Sivun näyttöjä yhteensä

13. marraskuuta 2023

Kudonta



Sanan “taide” takana on ‘taito’ ja sen takaa on kutominen. Odysseuksen vaimo kutoi kutomistaan odottaessaan miestään palaavaksi.

Välillä mietin, eivätkö lukijat käsitä että esimerkiksi Raamattu ole kirjallisuutta eli taidetta eli että se ei ole tietoa eikä siis totta. Kaikki itä jumalista puhutaan kuuluu mytologiana kansanrunoustieteen alueelle, mutta tuo tiede ei selvittele tarinoiden todenperäisyyttä.


“Mitä on totuus”, kysyi Pontius Pilatus ja livahti paikalta kuuntelematta vastausta. Siinä oli aito ihminen. Me tukimme korvamme kun pelkäämme kuulevamme jotain tärkeää.


Siitä on erimielisyttä, oliko kaikkien aikojen kuuluisin ihminen Chaplin, John Lennon vai Jeesus, jota myös sanottiin Kristukseksi. Omasta puolestani ehdottaisin John Lennonia.


Mielipiteeseeni vaikuttaa sekin, että luultavasti Jeesuksia oli kymmenentuhatta, ja he kulkivat läpsyvillä sandaaleilla kuvissa koleikoiss ja joen uomissa. Luultavasti heitä liikkuu edelleen, outojen uskontojen tuntemattomia Jeesuksia. 


Oman aikamme ihmeellisimpiä ihmisiä oli silti Muhammed. Se minkä tiedämme hänestä ja mitä hän jätti jälkeensä, ei oikein avaudu. Kaikki meistä eivät varmaan usko, että Gazan kaistalla ja Länsirannalla käytäisiin nyt kovaa sotaa uskonnosta.


Jatkuvasti ja hartaasti selaamassani “Kansojen historiassa” sanotaan viisaasti, että tyrannien, kuninkaiden, piispojen ja paavien yhteinen tarkoitu on tukkia suut, ei avata mieliä. Tai suunnilleen näin sanottaisiin, jos osattaisiin. C. Grimberg, joka nautti mainiota kuukausipalkkaa kustantajaltaan, kuoli ehtimättä nähdä, että vuosisatamme oli, mittasi mite mittasi, kauhein historiassa tähän mennessä nähdyistä. 


Siitä kannattaa nauttia, koska nykyistä rauhaa seuraava rauha on luultavasti kaikkia aikaisempia kauheampi.


 Mutta uskonto on taidetta eikä taide ole todellisuutta. Walter Benjamin esitti tämän asian hiuan turhan konstikkaasti. Eki taulu ole se ihminen, jota kuva esittää.


Tiede on se ilmiöpiiri, joka on aina väärässä. Mielestäni aivan oikea ajatus on, että kun uudenlainen oivallus on testattu riittävän monin kokein ja tarpeeksi usea asiaa osaava on siitä samaa mieltä, entinen “totuus” eli oppi hylätään ja korvataan uudella.


Humanistisella puolella näin ei ole. Vaikka esimerkiksi fysiikka ja kemia ovat menneet pahanpäiväisesti uusiksi ja avaruustutkimus on ajautunut keskelle hyvin suuria mysteereitä, Bachin “Die Kunst der Fuge” tai Tšehovin “Elämäni” eivät ole korvautuneet millään uudemmalla. Lisäksi ne ovat käsityötä ja mielestäni mittojeni mukaan tehtyjä.


57 kommenttia:

  1. "... Bachin “Die Kunst der Fuge” tai Tšehovin “Elämäni” eivät ole korvautuneet millään uudemmalla."

    Tämä käsitys lienee vanhentunut?

    Onhan meillä nyt herranjestas sentään rap ja ihkut räppärit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan meillä threnodies, Leonard Cohen ja Saariaho.

      Vasta pari seuraavaa sukupolvea näyttävät ja kokevat, mikä pysyi. Olettaisin, että Anish Kapoor mutta se on vain henkilökohtainen valinta ja historia on huutoäänestys.

