Sivun näyttöjä yhteensä

23. maaliskuuta 2008

Jos Wahlroos olisi sivistynyt ihminen

Anteeksi tämä otsikko, mutta joskus hullunkuriset ja käytännössä mahdottomat oletukset auttavat asian esittämisessä. Jopa historiantutkimuksessa käytetään ns. kontrafaktuaalisia oletuksia.

Sivistyneisyys ei tarkoita pidättäytymistä vallankäytön karkeimmista muodoista, vaan tapoja – puukko desinfioidaan sopivalla, ympäristöystävällisellä aineella ennen kuin se survaistaan keskustelukumppanin selkään, munuaisten kohdalle.

En käsitä, miksi Penguin on jättänyt ottamatta uuden painoksen oivallisesta teoksesta (The New Pelican Guide to English Literature 1- 8). Siinä kuvaillaan mielestäni aivan oikein, miksi Anthony Powellin voi hyvin jättää lukemattakin (Dance to the Music of Time), vaikka siihen koukkuuntuu helpolla. Ei tuo 12-osainen romaani kilpaile Proustin ja Musilin sarjassa.

Tuossa Pelikaanissa mainitaan ohimennen jonkun romaanikirjailijan (Nigel Dennis) kohdalla entiset rikkaat, jotka hekin ostelivat kartanoita, kuten Wahlroos, ja kartuttivat omaisuuttaan, kuten Wahlroos, mutta pyrkivät samalla suitsimaan itseään ja muita sukunsa hirviöitä, ja samalla kaunistamaan maisemaa ja ympäristöään yhteiseksi iloksi.

Jopa Lontoon puistot ovat alkujaan yksityishenkilöiden oikkuja, joihin silti alettiin noin 200 vuotta sitten päästää rahvasta tungeksimaan. Pariisin puistot, kuten Bois de la Boulogne, ovat Napoleon III:n poliittista propagandaa. Helsingin puistoista merkittävimmät (Kaivopuisto) ovat yksityishenkilöiden kaupallisia hankkeita venäläisen vallasväen houkuttelemiseksi kaupunkiin Nikolai I:n aikana vallinneen ulkomaille matkustuskiellon aikana. Eipä sillä, ojitustyöt ja istutukset onnistuivat niin hyvin, ettei kukaan ole huomannut vieläkään kysyä, missä se Kaivopuiston kaivo on. Sitä näet ei ole, vaan Hartwall joutui toimittamaan siemailuveden paikalle pullotettuna.

Tämä tuli mieleeni, kun totesin taas, että jostain syystä televisioarvostelut on lopetettu ainakin Helsingin Sanomista. Niiden paikalla julkaistaan harvakseltaan yhtä yhdentekevää kuin asiantuntematonta änkytystä.

Joitakin päiviä sitten kirjoittaja, jonka nimeä en viitsi muistaa, piti pahana, että mielisarjaani ”Sydämen asialla” (Heartbeat) ajetaan harva se päivä.

Se ei ole uutta, että arvostelijaksi valikoituu henkilö, joka on vallan vailla edellytyksiä tuohon toimeen.

Mielestäni silloin tällöin poseeraamiseen sortuvien suurten epookkisarjojen rinnalla Sydämen asialla on esimerkillisen hyvä ja viihdyttävä, ja erikoisen iloinen olen amerikkalaisten sarjojen peruselementtien puuttumisesta: rahan, väkivallan ja taikauskon.

Yorkshiren maaseutu on todella kaunista ja paikkakunnalla on oikein lordikin, ja Mister Claude Jeremiah Greengrass pääsee kieltämättä joskus kiinni pienempiin rahasummiin, jotka hän kuitenkin säännönmukaisesti menettää.

Mutta kun amerikkalaisen sarjaviihteen suuri teema on suuri raha, tässä brittisarjassa ihmiset toimivat ryhminä ja aika pitkälle henkilökohtaisten ansioittensa ja vikojensa ehdoilla.

