Sivun näyttöjä yhteensä

21. maaliskuuta 2013

Sanomisen vapaus





Kielen ja ajattelun suhdetta on ihmetelty noin sata vuotta. Valmista ei ole tullut. Luultavasti uskottavien kokeiden tekeminen on mahdotonta. Siinä joutuisi vertaamaan kielellisiä kuvauksia mielen sisältöön. Tuo on yksi niistä tehtävistä, jota taide toteutti muutamia kymmeniä tuhansia vuosia. Loitsu on yritys vaikuttaa todellisuuteen kielellä, lausumalla juuri oikeat sanat. Kuva voi olla todellisempaa totta, kuten kirkkotaiteessa ja pornografiassa.

Sitten tiede tuli mukaan ja alkoi selvittää, miten asiat ovat. Syntyvätkö sairaudet vahingollisista huuruista? Eivät, vaan monet niistä pieneliöistä, joita ei erota silmällä. Ennen pitkää jouduttiin myöntämään, ettei se, minkä aistimme ja ymmärryksemme kertovat todeksi, ole sittenkään totta. Hyryn novellin mies miettii junassa, miten ihminen voisi olla samaan aikaan kahdessa paikassa. Tuo on luultavasti tietoinen viittaus Schrödingerin kissaan, joka voi olla samanaikaisesti elossa ja kuollut, tai Youngin kokeeseen, jossa valoaalto tai fotoni kulkee samanaikaisesti kahdesta eri aukosta. Novellin miehen mieli seikkailee toisin sanoen kvanttitasolla eli asioissa, joista matematiikka tietää jokseenkin mahdottoman tuntuisi tosiasioita.

Vallitseeko matematiikassa sananvapaus? Onko kvanttikenttädynamiikan yhtälöihin tekijänoikeus?

Kysymykset on tarkoitettu vaikuttamaan idioottimaisilta. Edelleen kirjoitettu on johdantoa kysymykseen, liittyykö ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa tarkoitettu sananvapaus kieleen, jota tuohon vapauteen vetoava käyttää?

Tuo kysymys ei ole idioottimainen. Sangen monissa maissa, myös Suomessa, opettajat ja viranomaiset kielsivät ennen eräiden vähemmistökielten, kuten saamen ja mustalaisten eli romanien kielen käytön. Maapallolla hurjin ympäristötuho ei kohdistu elolliseen ympäristöön, vaan elollisiin kieliin. Niiden lukumäärä on romahtamassa.

Aivan hiljan, kertoo Jared Diamond, BBC korosti jossain lähetyksessä kielten monimuotoisuutta. Kuulijat raivostuivat ja lähettivät tuhansittain viestejä, joiden ydinsisältö oli, että kaikki muut kielet paitsi englanti ovat oikeastaan tarpeettomia, eikä niiden edistämisessä ole mieltä. Luultavasti kirjoittajat ajattelivat kymriä, iiriä ja vastaavia. Tuskin he ajattelivat suomea, mutta tuon ajattelutavan mukaan suomi joutaisi kyllä mennä. Joku venäläinenhän ehtikin jo sanomaan, että Viron kieli ja etnisyys on täysin tarpeeton koriste.

BBC:n kuulijoille olisi tietenkin ollut hauska sanoa, että jos ajatuksena on suurimman kielen hallinta kaikkialla, englanti joutaisi romukoppaan, ja kaikkien olisi syytä keskittyä maailman ylivoimaisesti suurimpaan ja sivistyskielenäkin englantia paljon vanhempaan kiinaan.

Onko suomalaisella oikeus odottaa, että hänen kaupasta ostamansa pullon kyljessä lukee suomeksi ”myrkyllistä” tai ”vaarallista nautittavaksi”? Onko maksuvaatimus tehokas ja täytyykö vuokrasuhteen irtisanomista uskoa, jos teksti on englantia (tai ruotsia)?