      Poista
  2. On mahdoton uskoa 15 miljoonaan kävijään tai vilahteleviin nimimerkkeihin tekstuurin kutojina. Kaiken on luonut jumalallinen tajunta, vastaavasti kirjat joiden kannessa aiheetta on professorien nimiä ovat tavallisesti assistenttien tai (toisten) orjien luomuksia. Sanoihan professori teettävänsä julkaisut lehtien ym. toimittajilla, ja se oli helppo ymmärtää kun arvokas lehti kerran oli julkonut hänen rääpäisynsä semmoisena kuin hän oli sen lähettänyt. Kristus sen sijaan ei ole uskon asia. Hän ei ole fiktiivinen eikä "oikea" ihminen. Hän on voima. Joka tietysti tunnetaan toisillakin nimillä. Uskonto taas ei ole mistään uskottavasta lähtöisin, vaan se on vallanpidon väline muiden kauheuksien tavoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivätkös laskurit laske yleensä käyntikertoja, ei kävijöitä? 15 miljoonaa käyntikertaa vaikutta realistiselta.

      Poista
  3. Professori ei nyt huomaa, että hän on erään kulttuuriajan viimeinen vihanta ja uudelle nousevalle polvelle tsehovit ja bachit ovat menneen ajan äppejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutama uusin sukupolvi tuskin on mistään Tsehovista tai yhdestäkään Bachista kuullutkaan. Edes Elvis, joka kai oli elinaikanaan maailman tunnetuimpia ihmisiä, ei ole enää kaikille tuttu edes nimenä.

      Sic transit gloria mundi.

      Poista
    2. Olen melko varma, että J. S. Bachista koskaan kuulleiden enemmistö on hengissä parhaillaan.

      Poista
  4. Klassisessa saksalaisessa filosofiassa eroteltiin tieteellinen, taiteellinen ja uskonnollinen tieto. Ne ovat itsenäisiä tiedon ulottuvuuksia, myös eri kielimaailmoja. Mitä voi tarkastella yhdellä, siihen toisella ei ole pääsyä.

    Pyhäkoulussa tiedostin olevani ateisti, mutta en nykyään identifioidu sellaiseksi. Tieteellisen maailmankatsomuksen uskontokritiikki on perusteltua, mutta se puhuu asian vierestä tai pikemminkin eri asioista. Tiede ja uskonto eivät kohtaa.

    Pyhäkoulussa karkotus paratiisista, vedenpaisumus, Nooakin arkki, jne., tuntuivat saduilta, mutta ne ovatkin tätä päivää.

    Nykyään kantani on sosiologinen. Kaikissa yhteisöissä on pyhyyden käsite. Tavalla tai toisella kunnioitetaan korkeinta voimaa. Sitä voidaan kutsua Jumalaksi, mutta buddhalaisuudessa on toiset käsitteet.

    Elämän käännekohdissa, kuten syntymä, rippi, häät ja hautajaiset, yhdessä koettu korkea voima luo pyhyyden tunteen, jota voi kutsua Jumalaksi. Tällainen oli Émile Durkheimin uskontososiologia. Hän oli maallistunut juutalainen mutta liittyi kristilliseen kirkkoon sosiologisin perustein koska halusi olla osa ranskalaista yhteiskuntaa. (En muista mihin kirkkoon. Durkheimia kiinnosti se, että katoliset tekevät vähemmän itsemurhia kuin protestantit, kenties siksi, että jälkimmäiset jättävät yksilön enemmän oman itsensä nojaan).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kovastikin ajatuksia herättävä ja varsin puhutteleva kommentti. Kiitokset siitä.

      Poista
    2. Alanen kuvaa Durkheimin sosiologisen uskontoteorian sinänsä aivan oikein. Tässä mielessä jazz on uskontoni. Durkheimin henkilökohtaiset jäsenyydet ovat sivuseikka, mutta jos hän jossain välissä liittyi johonkin kirkkoon, ei siitä juuri mainintoja ole jäänyt hänen teksteihinsä, tai edes Maussin ja Lukesin elämäkertoihin. Ymmärrettävistä historiallisista syistä kirkkojen jäsenyys on Ranskassa aika epävirallinen juttu.

      Poista
    3. Jari Vuorela, professorini oli Seppo Randell, joka suomensi useita Durkheimin teoksia, ja sain Durkheim-innoitukseni häneltä, mutta en muista, mistä olen saanut käsityksen, että juutalainen Durkheim liittyi kristilliseen kirkkoon sosiologisin perustein, en luultavasti kuitenkaan Randellilta. Ellen hänen esipuheistaan?

