Sivun näyttöjä yhteensä

15. heinäkuuta 2011

Kade




Muistan oikein hyvin varhaisen kateellisuuskohtauksen. Siihen ei liittynyt kiukkua vaan ehkä hämmennystä tai surua.

Talossa asui vuokralla perhe, joka oli tullut Amerikasta. Niin sen muistan. Voi olla että isä oli tullut Amerikasta. Hän oli lyhyen aikaa rehtorina, kaljarehtorin jälkeen.

Pojalla oli nallipyssy, joka oli muotoiltu oikean lännenmiesten revolverin näköiseksi. Se oli aivan uskomatonta.

Kai me muut noin 80 kersaa eli vakiojoukko osoitimme ihailua ja kai joku varmuuden vuoksi vähättelikin, sillä ainahan joukossa on arvonkieltäjiä. Tämän himotavan esineen omistaja kuitenkin otti ja paiskasi aarteen Kauhavanjokeen, pyörähti kantapäillään ja poistui.

Muuta en hänestä muistakaan.

Mietin yökaudet, että pystyisinköhän kaivamaan lapiolla joelle ( leveys n. 25 m. siinä Ranta-Karin kohdassa) uuden uoman ja johdattamaan vedet sen kautta niin että saisi sen  nallipyssyn kuivilleen jääneestä osasta käsiinsä.

Ehkä suunnitelma alkoi tuntua epärealistiselta. Kauan se pyöri mielessä. Nyt sitä miettiessäni käsitän, että olen edelleen kateellinen. Ehkä sellaisen nallipyssyn saisi lähimmästä kaupasta, mutta tuskin sitä asiaa kunnian kukkulalla, että omistaa jotain sellaista, mikä saa toiset läähättämään, ja sitten menettelee täysin välinpitämättömästi, koska onhan tätä, tavaraa.

Eleessä oli jotain samaa kuin tehtailijalla, joka oli viimeinen Härmän häjy. Isäni sai puolustaa häntä käräjiltä milloin mistäkin tempauksesta ja muistelen, että hän olisi kuollut varhaisessa keski-iässä.

Juhannusta juotaessa Evijärvellä hänen huvilallaan joku vieraista oli kumminkin örissyt, että muuten hyvät juhlat, mutta kokko puuttuu. Tehtailija riemastui, että ei puutu kauan, karhasi vieraat sivummalle, kaatoi peräprutkun bensat pitkin ja huitaisi lavittalla palavan öljylampun katosta. Kohta huvila paloi komeasti ja tehtailija kysyi notta kelpaako.

Häntä syytettiin yksin teoin tehdyistä murhapoltosta ja vakuutuspetoksesta, ja muistelen, että syytteet menivät nurin, koska huvila oli vakuuttamaton ja vieraat oli vasiten ajettu järveen ennen ”kokon sytyttämistä”.

Kauan myöhemmin luin sosiologiasta, että Vancouverin seudun intiaaneilla oli perinne antaa pois arvokkain omaisuutensa tai jopa tuhota se hankkiakseen asemaa ja arvonantoa. Antropologiassa ainakin F. Boas kai kuvasi tätä ja voi olla, että seremonian nimitys on ”potlatch”.

Itse olen pitänyt pohjalaisia aina intiaaniheimona, oikeastaan useana intiaaniheimona.

Tiistejoella oli nuoruusvuosinani näkyvä näyte kauniista kateudesta. Yhteen taloon oli todella pitkä koivukuja, ainakin 50 paria koivuja. Tämä kävi naapurin luonnolle, hänellä kun oli selvästi lyhyempi koivukuja. Ja niinpä hän meni, hankittuaan asiaan kuuluvilla juomilla virvoitusta, ja kaatoi justeerilla pitkän pätkän sen toisen naapurin koivukujan puista, toiselta puolen tietä, niin että näky oli todella omituinen.