Ei raha ”Salkkareissakaan” ole tavattoman keskeinen asia, mutta Salatut elämät ei rakennu henkilöhahmoista, vaan kliseistä eli ihmisten varjokuvista. Lisäksi tuotantoryhmä on tehnyt virheen jättäessään niputtamatta jaksot selkeästi episodeiksi. Nyt juonen jatkuvuus vaatii nolostuttavan kömpelöitä aasinsiltoja aasien kuljettaviksi.

Olen lyönyt vetoa itseni kanssa tuplaespressosta. Ykkösen Harvoin tarjolla kallistuu loppuaan kohti. Vaikka olen kiireinen ja monella tavalla vihan vimmattu mies, ryhdyin katsomaan sitä, enkä ymmärtänyt siitä mitään. Monen jakson ajan koetin selvittää, onko tämä satiiri tai jotain pseudo-Hotakaista.

Nyt luulisin arvanneeni, että Johanna Hartikaisen käsikirjoitus on jälleen mainio, mutta ohjaaja Veikko Aaltonen on tapansa mukaan onnistunut pilaamaan sen liimautumalla erikoisen vastenmielisiin yksityiskohtiin ja rikkomalla kuvallisen rytmin niin pahasti, että katsoja on aivan pulassa. Aaltonen varmaan luulee että ”raadollisuuden” kuvaaminen on arvo muistamatta, että kaikista ihmisistä tulee ennen pitkää raatoja ja yleensä he ovat sitä ennen paljon kiinnostavampia.

Kyynisyys ja biojätteessä piehtaroiminen ovat teinimäisiä ja lapsellisia piirteitä – kyynisyys on vappulehtimäistä maailman tarkastelua tynnyrin tapinreiästä ja ”raadollisuus” taas tuijottamista tapinreiästä sisään tynnyriin.

Kumpaakaan näkemistapaa ei voi oikein luonnehtia avaraksi.

Nähdäkseni Harvoin tarjolla ei ole satiiri, vaan inhimillinen näytelmä (comédie humaine). Melkein kaikki ihmiset ovat hulluja ja kiusaavat ilokseen omia ja toisten lapsia, mutta silti he ovat ihmisiä, jotka siis sekä saavat että aiheuttavat surua. Ilot ovat kyllä vähissä ja paha saa tuskin palkkaansa.

Tämä on minulle televisiota katsoessani jatkuva ongelma. En ole läheskään aina varma, ovatko meneillään iltauutiset vai Peteliuksen uusi viihdeohjelma ja onko säätiedotus ihan totta, kun joku Tiina sanoo 29 kertaa minuutissa ”sitten”, vai onko sitten kysymyksessä jokin niin sanottu kevennys, sitten.

25 kommenttia:

  1. Olipa mielenkiintoisen kyyninen kirjoitus loppusonaattia myöten.

    Itse olen kyynikko, tapitellen maailmaa reikien välityksellä. Johtuu mielipiteestäni että historia on ikuinen ja päättymätön johto, jonka sisällä säikeet (tapahtumat) kulkevat. Joskus säikeet koskettavat toisiaan ja maailma avartuu tapahtumamuutoksin.

    Otetaan esimerkkinä vuosien 1810 ja 1840 välinen aika. Tuota säiettä (jaksoa) voidaan täysin vertailla viimeisen 30 vuoden aikana tapahtuneisiin muutoksiin tietotekniikan alalla. Syyt ja seuraukset ovat täysin verrannollisia.

    En voi olla kuin iloinen kyynikko, koska tiedän että säikeet pysyvät aina samoina toistuvina tapahtumina ajasta riippumatta.

    Menossa on siis humanID comédie kaivonkansiin katsomatta.

    Tästä syystä voisi kysyä - ajatteleeko Kemppinen kirjoittamiansa asioita asioina joista kirjoittaa?

    VastaaPoista
  2. En ole läheskään aina varma, ovatko meneillään iltauutiset vai Peteliuksen uusi viihdeohjelma ja onko säätiedotus ihan totta, kun joku Tiina sanoo 29 kertaa minuutissa ”sitten”, vai onko sitten kysymyksessä jokin niin sanottu kevennys, sitten.

