Limen on kynnys. Eräkirjallisuus on tuntunut vanhastaan
tympäisevältä. Katselen vihamielisesti myös A.E. Järvisen lukuisia kirjoja; ne
ovat isäni hyllystä. Olen herra paratkoon niitäkin lukenut. Ymmärrän hyvin,
että metsästys ja kalastus olivat lähinnä verukkeita mennä metsään. Ellei syy
ole nälkä, kuten Järvisellä ei ollut, limen on lähin metsänreuna tai
järvenranta.
Pelkään että kännykät ovat tuhonneet tämän. Kynnyselämys
näyttäisi edellyttävän tavoittamattomiin laittautumista. Metsojen ja
lohikalojen suuri merkitys oli sosiaalinen hyväksyminen. Jos rouva kertoi
kotona, että isäntä on metsällä tai kalassa, ei siihen ollut
ulosottomiehelläkään paljon sanomista. Kysyjästä riippuen rouva osasi otatella,
että saattaa se siellä metsäsaunalla tai kalamajassa viivähtää useammankin yön
yli.
Eilen katselin Walleniuksen Lappi-tarinoita. Luulen että
hänenkin aidosti fasistinen mielenrakenteensa on osittain Jack Londonista
lähtöisin. Suomen erämaihin liittyy kaksi perinnettä, molemmat liminaalisia. Se
toinen on Thoreaun – Emersonin linja, jossa voi olla tietoinen muistuma ”Kristityn
vaelluksesta” ja pyhiinvaelluksista laajemmin. Itse ajatus tallustelemisesta teiden
ulkopuolella on puhtainta romantiikkaa ja siis 1800-lukua.
Wallenius jaksaa tuskin kahvit keittää ennen kuin jälleen
kerran toistelee, että siinä ympärillä, esimerkiksi siis Saariselän – Petsamon Lapissa,
raivoaa olemassaolon taistelu, jossa vain vahvin säilyy. Ennen sotia etenkin
kolttasaamelaisiin kohdistunut rasismi tuntuu nyt lukien hätkähdyttävältä.
Ellei joku toinen tee sitä, yritän joskus kirjoittaa tekstin
”sosiaalidarwinismi Suomessa”. Tuo ajattelutapa raivosi viisikymmentä tai sata
vuotta. Väärin ymmärretty evoluutio siirrettiin kansakuntiin, ja niinpä ”tiedettiin”,
että luonnon vääjäämättömän lain voimasta 500 miljoonan vuoden kehityksen tulos
on englantilainen / amerikkalainen valkoihoinen mies, protestantti.
Ranskalaiset olivat aina tienneet olevansa muuten vain parempia kuin kukaan
muu, ja saksalaiset saivat kimmokkeen englantilaisilta.
Kirjoja järjestellessäni hätkähdin pahan kerran
ymmärrettyäni, että se luonnonsuojelu, jonka kyljestä kasvoi nopeasti nykyinen
vihreä liike ja sitten puolue, oli Suomen luonnon suojelua. Ero Topeliukseen on
näennäinen.
Tuo 500 miljoonaa on peräisin eräästä kansallis- ja
luonnonpuistoja esittelevästä arvovaltaisesta kirjasta, jossa toistetaan se
tunnettu tosiasia, että Suomen – siis Suomen – kallioperä on maailman vanhinta.
Siihen verrattuna esimerkiksi nykyinen Köli-vuoristo on ruotsalaisten ja
norjalaisten kaupallinen, surkea jäljitelmä ja niin paljon nuorempi. Ja sitten
puhutaan Suomen jääkaudesta.
Lapin tunturit sijaitsivat muotoutuessaan luultavasti
Etelämantereella. Pangaia ja Gondwana olivat mantereita tuohon mainittuun
aikaan. Himalajaa ei vielä ollut eikä Alppeja. Hirmuliskoja oli. Puhe on siis
liikkuvista mannerlaatoista. Ja taas jääkausi oli kyllä muuallakin kuin
Suomessa. Taisi olla puoli nykyistä Eurooppaa vahvan jääkilven alla. Nyt on
puhe viimeisimmästä jäätiköitymisestä.