Johdattelen tällä ajatukseen, että oikeus vaatia oman asuinmaan virallisen kielen ja mielestäni virallisten kielten käyttöä ei ole mikään pikkuasia. Mennäkseni sitten pikkuasioihin, minusta on sympaattista, että television setä ja sanomalehden täti ilmoittavat, pitäisikö minun kuullottaa vai käristää jotain paistinpannussani tai täytyykö jotain sössöä keittää vai hauduttaa. Tiedättekö te aivan varmasti, mitä on ”to stew” suomeksi. Luullakseni tiedätte sinne päin, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun sössö palaa pohjaan, voi tulla mieleen, että olisi se saanut olla suomeksi. Osaatteko sanoa, mitä on englanniksi ”silputa”, ”viipaloida” ja ”muhentaa”? – Abiturientit ehkä osaavat. Tiedättekö te, mitä abiturientti on englanniksi” – A candidate for the examination of matriculation. Valitettavasti englantilaiset eivät sitten ymmärrä tätä. Kaikille ilmiöille, kuten ”ylioppilastutkinto” tai ”rippikoulu” tai ”veneen tappi” ei ole välttämättä vastineita muissa kielissä.

Miksi suhteellisen harva suomea aikuisena opiskellut käsittää muotoilun ”rakkaamme Matti Meikäläinen” sivumerkityksen? Tai ”muistoa kunnioittaen”? Tai ”sori, nyt ei enää putoo”.

En tässä yhteydessä halua puhua taiteesta. Kieli on ymmärretyksi tulemisen asia, ja kieli on isänmaa. Olen kuullut aika paljon kiukuttelua siitä, että Euroopassa muun muassa patenttivaatimukset täytyy kääntää kymmenelle tai kahdellekymmenelle kielelle. Maksaa se, mutta kyllä ne täytyy. Arvaatte varmaan, että voisin liittää tähän vaikka minkä määrän sinänsä yksinkertaisten laitteiden patenttiselityksiä, joita useimpien olisi vaikea ymmärtää äidinkielellään ja lähes kaikkien mahdoton vieraalla kielellä.

34 kommenttia:

  1. Tämän päivän Hesarin mielipideosastolla vanhempi henkilö, joka on ollut tietotekniikan kanssa ikänsä tekemisissä, on sitä mieltä että älypuhelimista ei ole mihinkään. Päätyy esittämään etteivät varsinkaan vanhemmat henkilöt hanki niitä.

    Ehkä nuorempien henkilöiden sormet taipuvat näyttelemään niiden virtuaalinäppäimiä ja ehkä he myös osaavat etsiä apua sen puhelimen sokkeloista (käsittääkseni nettiyhteys maksaa erikseen ja paljon), eli siis nuoremmille ja rahakkaammillehan niitä vempeleitä tehdään.

    Minulla ei ole juuri tarvetta muulle kuin lyhyille tekstareille. Koska ikivanhassa puhelimessa ei muita temppuja voi tehdäkään, niin joudun myös kirjoittamaan kaiken mahdollisimman lyhyesti merkkirajoituksen vuoksi. Se tekee hyvää, oppii suomea.

    Sveitsin kantonit ovat monikielisyyden vuoksi vähän eri asia kuin meidän pieni kielivähemmistömme, joka elää yksikielisenä oikeastaan vain länsirannikolla ja maaseudulla. Ruotsia ei tarvitse suojella, koska vieressä on Ruotsin kuningaskunta, josta tulee puhuttua ja kirjoitettua materiaalia.

    Sen sijaan saamen kieliolot tarvitsevat apua. Se venäläinen jonka mielestä mm. viro oli turha, oli kulttuuriministeri ja sanoi viime kesän Budapestin suomalais-ugrilaisessa kongressissa, että Venäjä on ainut suoja ugreille, joita ei oikeasti ole olemassakaan. Unkarilaiset ilmoittivat pian sen jälkeen että he eroavat ugrilaisesta kieliyhteisöstä.

    Niin että mikä mahtaa olla ajattelun ja toiminnan kieli? Kaivakaa esille Haykawanne!

    VastaaPoista
  2. Jos rinnastamme kirkkotaiteen ja pornografian, kumpi on Schrödinger ja kumpi on kissa?

    Vastaus on tietysti sekä että samanaikaisesti.

    Jos joku ei ymmärtänyt edellistä tässä käännös englanniksi (suoraan Googlesta):

    If you equate religious art and pornography, which is Schrödinger and which one is the cat?

    The answer, of course, and at the same time.

    If someone does not understand the previous translation in Finnish here (directly from Google):

    Jos rinnastaa uskonnollista taidetta ja pornografian, joka on Schrödingerin ja kumpi on kissa?

    Vastauksen, tietenkin, ja samaan aikaan.