      Durkheimin esivanhemmissa oli kahdeksan sukupolven katkeamaton ketju Vilnan koulukunnan rabbeja. Durkheimin maallistuminen ei ollut kuitenkaan sukupolvikapinaa, vaan maallistuminen, modernisaatio ja integraatio oli yleistä, ja isäkin leikkasi partansa ja siirtyi moderniin vaatetukseen suvun ensimmäisenä. Émile Durkheimkin oli saanut klassisen juutalaisen koulutuksen, hän oli Talmud-oppinut, ja hänestäkin olisi voinut tulla rabbi.

      Durkheim kunnioitti kaikkia uskontoja, koska ne edustavat yhteiskunnan korkeimpia arvoja, ovat yhteiskunnan keskeinen henkinen voima ja siltä kannalta puhtainta yhteiskunnallisuutta, sitä, mikä on "fait social".

      Mietin sitä, että niitä yhteiskuntia, joita pidetään maailman onnellisimpina, yhdistää luterilainen tausta reformaatiosta alkaen. Hedelmistään puu tunnetaan.

      Poista
    4. Niin... Sepon assistenttina luin ne suomennokset jo käsikirjoitusvaiheessa. Kädessäni on Steven Lukesin 676-sivuinen "Émile Durkheim. His Life and Work: A Historical and Critical Study." Allen Lane, 1973. Ei tässäkään kyllä mikään viittaa siihen, että Durkheim olisi luopunut aggressiivisesta sekularismistaan edes sodan aikana.

      Poista
    5. Jari Vuorela, en muista, mistä olen käsitykseni saanut. " Je ne vois dans la divinité que la société transfigurée et pensée symboliquement. " Keskustelin Durkheimista viime vuonna Risto Alapuron kanssa ja saatoin mainita tästäkin, mutta nyt on liian myöhäistä tarkistaa häneltä. Keskustelu tapahtui hautajaisissa, joissa koimme durkheimilaisen elämyksen.

      Poista
    6. Itse koin muuten durkheimilaisen elämyksen muinoin Olof Palmen hautajaisia katsoessani, kun Arne Domnerus soitti. Sen sijaan samana vuonna pidetyt Kekkosen itäeurooppalaiset tykinlavettihautajaiset jättivät kylmäksi. ED itsehän pohdiskeli, että kansallislippu on moderni toteemi, mutta käytännössä toivoi, että sosiologia korvaisi sen :)

      Poista
  5. Uusin uskonlahko on kemppisläisyys.

    VastaaPoista
  6. Tiedätkö keille Kemppinen on ilmestynyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö se ole globaalia?

      Poista
    2. Opetuslapsilleen tietenkin Kemppinen ilmestyy monta kertaa kuukaudessa. Ja vastustajiensa harmiksi myös.

      Poista
    3. Havaitsin jo 60-luvulla. Sillä oli pyörät ja pitkä liitäntäjohto; käytössä se rutisi ja loisti valokaarena. Savu nousi ja saumaa syntyi. Paljon kätevämpi kuin kaasuhitsauslaite isoine pulloineen.

      Tämä ei ole vertauskuva.

      Poista
  7. Romaanin lauseitten purkaminen yksittäisten sanojen merkitysjonoksi tappaa tekstin todellisen viestin. Kanssakäymisemme myös Raamatun kanssa on aina elävää kieltä. Paljon luetaan rivien välistä ja teksti tunkeutuu väkisin lukijan maailmaan. Se eroaa täysin kirjoittajien maailmasta. Lauseet tällaisissa teoksissa eivät ole olioiden inventaarioita, eivätkä karavaanien aikatauluja. Kertomakirjallisuus ei ole elementaarilauseiden museo.