Mielestäni hiukan epäilyttävät alan tutkijat erottavat
toisistaan initiaatiomenot ja liminaalikokemukset. Ehkä Woodstock ja Ruisrock
olivat vallankumouksellisen, maailmaa muuttavan aikuistumisen kokemuksia.
Kynnyskokemus eli limen näkyy kukaties tie-elokuvissa. ”On the Road” henkii
useassa mielessä Korean sodan jälkitilaa. Moottoripyörän selässä mies oli
äärettömän kaukana kersantista.
Kirjapinossani on samassa nipussa Lapin retkeilyä ja erinäisiä
merkintöjä vaietusta sodasta, Lapin sodasta 1944-1945. Sangen moni vannoi
siellä, ettei tämän jälkeen koskaan kusekaan Lappiin päin, ja piti sanansa.
Kun oli reput ja suot ja nuotiot ja rankat reitit, tilanne
oli aivan sama. Jossain Olostunturin jotoksella ei varsinaisesti pelätty
miinoja. Ei saksalainenkaan jaksanut kantaa niitä jängälle kovin kauas.
Toisaalta isäni edustaman Saariselän retkeilyn varhaisvaiheessa miinat ja
sotaromu olivat aivan oikea vaara kymmenen – kaksikymmentä kilometriä maantiestä.
Jos liminaalielämys muuttaa tajunnantilan ja kukaties
ihmisenkin, sota oli eräille sitäkin. Eivät Kiestingistä tulleet olleet samoja
ihmisiä kuin sinne marssineet. Rukajärvi-kirjallisuudessa on ainesta samaan
pohdintaan. Liminaalikokemus-sanalla ei ole etumerkkiä. Siis se voi olla myös
kammottava kokemus.
Kirjoitin tämän muistiin, koska en ole koskaan ennen
ajatellut, että ”lapinhulluus” onkin ehkä ymmärrettävä kirjaimellisesti. Isäni
puolestaan oli sitä mieltä, että tuskin
on sellaista tautia tai ainakaan henkistä häiriötilaa, joka ei Lapissa
rehkimällä paranisi. Että se osasi suututtaa!
Mutta entä jos se on totta?
Lapnhulluus paranee Lapissa? Voi hyvinkin olla, mutta ei välttämättä.
VastaaPoistaMeilläpäin kyllä ennen sanottiin jos oli vaikka selkä kipeänä heinätyöpäivän jälkeen, että:
- sillä se paranoo millä se on tullukkin!
Ken on yksin taivallellut lapin kairoja tietää mitä on vapaus. Sen ymmärtää vain kairojen vanki. Paljon puhuvat ja ovat mieltä ne, jotka eivät tunnista vankeutta ja vapautta. Kun takana ei näy ketään eikä edessäkään, on taivaltajan taivas läsnä. Joskus mutta harvoin tapaan siellä ihmisen joka on sielultaan ja taidoiltaan sinne sopiva. Monet etsii, mutta ei löydä tai on taidoiltaan niin köyhä.
VastaaPoistaPuhutko maastokävelystä vai moottoripyöräilystä kohti taivaanrannan sineä?
Poista. . . kyllä tuo sosiaalidarwinismi kukoistaa vielä täysillä television luonto-ohjelmissa.
VastaaPoistaKäyttäisin kyllä "fasismi"-sanaa hieman harkitummin. Jos Jack Londonia kutsuu "fasistiksi", sitten ei kai maailmassa muunlaisia ihmisiä asukaan. Putinin mielestä kaikki isovenäjää vastustavat ovat "fasisteja", joten aika moni.
VastaaPoistaToinen juttu on, että marxismissa on kosolti darwinismin vaikutusta, mutta: eikä luonto muka vaikuta ihmisen ja ihmisen kulttuurin ilmeeseen? Myös silloin kun kuvittelemme puhuvamme vain puhtaasta humanismista ja ihmisen aidosta henkisestä kulttuurista.