    Se siitä, lisää jossain toisessa mahdollisessa maailmassa.

    -.- -.-

    VastaaPoista
  3. JK: "Sitten tiede tuli mukaan ja alkoi selvittää, miten asiat ovat... (...) ...Ennen pitkää jouduttiin myöntämään, ettei se, minkä aistimme ja ymmärryksemme kertovat todeksi, ole sittenkään totta."

    Kaikki kunnia nykyajan tieteelle, mutta tähän samaan tulokseen tuli puhtaalla päättelyllä jo länsimaisen filosofian perustaja Platon ja häntä ennen vedalaiset ja buddhalaiset ajattelijat.

    Toisaalta on totta, ettei sata vuotta vanha kvanttiteoria outouksineen silti vielä vaikuta juuri lainkaan arkiajatteluumme, joka on vaan sitkeästi mekanistisen vanhoillista.




    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Toisaalta on totta, ettei sata vuotta vanha kvanttiteoria outouksineen silti vielä vaikuta juuri lainkaan arkiajatteluumme, joka on vaan sitkeästi mekanistisen vanhoillista.'

      'Vanhoillista’? Onko jäänyt Kantin perusoivallus ymmärtämättä? Tämä niin sanottu ‘vanhoillisuus' on meidän ainoa vaihtoehtomme kielellisen ymmärryksen suhteen. Inhimillinen eli käsitteellinen järki nimittäin saavutti kognitiivisen hahmottamiskyvyn rajansa suhteellisuus- ja kvanttiteoriassa. Loppu on tyhjää matematiikkaa [kalkyloitu triviaali totuus], muodotonta ekspressionismia [aistittu/koettu triviaali totuus] tai ylipäätään ‘psykoottista’ finnegans wakea [kielellisesti hahmotettu triviaali totuus].

      Suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan jälkeinen filosofia on mahdottomuus. Limittäisesti moniulotteisessa ja multikausaalisessa avaruudessa elävät zombiet eivät ajattele käsitteellisesti vaan harrastavat ‘tilan ei-kommunikatiivisen variantin’ pohdintaa ja sen määrittämisen mahdollisuutta, kuten eräs palkittu nerokas/sekopäinen venäläinen nuori matemaatikko sanoi tekevänsä. Tosin hän [puolivahingossa?] myönsi, ettei oikeastaan tiedä lainkaan, mistä siinä on kysymys - - .

      Me emme enää tästä kehity - ellemme sitten ala napsia hallusinogeenejä tai ryhdy kokopäivä-buddhalaisiksi.

      Poista
    2. Kantista minulla ei ole kanttia väittää mitään, mutta muuten olen sekä samaa että eri mieltä. (Eli aitoa schrödingeriläistä ajatuskis(s)ailua.)

      Se, että me ymmärrämme ajattelumme rajat, on merkittävä oivallus. On merkittävä oivallus tajuta, ettei voi ymmärtää konkreettisesti edes maailmankaikkeuden rakennetta (= elämme 4-ulotteisen pallon 3-ulotteisella pinnalla etc). "Vanhoillisella" ajattelulla tarkoitin vain sitä, että luulee kaiken olevan ymmärrettävissä.

      Oma perusoivallukseni (= koan) on tämä: miten on mahdollista, että maailmassa on jotakin todellista, jota emme kykene ymmärtämään? Maailmahan kuitenkin on tässä näin, käsin kosketeltavana.


      Poista
    3. 1
      'miten on mahdollista, että maailmassa on jotakin todellista, jota emme kykene ymmärtämään?'

      Siten, että jo pelkkä olemisen kysyminen tekee sen ymmärtämisestä mahdotonta. Ymmärrys [reflektoiva representaatio] voi olla vain perspektiivistä ja situationaalista. Sen vuoksi Kant [joka tunsi erittäin hyvin aikansa newtonilaisen fysiikan] jätti ‘olion sinänsä’ [das Ding an sich eli empiirinen maailma sellaisenaan/kokonaisuutena] tuntemattomaksi.

      Mitä matematiikkaan taas tulee, niin laskeminen ei ole ajattelemista vaan laskemista. Niinpä matemaattisia kaavoja ei pitäisi oikeastaan edes yrittää selittää käsitteellisesti. E = MC2 ei ole sama asia kuin tuon kaavan käsitteellinen 'käännös', jolla energiaa yritetään 'ymmärtää'. Energiaa ei voi ymmärtää, sen voi vain laskea. Joten unohda koko ymmärrysjuttu ja jatka laskuharjoituksia - - [; \].

