Sivun näyttöjä yhteensä

1. syyskuuta 2020

Messuhallin katolla



Ainakin kolme tähdennystä eilen tietosuojasta kirjoitettuun.

Ja lisäys omaan lisäykseeni. 

Minulla on eri tahoilla tallessa ja lisäksi päässäni muistissa koko joukko tekstejä, runoja ja lauluja, jotka ovat vastenmielisiä. Ellei puhe ole pelkästään ruokottomista isojen poikien lauluista, viisut ovat usein historiallis-lapsellisia. Kaikki eivät ymmärrä, että ne ovat etäistä menneisyyttä.

Kummastelin silloin samaan aikaan, kun tapasin Kekkosen, että Ranskassa ”Ah, ca ira” ja ”Carmagnole” ovat edelleen myös leikkikoulutasolla tunnettuja. Molemmat ovat vallankumousväen lynkkauslauluja 1700-luvun lopulta. ”Les aristocrats à la lanterne…”

Siteerasin Seppo Virtasen pilkkarunoa ”Marski”, joka löytyy painettuna Veikko Polameren ”Runojen kirjasta”. Tunsin miehet. Runo on myrtyneen mielen tuote. Painettuna en muuten ole nähnyt viritelmää ”Kenraalikuvernööri Kekkonen juo votkaa, kasakat lyö eteisessä korttia. Lipuissa ei enää nähdä kaksipäistä kotkaa, Urho takoo idän rautaporttia. - - - Messuhallin katolla sirppi on ja vasara, eduskuntatalossa soi sirmakka…”

Sirmakka on venäläistyyppinen haitari, se jota soitetaan eri tavalla kuin nykyisin tuntemaamme, jos osataan. Joskus käytetään nimitystä ”haljanka” ja joskus vain ”yksirivinen”. Messuhalli on nykyisi Kisahalli. Sirppi minulla olisi maalla ja vasa kotona.

Saadun tiedon mukaan Harri Kaasalainen (jota en tuntenut) ja Väinö Linna (jonka kanssa pääsin juttelemaan kahdestaankin) lauloivat yhdessä näitä hyvin vanhoja lauluja. Ja Arvo Salo mainitsi, että eräitä ”Lapualaisoopperan” työväen lauluja ei kukaan ollut koskaan kuullut niin että jopa Warsavjankaa ryhdyttiin säveltämään… Tämä ”riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa” lienee muhkeimpia sadan vuoden takaisista virityksistä. Alan harrastajat muuten unohtavat, että esimerkiksi virsiä ja lemmenlauluja laulettiin muinoin samalla nuotilla ja että esimerkiksi ”Oi Herra siunaa Suomen kansa” tunnetaan paremmin venäjäksi Keisarihyminä ja löytyy jopa Spotifystä.

Se tietosuoja. Eilen päivittelin sovellusten eli tietokoneohjelmien hankkimisen ja asentamisen mutkikkuutta. Hien haihduttua esimerkiksi Acrobat on mainio. Olen käyttänyt sitä vuodesta 1995. Se taitaakin olla pitkäikäisin käytössä olevista sovelluksista. Windows 3.1 alkoi aiheuttaa minulle harmia 1993.

Tietoturvavihje: asiakirjat, joita ei ole tarkoitettu kenen tahansa silmiin, on nopein ja helpoin suojata juuri Acrobatilla. Salasanaa varten klikataan kilven muotoista ikonia, jonka alla sanotaan suomeksi ”suojaa salasanalla”.

Toiseksi: Lexarin mainio kiinteä (SSD) kovalevy on 7 x 5 cm ja lukee ja kirjoittaa ilman formatointeja. Kiitos, minulla on kokemusta mm. FAT 32:n ja NTFS:n kanssa tappelemisesta. Lexar seivaa gigan alle minuutissa. Se muuten kuumenee niin että kannattaa irrottaa käytön jälkeen koneesta (ikonin klikkaus ja command-E Macillä).