    Petelius ei ole ollut niin hauska vuosikymmeniin.

    VastaaPoista
  3. Timo Peltosella on oikein hyviä tv-arvosteluja.

    VastaaPoista
  4. Sivistyksen ja väkivallan suhde on minusta aivan vähän tunnettu. Mukavuuseettisistä syistä, yritämme unohtaa sen, mikä rooli väkivallalla on sivistyksen ylläpidossa. Kun väkivalta sivistyy, se ulkoistetaan.

    Tästä tuli mieleeni kuinka kerran, kauan sitten, oli raitiovaunussa nainen joka valitti kuljettajalle siitä miten raitiovaunussa on mies, joka käyttäytyy asiattomasti naismatkustajia kohtaan. Tämä ahdistelija yrittää sitten lyödä kuljettajaa pullolla jonka jälkeen siirrän pullon ja miehen pois julkisesta liikennevälineestä.
    Tämän jälkeen se sama nainen räkätyksen siitä, että kun käytetään väkivaltaa.

    Hän halusi naisrauhan, mutta hän ei olisi halunnut tietää mitä se oikeasti edellyttää.
    -------------------

    Sydämen asialla tulee tosiaa liian usein. Ei sen vuoksi että se olisi huono, vaan koska se ei ole huono ja nykyisellä vauhdilla sen katsominen vie aika paljon aikaa ja jos ei vie niin vähän kiusaa kuitenkin.

    Suomenkielinen viihdeohjelma muistuttaa kyllä sivistynyttä Wahlroosia ja olisi hyvä ja kannatettava ajatus. Jos sellainen tulee joskus, niin kertokaa.

    VastaaPoista
  5. 'Vadheterdetnu' on minun aivoihin pesiytynyt toistosana, jonka tarkoitus on antaa 40 vuotta depressiossa oleville aivoille hetken miettimisaikaa. Minä uskon, että moni lapsii sairastuu depikseen infantin ikäisenä, joutuu elämään sen kanssa kenenkään siitä tajuamatta, kenenkään siihen reagoimatta ja kenenkään sitä ymmärtämättä.

    Mutta mikäli auttajilla ei ole tietoa hoitaa oikea terapia ei ole syytä lääkitäkään. Jokaiseen depressioon kuuluu terapia mutta se edellyttää, että sitä antavalla on Hihger Order Knowledge hyppysissään. On siis turmiollista syöttää lääkkeitä kognitiiviseen dissonanssiin, joka on yhteiskunnan kautta tahallaan ajettu sisään. Jos on tahallaan ajettu sisään sitä ei voi poistaa samalla ajattelulla sanoi myös Einstein. Yhteiskunnan vinoutumia pitää poistaa toisenlaisella ajattelulla kuin millä se on tullut. Sen takia sitä ei voi poistaa lisäämällä depressioita. Hokemat kuten sitten-sitten tai minun vad-heter-det-nu ovat merkkejä siitä, että aivot eivät löydä sitä sanaa mitä etsivät. Funktiossa on pahoja dysfunktioita tai sitten verbaalinen tyyli on vain huono tapa, jota voi harjoitella pois. Poisoppiminen on mahdollista tyyliseikoissa vaikka ei ole sitä representaatioiden osalta. Tyyli oikeastaan perustuu poisoppimiseen: muodikkuus perustuu epämuodikkuuden manifestiin. Pitää ensin olla jotain epämuodikasta jotta sitä voisi ns. korjata muodikkaaksi.

    Se on ollut lännen laulu.

    Kun lintu haluaa muuttaa lauluaan sen pitää ensin kuulla mistä laulu tulee. Yleensä aisti ei itse paikallista itseään: kuten Wittgenstein sanoo, silmä ei voi itseään nähdä vaikka se näkee kaiken muun. GH Mead valaisi saman asian kasvojen piirteillä: kun ihminen puhuu hän voi kuulla itse äänensä ja sen takia hän voi oppia hallitsemaan puheensa mutta hän ei näe omia kasvojaan kun puhuu.