      2
      ‘Maailmahan kuitenkin on tässä näin, käsin kosketeltavana.’

      Miksi siis kyselet, kun kerran ‘puhdas havainto [mitä se on?] riittää sinulle ymmärrykseksi? Ole onnellinen, jos/kun sinulla kerran on suora pääsy aineen rakenteeseen eikä vain rakenteeseen ja dynamiikkaan [energia] vaan tuon rakenteen ja dynamiikan ymmärtämiseen pelkässä[?] havainnossa. No – mihin ei buddhalainen pystysi. Me länsimaiset rationalistit joudumme sen sijaan napostelemaan hallusinogeenejä, jotta aineen todellisuus aukenisi meille havainnossa, joka ei ole sidottu todellisuudesta vieraantuneeseen representaatioon [mm. teoriaan].


      PS. Aiempaan kommenttiini viitaten tarkennan sen verran, että toki hermeneutiikka filosofisena projektina on aina mahdollista [ja välttämätöntä], mutta koska se on luonnontieteellisen tutkimuksen ja informaation ~ tiedon kannalta hyödytöntä [esim. olemisen tarkoituksen kysyminen ei ole ‘hyödyllinen’ kysymys, koska siihen ei ole ‘hyödyllistä’ vastausta] eikä kantilainen epistemologia-projekti ole uskottava nykyfysiikan kontekstissa, voimme päätellä, että filosofia on kuollut [jälleen kerran].

      Poista
    4. En minä ole buddhalainen, Rane, vaan kristitty, tosin kirkkoon kuulumaton. Toinen asia on sitten se, että zeniläinen filosofia vain sattui kolahtamaan minuun nuorena. Olen enqvistiläis-valtaojalainen zeniläinen.

      "Miksi siis kyselet, kun kerran ‘puhdas havainto [mitä se on?] riittää sinulle ymmärrykseksi?"

      Nimenomaan siksi kyselen, kun se ei riitä. Että miksi se ei riitäkään, kun kuitenkin maailman voi selittää vanhalla ja uudella fysiikalla ihan tarkkaan, miljoonan desimaalin tarkkuudella. Että miten kokonaiskuva silti voi olla käsittämätön.

      Että miksi voimme piirtää kartan Suomesta, rakentaa karttapallon Maasta, suunnitella tietokoneella kolmiulotteisen mallin Aurinkokunnasta ja Linnunradasta - mutta emme pysty tekemään minkäänlaista ihmisjärkeen sopivaa mallia Universumista. Eikö se ole aika saatanan outoa?

      Poista
    5. Äärellinen ei voi tajuta ääretöntä. Perspektiivistä ja situaatiosta käsin ei voi mallintaa kaikkeutta. Tai tietenkin voi, koska se on ainoa mahdollisuutemme. Niinhän suhteellisuus- ja kvanttiteoriakin osoittavat [ja niinhän myös Kant ajatteli, vaikka rakensikin filosofiansa ‘vakaan’ newtonilaisen fysiikan ja refleksiivisen (eikä kalkyloidun) kausaliteetin varaan], mutta mallinnus ei koskaan voi olla mitään muuta kuin ‘väliaikainen’. Sitä paitsi kartta/malli ei ole se maasto, jota se kuvaa. Et voi ‘hypätä maastoon’, kun katselet karttaa. Et voi kuulla musiikkia ainakaan aktuaalisesti, kun luet partituuria [se, mitä silloin kuulet on mielen eikä aistien aiheuttamaa]. Tämä ontologinen ero ei katoa milloinkaan, koska se on kaiken tietoisen ymmärtämisemme perusedellytys. Representaatio rajaa avatakseen rajan. Siinä sitä on koania. Schelling ja ja etenkin Hegel kutsuivat tätä prosessia dialektiikaksi.

      Poista
    6. Katsopa vaikka Google Mapsia. Siellä voit vaihtaa kartan ilmakuvaksi ja sama asia se on riittävällä tarkkuudella. Ilmakuvaaja olisi voinut "hypätä karttaan". Eli se ei selitä sitä, ettei kosmoksesta voi tehdä minkäänlaista "oikeaa" mallia.