    VastaaPoista
  8. Hajoavan ajan porteilla:
    ”Benjaminin tulkinta tuleekin lähelle Adornon allegorista tapaa tulkita taidetta “tiedottomana historiankirjoituksena”, jossa tämä etsii modernin taiteen sisältä – sen muotokielestä – ajan tiedottomia merkkejä. […]
    Näistä elementeistä muodostetun teorian avulla hän lähestyy kysymystä: miten modernin ihmisen kokemuksen rakenne muuttuu jatkuvien shokkiärsykkeiden, kiihkeän kaupunkirytmin, koneellistumisen ja sirpalemaisen informaationvälityksen hallitsemassa todellisuudessa? Ja edelleen: mikä on Baudelairen lyriikan suhde tähän modernin kokemukseen?
    Edelliseen Benjamin vastaa: kokonaisvaltainen kokemus (Erfahrung) hajoaa pistemäisiksi, vailla ajallista jatkumoa oleviksi elämyksiksi (Erlebnis). Ja jälkimmäiseen: Baudelaire sisäistää shokkielämyksen omaan runouteensa ja kääntää samalla elämyksen uudeksi, modernin kauneuteen perustuvaksi kokemukseksi.”

    Tämä on ote Ilona Reinersin esseestä Kirjeitä maanpaosta, Adornon ja Benjaminin kirjeenvaihto 1928-1940.
    Kaiken spekulaation ja väittelyn, jankuttamisenkin, jälkeen tulee ”suden hetki”. Kuten Reinersin esseessä, - ja Benjaminin elämässä:

    ”Benjaminin kohtaloon historian enkeli kietoutui erityisen traagisella tavalla. Historian ironiaa – tai tarkemmin sanottuna tragediaa – on se, että Benjamin joutui myymään “Historian käsitteestä” -esseetä inspiroineen Paul Kleen Angelus Novuksen matkatakseen vuonna 1940 pakolaisvuosien kotikaupungistaan Pariisista Yhdysvaltoihin. Matka keskeytyi kuitenkin jo Ranskan ja Espanjan rajalle, Port Bon kaupunkiin, jossa hän nieli morfiinin yliannoksen, päivä sen jälkeen kun Espanjan raja – ja Benjaminin pakoreitti saksalaisten miehittämästä Ranskasta – suljettiin. Viimeinen, Port Bossa päivätty kirje 25.9.1940 alkaa: ”Tämänkaltaisessa tilanteessa minulla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin lopettaa elämäni.””

    Niin, mitä meidän tulee tehdä, hetkellä ja ajassa, jossa hyvät aikeet valuvat hiekkaan ja ”modernin utooppiset horisontit katoavat”. Illuusioiden naamiot ovat pudonneet.
    Todentuu Adornon lause: ”Ulkopuolisen eksakti fantasia voi nähdä enemmän kuin tuhannet silmät, joilla kaikilla on samanlaiset vaaleanpunaiset silmälasit”.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko tämä blogipiirin virallinen toimintaohje?

      Poista
  9. Nyt kun haittaeläjien vanhusten eliminaatioksi etsitään lopullista ratkaisua, he ovat omaksuneet vieraista kulttuurista tutun, itselleen uuden uskonnon. He muistelevat ja kunnioittavat lapsuudessa kohdattuja ja nyt jo kuolleita ihmisiä. Näille he olivat tärkeitä, nämä puhuivat heille ja välittivät heistä. Tämä on vanhuksille ainoa tapa selviytyä päivittäin matkasta kohti välinpitämättömien ja vihaavien tämän hetken ihmisten vanhoille valmistamaa kohtaloa. Kukaan ei sano vanhoille mitään, yhteiskunta tarkkailee, määrää, pakottaa ja tuomitsee. Ainoa joka tulee pistäytymään on se jolle vanhus antaa suuren setelin siitä hetkestä. Tulija sanoo vanhusta höppänäksi ja tarkkailee mitä kaikkea tämä ei osaa eikä opi. Kotieläintä ei saa jättää yksin, mutta vanhus ei ikinä ole yhtä mieluisa ja tärkeä kuin se. Blogi voisi neuvoa vanhuksille miten olla häiritsemättä päättäjiä, omaisia ja muita ihmisiä. Vanhus ei ole enää ihminen, ei edes eläin.

    VastaaPoista
  10. Joo ei me taukit lukijat mitään käsitetä. Mitä osoittaa jo se että raahaudumme tänne haukuttaviksi.

    VastaaPoista
  11. Toisin kuin tiede, taide ei edisty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tieteen perimmäinen tehtävä on etsiä totuutta ja korjata joustavasti aiemmin omaksuttuja tietoja ja teorioita. Useimmissa tieteiden haaroissa se toimii. Tiede julistettaisiin typeräksi hyvin nopeasti jos se riitelisi kaikkien omin silmin havaitsemien faktojen kanssa.

