Sivun näyttöjä yhteensä

20. tammikuuta 2019

Mistä ei voi puhua



Wittgenstein tarkoitti Jokereita ja HIFK:ta todetessaan vaikenemisen oikeaksi asioissa, joista ei voi puhua. Tai mahdollisesti hän harrasti hevoskyytiä. Kaupunkien erilaiset kärryt oli suunniteltu niin, ettei siinä kuskille voinut edes kirota. Tämä kökötti joissakin maissa takana kuin kana orrella ja joissakin taas edessä. Varsinaiset vaunut oli rakennettu sen vakaumuksen varaan, ettei herrasväki tartu ohjaksiin eikä piiskaan. Luultavasti tässä oli takana tieto, kuka niitä suitsia nyki ja piiskaa paukutti tosiasiassa.

Parikin vanhempaa taksimiestä on nöyrästi tunnustanut, että kyllä heillä oikein opetetaan kuljettajaa olemaan ainakin vaimeasti samaa mieltä kuin asiakas. Politiikan lisäksi jääkiekko on kuitenkin aihe, josta ei sanota mitään.

Sääpropaganda tuntuu lisääntyvän mediassa. Ennen oli sellainenkin aunukselainen laulu, jonka mukaan konsago tuuloo, konsago ei. Eli joskus ja joskus. Ja kesällä on lämmin ja talvella kylmä.

En tiedä, miten vanhaa perua briteillä on Alahuoneessa harrastettu mäkättäminen, joka seuraa näinä aikoina melkein kaikkea, mitä puhuja sanoo. Äänestä kyllä kuulee, että lammas on vanhastaan tärkeä ja tuttu luontokappale, koska jäljittely on niin taitavaa. Samat britit ovat kuitenkin tarkkoja siitä, ettei bussipysäkillä edes ynähdetä mitään hyvän päivän tapaista. Eteläisessä Saksassa ”Jumalan haltuun” (Grüss Gott) tuntuu olevan edelleen tapana.

Siitä on vuosia, kun minuakaan tervehdittiin asianmukaisesti esimerkiksi sanomalla:”Hyvää päivää! Miten teidän korkeajalosukuisuutenne suvaitsee voida.” Ja sama ruotsiksi. Kodikas puhuttelu on ”er högvälborenhet”.

Annoin yllättää itseni, kun tuli sellainen olo, että Mozartin pieni g-molli-sinfonia olisi juuri nyt enemmän kuin paikallaan, ja haettuani sen Nikolaus Harnoncourtin version, joka on oikeasti räyhäkäs, hän kun piti marsipaani-Mozartia tietämättömyytenä ja väärinkäsityksenä.

Vasta tuossa yhteydessä katsoin lähemmät henkilötiedot tästä hiljattain kuolleesta kapellimestarista, joka ei antanut nimitellä itseään edes maestroksi eli mestariksi, vaan oli Nikke vain.

Hänen nimensä oli todellisuudessa Johann Nikolaus Graf [Count] de la Fontaine und d’Harnoncourt-Unverzagt. Siis kreivi vain. Mutta äiti oli sentään omaa sukua Habsburg, Kiinnostuin, koska hallitsijasuvuista myös Habsburgit tuottivat maailman kummaksi kiinnostavan kokoelman erilaisia pösilöitä. Tässä tapauksessa huomio keskittyi Itävallan tai oikeammin Pyhän Roomalaisen keisarikunnan hallitsijoihin, joista usea oli tolkuttoman kiinnostunut ja lisäksi asiaan syvällisesti perehtynyt. Tässäkin joutuu oikomaan ”Amadeus”-elokuvan virheellisiä vihjeitä. Haydn, Mozart ja Beethoven olivat juuri sitä ammattikuntaa, jota nykyisin sanotaan staroiksi ja nauttivat suurta suosiota ja suurta yleisönsuosiota. 

Mozartin murheellinen hautaaminen oli kaupungissa hänen kuolemansa aikaan yleinen tapa, eikä kysymyksessä ollut köyhäin joukkohauta. Kuolinsyystä on kirjoitettu paljon. Mielenkiintoisia viittauksia ovat reumaattinen kuume ja streptokokkimyrkytys eli ”verenmyrkytys”. Ajan suonenisku kuumeen hoitona tulee mieleen.

Mutta: Harnoncourt muutti käytäntöjään 70-luvun alun ajoittain jotenkin kuivan tuntuisesta oikeaoppisuudesta aivan toiseen suuntaa. Jos saatte käsiinne hänen suomennetun kirjansa ”Puhuva musiikki”, pidätte siitä ja voitte innostuakin.