      Poista
    7. 'Ilmakuvaaja olisi voinut "hypätä karttaan"'. Ei vaan maastoon. Kuvaaja nimittäin kuvasi maastoa eikä karttaa. Sinä sen sijaan tutkit zoomaus-mahdollisuudella varustettua kuvaa, joka toimii karttana. Oletko yrittänyt hypätä sinne?

      Ongelma ei siis ole siinä, saammeko kartan mahdollisimman identtiseksi [‘oikeaksi’] maaston kanssa vaan siinä, että kartta ei missään vaiheessa muutu maastoksi kuin enintään virtuaalitodellisessa mielessä, mikä sekään ei muuta aisti- ja kognitiokykyjemme perusrakennetta vaan mahdollisesti vain parantaa teknisesti niitä puitteita, joissa ‘vanha’ representaatiomme toimii.

      Representaatio jakaa maailman väistämättä kahteen [tai kolmeen] ontologiseen rekisteriin, jotka toimivat yhtä aikaa, mutta eivät ole olemis-kokemisen tasoilla palautettavissa toisiinsa tai vain yhteen [aisti-]havaitsemisen tasoon. Puhdas empirismi on siis ontologisesti täyttä puppua.

      Virtuaalitodellisuutta voisi tietysti pohtia pitempään, koska se ikään kuin murtaa tavanomaisen reflektiomme rajat ja rajoitukset. Mutta vain näennäisesti [kuten edellä sanotusta jo voi päätellä], tuntuipa vaikutus sitten miten järisyttävältä tahansa.

      Poista
  4. Suomi on ruotsalainen. Endlösnung.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Opetusministeriö saisi lähettää valtiontelevisiossa sunnuntaisin primetime-aikaan esitetyn "Suomi on ruotsalainen" videon kouluille kevätjuhlissa katsottavaksi, tuolla pienellä "Endlösnung" lisäyksellä varustettuna.

      Poista
    2. Ja mitähän kieltä tämän "Endlösnungin" sitten kirjoittajan tajunnassa ajatellaan olevan ja mitä tarkoittava noin pakkosuomenkielelle käännettynä?

      Olisiko pakkosaksa ja pakkoruotsi hyvä kerrata ennen vapaaehtoista tänne kirjoittelua?

      Poista
  5. "kaikki muut kielet paitsi englanti ovat oikeastaan tarpeettomia"

    Näin varmasti ajattelivat aikanaan roomalaiset (latina), frankit (muinaisranska?)ja 1662-1815 välillä eläneet ranskalaiset - sekä tulevat ajattelemaan kiinalaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä olisi olla monia kieliä varastossa, sillä emmehän tiedä, osaavatko avaruuden muukalaiset englantia.

      Kii Vai Lee

      Poista
  6. "Euroopassa muun muassa patenttivaatimukset täytyy kääntää kymmenelle tai kahdellekymmenelle kielelle"

    Blogia olisi vielä voinut jatkaa pohdinnalla palaako suomi taas kyökkikieleksi - Aalto-yliopiston uuden uljaajaan ekonomitutkinto johdolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järkytyin melkoisesti tuosta uutisesta. Siis että Suomessa voi valmistua kauppatieteen maisteriksi ainoastaan ruotsiksi tai englanniksi. Voiko se pitää paikkansa?

      MHI

      Poista
    2. Kyllä Suomessa voi valmistus KTM:ksi suomen kielellä. Tämä kielivaatimus koskee ainoastaan Aallon "huippuyliopistoa". Jos olisin aitosuomalainen opetusministeri, niin leikkaisin tämän huipun valtionapuja.

      Vieraalla kielellä on helpompi myydä himasen käärmeöljyä, parivaljakko Saarinen ja Himanen ovat näitä Aallon professoreita.

      Poista
    3. "Siis että Suomessa voi valmistua kauppatieteen maisteriksi ainoastaan ruotsiksi tai englanniksi. Voiko se pitää paikkansa?"

      Pitää paikkansa vain Helsingissä, ei muualla Suomessa...

      Poista
  7. Uudessa yhtenäispatentissapa kääntämistyöstä valtaosa on ihan virallisestikin ulkoistettu Googlelle (toki yhteistyössä EPOn kanssa).

