Sivun näyttöjä yhteensä

9. syyskuuta 2020

Halén



Täysin vastoin tapojani etsin numeron ja soitin jokseenkin tuntemattomalle Harry Halénille, jonka muistelen joskus ohimennen nähneeni Kansalliskirjastossa. Tai sitten Heikki Kaukoranta mainitsi joskus miehestä, joka on uskomattomia kieliä osaava orientalisti.

Olen ujo, koska en itsekään pidä ihmisistä, jotka soittelevat tuosta vain ja alkavat ladella puuta heinää.

Toisaalta taas jotkut yhteydenotot ovat taivaallisia. Muistan kun muinainen opettajani soitti noin 90-vuotiaana. Hän kertoi vetäneensä ikätovereilleen kaupunkimatkoja vielä muutamia vuosia sitten. Ja kuka ei olisi surrut, ettei tullut puhuneeksi tai edes sanoneeksi jotain hyvää, kun vielä oli mahdollisuus.

Tiedän tapauksen, jossa itse eläkeikäinen nainen haastatteli videolle äitiään ja sai kuulla tarinan viimeisestä junasta Äänislinnasta ja hyvin pahasta Etu-Simolan pommituksesta. Kävi ilmi, etteivät muistot olleet jättäneet koskaan rauhaan mutta että kertominen helpotti jollain tavoin.

Harry Halénin omassa Unholan aitta -nimisessä monistesarjassaan julkaisema ”Venäjän ylimystöä Suomessa” on näennäisesti matrikkeli – mutta millaista aineistoa! Onnistuin muuten myös monisteen ”Soson salongissa”, joka on kuvitteellinen. Stalin ja Paasikivi keskustelevat heti sodan päätyttyä ystävällisen naljailevassa hengessä. Käy ilmi, että Halén on erinomainen kirjoittaja, ja jälleen hänen tietonsa ovat typerryttävän hyvät.

Yleistän: Suomessa Venäjästä ei tiedetä käytännöllisesti katsoen mitään. Pätevätkin kirjat keskittyvät enimmäkseen poliittiseen historiaan. Mutta vastatkaapa te kuviteltuun tenttikysymykseen: Pietari Suomen musiikkielämässä, tai Venäjän kirjallisuus ja Suomi. – Viimeksi mainittu on pieni kompa. Venäläisiä klassikkoja käännettiin yllättäen jokin määrä sotien välisenä aikana. Tietoni mukaan takana oli ilmaisuus (ei tekijänoikeuskuluja) ja Viherjuuren veljesten toimeliaisuus. Mutta moniko teistä tietää, että Konstantin Stanislavski asui vallankumousvuosina Kauniaisissa ja seurusteli ahkerasta Kaliman veljesten – ja Väinö Tannerin kanssa…?

”Lopuhin-Demidov, Aleksandr Nikolajevitš (*24.3.1870 - + 6.12.1937 tapaturm. Viipuri), ruhtinas, chevalierkaartin / henkikaartin husaarirykmentin eversti evp (1905); 1917 osti perheelleen ja palvelusväelleen Anttolanhovin läheltä Mikkeliä; enkiset suuren omaisuuden rippeet tuotiin lotjissa, mistä pitkä karavaani kuljetti tavarat Hovimäkeen, m. kymmeniä rotukoiria ja n. 100 kilparatsua; 1918 pyysi välikäden kautta kaarrtilaistoveriltaan Mannerheimilta vanhoja ven. Sanomalehtiä. Varat hupenivat, syksyllä 1930 oli muutettava sukulaisten luo Ranskaan, Sukulaiselta hankkimaltaan Talin tilukselta perhe alasi Mikkeliin 1923 ja suureen köyhyyteen, mutta nurjamielinen väestö sai heidät 1920-luvun lopulla siirtymään Kuokkalaan ja vaimonsa suvun omistamaan Hämäläishoviin lähellä Viipuria. Tila joutui välillä toisiin käsiin, mutta oikeudenkäynnillä siitä saatiin väliaikaisesti osa takaisin. 1930-luvun alussas he siirtyivät jälleen Taliin ja Terijoelle, jossa saivat kunnalta köyhäinapua. Terijoen kesähuvila sijaitsi Vammeljoen sillan luona, Siihen kuului talli, keilarata ja pieni kirkko, joista huolehti enää portinpielessä asuva talonmies. Elämänsä loppupuolen L-D vietti vaatimattomasti tehden perheensä elatukseksi työmiehenä tarmokkaasti kaikenlaisia raskaita tilapäistöitä, mm.- rahdinajoa.”

