Lue tästä

Luin perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 15:2018 vp), koska sananpuolikas uutisessa viritti. Tietosuoja on suuren suomalaisen sote-riidan ydinkysymyksiä, sanoo valiokunta.

Ja siihen hanke hyytyy ja hallitus kaatuu. Älkää minua uskoko, mutta huono-osaisten ja muiden avuntarvitsijoiden etu jää puolueiden kalasteleman edun jalkoihin.

Uteliaisuuteni johtuu myös siitä, että tulkintani on erittäin erilainen kuin julkisuudessa yleisesti esiintyvä. Yllätyksekseni elinkeinoelämäkin on tuskin kiinnostunut elinehdostaan.

”Henkilötietojen suojaa koskeva valinnanvapauslain sääntely on olennaiselta osin puutteellista perustuslain kannalta”, toteaa perustuslakivaliokunta.

Hallitus ilmaisee hilpeyttä. Kyllä tästä selvitään. Ei taida onnistua. Taustalla on jo voimaan tullut EU:n asetus ja keskeneräinen suomalainen laki. EU-asetuksesta olen sanonut tässä blogissa jo usein, ettei toistaiseksi ole tullut vastaan ihmistä, joka ymmärtäisi sen.

Tyynesti suhtaudutaan siihenkin, että kaksiasianosaisjärjestelmästä käytännössä luovutaan ja yksi ainoa hallintovirkamies saisi antaa käskyjä ja määräillä rangaistuksia, asetuksen mukaan kuitenkin enintään 20 miljoonaa euroa kerralla.

Ongelma on tuossakin lainsäädännössä – perustuslaillisesti – kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien epämääräisyys, joka suoraan loukkaa laillisuusperiaatettamme. Esimerkiksi millaiset alihankkijat saavat pyörittää tietoja ihmisten sairauksista tai heidän asioinnistaan sosiaalitoimen (sossun) kanssa.

Yhteinen kansa lienee sitä mieltä, että hyvä kun henkilötietoja suojataan rosmoilta, ja toiset lisäävät, ettei voisi vähempää kiinnostaa, kun ei ole mitään salattavaa.

Kuten sanottu, on ihmisiä, jotka kuitenkin ovat sitä mieltä ettei lääkäreiden ja hoitajien pidä levitellä potilastietoja, ja sellaisiakin, jotka haluaisivat pitää raha-asiansa omana tietonaan.

Mutta kun asia ei pääty tähän. Esimerkiksi vakuutus- ja vahingonkorvausasioissa toimijat ovat suureksi osaksi yksityisiä firmoja, joilla ei ole mitään yksityisyyden suojaa eikä tietosuojaa (yrityssalaisuuksia lukuun ottamatta). Yhteiskuntamme on yksityisten ja julkisten toimijoitten yhteistoimintaa, ja yksityisille ihmisille lienee varattu esimerkiksi tässä tietosuojassa maksajan osa. Vai millä tämä rahoitetaan? 

Hyötyjiä ovat joka tapauksessa Yhdysvallat ja Kiina, joita EU-asetuksen mukaan piti suitsia näillä säännöksillä. En usko kuulevani suomalaisesta hallintovirkamiehestä Pekingin kihlakunnanoikeuden istunnossa yhtä vähän kuin moittimassa amerikkalaisia aseenkantolupien luetteloiden pitämisestä.

Jos joku vielä väittäisi, että ”herrat” säätävät vaikeita lakeja, jottei ”kansa” niitä ymmärtäisi, en ihmettelisi tuollaista ajatusta. Perustuslakivaliokuntaa haluaisin kuitenkin kehua. Työtä on tehty ja tulosta on tullut.