    VastaaPoista
  8. Nyt minua alkoi vaivata kovasti, millaisia unia Helen Keller näki lapsena.

    VastaaPoista
  9. Suomelle on tällä hetkellä saksa ruotsia täkeämpi kieli. Saksalaisia on 82 miljoonaa, ruotsalaisia 9.5 miljoonaa.
    Saksan bruttokansantuote on 2900 miljardia dollaria, Ruotsin 355 miljardia dollaria. Saksalainen media välittää Internetin kautta mielenkiintoista ajankohtaita tietoa, Ruotsin media on vaatimatonta tasoa.
    Saksan pitää pystyssä koko Euroopan Unionia ja erityisesti euroaluetta. Ruotsi on euroalueen ulkopuolella.
    Tässä ovat hyvät perusteet tukea Suomessa saksan opiskelua kouluissa. Saksa antaa hyvän pohjan suorittaa sopivan pituinen oppijakso myös ruotsia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi ruotsalaiset ovat kopioineet aika paljon saksasta. Wallenbergit olivat esimerkiksi Kruppin bulvaaneja....

      Poista
    2. "Saksa antaa hyvän pohjan suorittaa sopivan pituinen oppijakso myös ruotsia." Tai päinvastoin.

      Poista
    3. Pitkän saksan lukeneenä kannatan ajatusta. Ruotsi toisena pitkänä kielenä tuntui turhalta. Sen sijaan lukion latina ja englanti eivät.

      Saksaksi on kirjoitettu kirjallisuutta ja sitä voi kuunnella Der Alte-sarjassa. Opin koulussa tietämään mitä tarkoittaa Herzengebirge ja millaista on jugend-järjestössä samoilla metsissä ja vuorissa ja tuntea miten keuhkot täyttyvät raikkaalla Tannenbaum-tuoksulla.

      Voisikohan kielten valinta olla vapaaehtoista mitenkään?

      Poista
    4. Ruotsi antaa hyvän pohjan suorittaa sopivan pituinen oppijakso myös saksaa. M.O.T.

      Poista
    5. Ruotsin kielen osaaminen antaa valmiuden puhua ruotsia. Tai jos on mykkä, mutta osaa viittomakieltä, voi viittoilla ruotsiksi.

      Poista
    6. Kuuntelin justiinsa ratiosta viittomakieliset uutiset ruotsiksi...

      Poista




  10. Yhtiöveron alentaminen 20 prosentiksi ei luo yhtiläs mitään kysyntää tavaroille eikä palveluksille. Ei yhtikäs lisää työvoiman tarvetta valmistamaan uusia tuotteita tai palveluksia kuluttajille. Ei vientiin eikä investointeihin, siten kuin ne suomeksi on ymmärretty läpi itsenäisyyden ajan, reaali-investointeihin koneisiin ja menetelmiin ja rakennuksiin ja laitteistoihin.

    Surkeuden huippuna tosiasiassa otettiin pois vanhastaan Suomessa tepsineitä investointikiiihokkeita kuten jo voimassa olleita lisäpoistoja. Siis verokevennyksiä koneistojen uusimisesta. Niitä heikennettiin eilen.

    Jos keille voisi työtä tullakin niin, Deloittelle ja PwC:lle eli kansainvälisille tilikonsulteille, kun paperit pitää taas uusia nyt syntyvää kehystä varten. He ovatkin hallituksen konsultit talouspolitiikkaa, tai täsmällisemmin verohallinnointia justeerattaessa.

    Jos kysyntää ja sitä kautta työpaikoja olisi tavoiteltu, olisi työläisten veroja alennettu, mikä menisi kulutukseen -tai sitten oltaisiin edes sijoitettu rataparannuksiin. Tai maksettu kulttuurisisältötoimituksista taiteilijoille yms. jotta he pääsisivät palvelemaan mielialaa innostavilla ja energisoivilla säpsäytyksilläään, malliin Roosevelt ja koulujen, laitosten taidemaalaaminen. Kukaan koskaan kuullutkaa ?

    Kun olen pahasti takalaittomilla taas kerran niin isken Vimpeleen järveen saakka. Kypros. Sinne tuli euroja Venäjältä. Pulma on että sieltä lainotettiin Ukrainaa ja muuta takavenäjää ja romaniabulgariaa. Näiden huteria firmoja notkahti konkursseihin -08 USkriisin ja -10 eurokriisin painamina. Edes Ernst & Young ei pysty tulkitsemaan eläviksi jo konkurssiin pullahtaneen firman velkoja ja siksi kyprospankit joutuivat kohtaamaan luottoasiakkaittensa tappiot. Se mitään rahanpesua ole.