Siitäkin asiasta käräjöitiin eikä siihenkään löytynyt herrojen kirjoista kunnon nimikettä eikä rangaistusta, tavallinen vahingonteko vain.

Pisimmälle halussaan osoittaa mahtia ja herättää kateutta meni yksi tietämäni nuori mies, joka löi vetoa ja joi matkustajakodin portailla koko pullon pöytäviinaa vetämättä henkeä. Vedon hän voitti, mutta toisaalta henki meni. Akuutti alkoholimyrkytys.

Tarkoitus toteutui. Asiasta puhuttiin ja puhutaan siis vieläkin, tässä.

24 kommenttia:

  1. Blogistille olemme kateellisia siitä, ettei hän koskaan pysy asiassa.

    Jari Sarasvuolle taas olemme kateellisia, paitsi muusta, siitä, että hänellä on aina nerokkaita ajatuksia. Tänään hän on vaatinut nuoria ja lapsia töihin, vaikka "nälkäpalkalla."

    VastaaPoista
  2. Oliko Jeesuksen antaminen uhriksi Jumalalta isoin "potlatch"? Ainoa poika sentään....

    VastaaPoista
  3. Niin.

    Sikarin sytyttäminen palavalla setelikääreellä on rehvastelua ja aiheuttaa katsojissa enemmänkin harmitusta kuin kateutta.

    Perinnetietoni lapsuudestani on että rahan polttaminen on rikollista ja rangaistavaa, onkohan kuitenkaan näin ja ja onko oikeustapauksia?

    VastaaPoista
  4. ...joka oli vain vuorokauden kuolleena ja pääsi sen jälkeen suoraan taivaaseen?

    VastaaPoista
  5. Kirjoitin pitkän sepustuksen, mutta se hävisi ties minne. Tietokone ilmoitti että se ei ole yhteydessä Internettiin, mikä oli sen hätävalhe huonosta käyttäytymisestä.

    Ilmoitan nyt sitten lyhyesti, että vaihtotaloudesta ja trossoosta löytyy Amerikan intiaanien osalta täydellinen selostus Markku Henrikssonin opuksesta Alkuperäiset amerikkalaiset (Gaudeamus 1985). Sana kirjoitetaan että potlach.

    Ilmiö oli suunnilleen Länsirannikon mittainen, Kanadaan asti. Syynä olivat tietysti heimojuhlat, ynnä heimojen väliset asiat, joita ihan käsiteltiinkin.

    Suurin osa heimoista on kadonnut, eikä edes kieliä tunneta. Ainoastaan jesuiitat ovat olleet halukkaita keräämään tietoa. Muut kristityt ovat varastaneet lapset uskonnon nimissä.

    Ainoat itse tapaamani intiaanit olivat skidrow-intiaaneja. Tila oli aika tavalla sama mihin viinakauppiaat olivat pakottaneet saamelaiset, ennen kuin Laestadius aloitti raittiustyönsä.

    Ehkä tämä nyt menee läpi...

    VastaaPoista
  6. Ad Murphy: - nostan käteni pystyyn. Minulla on sama käsitys, siis että setelit sinänsä olivat Suomen Pankin omaisuutta ja niiden hävittäminen olisi ollut rangaistava teko. Nykyisin voimassa olevasta laista en löydä tällaista kieltoa ja järkeni sanoo, että ei ole rangaistava teko.

    Pitäisi katsoa alkuperäisestä rikoslaista tai 1734 lain pahanteon kaaresta. Mutta kirjat oivat verstaalla.

    VastaaPoista
  7. Hei! Tarkoititko maist. Eino A. Oinosen perhettä ja hänen poikaansa? Tiedoksi Sinulle, että ex-rehtorimme Kosti Rasinperä täyttää 80 vuotta 18.7.11.
    Terv. LN

    VastaaPoista
  8. Hyvät kommentoijat!