      Taide puolestaan haarautuu erilaisiin aatesuuntiin ja tyyleihin sekä ideologioihin, joilla ei ole kovinkaan paljoa tekemistä arkielämän kanssa. Ne liittyvät enemmän todellisuuden havaitsemiseen, tulkintaan sekä sisäisten mielikuvien, tunteiden ja ajatusten esittämiseen. Ne muuttuvat koko ajan ja tulee yhä uusia ajatuksia, menetelmiä, tekniikoita ja välineitä asioiden ilmaisuun. Mielestäni taide edistyy omilla ehdoillaan ja omalla vauhdillaan, omalla ajallaan, kuten sen pitääkin. Sehän on 100% tekijöistä riippuvainen ja ulkopuoliset vaikuttajat, kuten säätiöt ja rahoittajat eivät kykene näkyvää vaikutusta aikaansaamaan.

      Poista
    2. Pitäisikö?

      Samalla tavalla kuin evoluutiolla, ei taiteellakasn ole mitään tiettyä "suuntaa", "tavoitetta" tai "kehityksen päätepistettä". On vain monimuotoisuus

      Poista
    3. Hohoo, vai ei edisty. Muistaakseni koturneista on aikaa sitten siirrytty sähköisiin lavasteisiin (teatteri, esitetty asia sensijaan on säilyväinen); tavoitellaan muutakin kuin kenraalibassoa (musiikki, sen taipumus puhutella ihmeellisyyden kokemusta on tallella).. mutta eihän "taide" ole eri asia kuin "kulttuuri", joka taas on vain hassusti rajattu osa meitä välittömästi ympäröivää monimuotoista elämää ja konkretisoituu kielessä jolla ajattelemme. Nämä termit ovat sisällistettyjä raja-aitoja.

      Ajatelkaa liitupiirin ulkopuolelta.

      Poista
  12. JK: “Kansojen historiassa” sanotaan viisaasti, että tyrannien, kuninkaiden, piispojen ja paavien yhteinen tarkoitu on tukkia suut, ei avata mieliä"

    Kansojen historian viisaus vaikuttaa olevan universaalista. Tätä nykyä, siis meidän oloissamme, nuo suuntukkijat ovat mielipidejohtajina Yhdysvaltain ja EU:n komission lumoamat valtiolliset johtajamme sekä lukuisat "korkeat" mielipidevaikuttajat - joko viran puolesta tai yksityishenkilöinä jne. Konkreettisen "kenttätyön" hoitaa ns. vapaa mediamme kaupallisen ja valtiollisen puolen lippulaivojen toimiessa kurssinnäyttäjinä.

    Ja alimmalla, karkeimmalla tasolla asian viimeistelevät netin kommenttipalstojen "moderoijien" (!) pienellä avituksellakin yhdenmukaistetut mölyävät huutosakit, jolloin ei "vääriä" mielipiteitä esittäviä kohtaan solvauksissa säästellä.

    Jos joskus vielä tullaan kirjoittamaan objektiivista jatkoa Suomen lehdistön ja muun median historiaan, tätä aikakautta voisi luonnehtia vaikkapa "synkimmän alennustilan kaudeksi".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eissaa horjuttaa uskoa mediaan, demokrattisen yhteiskunnan instituutioihin ja tieteeseen, kuten että mies voi synnyttää.

      Poista
  13. Mistäköhän "tieteestä" Kemppinen kirjoittaa?

    Eivät matemaattiset tieteet, luonnontiede ole väärässä eikä se ole mielipide joka muuttuu ajan myötä.

    Lainaanpa Yrjö Ahmavaaraa, joka kirjoitti mm. että " kuten jokainen matemaattinen fyysikko tietää, fysiikan klassista teoriaa ei ole koskaan kumonnut sen paremmin suhteellisuusteoria kuin kvanttiteoriakaan."

    Newton on yhtä edelleen oikeassa Einsteinista huolimatta, samoin se mikä näkyy mikroskoopilla kvanteista huolimatta. Luonnontieteen alue laajenee uuteen tietoon mutta se ei kumoa eikä korvaa klassista teoriaa.

    Humanistiset "tieteet" (jos niitä tieteeksi voi kutsua) ovat toinen juttu.

