Paul Auster “True Tales of American Life” (2001)
Kirjan mukaan kirjoittaja on M.D. eli siis lääkäri.
“Mieshenkilö, 73 v. Tuodaan ensiapuun. Voimakas kammiovärinä. Hengitystie avattu. Elvytys aloitettu ambulanssissa. Epinefriini, atropiini, natriumbikarbonaatti. Elvytyksen jatkaminen ja sähköiskut eivät tuota tulosta. Totean potilaan kuolleeksi Hän oli asunut matkailuvaunussa leirintäalueella. Alustava kuolinsyy massiivinen sydänkohtaus.
“Naishenkilö, 42 v. Tuodaan ensiapuun. Voimakas kammiovärinä. Hengitystie avattu. Elvytys aloitettu ambulanssissa. Epinefriini, atropiini, natriumbikarbonaatti. Elvytyksen jatkaminen ja sähköiskut eivät tuota tulosta. Totean potilaan kuolleeksi. Hän oli ulkopaikkakuntalainen ja tullut hautaamaan isäänsä ja yöpynyt matkailuvaunussa leirintäalueella. Alustava kuolinsyy massiivinen sydänkohtaus.
Hiilimonoksidi (häkä) ei tuoksu eikä maistu miltään.”
= = =
Oli maallikolle hiukan mutkikkaampi asia selvittää, aiheuttaako häkä kammiovärinän, joka puolestaan voi tappaa. Näyttää voivan.
Mielenkiintoni kohdistu paitsi epätavallisen etevään vähäsanaisuuteen tuohon sydänvikaan, koska minulla on itselläni samanlainen. Flimmeri, ja lisäksi flutteri.
Austerin tosikertomus on kokonaisuudessaan tuossa. Kuten sanoin viimeksi tätä kirjaa kehuessani, olen näkevinäni hyvin taitavan kirjailijan korjailun jäljen. Juuri vähäsanaisuus on erittäin vaativa tyylikeino. Vai kirjoittamalla paljon oppii kirjoittamaan vähän.
Vuosia olen miettinyt plagiaattia hyvän tuttavani Plutarkhoksen kirjasta “Kuuluisien miesten elämäkertoja” (Bioi paralleloi). Hänen aikanaan Roomassa ei päässyt senaattoriksi, ellei osoittanut ylivertaista kielen ja tyylin tajua. Kaikki “poliitikot” osasivat yksityiskohtaisesti keskeisen historian ja olivat hyvin selvillä muusta kirjallisuudesta. Ero Kiinan kuuluisaan, jo tuhat vuotta sitten vaikeudessaan lähes mahdottomaan virkatutkintoon, ei ollut niin suuri.
Olen itse ehdottanut, että Suomessa otettaisiin ranskalaiseen tapaan virkanimityksissä käyttöön kilpailu ja että keskeiset oppiaineet olisivat teoreettinen fysiikka ja runon kirjoittaminen. Vastaukset olisi laadittava käsin. - Kuulin äskettäin viiden tai kuuden laudaturin ylioppilaasta, joka sanoi, ettei hän osaa lukea “kaunoa”.
Vaikka ajatus yhdistää näennäisen sattumanvaraisesti aina kaksi “kuuluisaa miestä”, esimerkiksi Joel Lehtonen ja K.M. Wallenius, kasvinkumppanit, on houkutteleva, olen hylännyt sen.
Näkisin mielelläni Austerin kaltaisen kirjan. Rintalan “Sodan ja rauhan äänet” ja “Sotilaiden äänet” ovat hienoja, mutta hiukan niissä tuntuvat pikilangan solmut. Eräät pikku “muistumat” ovat liian hyviä. Ne haittaavat yleisvaikutelmaa.
Toimittaisin mielelläni kokoomateoksen “Vähäpätöisen ihmisten elämäkertoja”.
