Näin unta, että Søren Kierkegaard ja Hans Christian Andersen tappelivat peltikatolla. Molemmat olivat tai ainakin arvelivat olevansa kovin mieltyneitä nuoreen laulajattareen, mutta eivät päässeet puusta pitkään.
Kohde olisi voinut olla Jenny Lind, joka samoihin aikoihin kuin Paganini (ja Chopin) oli maailman ensimmäinen viihteen superjulkkis, suorastaan oman aikansa Madonna. Tiettävästi näin ei kuitenkaan ollut. Itse epäilen, etteivät nämä herrat olleet lainkaan toimen miehiä suhteessa naisiin. Mutta 1800-luvun miehistä ei tiedä. Eikä 1900-luvun.
Aamukahvia juodessani minä, joka vanhana alligaattorina luen aamulla lehden (tietokoneella), ajattelin kirjoittaa kirjan Tarja Halosesta. Sitten muistin, ettei kirjoja enää lueta eikä oikeastaan julkaistakaan.
Itse mainitsin arvostetulle kustantajan edustajalle, että haluaisin kirjoittaa tekoälystä ja tekijänoikeudesta, unohtamatta sitäkään, miten jo käytettävissä oleva tekoäly mullistaa kiinteistöoikeuden ja välillisesti oikeustoimia koskevat säännöt ja siten esimerkiksi riidat asuntokaupoissa.
Kustantaja hymyili ystävällisesti ja sanoi: tuo kuulostaa hyvältä - mutta kun me emme enää julkaise hyviä kirjoja.
Tarja Halosesta kirjoittamisen estää sekin, että en oikeastaan tunne häntä lainkaan, vaikka tervehdimme tavatessa ja tilanteen vaatiessa kyselemme kuulumisia. Olen huutanut hänen ja Penan kanssa yhteen ääneen hävityn koripallo-ottelun (perussarja) jälkeen: Ei, Ei, EEC. Silloin oli vuosi 1975. EU:sta en ole huutanut mitään. U. Hämäläinen vihjaa kiinnostavasti päivän lehdessä, että demareilla oli 1993 kova työ etsiä ryvettymätöntä ehdokasta Sorsan ja erinäisten muiden pudottamiseksi.
Kuinka ollakaan, aika muuttui ja Tartsista tuli presidentti vuonna 2 000. Ahtisaari ei mennyt enää ehdolle, kuinka ollakaan. Ahtisaaresta tuli siis armovuoden saarnaajaa. (Tuo kirkollinen termi tarkoittaa henkilöä, jonka tuomiokapituli määrää väliaikaisesti hoitamaan tehtäviä edellisen kirkkoherran kuoltua, niin että ruustinnalla on aika koota luunsa.)
Vaikka en hoitanut omaan lukuuni lakiasioita, mitä nyt kyllä kadun katsellessani surkeaa saldoani, kävin humanitäärisistä syistä muuttamassa erään aatelisnaisen testamenttia aina pyydettäessä eli silloin tällöin. Kerran oli poistettava testamentista Anto Leikola tai Matti Klinge tai molemmat, joille oli määrätty perinnöksi vanhoja “Valvojan” vuosikertoja, koska herrat olivat ilmoittaneet kannattavansa sitä kauheaa Ahtisaarta, joka kävelee kuin ankka ja häpäisee koko Suomen kansan olemattomilla kyvyillään. Mitä siitä Ruotsin kuningaskin ajattelee!
Katselin väliajalla vaakunoita. Ritarihuone on loistava paikka pienehköjen yhtyeiden konserteille. Pojat (KYL) kunnostautuivat erikoisesti Veljo Tormisin ison ja hurjan "Raudan synnyn" esityksessä. Kun minulla on näitä sukulaisia kuorot täynnä, olen yhä syvemmällä laulumusiikissa. Onni etten jaksa matkustaa, eikä ole oikein varaakaan. Hollannissa ja Belgiassa lauletaan 1400-luvun teoksia järkyttävän hyvin. En koskaan toipunut, kun takavuosina istuin eräällä reissullani kuuntelemassa Monteverdi-kuoroa Lontoossa ja sitten hiivin seuraamaan, miten Cambridgessa The King’s Singers harjoitteli Thomas Tallisia siinä kirkossa, josta kuoro on saanut nimensä.
Kalevi Sorsahan olikin 1970- ja 1980-luvun mittaan pahasti "ryvettynyt" suomalaisen hyvinvointivaltion tehokkaimpana rakentajana. Sellainenhan kävi ja tuntuu edelleen käyvän vöyrään väen luonnolle, vaikka nykyisin kaikki on jo pitkään ollut siinä suhteessa hyvin ja aina parempaan suuntaan mennään.