Ja tämä on vain osa. Sitten alkaa ryövärihistoria. Yleisesti ei haluta tietää, että venäläisiä ryösteltiin häikäilemättä Suomessa – vietiin talot ja tavarat. – Oma sukuni osallistui rosvoamiseen innokkaasti.

15 kommenttia:

  1. Ad Omnia: - olen itse tietämätön ja efektiivisesti kielitaidoton.

    Häpeän etten opetellut lukemaan ja ymmärtämään ponnistelematta perus-venäjää. Ainoa uskottava selitys tähän laiminlyöntiin on henkilökohtainen typeryys.

    VastaaPoista
  2. Hyllystäni puuttuu Järnefeltin "Vanhempieni romaani". Asia on paikattava: kulttuurielämän kompendium.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luekin mutta muista, että kuvaus on hyvin puolueellinen. Poika ja äiti piirtävät kenraali-isästä, joka nukkui kenttävuoteella työhuoneessaan, hyvin ielteissen kuvan, ja sivuuttavat hienotunteisesti omat hullutuksensa.

      Poista
  3. Se on jo hyvin paljon jos huomaa, kuten blogisti viimeisessä lauseessaan, että itse kukin esi-isineen, hänen heimonsa ja kansansa ovat kaikki samaa raadollista ihmisten sukua. Kyllä kunniallisia motiiveja teoilleen ihminen keksii. Eikä edes huomaa valehtelevansa myös itselleen.

    Veljensäkin voi tappaa, ja sisarensa, ja perustella sen vielä oikeaksi niin että itsekin sen uskoo.

    Muutaman päivän takainen Lehtosen novelli oli niin hyvä. Ihmisyyden eri puolia, yhden tavallisen pikkuherran näkökulmasta. Lehtonen ei kirjoittanut punaisten näkökulmaa, vaan sen, miten Aapeli Muttinen yritti sen ymmärtää.

    Voin hyvin käsittää, miksi vanhemmat sotia käyneet sukulaiseni eivät isommalti niistä puhuneet. Eivätkä kaikki olleet sieltä tulleet takaisinkaan, hengissä. Punaisia kukkia oli iso kentällinen pienten valkoisten marmorilaattojen edessä, kun poikkesin kotiseudulla käydessäni hautausmaalla. Ne puhuttelivat.

    VastaaPoista
  4. En ymmärrä puhetta ryöstämisestä. Miten se onnistui, olihan Suomessa lainsäädäntö? Oliko kyse kyvyttömyydestä hankkia elatustaan ylimyksellisen elämän jälkeen?
    Varakkaammat suvut jatkoivat matkaa mm. Ranskaan. Siellä joutui etsimään keinon elättää itsensä. Olen lukenut kreivistä ja kreivittärestä, jotka pitivät Pariisissä kahvilaa. Valaistusta ikkunasta näki, kuinka kreivi keräsi kuppeja pöydistä iltamyöhään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ryöstämistä tapahtuu nytkin, vaikka Suomessa on nytkin lainsäädäntö.

      Voisin kertoa pitkäänkin venäläisten maaomaisuudesta Suomessa. Epäilen ettet ole vakavissasi kiinnostunut asiasta. Eräs suosittu tapa oli vuosihaaste ja pakkohuutokauppa cja ostajana paikallinen ulosottomies tai pankinjohtaja. Jos haluat, mieti hetki, mistä Viipurin läänin valtavat metsätilat ovat peräisin. Karjalan kannaksella taas suuri määrä vijelystloja siirtyi muitta mutkitta asutuslainsäädännön turvin suomalaisille saajille, jotka yllättävän usein myivät tilansa saman tien eteenpäin.

      Isoäitini isä Mikko Veijalainen oli lahjoitusmaatalonpoika Kivennavan Joutselästä. Etenkin Rannan tuomiokuntaa koskevan Viipurin hovioikeuden käytännön kävin läpi 1990-luvun alussa. Tuomarit olivat hyvin kiinnostuneita toimitusmaksuista eli papereitten leimaamisesta saaduista sivutuloist.

      Poista
    2. Eikös se ole oikein hyvä yhteiskunta, jossa kreivi tekee työtä elääkseen niin kuin muutkin ihmiset. Miksi sen, että esivanhemmista joku on sodissa maita raiskatessaan ja hallitsijan ahteria nuolemalla saanut jonkun alueen riistettäväkseen, pitäisi taata jälkeläisille sama nautintaoikeus maailman tappiin?
      Kreivi ylläpitämässä omaa ravintolaansa on just oikein. Hän kun tietää, miten asiat pitää etiketin mukaan hoitaa. Paremmin vastaa hänen osaamistaan kuin vaikka kaivostyö.