    Jos ihminen on lyöty maahan ja lyöneenä apua pyytäessään saa lisää lyöntejä rikkinäisyys rupeaa siirtymään kasvoihin. Kasvot kertovat pelosta, sairaasta pelosta kanssaihmisiä kohtaan. Kun tietämätön tulkitsee hän näkee syyllisen ihmisen ja tuomitsee lisää. Näin syytön ja rikottu tapetaan sisältäpäin yhä enemmän. Sen jälkeen on helppo sanoa, ettei tuo nyt ainakaan mitään osaa. Senhän jo päältäkin näkee. Kunnes depressio on niin suuri, ettei enää muista mitä piti ostaa ja mitä oli kaupassa ostettavissa.

    Elämä pysähtyy ja kiusaajat korottavat toinen toistaan pidestaalille. Millään ei ole enää mitään väliä - eikä ole yhteiskuntakaan minkään arvoinen sillä sivistys on mennyt samanlaiseksi kuin 50-luvulla milloin opeteltiin ulkoa pitkiä kappaleita kirjoista. Ihaillaan niitä, joiden suusta tippuu oikeanlaista tekstiä vaikka logiikka on lähtökohtaisesti väärä. Luther olisi tyytyväinen ja Augustinus myös. Mutta päätarkoitus, ”Credo ut intelligam”, jonka Anselm af Canterbury (1033-1109) ymmärsi olikin jäänyt täysin merkityspatteriston taakse.

    Skolastiikka on siksi samalla vanhentunut kun se on ajankohtainen.

    Opettajan pitää osata jotain enemmän kuin oppilaat. Ulkoaopittu ei silti ole vastaus, ei myöskään silloin kun oppilas itse kasaa omat kenkälaatikkonsa*) aivoissa, ja nappaa sieltä nokkelasti Habsburgin suvun jälkeläisten nimet ja vuosiluvut. Tai tietää Rouskut ja Rauskut.

    ............

    *) minun käsitys on se, että ulkoaoppineet ihmiset kuulostavat fiksuilta, näyttävät teräviltä, osaavat sosiaalisen vuorovaikutuksen kaikki osa-alueet, muistavat lukemattoman määrän yksittäisiä asioita ja kykenevät sulautumaan small-talk -tyyppiseen keskusteluun milloin tahansa missä vaan.

    Mutta eivät antaisi ikinä mitään oivallusta kenellekään koska eivät itsekään ymmärrä maailman menosta juuri mitään. Ymmärtävät kaavan millä pärjätä. Ymmärtävät muodin ja tyylin suunnat, sanontojen ja viestinnällisen koodiston mutta eivät niiden tarkoitusta ja merkitystä syvemmässä mielessä.

    Mutta heidät rekrytoitaan, heitä halutaan ja heihin uskotaan. He näyttävät olevan luottamuksen arvoisia ja saavat luottamusta. Heidän kasvoilmeet lisäävät siksi tyytyväisyyden ilmettä ja näin he vuorostaan saavat uskottavuutta.

    .....

    Sartre sanoi, että ihmisestä tulee se mitä hän on muiden kautta. Muut ihmiset määräävät toisen ihmisen kohtalon. Tämän asian ymmärtäminen vaatii sen, että näkee ja tunnustaa toiseuden, toisten ja oman kuolevaisuuden.

    Kaikki siis kuolevat, eli myös ne, joille pelkkä ajatus kuolemasta jähmentää aivot.
    Jähmentäminen on ehkä syy siihen rigiditeettiin mistä ehkä tässä on kyse? Pelko sen todellisessa merkityksessä?

    Depressioita voi onneksi hoitaa ja logopedit opettavat pois hokemista. Mutta voiko vanhaa koiraa opettaa istumaan, se saadaan vielä nähdä?!

    VastaaPoista
  6. Istuin "Harvoin tarjolla" äärelle ja päätin nauttia. Mutta ei siitä mitään tullut, en jaksanut ekaa enemmän. En kehtaa eritellä, miltä tuntui. Yritin vielä paloja sieltä täältä, mutta en kyennyt ottamaan vastaan tarjotulla tavalla. Eivätkä ihmiset olleet edes oikeasti hulluja.
    Muistelen hyvilläni "Pieni pala Jumalaa" (olikohan se noin). Olin niin iloinen sen surullisuudesta ja aitoudesta.
    Nyt kyllä pitää saada selkoa "Sydämen asiasta".