VastaaPoistaDemarien vasemman laidan kulkijoille ja ay-siivelle sekä Neuvostoliitolle oli kova isku se, että Sosialistisen Internationaalin kunniapuheenjohtajasta, Sorsasta ei tullutkaan presidenttiä. Toki tuosta NL-yhteydestä kiistellään, mutta jonkin verran aihetodisteita löytyy ja löytyy myös tietty melko vahva logiikka niiden taakse.
PoistaDemerien virhe oli se, että he avasivat äänestyksen ehdokkaastaan avoimeksi kaikille suomalaisille, ei vain SDP:n jäsenille. Ajatuksena oli näin totuttaa kansa äänestämään Sorsaa jo ennen varsinaisia vaaleja. Mutta kansa perhana äänestkin sitten jotakin Ahtisaarta. Joka sitten valittiin myös.
No, virhe korjatiin seuraavalle kaudelle savustamalla Ahtisaari pois pelistä yrittämällä alistaa hänet istuvana presidenttinä jäsenäänestykseen (tällä kertaa ei kaikille avoimeen sellaiseen). Ahtisaari sanoi tässä vaiheessa ne kuuluisat sanat "Pitäkää tunkkinne" ja lähti muihin hommiin.
Näin saatiin demarien äärivasemman laidan ay-hahmo puikoihin. Ja se olikin sitten menoa se.
Kale joutui ongelmiin Valco-jupakan takia. Se sotki hänen poliittisen uransa pahasti. Se oli myös varoitus kaikille poliitikoille ryhtyä leikkimästä liikemiehiä ymmärtämättä asioita yhtikäs mitään. Suosiota ei riittänyt edes omassa puolueessa, vielä vähemmän kansan keskuudessa. Hänestä ei presidenttiä olisi tullut koskaan.
PoistaTärkeämpää kuin Kremliin lahjoitettu Kekkosen kotimökkimulta, tai Halosen Medvedeviltä saama kissa, on tuoda esiin todellinen aito suomalainen: mies, joka on ollut oikeassa 40 vuotta ja silti väheksytty nyt muutosta tekevien perusjoukossa. Ylistetyn Mestarin katras on viemässä Suomea kohti sääty-yhteiskuntaa. Se on juuri päinvastainen suunta kuin mitä Suomen parhaaksi talous- ja yhteiskuntakehityksen ennustajaksi osoittautunut Ari Ojapelto suositteli ja suosittelee. Hän on haastanut omassa blogissaan uusliberalismin ainoaksi oikeaksi taloustieteeksi kanonisoineet ekonomistit avoimeen debattiin siinä onnistumatta. Ekonomit olivat sopineet vuosikymmeniä sitten, etteivät he osallistu keskusteluun, jossa mukana olisivat myös Juha Siltala tai Ari Ojapelto.
PoistaOjapellon harrastaman kritiikin ydin ei ilmene alla olevassa Wikisitaatissa. Sen ydin on siinä tosiasiassa, että tekninen kehitys vähentää työväkeä, eikä automatisaatiosta tuleva hyöty jakaudu oikeudenmukaisesti. Tulojakautuma on siirtynyt pääomavaltaiseksi, jonka verotus ei korvaa aiempaa työvaltaisen tuotannon tasoa. Sitä sanotaan kapitalismiksi. Suomessa ei ole ainoatakaan ekonomia, joka pitäisi ranskalaista Pikettyä aikamme terävimpänä makrotaloustieteen analyytikkona. Suomessa sana 'makrotaloustiede' on ekonomien omaksuma hokkuspokkus-termi, joka tarkoittaa: "Ette te tyhmät kuitenkaan tajua!" Piketty ja Ojapelto murskaavat tuon taikasanan käyttövoiman.
Wikipedia tietää:
"Ari Ojapelto on vallitsevan taloustieteen kriitikko, joka on ns. keynesiläisen säännellyn markkinatalouden kannattaja. Hän pitää koko uusliberalistiseen suuntaan viime vuosikymmeninä etsiytynyttä oppialaa harhautuneena erityisesti kun se pyrkii irrottamaan moraaliset ja eettiset tarkastelut pois tieteen piiristä. Ojapelto on aikaamme seuratessaan mm. väittänyt kyenneensä ennustamaan Suomen 1990-luvun alun laman nimenomaan pidäkkeettömän kapitalismin ilmiönä. Myös sitä seurannut IT-kupla sekä viimeisin finanssikriisi on ollut hänen pohdittavanaan ennen niiden kypsymistä. Ojapelto on toiminut kolumnistina, esitelmöitsijänä ja paneelikeskustelijana."