      Poista
  5. Helen Mirrenin isä toimi postimiehenä Englannissa, vaikka kartanon poikia olikin Venäjältä. Vallankumous vei maat ja suku pakeni Englantiin.

    VastaaPoista
  6. Ruhtinattarien kohtalo ruhtinaan kuoleman jälkeen löytyy tästä linkistä:
    http://happikaappi.blogspot.com/2013/08/84-ortodoksisen-emigrantin-tie.html

    VastaaPoista
  7. Matematiikan suuruuksista Venäjällä tiedetään vieläkin vähemmän. Kuuluisa Leonhard Euler (suosikkini) siirtyi varsin nuorena 1727 Pietariin jossa jatkoi matematiikan ja fysiikan tutkimuksiaan. Hän oli Euroopan tunnetuimpia ja aikaansaavimpia matemaatikkoja. Hän saavutti suuren suosion siellä ja sai johtaakseen Pietarin tiedeakatemian matematiikan osaston. Myös tunnettu David Bernoulli vaikutti Pietarissa samaan aikaan. Bernoulleja on muuten matemaatikkoina sillä aikakaudella useita joten menevät helposti sekaisin mutta olivat sveitsiläisiä alunperin ja sukua keskenään.

    VastaaPoista
  8. Tsaarin kohtalo säälitti brittidiplomaattia. Tämä joutui syömään ateriansa kylmältä lautaselta - kultaiselta toki. Trump tuntee voimattomuutta yrittäessään järjestää sotilasparaatia tai näyttävää sisääntuloa a la Putin. Imperialisteilla on Venäjän aiheuttama eksistentiaalinen kriisi. Sotilaallisesti Venäjä on valloittamaton. Taloudellisesti maan tase on luodin- ja Novichokinkestävä. Varallisuus on öljyä ja kultaa - ei paperia. Kuten Putin totesi. Lännen imperialistinen eliitti on valmis taistelemaan viimeiseen suomalaiseen hamutessaan Venäjän luonnonrikkauksia itselleen. Nähtävästi Suomen eliitti samaistuu tähän rosvojoukkoon. Kielimuuri haittaa meitä. Venäjän koulutettu nuoriso hallitsee englannin kielen, mutta me elämme pimennossa siitä, että mitä venäjäksi kirjoitetaan. Median meille luoma kuva imperialistisesta valloitushaluisesta hirmuvaltiosta romuttuisi. Venäläisillä on ihan tarpeeksi elintilaa ja omat murheensa mietittävänä. Se, että he haluaisivat uuden Afganistanin murheekseen on kaukana todellisuudesta. Ukrainassa Krimiläiset halusivat Venäjän yhteyteen. Muualla Ukrainassa Venäjä on tökkinyt ainoastaan pitkällä tikulla ja lännen pettymykseksi välttänyt ansan. Jeltsinin aikana Venäjä oli polvillaan ja rikkauksien ryöstö hyvässä vauhdissa. Nyt tiet vievät Moskovaan, kun pitää käydä kysymässä Kremlin kanta maailman asioihin. Se on imperialistille nöyryyttävää. https://www.youtube.com/watch?v=9RA5gZml4JM

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas, aito trolli. Krimin mainitseminen paljasti. Kumma kun se "tarpeeksi elintilaa" ei kuitenkaan tunnu riittävän pikkumiehelle.

      Poista
    2. "Venäläisillä on ihan tarpeeksi elintilaa ja omat murheensa mietittävänä."

      Miten tuo kuulostaa niin tutulta... Ai niin, nyt muistan!

      Isäni kertoi, että nuorena hän vakuutti kaikille, ettei neuvosto-Venäjä takuulla hyökkää Suomeen, imperialistien ja valkokaartien valheita kaikki! Venäjällä riittää kyllä omaa maata ihan tarpeeksi, joten se ei takuulla hamua tuumaakaan vierasta maata, näin on jumaliste!!!!

      Tämä tapahtui syksyllä 1939.

      Poista
    3. Kyllä ne Venäjän tavat ovat viimeiset kolmesataa vuotta ihan imperialismilta näyttäneet. Aika lailla riippumatta siitä, minkävärinen tsaari siellä on vallassa.

      Mikäs siinä, jos venäläiset itse vain tykkäävät. Pidetään nyt kuitenkin huoli siitä, että eivät ala tällä puolella perseilemään.

      Poista