    Taideteokset eivät ole koskaan totta eivätkä valhetta. Ne vaan ovat. Siksi uudempi romaani ei korvaa vanhaa. Mitä se voisi korvata? John Carey sanoi nasevasti: "Olisi mahdotonta todistaa että Picassossa on yhtään enempää 'totuutta' kuin pesukoneessa tai pussissa ranskalaisia perunoita."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloitin juuri Tapio Bergholmin Kovan Koiviston lukemisen. Sivulla 26 on Koivistolta siteeraus tieteestä: " Tiede on tiedemiesten yhteisyritys, tieteen vapaus riippuu sen arvovallasta, tieteen arvovalta riippuu siitä, mitä tiedemiehet yhteiseksi hyväksi onnistuvat tekemään."

      Minusta maallikkona aivan yhtä kelpo yleisnäkemys kuin kenen tahansa blogistin tai kommentoijan ilmoille päästämä. Vanhahtavaa tuo on oikeastaan vain siinä, kun puhutaan sukupuolittuneesti vain miehistä.

      V-EK

      Poista
    2. Tiedehenkilökö sitten?

      Poista
    3. Tutkija on monessa julkisorganisaatiossa yhden, portaiden alapäähän sijoittuvan tehtäväasteen nimike, ja sitä käytetään myös ei-tieteellisissä yhteyksissä, kuten rikosten tutkinnassa. Tieteilijä ilman edeltävää yhdysosaa taas tuntuu jotenkin huvittavalta. Tieteenharjoittaja on yksi termi, jota aika laajalti käytetään, vaikka vähän kankealta vaikuttaakin.

      Poista
    4. Väitöskirjaa valmistelevan kirjallisuudentutkijan tuoreesta kirjasta:
      "Luonnontutkija, teologian tohtori ja outo mies nimeltä Georg Wilhelm Steller istuu ryhdikkäänä tuolissaan. - - - Tutkimusmatka kuin tutkimusmatka, eikö totta, kapteeni nauraa, täyttää tieteilijän lasin, ja Steller nostaa kupin huulilleen ja nielee."
      Iida Turpeinen: Elolliset

      Poista
  14. Tiede on huono uskonto, uskonto on huono tiede. Kumpikin vanhoja ja kehnoja, eivät uudistu, eivät muutu.

    VastaaPoista
  15. Vain elämän taide ja elämän kaltainen taide kannatettavia. Fuga on elämän rakenteita. Kaikki tälainen on itsestään selvää, mutta kuka sitä nyt tietää. Musiikki on maisemaa rytmeineen, nousuineen, laskuineen ja väreineen, mutta kuka sitä huomaa. Musiikki on energiaa. Tieteet pois taiteen ja kaiken kimpusta!

    VastaaPoista
  16. Taide taitaa, mutta tiede ei tiedä. Elämä on.

    VastaaPoista
  17. Ikävä sanoa, mutta mehän emme tiedä ihmisestä nimeltä Muhammed käytännöllisesti katsoen mitään. Onko historiallista Muhammedin koskaan elänytkään?

    Kaikki "tieto" perustuu muutamaan lähteeseen, jotka kirjoitettiin, kun Muhammedin väitetystä elämästä ja kuolemasta oli kulunut jo toistasataa vuotta; aika monta miespolvea oli siinä välissä ehtinyt vaipua jo unholaan. Mitään aikalaiskertomuksia ei ole.

    Tämä ei tietysti poista sitä tosiseikka, etteikö jotain järisyttävää olisi silloin (ilmeisesti) 600-luvulla Lähi-Idässä tapahtunut, muutenhan ei olisi syntynyt tällaista kansanliikettäkään. Mutta oliko kaiken alkuunpanija todella köyhähkö kauppias, joka alkoi yhtäkkiä saada ilmoituksia itseltään Jumalalta? Mene ja tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joka tapauksessa hänen nimeensä vannovat vallankäyttäjät levittivät sekä uskontonsa että valtarakenteensa idässä keski-Aasiaan, lännessä Atlantin rannikolle Marokkoon saakka. Samalla levitettiin hänen pyhä aavikon kielensä. Eiväthän esimerkiksi marokkolaiset, egyptiläiset ja irakilaiset mitään etnisiä tai historiallisia arabeja ole, mutta tuontiuskonnon ja valtarakenteen kielen vuoksi heistä tuli "arabeja".