    Toinen syy niiden vaikeuksiin oli ottaa EKP sääntöjen mukaan Kreikan bondeja omaisuuspuolelle ja kirjoittaa Ateenan ministeriöille pankkitilinumeroita eli käyttörahaa. Sitten Urpilaisen mm., yllytyksestä näiden bondien arvoja leikattiin ja kyprospankit kohtasivat tappioita sijoittajavastuullisina.

    Olisi muutakin lystikästä, mutta jääkööt toiseen vuodatukseen ja yritän mukailla päivän jos eilisenkin tekstejä tässä blogikontekstissa.



    Eivätkös ne ole julkisia nuo patentit ja vielä usealla kielellä ? Ja jos muka eivät, niin saahan sen hilavitkuttimen purettua -että mitä on syönyt- ihan kuin niistä vankihaalareista. Ja sitten seuraava pellepeloton panee paremmaksi eli ulostaa maailmasta edellisen tuoteuutuuden ja sen tehtailijan ja sen työläiset. Vihonviimeinen ranta tässä progressiossa ja hienosti "Schumpeterin luovassa tuhossa" , tulee vastaan Kiinanmerellä.

    Saksanmereen hukutettiin sekin älyniekkä joka Danzigissa keksi työvoimaa säästävän köydenpunontalaitteiston. Siis hukutettiin satamalaiturin viereen kaupunkilaisten nähdä ja kavahtaa keksimästä, jotain niin perverssiä kuin että verstaat ovat tavaroita eivätkä niinkään työväkeään varten. Jota työväkeä oli ruokarukouksen esilukija, se mestari, työn antaja, leivän suoja, vahvempi heikompiensa turva ja säädyllisen elämänkulun raatimies. Sitten hän kuului myös kaupungin porvariskaartiin, ratsun kera kuten Porvoossakin. Luin asiasta oliko Kustaa IV Kustaan Suomikierokselta, jolla tämä suomenkieltä puhuva kuninkaamme joskus 1790-luvulla hurmasi torikansaa ja kirkonmäkiväkeä kautta Suomen.

    Hänet sitten vaihdettiinkin meritoituneenpaan Bernadotteen. Eikä kulunut vajaata vuosisadan puolikasta kun piispanpoika Wallenberg lobbasi valtiopäivillä ihmisoikeudeksi keksintönsä SEB, rahojen nyppimiseksi helppoheikkiagenttien välityksellä StoraEnson tulevaksi ostamiseksi. Ja sitä rataa.
    jatk.

    VastaaPoista

  11. jatk.
    Eilinen kehysriihi puhalsi häkää suut ja silmät täyteen. Toivon näköalat perustuvat yhtiöveron alennuksen dynaamisiin vaikutuksiin joka sosiologia tunnetaan myös reaganomicsina. USA:ssa se tepsikin, viive vain oli noin 6 vuotta. Suomessa Hautalassa jossa vähäkin omapäisyys johtaa lynkkaukseen, dynamiikka ei toimi ikinä. Hallitusneuvokset tietävät tämän.

    Ovela repii vaurastumistaan vaikka sitten näistä pohjoisnavan ilmoista. Kuumalla eli kaupunkin polttamisella uhkaavat viikingit ja muut urheilijat vaaativat rahat ja kirkkohopeat -ja usein saivat jatkaakseen seuraavaan kaupunkiin. Sitten tulivat paavin voitelemat kuninkaat ja ihmismäinen meininki. Vihdoin eilen keksittiin sosiologiaa, että jos asuntovauraus ja vuoratulot nousevat osaajien ja koulunkävijöiden keskuudessa, niin he ostavat uuden golfpackin ja purjehtijan ja pissanhävitystekniikan huvilalleen ja siten panevat rahansa kiertoon. Siitä sitten sirottuu kouransa nyrkistä avaaville ja kämmenet kupiksi ojentavillekin, lapsiperheillä sitä paitsi olisi näitä kuppeja useampia kuin vähemmän tarvitsevilla.