19 kommenttia:

  1. Aloinpa miettimään, että onpa sinulla kovat puheet, kun vaadit korkeajalosukuisuudeksi puhuttelua. Mutta kylläpä se pitää paikkaansa. Saksan vanhan keisarikunnan oikeuden mukaan tohtori oli ritarin kanssa samanarvoinen ja häntä puhuteltiin arvonimellä . Venäjällä "korkeajalosukuisuuksia" olivat 6.–8. arvoluokan virkamiehet. Professorina olisit kuudetta arvoluokkaa. Hovioikeudenneuvoksena viidettä. Näitä pitäisi puhutella korkeasukuisiksi, mikä on tittelinä ylempi.

    Suomessa tuo puhuttelutapa olisi kuitenkin ollut aina pikkuisen outo. Täällä olisi ruotsalaisen kansliatyylin mukaan käytetty virallisessa yhteydessä mainesanoja, jotka eivät olleet aivan tarkkaan määriteltyjä vaan jossain määrin henkilösidonnaisia: "korkeastioppinut, taitavaksi laintuntijaksi laajalti tunnettu ja hyvin maineikas professori Kemppinen". Suomeksi tuo ei toimi, mutta ruotsiksi se menee nätisti: högvällärd, widtefarne och högberömd professor
    Toivottavasti saamme kuitenkin vielä pitkään välttää tuollaisen ilmaisun näkemisen painotekstissä, sillä edes 170-luvulla tuollaista juhlavuutta näkyi lähinnä nekrologeissa.

    VastaaPoista
  2. Tietääkö kukaan, mitä tarkoittaa "kylänlappilainen" papintodistuksessa 1800-luvun Savossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tavallisempi käsite oli kylänloppulainen. Oli tuskin aatelisesta kysymys. Ei ole ylentävä titteli myöskään 'loinen'.
      Noilla piti vain mennä.

      Poista
    2. Lappi=loppu, so. kylänloppu, kylänreuna, byskata, "harakka".

      Poista
  3. Se oli hupaisa näytelmä seurata äskettäin brittien alahuoneen puheita ja niitä ynähtelyitä taustalla. Puhemies kai oli puheenjohtajan titteli, ollen mainio huuliveikko ja ymmärtäen että huumori se on joka elämää kohentaa. Kuitenkin muisti joka hetki mainiosti brittiläisen tradition ja muodollisuuden vaatimukset kunnioitettavalla tavalla. Olisipa sellaisia Suomenin eduskunnassa puheita johtamassa!

    VastaaPoista
  4. Kouluttaessani mielipidekirjoittajia ohjeistin aloittamaan vastauksen "Diplomi-insinööri se ja se kirjoitti ..."., koska se on samanaikaisesti vähän liiankin kohtelias että vihje lukijalle siitä minkälaisen ihmisen kirjoitukseen oltiin vastaamassa.

    Se mistä voi puhua, ei ole sellainen asia josta voi puhua, joten muiden ajatuksiin siitä mitä Wittgenstein tarkoitti täytyy suhtautua varauksella. Nuorempana minulla oli tapana lainailla muita, koska en ihan ymmärtänyt mitä he tarkoittivat, mutta se mitä sanoivat kuulosti hyvältä.

    Kun myöhemmin on alkanut ymmärtää asioita, riittää yleensä kuvata asiat omin sanoin. Kokemuksesta tulee tekstiin erilainen äänenpaino.

    Jokerit vs. HIFK on kyllä pätevä ensimmäinen arvaus siitä mistä Wittgenstein puhui, koska niin ihmisen mieli toimii. Jos ihmisellä ei ole pysyvää tilannekuvaa, hän on toimintakyvytön. Ego pitää maailmankuvamme stabiilina. Sillä on välttämättömäksi toiminnoksi turhan huono maine.

    Egon defenssit leimaavat kaikkea oppimistamme, joten on ihme että voimme koskaan muuttaa mieltämme. Pääosa ajattelustamme on vain hyvältä kuulostavia perusteluja sille että jatkamme uskomista siihen mihin olemme aiemminkin uskoneet.

    Siitä, että ajattelumme on näin ylösalaisin, jotkut hyppäävät siihen johtopäätökseen että totuutta ei ole edes olemassa -- tai sen näennäisesti laimeampaan muotoon että totuus on olemassa, mutta sitä ei voida koskaan tietää. Vaihtoehto on heille liian pelottava: on löydettävä itsestään toimintoja jotka mahdollistavat analyyttisen mielen mielekkään käytön.