      Poista
    2. Joskus viime vuosisadan puolimaissa Egyptin ja Syyrian silloiset vallanpitäjät keksivät perustaa keskenään valtioliiton, jonka nimeksi tuli Yhdistynyt arabitasavalta. Koulussa rehellinen historianlehtorini sai siitä aiheen todeta, että tuossa nimessä on kaikki väärin: Ei ole oikeasti yhdistynyt, eivät ole arabeja eikä ole tasavalta. No, eipä se kauaa kestänytkään, vaikka jäikin joksikin aikaa Egyptin viralliseksi nimeksi.

      Poista
  18. Mitä Odysseus kutoi paitsi juonia ja kurittomuutta, ja tappoja ja mainetta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lue tarkemmin. Tekstissä puhutaan Penelopesta.

      Poista
  19. Toinenkin - ja lukematon määrä muita - elämä päättyi samoissa merkeissä kuin se nyt päättyy joukkomittaisesti 6000 vuoden ajan jatkuneessa sodassa vallasta.

    Kun Stefan Zweig, 1900-luvun kuulu filosofi, päätyi vaimonsa kanssa kaksoisitsemurhaan natsivallan muserruksessa, hän kirjoitti:

    "Alakuloisuudesta ei kasva mitään tekoa".

    Muuan juristi Salosta sanoi: "Naamiot ovat pudonneet"

    VastaaPoista
  20. Platonin jälkeen tiede on taantunut taantumistaan.

    VastaaPoista
  21. Laupiaan samarialaisen tarinan ei tarvitse olla totta, pääpointti on historiallisen totuuden sijasta moraalinen pointti.

    Jumalattomat persut on somessa kehitelleet tästä oman versionsa: Kun levittämänsä uutinen paljastuu taas kerran lähihistorialliseksi valheeksi (väärennökseksi), he sanovatkin: "Mutta se voisi olla totta."

    MMM...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm ...

      Jumalattomat persut varoittelivat Ruotsin tiestä - siihen ei uskottu, kunnes siitä tuli totta.

      Jumalattomat persut varoitelivat Venäjän kaasuputkeen liittyvistä uhista, mutta niihin ei uskottu, kunnes niistä tuli totta.

      Jumalaton pääpersu vaati Natoon liittymistä jo vuosia sitten, mutta sitä pidettiin hassuna ajatuksena, kunnes siitä tuli totta.

      Jumalattomat persut vaativat rajoja kiinni ja rajoille aitaa - hullu vaatimus kunnes siitä tuli totta.

      Jumalattomat persut vaativat talouskuria ja rahalahjoitusten lopettamista edes meitä rikkaampiin maihin - turha vaatimus, koska Suomihan tienaa miinuskorkoikoisilla veloilla, kunnes ei enää tienannutkaan.

      Saa nyt sitten nähdä, kuinka käy sen Jumalan kanssa, rupeavatko ne perust sitäkin vielä jotenkin ainakin perinteenä kunnoittamaan. Ja kenelle siitä tulee totta ja kenelle taas ei.

      Poista
    2. Kiitos, mainio lista siitä mikä persuissa mättää.

      Poista
    3. Onneksi Ruotsin tie ei sentään meillä ole totta. Persupuolueen vanhaa kantaa kaasuputkeen en löydä. Nato oli pitkään nimenomaan Kokoomuksen agenda, persujen ohjelma tästä ei ole jättänyt muistijälkeä. Raja, tai siis yhden rajamme viralliset ylityspaikat osittain, on yt kiinni muista kuin persuille tärkeistä väestöpoliittisista syistä. Euroopan talous ja Suomi
      yky- Euroopassa on aivan liian kompleksinen asia tällaisilla simppeleilä nostoilla hallittavaksi.

      Kas kun et sentään ottanut yhdeksi saavutukseksi persujen ilastohömppäideologian turmiollisia vaikutuksia hallitusohjelmassa.

      Poista
    4. Pitäsköhän tässä ruveta persuksi, kun siellä näköjään ei haihatella vaan ymmärretään käytännön elämää.

      Poista
    5. Laupiaan samarialaisen tarina oli alun perinkin tarkoitettu vertaukseksi, ei tosijutuksi.