Ihminen ei kaiketi pakene biologiaansa vaikka kuin yrittää.
Kun ei halua googlata on pakko arvata väärin. Kuvaan tulee seuraavaksi knallipäinen rottinkikeppiä käyttävä kulkuri.
VastaaPoistaAW
Ja minä kun luulin että iloisia Lapin vaeltajia siinä!
PoistaEi vainkaan - vastauksesi on - bingo! Chaplin, Kultakuume.
Ilkka Kanervan ja Matti Vanhasen ja molempien Ahteiden sekä Timo Rädynkin tapauksessa, kuten myös kokoomuksen puoluesihteerin paikalta savustetun Harri Jaskarin osalta media fokusoi huomion jalkoväliin korvavälin sijaan.
VastaaPoistaSodasta kirjoitetaan, koska teologiaa arvostetaan jatkuvasti ihmisluonteen syvällisimpänä tuntijana, vaikka mannermaalla kuten Ruotsissa on panostettu enemmän 1800-luvulta lähtien kehittyneisiin uudempiin ajattelutapohin psykologiaan, psykiatriaan ...
"Väärin ymmärretty evoluutio siirrettiin kansakuntiin, ja niinpä ”tiedettiin”, että luonnon vääjäämättömän lain voimasta 500 miljoonan vuoden kehityksen tulos on englantilainen / amerikkalainen valkoihoinen mies, protestantti. Ranskalaiset olivat aina tienneet olevansa muuten vain parempia kuin kukaan muu, ja saksalaiset saivat kimmokkeen englantilaisilta."
VastaaPoistaItse asiassa taitaisi olla oikeampaa puhua darwinismin sijaan spencerismistä, sillä sosiaalidarwinismin oppihan oli melko pitkälti kyseisen herran ajatuksista lähtöisin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Herbert_Spencer
Koko oppirakennelman eräänä perimmäisenä ongelmana on, kuten toki monessa muussakin vastaavassa yhteiskunnan "kokonaisselityksessä", arvojen ja tosiasioiden sekoittaminen keskenään pahemman kerran. Tässä tapauksessa voidaan ihan selvästi katsoa ns. naturalistisen virhepäätelmän kynnyksen ylittyvän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Naturalistinen_virhep%C3%A4%C3%A4telm%C3%A4
On nähdäkseni sinänsä merkille pantavaa, tosin yllättävänkin vähälle huomiolle jäänyttä, missä määrin esim. spencerismiin on vaikuttanut tuon ajatusrakennelman syntyminen kalvinistisessa ympäristössä. Sillä niin Iso-Britannia kuin Yhdysvallatkin ja oikeastaan kaikki muutkin merkittävät englanninkieliset maat ovat kalvinistisia pohjimmaltaan, ja tämä myös näkyy yllättävänkin monin tavoin, myös taloudessa ja yhteiskunnassa. Siksi voidaankin ihan perustellusti kysyä, että onko sosiaalidarvinismi ja siihen kiinteästi kytkeytyvä geneettinen determinismi itse asiassa kalvinistisen predestinaatio-opin sekulaari ja pseudotieteellinen muunnos? (Veikkaanpa, että myös Etelä-Afrikan aiemmin harjoittaman apartheid-politiikan eräänä käyttövoimana on ollut myös buurien kalvinismi; Freukkarit saattoivat jopa olla oikeammassa kuin arvasivatkaan riimitellessään "herra antoi herra otti, tyydy siihen hottentotti...")
http://fi.wikipedia.org/wiki/Predestinaatio
Tässäpä hieno ja painokas kommentti.
PoistaInsinööri ei tuosta paljoa ymmärrä, mutta vanhas-hallaaholaiselta tekoviisaudelta haiskahtaa eli höpö höpö. Rakastakaa ja tehkää työtä.
VastaaPoistabeten un arbeten, aber nich mich treten
PoistaIQ Company - Dive now Work later - youtube video - 2012
Poista