    Fyysisissä huippusuorituksissa huomaa väkisin, kuinka analyyttinen ajattelu on liian hidas. Keho pääsee virtaamaan vain kun analyyttinen mieli ei mikromanageeraa. Huiput tekevät työtä paljon oman analyyttisen mielensä kanssa.

    Suurempi salaisuus on, että sama koskee ajattelua itseään. Jungin oppilas Von Franz kirjoitti omien sanojensa mukaan auki Jungin ajatuksen, että matemaattinen intuitio on mahdollista vain, koska numerot vastaavat Jungin arkkityyppejä. Vaikka näin ei olisikaan, intuitio pääsee virtaamaan vapaasti vain kun analyyttinen mieli ei ole sitä estämässä.

    Maailmankirjallisuus on täynnä viitteitä siitä, että kaikkina aikoina viisaat ovat tienneet tämän. He myös tietävät, että tätä ei voi kuvata sellaisella tavalla ettei analyyttinen mieli pyrkisi torjumaan sitä. Paon viivoja on vain vähän.

    Tämä kaikki ei kuitenkaan voi toimia perusteluna sille, että maallisella ja arkisella tasolla puolustelee korkeasta asemasta käsin moraalitonta toimintaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikääntynyt rouva käveli kotiansa kohti kun törmäsi kadunkylmassa ihmisjoukon kokoontuneena pällistelemässä maassa makaava auton tönäisemää miestä. Päästyään eturiviin nainen huudahti; sehän meidän talon insinööri.
      Silloin maassa makaava miesi viimeisillä voimillaan kohottautui ja kähisi; diplomi-insinööri.

      Poista
    2. Onko näitä puhkikuluneita vitsejä tarpeen kantaa tänne saakka.

      Poista
    3. Onko puhkikuluneita vitsejä tarpeen kommentoida? Antaa mennä ohi vaan.

      Poista
  5. Thanks , I have recently been looking for information about this subject for a long time and yours is the best I have found out so far.
    But, what concerning the bottom line? Are you positive about the source?

    VastaaPoista
  6. Eikös Wittgenstein tarkoittanut nimenomaan Jokereiden enemmistöosuuden melkein varmaksi ilmoitettua myyntiä venäläis-oligarkeille?
    Niin kuin entisen piian lupaus - ja eritoten siitä on syyttä vaieta, mitä hyö oligarkit oikke tekevät firmalla, joka ei tuota voittoa, ja jota nyk. omistajan mukaan ei sellaiseksi voittoo tekeväksi saakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siihen halliin Suomen rataverkon valtimon päällä voi varastoida pikkuhiljaa esim. maahanlaskudivisioonan raskaammat varusteet ja ajattaa sinne vaivihkaa rykmentin "kiekkofaneja", jos P sille tuulelle sattuu. Tuskin sattuu, mutta malliesimerkki strategisen kohteen haltuunotosta laillisin keinoin. Venäjällä on maskirovka kondiksessa ja hymy sisäänpäin tshunan yksinkertaisuudelle.

      Poista
  7. Suomen Helsinki on kokemukseni mukaan omassa luokassaan tylyyden ja puhumattomuuden pääkaupunkina. Helsingin busseissa on saavutus, että ottavat viime hetken tulijoita edes kyytiin - toivotuksia on turha odottaa. Jäin muutama päivä sitten kahdesti värjöttelemään pysäkille ilman mitään syytä. Ei lohduttanut, että pysäkillä oli kanssakärsijöitä, jotka yrittivät viitata bussia pysähtymään.

    Vietän kolmanneksen vuodestani toisessa maassa. Ennen sinne lähtemistä ei riitä, että lukee palautukseksi tuon maan kieltä kirjoista ja lehdistä. On käännettävä asennoitumisnappula aina eri asentoon kuin se on Suomessa.
    Tuossa maassa tervehdykset, kiittelyt, kohteliaisuudet, ne ovat osa sikäläistä kulttuuria, maan verrattoman hieno tapa käyttäytyä kanssaihmistä kohtaan ja keskustella toisen kanssa, olipa hän vieras tai tuttu.

    VastaaPoista
  8. Ettei se Ludwig Wittgenstein vain viitannut siinä hallitsemattoman maahanmuuton, ns. haittamaahanmuuton ongelmiin; meillä 1000 oleskeluluvatonta arabia ja somalia maanalla?
    Ei,ehkä se tabu olis maasäteilyn maadoituskojeiden saama valtiontukiainen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei 1000 vaan Yleltä juuri saadun tiedon mukaan 10 000.