    VastaaPoista
  7. Desinfioituja luksusvaatteita legendaarisen asetehtaan "Beretta"-logoilla myy kartanonherroille ja metsästäville piispoille upouusi Butiken på Landet muun muassa Fiskarsissa ja Juvalla.

    Wahlroosin opetuslapsi Mika Ihamuotiala on taloustoimittajien innokkaasti taputtaessa ostanut itselleen komento-osuuden suomalaisuuden ikoniksi sanotussa Marimekossa.

    Ensitöinä on sovittu, että Marimekkoja aletaan myydä ruotsalaisen H&M:n butiikeissa ympäri maailmaa. Toisena komentona on pantu kilometritehtaalle kaksi Paakkasen äskettäin pestaamaa suunnittelijaa.

    "Give me a chance" pyytää suomenkielisen kulttuurin kehdon Helsingin Yliopiston entisen rehtorin poika suomalaisilta ajaessaan taiteilijakulttuuriin pankkimaailman menestyksekästä RUK- johtosääntöä "suunnittele, tai itket ja suunnittelet".

    Harkitsen tilaisuutta kunhan Juvan myymälän hyllylle ilmestyy maripaitoja.

    VastaaPoista
  8. Haa, jopa tiedän minäkin, kuka tuossa kuvassa on! Mainoksesi voimasta olen nimittäin silloin tällöin katsonut Sydämesi asiaa. Lähetysaika vain on huono: täällä parveilee klo 17.08 nälkäisiä lapsia. Ystäväsi Claude Greengrass näyttää ihan Tintin henkilöltä, ei keltään tietyltä, mutta tuommoinen siellä voisi olla.

    Minusta amerikkalaisen väkivaltaviihteen häkellyttävin piirre on se, että kun poliisit puhuttavat silminnäkijöitä tai vastaavaa väkeä, nämä eivät vaivaudu lopettamaan senhetkistä askarettaan vaan pesevät auton ikkunaa tai kävelevät vauhtiaan hidastamatta autolleen. Se kyyninen asenne järkyttää minua. Jos poliisi tulisi minulta kyselemään murhasta, istuisin kyllä vakavana sohvalla ja ääneni sortuilisi sopivissa kohdin.

    Tuo lopussa mainitsemasi lajityypin epäily on tuttu ilmiö täälläkin. Vaan pidäpä mielessäsi, Kemppinen, että juuri tekstin sävy on se, joka blogisi lukijoita usein pohdituttaa. Vakavat uutiset näyttävät joskus loppukevennyksiltä.

    VastaaPoista
  9. Miksi kirjoitus on kiinnitetty juuri professori W:n nimeen (kyse tuskin on hänen isästään tai toisaalta kotkalaisesta makkarasuvun jäsenistä)? Siksikö, että juuri häneen epiteetin sivistynyt epäys kilahtaa niin makealta kirjoittajan, ja ehkä siis ainakin in spe meidän lukijoiden, sivistyneissä korvissa? Leikki kielellä toimii tässä, mutta olisiko (satunnaisena esimerkkinä ainoa jotenkin osaamani toinen kieli) siis englanniksi "civil" tai ehkä "civilised", ei surminkaan "educated"?

    Mitä jos pallottelisi heitolla "jos Jukka Kemppinen ymmärtäisi taloutta"? Kiirehdin jatkamaan, että tässä esimerkki siis on kelpo juuri kerroksisuuttaan: JK on tiettävästi mitä säntillisin henkilö ja sentillinen kaikenlaisen käytännön rahalaskennon kanssa, sellaisen joka tuollaisen kirjakulttuuri-asiantuntijajuristi-tiedemiehen menoon (ja tuloon) voi kuulua. Kuten viimeksi metsäteollisuuskeskustelusta tällä blogilla muistamme, JK:lla on tapitus sisään kunnossa eli yrityshistoriikit luettu. Mutta toimivan taloustiedemallin kolmiulotteinen pyörittely saati oikean liiketoiminnan pyörittäminen on kovin eri asia, vähän kuin sammaloitmattomassa tynnyrissä marsuna pyörisi, ei siinä rei'istä juuri tiirailla.