Kun tietosuojasta säädettiin viimeksi, kirjoitin kirpeästi lakiai (GDPR) vastaan. Jokainen tietää, että lähes maailman paras bisnes on myydä täsmennettyjä henkilötietoja. Sitä tekee muiden ohella Google. Jos klikkaan kummissani jonkin kapistuksen kuvaa, kysymyksessä oleva kauppaliike alkaa pommittaa minua mainoksillaan. Tiettävästi Tiktok kirjaa selailun, suurentamisen ja näyttökuvalla viipymisen ajan.
Silti kaipaan vähäpätöisten ihmisten elämäkertoja. Niitä ei ole missään, paitsi aikanaan hautausmaalla. Olen käynyt läpi kotikuntani hautakivet ja jatkuvasti yllättynyt. En tiedä, miten toimia. Kuvitelluista ihmisistä saa kirjoittaa vaikka Kotiopettajattaren romaanin, ja lehdissä mietitään, mikä Knausgaardin julkaisema on totta ja mikä melkein totta. “Tositarinoissa” häiritsee kirjoittamisen tapa ja kaava. Minulla on kaikki “Kansa taisteli - miehet kertovat” lehdet skannattuina. HYsi tai kaksi juttua vuodessa on mielenkiintoisia ja ehkä kymmenen valokuvaa. Se ei ole paljon, kun kysymyksessä oli parin miljoonan suomalaisen niin sanottu avainelämys.
Wanhalla Nokialaisella tekstiviestittely ja nyt X/Twitter on opettanut minua kirjoittamaan tiiviisti oleellisen.
VastaaPoistaAvainelämys/avainelämykset - niitä ei ole helppo sanoittaa ja kuvata elävästi ja mielenkiintoisesti.
VastaaPoistaHuoh, aihe on vaikea - kuten leipätekstin laatija tietääkin.
VastaaPoistaJotenkin sen julkaisu-ajankohta - päivä maaliskuu iduksen jälkeen eli "et tu brute" - on ikäänkuin tarkoituksella roomalaisen kalenterin 75., ei 74. päivänä jälkiviisasteltu.
Toivottavasti joku terveystiedon tunneilla käynyt lukiolainen selittää blogistille mitä kammiovärinä ja eteisvärinä tarkoittavat.
VastaaPoistaFor sale, baby shoes, never worn.
VastaaPoistaPakko on vain köyhän kuolema. Ökyt tutkitaan ja hoidetaan. Tämä avain sopii moneen lukkoon ja avaa tien siihen mitä tapahtuu todella.
VastaaPoistaStubb sanoi "Työmiehen vaimoa" Väinö Linnan teokseksi. En käsittänyt ettei suomalainen tunne Linnaa. Tunnen että minun aikani on ohitse, enää ei tunneta Lahtista eikä Koskeloita, elän väärässä maailmassa. Poistun vasemmalle.
VastaaPoistaJaahah. Mitäs täällä tap-
VastaaPoistaei tapahdukaan näemmä paliom mitään.. (pujottaa pamppua vyöhön, huomaa sen jääneen liiterin portaalle, hymyilee vaikka tekee sialussa kipiää)
ennen kuin on oltu Matteuspassio kuulemassa?
300 -vuotiskonsäär. Cantores minores. Hus siitä, menkää.
Luin netistä kymmenen kohdan listan tiedoista, joita työhönottaja ei saa kysyä työhaastattelussa. Ne olivat enimmäkseen henkilökohtaiseen elämään liittyviä seikkoja. Mielestäni kielletyt aiheet olivat tärkeitä arvioitaessa ihmisen sopivuutta avoinna olevaan tehtävään. Ihminen otetaan töihin nahkoineen, karvoineen, ajatuksineen, arvoineen, tapoineen, jotka kaikki vaikuttavat hänen suoriutumiseensä töissä. Nyt sitten kun tuollaiset tiedot puuttuvat, työhön ei oteta ihmistä, vaan jonkinmoinen robotti.
VastaaPoistaRabota rabota. Travaille travaille. If You work for a living, why kill yourself working?