      Ja syy on viranomaisissa, kun ne eivät ole myöntäneet kansalaisuutta (näin "tutkijan" mukaan).

      Poista
  9. Kaupan kassapoika sanoi reippaasti "morjens" mutta sitten kuitenkin kuittia ojentaessaan "olkaa hyvä". Sitä jälkimmäistä ei moni nuori osaa. EG

    VastaaPoista

  10. Eetteripullo poksahti. Lokki olikin ammuttu jo paperilennokkina. Espoon teatterissa eilisiltana levähti Tsehovin siivin aikamme valtamedia. Itsemurhan esiripun kätköistä ilmoitti onnettomuustutkinta lääkäri moderni luonnontutkija, jo neomoderni liituraitatakkinen pankkiiriteknokraatti Espoossa Louhi salissa.

    Että eetteripullo, joo somemediaahan sekin vale eli levollisuuden ja edistyksen Sanomaa. Professionaali vetäytyi näyttämöllä yläpaitsioonsa kun muut jököttivät kuin katsomossa alussa nimetyillä istuimillaan kela.sote.virka.Puhnalle numeroille osoitettuina.

    Yksi taiteijapyrkimyksellinen itsestänsä, sielustansa huolta ja tuskaa kantava miespuolinen oli juuri ampunut itsensä sen sanomalehtitaitellun Lokkinsa perään. Korjasi jälkensä ja murehti äitinsä vaivaa kun poika tällä tavalla. Että kesytetty. Ja mitä sitä sitten kuin kuula kalloon tai markettikuulumisiin.

    Pikkupikkubikineissä tuleva näyttelijätär anoo Kirjailijan huomiota ja tasaantuu maaseututeatteriin mulkkujen töllisteltäväksi, oliko Helsingin kaupunginteatteriin siinä Taideyliopiston Haapaniemenkadun tuntumassa, se juontajaopisto. Liettualaiset antavat toisen näytöksen tänäiltana Louhi salissa 2 t 45 min.

    Panen tästä aikamme somen vastamyrkystä nämä sanaset kiitollisena ja rohkaistuneena sarastavaan päivään, lupana pitää vaarin itsestäni. Konsumismin kritiikkiä tai cultural studies tai neoliberalismin kiroamistahan tämä aitotaide olisi yliopisto-osastoluokituksena, maailmalla. Meillä yksitysomistusta ja harvemmille kuin United Bankersin metsäsijoittajillle.

    Tätä Evlin osaketta kehuttiin juuri HBL:ssä. Mikäs, on metsää Evlin hehtaareita haalia kun qe-EU yhteiskuntapolitiikkarahaa kaadetaan sisäänsä. Siitä sitten keräämään yleisömerkintöja ja kivaa/tylsää on ? Siitä liituraitaherrasta päätellen aika kuulia ja eristynyttä eliittiä.

    Alternative investment pöhinää Suomen metsiin lietsotaan metsätieteen laskennallis-keplottevalla pros/ ja res-pektillä joka sallii panna metsää nurin ja pökköa pesään eli postmodernisti kuitulimua paperipulloon navan vetävyydeltä. Noissa korkeuksissa ilamastoasiakin ratkeaa kun setelit bititetään.

    Henrik Kuningas sulki osakemeklariliikkeensä kun nykyinen pohjaton rahakaivo avattiin. Ilo pilattiin. Niin se oli ihan nimeltääkin bisseä. BIS B niinkuin Basel I niinkuin globaal-I ja S niinkuin Setlement, kiinteistösuplintaa nousevin arvoin eli velka-SAAMIS rakettina. Noilla mennään.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  11. Äidin isän isoisä oli Johann Baptist Joseph Fabian Sebastian Habsburg-Lothringen von Österreich, Toscanan Suurherttuan, sittemmin Itävallan Keisarin poika, joka toimi jonkin aikaa myös Saksan sijaishallitsijana 1948.
    Hän nai tavallisen postimestarin tyttären, ja tämä nostettiin Meranin kreivittäreksi.

    VastaaPoista
  12. d’Harnoncourtin äidin isä siis oli Meranin kreivi.
    Tässä kohden napsahti päällekkäin minun elämäni kohdalla, kun Meran on nykyään Merano, ja minä kirjoitin juuri novellin, jossa pitkästynyt rouva haaveilee katsoessaan lumista korttelipihaa olevansa St.Moritzissa, tai edes Meranossa.

    VastaaPoista