    Edellä vyörytetty irtosi oikeastaan siitä, että Kemppinen paitsi provosoi otsikolla myös tarjosi perspektiiviteeman. Taloustieteen alkeisluentokamaa nimittäin on vertaus kansantaloustieteen mikron olevan kuin kurkistus valaistun talon ikkunasta sisään ja yritystalouden olevan huushollausta talon sisällä.

    Myönnän, että pääjohtaja (joka siis on kansantalouden ex-professori, virkavuosien ajoitukseen ja määrään nähden ei ole aihetta sanoa emeritus) Wahlroos on varmaan minut lumonnut, mutta hänessä kun kuitenkin on niin paljon sitä "kirjasivistystä" (education), myös ei-kirjallisessa ilmiasussa, ja talouden huushollaustaitoa, että tuntuu vähän asiattommalta nostaa itsensä profeetaksi vuorelle ja huutu "villi"! (brute, siis non-civil). Mutta siitä vain.

    Jotain kuitenkin kertoo, että renessanssiluonne Wahlroosin kartanosta jaksetaan puhua paheksuen, mutta Suomen perusinsinööri-in-chiefin kartanoista ja miljoonista voidaan lukea vailla ad hominem -potkuja hartioille. En tohdi mainita suoraan ketä tarkoitan, niin sivistynyt haluan olla.

    VastaaPoista
  10. Ad Omnia:

    Ei minulla ole mitään Wahlroosia vastaan - eikä puolesta.

    Sivistys olisi sama käsite kuin civilization. Saksassa ja ruotsissa on kätevät sanat Bildung ja utbildning.

    Suomeksi haluaisin sanoa, että rahamies NN on siivo ihminen, tolokun mies tai jopa höyli.

    Pohjanmaan kielellä sanottiin muinoin, että joku oli "reiru" ihminen ja kaikin puolin kel(e)vos.

    Höveli on sitten taas jotain aivan muuta - liippari.

    VastaaPoista
  11. Ad Rienzi:

    Todellisuudessa en ymmärrä paljon taloustieteistä, mutta kun opetan kauppatieteellisessä tiedekunnassa, olen lukenut salaa muinoisten Samuelsonien ja vastaavien jatkoksi Varianin vaikeammat kirjat ja lisäksi osaan rypistellä otsaani vakuuttavasti ekonometriasta puhuttaessa.

    Pystyn milloin tahansa horjuttamaan hyvänkin toimitusjohtajan henkistä tasapainoa todistelemalla, miltä osin Porterin arvoketjumalli on meillä käsitetty väärin.

    Vakavasti puhuen P. Druckerista olen oikeasti pitänyt ja oli hauskaa, että tuossa hyllyssä komeileva epäluonteenomaisen ohut "The Essential Drucker" julkaistiin. Sillä miehellä on oppineisuuden lisäksi melkoinen annos järkeä!

    Yritystoimintaan jouduin perehtymään hyvin syvällisesti asianajajana ja sitten tuomarina - tosin melkein aina sellaisessa vaiheessa, jolloin kaikki virheet oli jo tehty.

    Yritystoimintaan ja liikkeenjohtoon minulla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä.