      Poista
  22. Anonyymille ja muillekin hieman lisätietoa:

    Tässä pääpersun kantaa kaasuputkeen ja vastaavasti mm. johtavien demarien melko suoraa huutoa sitä vastaan:

    https://www.youtube.com/watch?v=quhNej6IPpY

    Nato-kantaa tästä:

    https://www.verkkouutiset.fi/a/halla-aho-olen-kannattanut-20-vuotta-suomen-nato-jasenyytta-19199/#0325108b

    Rajat kiinni asiattomilta tulijoilta oli persujen vahva vaatimus mm. edellisen, vuoden 2015 hybridioperaation aikana ("Wir schaffen das" - no, eipä käynyt niin). Joka väittää, että ei muista persujen kantaa tuolloin, taitaa valehdella. Persut vastustavat haittamaahanmuuttoa. He eivät vastusta hyötymaahanmuuttoa - siis sellaisen väen tuloa, joka elättää itse itsensä eikä ole rasite muutoinkin jo horjuvalle kansantaloudellemme eikä turvallisuudelleemme.

    Olipa Euroopan talous aivan miten kompleksinen tahansa, ei ole missään tulkinassa Suomen etu ottaa miljardeittan velkaa omaan piikkiinsä ja holvata se sitten Italiaan, Ranskaan, jne. ilman, että itse saa siitä kuin rippeet. Euroopan taloudessa suurimmat ja röyhkeimmät ottavat päältä eniten, periferiat kupataan. Tämäkin kyllä kirkastuu kaikille, kun tässä hetki vielä mennään.

    Mitä Ruotsin tiehen tulee, ei ole pitkä aika siitä kun mm. HS lähetti toimittajan Mälmöseen kumoamaan mm. persujen väitteet siitä, että siellä olisi jokin ongelma. No, kuten olemme nähneet, siellä oli ongelma. Ruotsi alkaa nyt olla katuampumisten ja pomminheiton johtavia maita koko maailmassa. Nyt tämä vastaava denial-vaihe on päällä Suomen suhteen. Etnisten katujengien olemassaolo yritetään edelleen sitkeästi kieltää eikä suostuta näkemään, että Suomen polku on Ruotisn polku, jos maahanmuuttopolitiikka ei radikaalisti muutu.

    Hyvä, että anonyymi mainitsi ilmastopolitiikan hulluimpien ylilyöntien ja itse asiassa ympäristön kannalta haitallisten hankkeiden vastustamisen. Ne, jotka ymmärtävät, että ilmasto ei ole lokaali vaan se on globaali, ymmärtävät mm. sen, että esim. teollisuuden ajaminen ulos puhtaasta Suomesta vaikkapa paljon saastuttavammalla tavalla toimiviin Kiinaan, Intiaan tai Malesiaan ei ole ilmastoteko. Aihe on kuitenkin sen verran laaja, että sitä ei voi tässä kovin syvälle käsitellä.

    Lopuksi pyydän anteeksi sekä blogistilta että kaikilta tolkun ihmisiltä, että joudun haskaamaan palstatilaa näinkin ilmiselvien asioiden selventämiseen. Mutta koin sen välttämättömäksi tuon kovin vinon ja mielestäni tarkoituksella väärinymmärtävän vastakommentin takia.

    Pahoittelen vielä jankkausta ja toivon jatkossa laadukkaampia vasta-argumentteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiilidioksidi ja muut ilmakehää kuumentavat kaasut eivät ole "saasteita". Saasteita ovat sen sijaan esimerkiksi rikkiyhdisteet, jotka mm. Intian kaupungeissa tekevät ilman vaaralliseksi hengittää. Samasta piipusta ne saattavat kyllä olla peräisin kuin kasvihuonekaasutkin. Ja saasteiden poistaminen päästöistä eli hengitysilman puhdistaminen saattaa paradoksaalisesti voimistaa kasvihuoneilmiötä. Pelkkä termi päästö ilman määrittelyä ei siis kerro mistään yhtikäs mitään, eikä sitä siis pitäisi käyttää, vaikka media näin jatkuvasti tekeekin.

      Poista
    2. Niin toivon minäkin.

      Poista
    3. Tuolta kannalta hallituksen tekemä termimuutos vihreästä siirtymästä puhtaaksi siirtymäksi on aivan päätön. Siis luonnontieteellisesti. Poliittinen logiikka on sitten aivan erikseen.

      Poista
  23. Voisiko ilmestyä vähän nopeemmin?

    VastaaPoista