    USA:ssa tämä jo pelaa. Osakekurssit nousevat ja kulutus viriää. Suomeen patentoidaan pakkoversio. Asuntovarallisuus jatkaa nousuaan. Asuntojen hinnoissa on nousuvaraa koska toissapäiväisessä asumisen välikysymyksessä ei kukaan kysynyt kattovuokrien eli vuokrasäännöstelyn perään. Sijoitusasuntopuolue juhlii ja vaurastuu mistä Veltto Virtanen sönkkäsikin -ja sai ministeri Kiurun pilkallisen hymyn osakseen. Sitten ministeri kokosi itsensä ja jatkoi käynnistysavustuksista ja yleishyödyllisistä ay/tel korjausrakentajistaan.

    Oikeasti asia menee niin että kun (muusta OECD maailmastakin) poikkeavasti meillä ei ole äärtä vuokrakiskonnalle (onpa kannustimetkin, asumistuessa ja toimeentuloluukun appoaukisuutena vuokranantajille), niin asuntokannnan "kansallisvarallisuuden" arvossa on nostamisen tilaa.
    Silkalla 750 €/kk vuokralla ja 4-5 % tuottoon tähdäten, yksiön hinnoissa on tuplaamisen sija. Tuon 12x750 eli 4,5 % saa 200 000 euron sijoituskämpästä. Nyt hinnat pääkaupunkiseudulla ovat noin 100 000 joten äkkiä toimien vielä ehtii mukaan, saa hyvän kassavirran, ja vielä on tuplaantumassa myyntivoittokin arvon kivutessa matemaattisen varmasti ja hallanvaaralla ja sateen piiskauksella kohti 200 000. Ja mikäs katto sekään olisi, kun tarjonta jäässä kaavamahdilla -ja vuokra joustaa vielä tämän 750 euron tuolle puolen.

    Tätä strategiaa opetetaan ilmaiseksi valtion kauppakorkeakouluissa. Saksassa asuntojen hintataso on neljännes suomalaisesta. Asiasta luin KKK:n professorin Vesa Puttosen paikalla käyneen havaintoja (Kauppalehti 12.3.2013). Puttonen oli Berliinissä kansainvälistämässä asuinkiinteistöportfoliotaan. Vinkki sinne oli parilta kaverilta. Nämä sijoittivat perimäyrityksensä luovutusrahoja (pääomasijoittajille myyty) Saksan halvoille asuntomarkkinoille. -Sitä herrat tuskin tietävät että Saksassa vallitsee vuokrasäännöstely,mikä pitää asumisen hinnat säädyllisinä. Eikä uusrakentamistakaan estetä julkeusoikeudellisin lamauttimin. Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  12. Tämä menee nyt varmasti kirkkaasti ohi aiheen,mutta murteet ovat minun mielestäni ihania,sanoisin jopa taidetta,vaikka niiden ymmätäminen voi vaatia tiedettä:)Toivoisin totisesti,että murteet säilyisivät,eivät olisi enää häpeä,kuten 70-luvun alussa mualaistytön muuttaessa piäkaupunkiin.Murteet tekevät käyttäjistään myös huomattavasti persoonallisempia ja kiinnostavampia,minun mielestäni.

    VastaaPoista
  13. Kiitos hyvästä blogista Bachin synttäripäivänä.
    Sana "kosaista" muuten kääntyy englanniksi tätä kautta: "Esittää naimatarjous nopeasti, äkkiä arvaamatta."

    Tietokone on verraton kääntäjä: "Out of sight, out of mind" on suomeksi toki "poissa näkyvistä poissa mielestä", mutta takaisin englanniksi se on ilman muuta "Invisible idiot".

    VastaaPoista
  14. Ja kun on harrastuneisuutta niin mainitsen että Forrest-puhdistusvaahto on foulingin poistoon ja tepsii. Sillepä on vaipoittuminen se suomeksi. Siinä vaippametallia jää teräksen pinnan epätasaisuuksiin. Mikroskooppi jolla voidaan nähdä kuinka hyvä pinnanlaatu on ei ole endoskooppi vaan piippupeili, oli ennen se. Epäselvästi tahallaan. Teleskooppimainen tarvitsee nyt suomalaisen ilmiasun. Sisäkkyyttyvä on ihan hyvä. Olkaapa hyvä, saa ottaa kun ilmenee tarve.

    VastaaPoista