Valco-Sorsa on hieman syyttömänä joutunut kuvaputkitehtaan syntipukiksi epäonnistumisesta. Tottahan koko projektia ei olisi pitänyt aloittaa. Suurempi syy hankkeen kaatumiseen oli kykenemätön johto ja puhdastilatuotannon puuttuminen, jengi kävi röökillä normaalin tehdastyön tapaan tauoilla. Tuotantotalous oppiaineena tuli käyttöön vasta 90-luvulla ja se oli Nokia kananlennon yksi mahdollistajista.
PoistaTeknillisessä korkeakoulussa vastaava oppiaine on ollut jo kauan ennen sitä
PoistaSosialistinen Internationaali on/oli siis solsalirattipuolueiden yhteenliittymä. Myös Naton nykyisen pääsihteerin taustaryhmä kuului siihen. Koko pulju oli perustettu vastustamaan kommunisteja, USA tuki sitä salaa.
PoistaSDP sai CIAlta satoja miljoonia markkoja 1960-luvun alussa. Kommunistit saivat Kremlistä vielä enemmän. Tämä on kova pala nieltäväksi demareille tänäkin päivänä. Sitä se teettää on kumartaa korruptiorahalle.
Poista"SDP sai CIAlta satoja miljoonia markkoja 1960-luvun alussa. "
PoistaMistä löytyy historiankatsaus aiheeseen? Löytyykö kuitteja?
Mitähän kokoomus sai?Ainakin ilmaisia aivopesu kursseja jenkeissä.
PoistaAsiaa on tutkittu riittävästi ja raportteja löytyy. Eivät demarit asiaa kiellä mutta eivät siitä halua puhuakaan.
PoistaValco-Sorsa oli terminä yksi populistijohtaja Veikko Vennamon kielikuvakeksinnöistä. Tosiasiassa Sorsa oli eräänlainen yhtiön omistuksen julkista osapuolta symboloinut keulakuva, jolla tuskin oli mitään tekemistä Valcon johtamisen kanssa.
PoistaValcohan oli private-public-partnershipin varhainen edustaja. Siis sen, josta vähän myöhemmin tuli kovin haluttu ja ylistetty konsepti.
PoistaValco oli valtion perustama yhtiö ja Sorsa oli siinä ylimpänä päättäjänä ajamassa asiaa.
Poista"Søren Kierkegaard ja Hans Christian Andersen tappelivat peltikatolla" olisi loistava vitsin alku. Mutta sinne peltikatolle tarvittaisiin ehkä kolmaskin, koska genrellä on vaatimuksensa. Kuka? Ehkei Halosta kuitenkaan. Jonkun pitäisi joka tapauksessa hypätä tyhjään. Yksi työnnettäisiin. Kolmas ryhtyisi kertojaksi. Ja Kemppinen joisi oivallista piimää, sillä tämä olisi absurdi vitsi.
VastaaPoistaTätä tekstiäsi oli ilo lukea.
Vaakunoista tulee mieleen arkkitehtiylioppilas Jouni Lompolon (Origo) pakinassaan kertoma teekkarijäynä. Opiskelijat olivat salaa valmistaneet hienon vaakunan nimineen ja jonkin tilaisuuden jälkeen lisäsivät tämän "Von Streber"-suvun tunnuksen tuonne Ritarihuoneen salin seinälle muiden jatkoksi. Tarinan mukaan se sai olla siellä kuukausia ellei vuosia kunnes tekijät ilmeisesti itse paljastivat asian.
VastaaPoistaTiedän henkilön joka toteutti saman tässä ihan mun ihmisikäni kuluessa. En muista kuka sen lopulta huomasi seinällä.
PoistaPuhumme varmaan samasta tapauksesta. Olisi hauska nähdä millainen ko. vaakuna oli. Mun faijalla oli tätä taipumusta. Hän osallistui Savitaipaleen vaakunakilpailuun ehdotuksella jossa kilven yli kulkivat saviset jalanjäljet. Faijalla oli kavereita (Olof Eriksson) joille tämmöisestä kehkeytyi ihan vakavaa puuhaa.
PoistaSaviset jalanjäljet -- hyvä idea, mutta venettähän siinä raahattiin.
PoistaSavolaiset, za volotsija, eli taipaleentakaiset.
Kotuksen etymologinen sanakirja Savosta:
Poista"Alkuaan sama kuin seudun vanhan emopitäjän (nyk. Mikkelin seudun) nimi Savilahti. Se voi olla s:n savi sisältävä maastonimi, mutta mahdollisena on myös pidetty nimen kulkeutumista lännestä ja sen liittymistä lounaissuomalaiseen nimeen Sauvo."
SK ja HCA, kumpi näistä olikaan kova viettelemään saadakseen lukijoita?
VastaaPoistaMilloinkahan peltikatot alkoivat yleistyä? Ehkä jo noiden kahden unipukarin aikoihin? Suomessa toki oletetettavasti hieman myöhemmin kuin Tanskassa.
VastaaPoista