PoistaEn luokittelisi ketään henkilöä vähäpätöiseksi, vaikka arvaankin blogistin tarkoittavan tässä yhteiskunnan näkymättömiä, niitä, jotka eivät kirjoita itse itsestään ja joista muut eivät saa selvää. Vähäpätöisyyden määrittelystä voi toki keskustella akateemisesti ja selittää, miten termi viittaa siihen tai tuohon perinteeseen, kirjailijaan tai vakiintuneeseen käännökseen. Sinänsä blogissa heitetty ajatus siitä, nuo viileän analyyttiset tuokiokuvat kykenevät kuvaamaan jotakin sellaisesta ihmisten elämästä, mistä lukijalla ei ole kokemusta, on erittäin kiinnostava. Se tuo mieleen Walter Benjaminin kuvaileman harhailevan tarkkailijan. Havainnoitsija, joka ei erityisesti yritä havaita jotain tiettyä, saattaa vahingossa nähdä näkymättömän, vähäpätöisen asian. SKS:n jo kauan sitten julkaisema "Karheita kertomuksia - Itseoppineiden elämäkertoja 1800-luvun Suomesta" pääsee lähelle sitä, mitä sanoit haluavasi lukea. Varsinkin kirjassa olevat lapsuuden kuvaukset ovat tekstiä, mitä harvoin näkee. Lauri
VastaaPoistaPaikkakunnan vuotuisilla "Kirjakekkereillä" eilen Elina Hirvonen esitteli viimeisintä kirjaansa "Rakkauksien lokikirjaa", trilogian ensimmäistä osaa, jossa hän käsittelee rakkautta eri ihmisiin ja asioihin. Jatkoa varten hän sanoi keräävänsä ihmisten rakkauskertomuksia. Yksi ilmoittautui heti mukaan! Monet ihmiset kirjoittavat elämästään pöytälaatikkoon saamatta muistojaan kirjan muotoon. Varmaankin niitä jostakin löytyisi?
VastaaPoistaLääkärit ja hoitajat valittavat, että suuri osa heidän työajastaan kuluu nykyään kirjoitustyöhön. Sen uskoo, kun lukee Omakannasta, mitä joka terveyskeskuksessa käynnistä on kirjoitettu. He kyllä oppivat tiivistämään - ja kirjoittamaan samalla. kun potilas kertoo vaivastaan.
Knausgaardkin on oppinut vähän lyhentämään, mutta ei hän vielä samaan yllä kuin oppi-isänsä Jon Fosse, jonka viimeinen on kyllä 800-sivuinen, mutta se on alun perin julkaistu kolmena eri kirjana, ainakin ruotsiksi. Yleensä hänen kirjansa ovat alle 200-sivuisia. Beckett-tyyppiset näytelmät ovat suosikkejani. Niissä repliikit ovat lyhyitä ja samat sanat toistuvat vähän eri järjestyksessä, jolloin merkitys ja sävy muuttuvat.
Luin juuri Juha Siltalan "Rintalaa lukiessa", ja useissa kohdissa hän mainitsee siitä, miten Rintalan tuotannossa on usein esillä isän etsintä, orpopojan isän kaipuu, ja "Sotilaiden äänissäkin" hän etsii oman isänsä ääntä. Isä oli kuollut Talvisodan viimeistä edellisenä päivänä Vuoksen ylityksessä. Mielenkiintoisia olivat Rintalan kirjeet, joita hän oli lähettänyt Siltalalle eri aikoina.
Osaisipa sitä kirjoittaa lyhyesti!
Juha Seppälän kirjoittamana luin ko. kirjan.
PoistaHenkiparantajaĺla on kovemmat taksat. En uskalla kysyä miten hän parantaa henkiä. Pelkään mitä luokkatoveri laskuttaisi vastauksesta. Tosin sanoi maksutta kadehtivansa minua mutta veikkaan että saan maksaa siitä lopun ikäni. Samoin siitä kun hän koulussa avautui koska hänestä ja ehkä kaikista saatoin koko luokan ikävään asemaan kun tunnilla tiesin aina. Sellaista ei henkiparantaja eikä luokka koskaan anna anteeksi eikä unohda.
PoistaViisaussakko on kovin. Kuin ikuinen isku päin pläsiä.