Koronavilkku – kävin eilen kylillä, koska varpaankynsi yritti vihoitella. Tuulikaapista näin Sittarin jokseenkin tyhjillään ja pujahdin ostamaan Hotakaisen uuden kirjan (”Tarina”), joka vaikuttaa aivan erinomaiselta. Marketissa kenelläkään ei ollut maskia. Minulla olisi ollut taskussa. Hotakaisesta en tiedä.

17 kommenttia:

  1. Windows 3.1 aiheutti harmia 1993, kyllä, laukesi perjantaina 13. elokuuta vuonna 1993 - oli laajalle levinnyt 13. päivän viruskoodi, jota ei tunnistettu sen aikaisilla tutkilla. Kirjoitti jotain DOSiin.
    Vahingot olivat mittavia.

    VastaaPoista
  2. Tuon virren "Oi Herra, siunaa Suomen kansa" ensimmäisenä säkeistönä on "Oi Herra, korkein valtiaamme/kansaamme kaitse, armahda./Kädelläsi siunaa päämies maamme ja esivaltaa johdata."

    Itsenäistymisen yhteydessä sanoja muutettiin sen verran, että "ruhtinaamme" korvattiin ilmauksella "päämies maamme". Sitä ensimmäistä säkeistöä kuuli Halosen kaudella laulettavan äärimmäisen harvoin.

    Tuo "kenraalikuvernööri Kekkonen" löytyy useista teekkarilaulukirjoista. Laulu on aika karmea muutenkin. Jo alku kertoo paljon: "Urheasti läksi ryssän rotupuhdas lauma /Petroskoista länteen marssille", ja siitä mennään sitten tyylillisesti ja tasollisesti alaspäin. Ei kuulu sellaisiin kappaleisiin, joita kukaan järkevä ihminen selvinpäin laulaisi.

    VastaaPoista
  3. Mistään en ole löytänyt isän (vankka oikeistolainen) mulle pienenä opettamaa Warschawjanka-versiota josta muistan vain kolme säettä:
    "Mannerheimi vankka
    kävelee kuin ankka
    maha on kuin Ameriikan silava..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä ihan eri kappale:
      https://fi.wikipedia.org/wiki/Punakaartin_marssi

      Poista
    2. Joopa joo, niinpä onkin, olisi pitänyt muistaa.
      Isä oli tuon renkutuksen oppinut jostain alta kymmenvuotiaana 1918.

      Poista
    3. "Rinta on kuin romukaupan näyteikkuna."

      Poista
  4. Lexarin SSD:t on yleensä preformatoitu ExFATiksi jolloin ne toimivat suoraan Macin tai "PC"n kanssa. Siksi, ulkoisina, niille ei yleensä tarvitse tehdä mitään ennen liittämistä.

    Mitä Adoben Password protectioniin tulee, se ei ole kovin vahva ilman lisätoimenpiteitä, kuten modifioinnin kieltämistä. Sen saa tehtyä jopa verkkopalveluna. Password ei paljastu mutta lukemisen suojaus poistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korjaus: suojauksen saa poistettua jopa verkkopalveluna.

      Poista
  5. Mainioita havaintoja. Mielenkiintoista olisi tietää, millaisia vastaavia juhlavia renkutuksia Saksassa on tuotettu sodan jälkeen (salassa ennen sotaa ja sen aikanakin). Pakkohan niitä on olla. Toinen asia on, miltä ulospäin halutaan näyttää ja mitä viestiä jakaa. Mieleeni tulee opiskelijamatka Tallinnaan Brezhnevin aikaan. Keele ja Kirjanduse Instituut lahjoitti meille kävijöille kullekin kaksi teosta. Toinen oli Antiklerikale estnische Schwänke (pappivitsejä) ja toinen käsitteli Kaakkois-Viron ylirajaisia kielioloja. Päättelin, että edellinen ei ollut oikein käynyt kaupaksi ja jälkimmäistä pidäteltiin varastossa. Virolaiset osaavat nämä vihjailut. Edellisen teoksen tekijän nekrologin luin joku vuosi sitten, eikä se ollut erityisen imarteleva. - Toivottavasti et kärsi kynsisilsasta.

