokannan mukaan 40 miljoonaa veroa, jää siitä vielä 69 miljoonaa omaan käyttöön. Missä tämä raha on? Olisi hauska tietää, ehkä se olisi yhteiskunnallisestikin merkittävä tieto.
    Esko Rantanen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhteiskunnallisesti merkittävää on kyllä miettiä, mihin hyvätuloinen käyttää itselleen jäävän osuuden tuloistaan, ihan yleisellä tasolla. Yksilötasolla voisin sanoa, ettei kuulu minulle, eikä Esko Rantasille.
      Sen verran voi aika varmasti sanoa, että kukaan järkevä ei toimi kuin Roope Ankka, ja kerää massia rahasäiliöönsä.

      Sanoisin, että Paanasen ja Kodisojan vainu sijoittaa rahansa on todennäköisesti yhteiskunnankin kokonaisedun kannalta ihan hyvä. Jos ja kun ne kaverit maksavat tuloistaan veronsa Suomeen, ei voittoja nimettömästi ulkomaille. Työmies on palkkansa ansainnut. Niin on yrittäjäkin.

      Poista
    2. Eiköhän pojat ole panneet rahansa viinaan, lauluun ja naisiin. Ja tuhlanneet loput.

      Poista