    VastaaPoista
  12. Jos eduskunta olisi sivistynyt ihminen - ei tällaisia hakutuloksia syntyisi kansanedustajien mielipiteistä:

    Marsalkka Mannerheimin homoseksuaaliksi julistamista kannattavat kansanedustajat

    VastaaPoista
  13. Minua huvittaa se, että englantilaisissa sarjoissa esitetään iäkkäät ihmiset ihan oikeina ihmisinä ja kohdellaan heitä arvokkaasti, kun taas amerikkalaissa he ovat joko täytehenkilöitä tai muuten vain naurettavia. Erinomainen esimekrki on "Diagnoosi murha", jossa päähenkilö ajaa rullaluistimilla sairaalassa (no, koomikkohan hän on) ja jos sarjassa on ikääntyneitä naisia, he ovat meikatumpia kuin sirkuksen klovnit ja näyttävät näin ollen maalatuilta korppikotkilta. Ikääntyneet brittinaiset ovat paitsi arvokkaita, myös viehättäviä. Ei vain "Sydämen asialla" -sarjassa, vaan myös esimerkiksi "Tohtoreita" ja "Holby City" -sarjoissa.

    VastaaPoista
  14. Suomessa on hyviä kirjailijoita. Mikähän siinä on, että kun näistä kirjoista tehdään elokuva, se elokuva on aina täyttä paskaa?
    Kaikki hienot teokset muuttuvat tylsiksi suomalaisiksi elokuviksi.

    VastaaPoista
  15. Ettei vaan kukaan saanut päähänsä jotain väärää kuvaa maamme kansanedustajista, julkistan seuraavan hakutuloksen:

    Jukka kemppinen presidentiksi

    Ei tässä muuta kuin älkää uskoko kaikkea tilastoista haulla suoritettuja poimintoja.

    VastaaPoista
  16. Leffan ohjaamisessa ja kuvaamisessa vaaditaan tyylitajua käsikirjoituksesta lähtien.

    Liian usein Suomessa elokuva-alalle hakeutuvat lahjattomat henkilöt, joilla vielä on erittäin vasemmistolainen ajatusmaailma.

    VastaaPoista
  17. Kuka tietää mikä on konsernijohtaja Wahlroosin liikeidea Sammossa? Laitetaan liiketoiminta lihoksi, ja jaetaan kassa osakkaille? Nyt on jo mennyt pankkitoiminta, vakuutustoiminta voi olla vaikeuksissa, kun maalaisliittolainen Pohjola-OKO saa myllynsä pyörimään.

    VastaaPoista
  18. HG, olen samaa mieltä ulkoaoppineista.

    VastaaPoista
  19. http://www.youtube.com/watch?v=aEO6xW0q1rY&feature=related

    Armfelt kirjoitti aikanaan;
    ”Rauhamme ja menestyksemme riippuu siitä, että me rehellisesti ja täydellisesti muutumme suomalaisiksi”.

    me

    Ehkä Nalle tietää paremmin.

    (Mä en kyllä usko että tietää)

    Onhan UPM iso firma, mutta ei tässä siitä oo kysymys, vaikka mä oonkin käyttänyt sen kylpytakkia.

    http://www.youtube.com/watch?v=usEgFOY7wWA

    faija tykäs tosta ja kun mä äsken olin kylvyssä niin mä innostuin laulamaan tätä, se oli faijan mielivirsi

    http://www.youtube.com/watch?v=UnaloMEknZo

    (Hesarissa oli juttua Armas Maasalosta ja siitä sei kai jäi mieleen...)

    no joo, en oo selvin päin, mutta so what?

    Miranda's speech in Shakespeare's The Tempest, Act V, Scene I:

    "O wonder!
    How many goodly creatures are there here!
    How beauteous mankind is!
    O brave new world
    That hath such people in't!"


    Eugen Samjatin:

    ”Ainoa ihmisen – huomispäivän ihmisen – arvoinen ase on sana. Sanalla venäläinen älymystö, venäläinen kirjallisuus, on taistellut vuosikymmenten ajan suuren inhimillisen huomisen puolesta. Ja tänään on aika tarttua jälleen tähän aseeseen. Ihminen on kuolemassa. Ylpeä 'homo erectus' on lankeamassa taas kontalleen, on alkanut kasvattaa raateluhampaita ja turkkia; peto ottaa ylivallan ihmisestä. Brutaali keskiaika on palaamassa, ihmiselämän arvo laskemassa uhkaavasti, uusi aalto europpalaisia pogromeja käynnissä. On mahdotonta pysytellä enää hiljaa.” 