    Eilisissä kommenteissanne pahoitti mieltäni runsas v-sanan käyttö. Uskon, ettei arvoisa blogisti käyttäisi sanaa missään olosuhteissa. Olisi kohteliasta, jos ette Tekään. Jos joudutte korostamaan asiaanne, ehdotan käyttämään siihen vaihteeksi sanaa "pimppi". Näyttäisi somemmalta.

    Terveisin nimim. "Tiukkanuttura Pohjanmaalta"

    VastaaPoista
  9. "setelikääreellä". Olisiko kysymyksessä kuitenkin käärityllä setelillä? Suomen Pankilla tai Suomella ei taida olla enää pahemmin lainsäädäntö- tai edes päätösvaltaa siihen miten evroja kohdellaan tai käsitellään.

    Tiesittekö muuten, että Kim Jong Il luetaan nykyään Kim Jong toinen. Näin sanottiin Ylen uutisissa ja silloin se on totta.

    Se että sanat muistuttavat toisiaan, ei tarkoita että niitä voi käyttää miten sattuu tai miten itsestä tuntuu. Tästä nyt on livetty STT:n HS.n ja muutaman muun toimesta, joten mitä välii.

    VastaaPoista
  10. Heh, olen kuullut puhuttavan "amerikkalaisesta" ja "venäläisestä" kateudesta - kun amerikkalainen on jollekulle kade vaikka isommasta hummerista tai komeammasta omakotitalosta, hän tekee ensin enemmän töitä, ja lopulta ottaa lainaa saadakseen vielä komeammat itselle ja voidakseen sitten rehvastella naapurille.

    Venäläinen sen sijaan käy polttamassa omakotitalon ja puhkoo hummerista renkaat ja nauraa naapurin harmistukselle.


    Ensimmäinen kateellisuuden laji voi johtaa ylilyönteihin, mutta on silti lähtökohtaisesti rakentavaa - toinen taas ei tee hyvää kenellekään. Kumpaa kateutta sinä podet? ;)

    VastaaPoista
  11. Muutama päivä sitten uusinta tv:ssä tulleessa Amerikan Jennyssä päähenkilö, 90-vuotias Jenny Viitala, Toivola, Michigan, kertookin että suomalaiset ja "intit" tulivat hyvin juttuun keskenään.

    Samanlaisia tarinoita tämä maa on täynnä, joten kai siinä perääkin on.

    Jenny muistutti muuten aivan hämmästyttävällä tavalla vanhoja pohjalaisia tätejäni - sama miehekkään rempseä, mitään pelkäämätön olemus ja hersyvä nauru.

    Perusstadilainen vaimonikin purskahti nauruun, kun Jenny muisteli miten eräs ketku oli yrittänyt raiskata hänet 15-vuotiaana: minä mursin siltä nenän, löin huulen halki ja pari hammasta irti.

    VastaaPoista
  12. 1980-luvun loppuun asti laissa oli nähdäkseni pykälä, jonka mukaan rahan vajentaminen oli kiellettyä. Aikaisemmin kolikoissa oli oikeata jalometallia, jota tällä pykälällä kiellettiin vuolemasta pois ja siten alentamaan arvoa.

    VastaaPoista
  13. Teksteistäsi saa lähes aina voimaa. Mutta ilahduin kesäkuun 26. päivän ja tämänpäiväisestä kuvasta erityisesti.
    Terveisin Outi Kangasniemi
    Eläkkeellä oleva taidekasvattaja Turusta

    VastaaPoista
  14. Eiköhän nuo suomalaiset markka-ajan setelit ole muutenkin jo tuhottu, vieläpä valtiovallan toimesta.
    Jokainen saa toki tehdä omilla rahoillaan mitä lystää, vaikkapa panna palamaan.