    VastaaPoista
  6. "Virsiä ja lemmenlauluja laulettiin muinoin samalla nuotilla"...

    Eikä niin muinoinkaan. Ensimmäiset soul-artistit herättivät uskonnollisissa piireissään pahennusta siirryttyään maalliseen musiikkiin gospelin parista.

    VastaaPoista
  7. Ei kai sitä tarvitse sentään rautalangasta vääntää, että laulut ovat aikansa lapsia, ja niiden merkityskin muuttuu ajan myötä. Seuraava sukupolvi lauloi Guatemalan verestä, kun edellinen lippuja korkealle. Ja sitä edeltävä sotilaspoikaa.

    Kuuntelin tuon Marski-marssin. Muistelin vanhastaan, että Holmberg olisi laulanut sen rienaavampaankin sävyyn, mutta sehän kuulosti nyt vain kevyeltä piruilulta. Kyllä tuon verran pitää kestää silloin, kun hyökäten aloitettu sota hävittiin. Ja vähällä ne herrat selvisivät, niin sodasta kuin rauhastakin, vaikka politiikan suuntaa olikin pakko vaihtaa seuraavaksi 45 vuodeksi.

    Hyviä lauluja kestää kuunnella ja laulaa senkin jälkeen kun niiden synnyttäneet aatteet on haudattu ajat sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mielestäni jatkosodan hyökkäysvaihe ei tarkoita sitä, että Suomi aloitti sotatoimet v. 1941. Kyllä se oli Neuvostoliitto.

      Poista
    2. Tarkkaan ottaen Saksa aloitti pommittamalla Hankoa jossa oli NL:n laivastotukikohta. Siitä NL riemastui ja pommitti useita suomalaisia paikkakuntia monien siviilien menettäessä henkensä. Muutaman päivän päästä Suomen hallitus joutui toteamaan että taas ollaan sodassa.

      Poista
  8. Poliittisten pilkkalaulujen ylittämätön mestari suomalaisittain taisi sentään olla Reino Hirviseppä. Psykologisesti tarkkanäköinen Olavi Paavolainen kertoi, miten jatkosodan liikekannallepanon aikana jotkut tiedotuskomppanioiden miehistä koettivat opettaa sotilaille "Pallen typerimiä schlagereita, varsinkin inhottavalla tavalla pornografissadistista 'Silmien välliin..." Palle itse "ystävineen" olisi varmaan ollut aivan ymmällään moisesta kummallisesta luonnehdinnasta.

    VastaaPoista
  9. Kun "tilapäärunous" tuntuu nyt olevan niin "tapetilla" ja Arvo Salokin mainittiin, niin muistui mieleen tämä:

    "...me presitentin karkotamme harhat, hän suosi(i) kansanvaltaa kansan harmiksi..."

    Kovin tutulta tuntuu tälläkin palstalla, kun se vietävän Kekki, muistossaan autuas, tuntuu alinomaa yhäkin kaihertavan itse professoriakin.

    VastaaPoista
  10. Olen ajoittain ainoa joka kaupoissa ja tavarataloissa käyttää maskia ja on sanottava että kummasti tulee tilaa ympärille. Ei kukaan tule varpaille astumaan.

    VastaaPoista
  11. Vaalirunon ensimmäiset ja viimeiset säkeet: Soittelee Urho Kaleva, Suomelle soiton sorean, takaisin poloisen Porkkalan, ehkä kauniin Karjalankin. - Julkaistu maalaisliiton Maakansa-lehdessä 1955 t. 1956.

    VastaaPoista