    Eero Salola muistelee helsinkiläispoikien rantaleikkejä 1910-luvun Katajanokalla seuravasti:
    "Hauskimpia leikkejä kuitenkin oli bongnaaminen rantavesien lietteissä. Viemärit näet tyhjensivät sisältönsä suoraan veteen ja noista sisällöistä muodostui lietekerroksia, ruskeanvihreitä, löyhkääviä. Rohkeimmat ryhtyivät keinumaan eli bongnaamaan noilla kelluvilla kerrostumilla. Leikki oli ratkiriemullista ja jännittävää - niin kauan kuin oli. Ilo loppui lyhyeen, kun joku pojista oli ponnahtanut hyppyvauhtiin niin korkealle, että solahtikin lieteturpeen läpi kainaloitaan myöten jäteliejuun. En muista, hurrattiinko ensin, sitten kuitenkin säikähdettiin. Miesvoimin saatiin uponnut kuiville. Mutta siitä vasta puuhat alkoivat. Sen ajan termejä käyttääkseni poika oli ihka gönninen ja döftasi kamalasti. Yltyleensä liejuuntuneena hänen oli vaikea liikkua. Onneton kaveri saatiin vedetyksi kotiinsa Kauppiaskadulle. Ruskeanvihreä juova jäi katuun osoittamaan taipaletta. Hänet raahattiin omalle kerrostasanteelleen, rämäytettiin ovikelloa ja sitten saattajat pinkaisivat kiireesti pakoon."

    No joo Helsingfors Simsällskap

    mäkin oon uinu aika paljon...

    Pessimistisen utopian luoma kauhusysteemi......

    VastaaPoista
  20. Ad Jussi:
    Katajanokalla voi uida edelleen: katajanokanjaansarkijat.fi jos tekee mieli aamusaunaan puhdistautumaan. Tuskin se vesi on yhtään puhtaampi tänä päivänä. Minä en ole liittynyt vaikka olen sitä miettinyt mutta aamulenkillä näkee hauskat pipopäät jäiden seassa. Siellä ne uivat.

    VastaaPoista
  21. Luin huolimattomasti Kemppisen jonkun osan missä hän tarkentaa sivistystä:
    Ruotsiksi on olemassa kolme sanaa
    - bildning (sivistys, sydämen sivistys)
    - utbildning (koulutus)
    - bild (kuva)

    ja näistä ymmärtää mitä tuo sana haluaa kertoa: Pelkkä bildning on sitä mitä viisauskin: on olemassa eikä enää pysty sanomaan lähteistä mitään. Hyvin vähän koulutettu voi omata korkean sivistystason apriori sillä osa asenteista kulkee suvussa, geeneissä. On valmiina.

    Näillä ei ole enää mitään merkitystä snobistisessa maailmassamme joka taputtaa käsiään kun osaa sirkusponin lailla esiintyä areenalla (one-trick pony)hokemalla uudet kirjat nimeltään, nimet ja vuosiluvut kirjoista jotta vastapuoli osaisi tulkita, että toinen osapuoli taitaa olla lukenut. Viisautta ei siis siinä peräänkuuluteta; pelkkiä symbooleja vaan.

    Symbooleja on aina haettu kun halutaan löytää erot aateliston, porvariston ja köyhien työväen välistä. Ulkoaosaaminen on symboolinen trick. Esiintyvät toinen toisilleen, että saavat vakuutusta missä mennään. Se riittää heille. Kukaan ei välitä siitä, että ponin vieressä on viisas.

    Utbildning on sanankin mukaan osoitettu ulospäin jonnekin, eli pitkälti instrumentaalista osaamista: on oppinut jotakin varten.

    VastaaPoista
  22. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  23. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  24. Kyllä minusta Sampo-pankin hallituksen puheenjohtaja, Nordean hallituksen varapuheenjohtaja ja UPM:n hallituksen puheenjohtaja vaikuttaa esimerkillisen sivistyneeltä: http://www.ustream.tv/myvideos/1/1421744 (kuvattu Nokia E90 Communicatorillani 23.4.2009)

    VastaaPoista