    VastaaPoista
  15. Pohjanmaatakin laajemmin Kepulandiaan ennen digiaikaa tietoteoksia myynyt kaupparatsu paljasti kerran täkynsä.
    Jos menopeleistä täyden , mutta kirjoista tyhjähkön tilan isäntä empi 15-osaisen sarjan ostoa, niin tartti vain ohimennen mainita naapurin isännän jo ostaneen toista metriä hyllyä vievän sarjan.
    "Pannaan meille sitten metrin verran enemmän"
    x
    Eilen polkiessa tuli Iittalan kylätiellä vastaan kyltti: "Kirjoja alk. 1 e / 10 kg"

    VastaaPoista
  16. Ei heti tule mieleen hän joka voisi olla Jari Sarasvuota kateellisempi - mutta kaiketi hän jossakin elää (vai olisiko jo kuollut).

    Koskapa otit puheeksi tuon Suomen Pankin - omaisuuden - niin mieleen tuli että Suomen Pankki on tehnyt eräänkin Erkin johdolla 20 miljardin sijoituksen näihin PIIGS-maihin. Ja sitä miettiessä on hyvä muistaa myös se, että jos se Kreikka jättää ne velkansa hoitamatta, muuttuu EKP:n tase negatiiviseksi, ja kyseinen pulju ajautuu konkurssiin. Joten kai se Erkki tietää mitä tekee ja mitä teki?

    Kun se stressitesti tänään paljastuu - siis se että leikitään sen bruttokansantuotteen romahtavan 2,5% ja valtion obligaatioiden hintojen laskevan 5% ja sen jälkeen funtsitaan kuinka se pankki siitä selvisi - niin mistäköhän johtuu ettei sitä mahdollisuutta, että joku maa - kuten esimerkiksi se Kreikkala - olisi joutunut maksuhäiriöön, ole siinä testissä testattu ollenkaan? Vai meneekö tosi-tv:n puolelle?

    Vai johtuisko se kenties kateudesta? Onhan se hienoa olla Suomen Pankin johtaja, tai sellainenkin ihminen kuin mitä Jari Sarasvuo on. Tai mitä se meidän lomaileva pääministerikin on. Kateus on kova kannustin sillä uranvalinnalla.

    Muutama linkki:

    http://liten.be//A7mA3

    http://liten.be//HCpMU

    http://liten.be//aahxN

    Ai niin - tätä ei tossa stressitestissä mitattu, mutta tässä on muuten menossa toinenkin kriisi, joka on ainakin yhtä *****mainen mutta se ei tunnu kiinnostavan tätä Erkkolan valtakuntaa yhtä paljon.

    Eli talletus- ja pääomapako, joka on koetellut jo jonkin aikaa näitä niin rakkaita ja rehellisiä ja vähän kateellisia pankkeja täällä Euvostoliitossa.

    Esim Kreikkalassa olevan keskuspankin tilastojen perusteella Kreikkalasta – tai siis ko. maakunnan pankeista – on vuodessa häipynyt kotitalouksien ja yritysten talletusvaroja yhteensä 24 miljardia euroa. Kahden vuoden talletuspako on 43 miljardia euroa.

    Aika jänskää.

    Mutta nyt palaa Rooma - ja kohta ei ooo enää euroo.

    Ai niin se Obamalandiakin on, mutta entäs sitten se kinuskien kotimaa, jossa menneellä viikolla keskuspankki tarjosi 50 Mrd yuan'ia aluehallinnon lainaa ja 23 miljardia ei kelvannut kenellekään. Ja kun siellä on 59 pankilla ja muulla vastaavalla puljulla velvollisuus ostaa niitä keskushallinnon painattamia rahankuvia.

    VastaaPoista
  17. Ad Anonyymi: - tarkoittamani rehtori oli Vihtori Suviolahti ja poika Matti. Asuivat meidän talossa. Oinonen taisi olla sitten ja itse kouluun mennessäni erittäin vaikuttava Paavo E.S. Elo, joka siirtyi muualle ja kuoli kauhistuttavan nuorena eli 52-vuotiaana.

    Vanha rehtori Anna Väyhrynen oli toinen kummini, mutta hänestä minulla ei ole muistikuvaa.

