Alas innovaatiot ja keksinnöt

Olen siis toistanut tuhat kertaa, että vain innovaatioissa on onni ja tulevaisuus, sekä rauha ja rakkaus. Kyky tehdä keksintöjä on vain ihmislajille ominainen asia. Sen varassa olemme. Elinkeinoelämässä keksintöjä suojaavien patenttien merkitys on suunnaton. Lisäksi koko tekijänoikeus, esimerkiksi käytännössä kaikki uudempi kevyt ja klassinen musiikki on innovatiivista. Perinteisistä syistä myös lakitekstissä puhutaan tosin ”luovuudesta” ja siitä, että saadakseen suojaa teoksen on oltava ”omaperäinen” eli se ei saa olla plagiaatti eikä täysin itsestään selvä. Pelkkä  kolmisointu ei ole omaperäinen, mutta yhdelle duurikolmisoinnulle perustua ”Koska meitä käsketään” on. Siitä on myös Mozartin versio.

Felipe Fernandez-Armesto on tämän ajan tunnetuimpia historiantutkijoita ja erittäin menestynyt myös ns. kansantajuisten teostenkirjoittaja. ”Millenium” suomennettiinkin alle 20 vuotta sitten mutta ei herättänyt varsinaista kohinaa.

Tämän hetken läntisen maailman mielestäni kiihdyttävin ja antoisin suuri teossarja on The Cambridge World History”. Se on aivan uusi. Siinä on seitsemän lähes tuhatsivuista osaa ja se on kallis. Tämä ei ole se sarja, joka luulette sen olevan. Cambridge on julkaissut yli 100 vuotta ammattilaisille erittäin laajoja ja suurella huolella toimitettuja sarjoja.

Nyt on menty niin pitkälle, että esimerkiksi Afrikan ja Australian historia on mukana homo sapiensin ilmaantumisesta alkaen. Lisäksi jako esihistoriaan ja historiaan on riitautettu. Poliittinen historia, taloushistoria jne. ovat menettäneet raja-aitojaan, eikä nimeltä tunnettu faarao ole välttämättä mielenkiintoisempi tutkittava kuin saman aikakauden kalakauppias.

Lyhyesti sanottuna sarja on sensaatiomainen, myös siinä, että se selvittää olevansa tämän hetken esitys osittain erittäin epäselvistä asioista, koska ”historiallista totuutta” ei oikeastaan ole olemassa ja Ranken kuuluisa luonnehdinta historiasta lähteisiin perustuvana kertomuksen siitä, ”mitä itse asiassa on tapahtunut” on vihlaisevan lapsellinen ja läpikotaisin virheellinen.

Suosittelen lukijoilleni tätä sopivaa kesälukemista. Eiköhän tuo seitsemisen tuhatta sivua aina kotiolot voita, kuten kuritushuonevangeilla oli ennen tapana sanoa oloistaan. Itse olen silläkin tavalla hupsu, että minusta on ihastuttavaa lukea, miten maya-kulttuurit luultavasti pystyttivät suunnattomia kivirakennelmiaan ja perustivat pyhiä lehtoja vuoden alkamisen kunniaksi, jotteivat ilmansuunnat, nuo jumalista ylimmät, vimmastuisi.   

Fernandez-Armesto on tämän sarjan yksi useasta sadasta kirjoittajasta, jotka ovat jokseenkin kaikki professoreita mutta eivät läheskään kaikki englantia puhuvasta maailmasta. Hänkin on puoliksi espanjalainen.

Sekä Cambridgen sarja että Fernandez-Armeston omat kirjat herättävät monin kohdin minussa apinan raivoa: noin ei voi olla. Juuri sellaisista kirjoista pidän eniten.

Tämän kirjoituksen alku on lainaus F-A:n mielipiteestä, jonka tueksi hän syvällisesti molekyylibiologiaa ja genetiikkaa käsitellen huomauttaa, että menestyneimpiä tai ainakin pitkäikäisimpiä ovat olleet kulttuurit, joissa ei ole tapahtunut miljoonaan, muutamaan miljoonaan vuoteen mitään. Sen sijaan oma nykyinen kulttuurimme häilyy suunnilleen viikosta viikkoon erisuuntiin ja on tukeutunut 10 000 vuotta innovaatioihin ja keksintöihin, jotka ovat johtaneet lähes poikkeuksetta kriiseihin, onnettomuuksiin ja katastrofeihin, joita näyttää olevan myös tulossa lujasti lisää. [Jatkuu…]