PoistaNaisilla on syntyessä rajattomasti puheaikaa. Rispektiä niille. Miehillä ei ihan ole, tuntuisi. Onkin parempi ostaa vähän kerrallaan, tulee pidemmän päälle halvemmaksi.
PoistaSuvussani sydäri on yleinen kuolinsyy. Meitä ei tutkita eikä hoideta koska olemme vähäpätöisiä. Emme kadehdi ökyjä, ei ole syytä kuten blogit ja elävä elämä osoittavat.
VastaaPoistaEi liity mihinkään ja liittyy kaikkeen, koskien teemaa generatiivinen IT.
VastaaPoistaLuen juuri tämän viikonlopun Lunch with the FT:tä (vieraana Pulitzer-voittaja Viet Thanh Nguyen), jossa viitataan F. Scott Fitzgeraldin ajatukseen, että "the test of a first-rate intelligence is the ability to hold two opposing ideas in mind at the same time and still retain the ability to function".
Esimerkiksi blogi-isäntä on sekä hovioikeudenneuvos että paholaisen asianajaja (sellainen virka oli aikoinaan katolisessa kirkossa).
Näitä ihmismielen kykyjä ei ole tietokoneohjelmalla. Lisäargumentteja siihen, että IT ei läpäise Turingin testiä milloinkaan.
Kemppaiseen sopii monena mies eläissään. Hän kirjoittikin että ihminen on monta mutta tosin tarkoitti eri asiaa.
Poista"Kemppaiseen"?
PoistaPoliitikko Arvo Kemppainen oli varsin monena elläessään.
Putin voittaa presidentinvaaleissa ylivoimaisesti. Kuulemma kaikki äänestysliput, joissa on hämähäkki väärinpäin, niin ne tulkitaan kannattavan Putinia.
VastaaPoistaNiin,
VastaaPoistaNuo hibachilähdöt ovat vanhan pariskunnan tapa, japanilainen keino säästää perikunnan omaisuutta. Hiilipannu siellä sen pöydän alla, jalkatilassa ettei tarvitse enää risti-istunnassa olla kun ovat jo jäsenet jäykät.
Meillä tiedetysti otetaan pitkä liina kevätjäille haukikoukun hinnan ollen 50 penniä, enda vyöhön ja poiju toiseen päähän.
Onhan se CO kelju kun se vie veren kyvyn kuljettaa happea ottaen sen sijan hemoglobiinissa. Jää sievempi kalmo. Perusteellisesti junan alle käyneet saavat vain n. puolen kilometrin ruuminavauspöytäkirjan.
Hypotermia on armelias. Loppu on euforinen.
En suosittele juomaan piimää Sinolilla enkä ampuamaan itseä.
Hätärakettien käyttö ynnä muu on harjoittelukysymys,
Kuinka pitkä matka on oltava kyseessä että vene saa maksaa yhden kiloeuron enemmän, tai sitten vähemmän? Vene saa olla turvallinen vaikka matka on lyhyt.
Eräs nuoriherra nimeltään ja isännimeltä Shemeikka maksoi hengellään kalliin uhrin ja Mannerheimin lastensuojeluliitto nimesi hänen mukaansa toimintaansa. Jaloa teko äidiltä, ja tietenkin MLLlta.
25 000 V. Eristys tulee olla metri ilmaa per 100 000 V.
440 kVn siirtolinjallakin metri riittää mutta silloin on käpälä jo käryämässä, ritisee ja napsuu, älkää kysykö miksi.
Ei lohduta ettei hän ymmärtänyt, kitumaan ei jäänyt kuitenkaan. Golfinpelaajia kuolee häneen verrattuna luokonaan salamaniskuun. Tässä tuntuisi olevan epäkohta, onko?
Minulle tuli aikanaan pitkään tuo Kansa Taisteli. Hyvän ystäväni isä, sotaveteraani ja ja rajavartioston vääpeli, nimitti lehteä nimellä "Kansa Taisteli-miehet valehtelevat", joka tietysti silloin vähän järkytti.
VastaaPoistaKansa äänesti - Miehet sotivat.
Poista