    Rasinperää on onniteltava merkkipäivän johdosta. Muistikuvissani hän oli kovin korskea ja kokematon. Mutta ne ovat keskenkasvuisen muistikuvia.

    VastaaPoista
  18. Ad Anonyymi: - kolikon vajentaminen eli käytännössä viilaaminen oli vuosisatoja maanvaiva. Kuten kaikki tiedämme, viimeiset viilaamisen vaivan arvoiset kolikkomme taisivat olla ne 1900-luvun alkupuolen kultarahat, jollaisia isoisälläni oli kaksi kaapin päällä.

    En tiedä vaan arvelen, etä sodan jälkeisissä kolikoissa, etenkin keräilyarvoltaan korkeassa 1951 Olympiarahassa hopean metalliarvo oli vaatimaton.

    Sitä vastoin maskottina säilyttämäni U.S. kultaraha, 2o dollarin kolikko, taitaa maksaa nykyisin yli tuhat euroa.

    VastaaPoista
  19. koivukujan osaksi kaato... metsänhaaskausta saattoi olla rikoslain mukaan silloin ennen...

    VastaaPoista
  20. Mikä on Kosti Rasinperän rekordi satasella ja kahdella sadalla metrillä?

    VastaaPoista
  21. Tyypillinen tapaus hiekkalaatikolla:

    Joku tekee ämpärillä kakun. Toiset ihailevat, että tulipa hieno, mutta sitten tulee joku, joka harmistuu ja rikkoo sen.

    Mietin, ovatkohan ne samat kaverit isonakin samanlaisia pahanilmanlintuja. Eivät kestä sitä, että joku toinen onnistuu.

    VastaaPoista
  22. Tässä vielä pari linkkiä niistä stressaantuneista ja kateellisista systeemeistä.

    Here is the joke of an assumption in sovereign bond valuation haircuts in the Adverse scenario which was not used. Greece peaks at 29.5%: its CTD bonds already trade with a 50% discount. Tragic

    http://liten.be//GoOL4

    Here Are The 29 Public Companies With More Cash Than The US Treasury

    http://liten.be//UZBvg

    VastaaPoista
  23. Ad Anonyymi: 200 m en tiedä, mutta 100 m muistan varmasti: 10,6 eli sivusi SE:tä. Kostista sanottiin, että hän oli maan paras 60 m:n juoksija, joka oli maaottelussakin saksalaisten tai vastaavien rinnalla vielä siinä kohdssa mutta ei jaksanut täysillä maaliin.

    Joka tapauksessa muistelen, että oli mm. kolmimaaottelu, jossa Suome edustivat Voitto Hellsten, Pentti Rekola ja Kosti Rasinperä.

    Mainitaan vielä, että Kosti oli Jussi-kuorossa solistitason tenori.

    VastaaPoista
  24. Ad Anonyymi - koivukujasta (jonka kaatajasta sain eilen tiedon ja samala vahvistuksen tarinale). Haaskaus se selvästi oli. Tuota RL:n säännöstä käytettiin aniharvoin ehkä mm. siksi, että rangaistus oli pelkkää sakkoa, mikä tarkoitti käytännössä mitättömän pientä sakkoa.

    Itse haaskausrikoksen historia on mielenkiintoinen ja on kuvattu säätyvaltiopäivien histrioissa. Tekotyyppi tuli ritariston harmiksi lakiin talonpoikaissäädyn vaatimuksesta. He kun eivät käsittäneet, että tukkipuiden kaataminen toisen metsästä olisi millään tavoin moitittavaa. - Risujen ja pienemmän polttopuun keräily oli muistini mukaan erikseen sallittu ja sitä pidettiin jokamiehen oikeutena.

    Täytyy kaivella esiin alkuperäinen RL, jonka kyllä omistaman.

    Olisin kiitollinen tiedosta, eikö sitä todellakaan ole netissä. Vuoden 1734 lain lysin ja kopioin (Cannelinin käännös 1850-luculta).

    VastaaPoista