Lupasin myyjälle kehaista, että liikkeessä myös kohdellaan
asiakkaita enimmäkseen sävyisästi, tietenkin henkilöstä riippuen, ja ehkä myös siitä,
onko jäsen. Ainakin tähtitieteen Ursa varaa muhkeimmat alenukset jäsenilleen.
Tämä myymälä, joka siis pitää oviaan auki myös epätieteelliselle
yleisölle, on Snellmaninkadulla valtionarkiston kulmalla Säätytalon vieressä. Huomaatte
toivottavasti että muistan laitosten ja rakennusten nimet johdonmukaisesti
väärin. Mutta käsi sydämellä, kuka muistaa, mikä Säätytalon nimi on nykyisin?
Tiesin että Helsingissä on sen niminen talo, kun isäni kehui olleensa
metelöimässä YL:n porukassa, kun sotasyyllisiä marssitettiin sinne tänne.
Sain sen käsityksen, että tuossa rakennuksessa harjoitetaan
erilaisia säädyttömyyksiä, mutta kasvaessani isommaksi käsitys osoittautui
yksikertaistavaksi.
Jos henkilöllä on virkana olla jossain määrin selvillä
siitä, mitä on tutkittu, nyt kehuttavaksi ottamani kauppa pitää esillä ja tyrkyllä
juuri niitä pienehköjen yrittäjien tarjontaa, joka voi olla vähän katveessa.
Nyt kuljetin kotiin mm. Esko Valtaojan uuden kirjan ”Kohti
ikuisuutta”. Virkistävä aihe. ”Komiteaiinmietinnöissä vilahtaa joskus vuosi
2100 mutta ei koskaan vuosi 21 000.” Kirjoittaja sanoo, ettei ole mitään syytä
olla taittamatta taivalta iloisin mielin.
Juuri kun pääsin ajattelemasta, että Finlandia-palkinoissa
kukitettiin vierekkäin erään aikakauden loppu (Linkola) ja toisen alku (Hurme).
Epätoivoinen, totinen kielteisyys ja
toiveikas, hauskasti esitetty tulevaisuus. Hurme taisi sanoa suunnilleen niin,
että selviytymisemme riippuu siitä, miten onnistumme omaksumaan tietoa ja
jakamaan sitä toisille.
Olin valmiiksi näissä mietteissä, kun kristillinen lehti
kysyi, mitä joulukertomus mielestäni merkitsee. Sanoin että siinä kerrotaan
maahanmuuttajaperheen seikkailuista ihmisten hylkimänä, mutta aasi se seisoi ja
härkäinen, ja piltti oli niin pienoinen. Ja niityllä oli lampaita ja paimenia.
Monimuotoisuus…
Kuvan kirja koostuu 12 tutkijanartikkeleista. Lauerma, ”Psyykisen
manipuloinnin ongelma mielenhallinnan markkinoilla”. Linja-aho, ”Humpuukitekniikka
terveydenhoidossa”. Kari Enqvist, ”Miten tunnistaa tieteellinen tieto”.
Takakannen mukaan tekijät haluavat huomauttaa, että
Internetin piti tuoda maailman kaikki tieto kaikkien ulottuville, mutta
verkossa jylläävät pseudotiede, salaliittoteoriat ja suoranainen humpuuki.
Tieteessä kritiikki on perusasioita. Valetieteen puolella kritiikki
on keljuilua ja erilainen mielipide on syy vedellä sen esittäjää turpaan.
Oikea kirjakauppa – vastaavanlainen on yliopistolla
Kaisa-talossa – on eräänlainen ihmisen akupuktiokartta.
En keksi missä muualla olisivat kipupisteet ja solmut niin selkeästi
esillä. Nykyaika on tehnyt sen palveluksen, että pelkät opinnäytteet väitöskirjoista
alkaen tehdään vaatimattomasti eikä niitä edes kaupitella yleisölle. Mutta
sitten silmään sattuu esimerkiksi vankka tutkimus Eheys ja ennakkoluulo
(Ilmolahti) kansakoulunopettajien ja työväestön jännitteisistä suhteista Helsingissä
sisällissodasta talvisotaan. Kyllä, kiinnostaa.
"Takakannen mukaan tekijät haluavat huomauttaa, että Internetin piti tuoda maailman kaikki tieto kaikkien ulottuville, mutta verkossa jylläävät pseudotiede, salaliittoteoriat ja suoranainen humpuuki."
VastaaPoistaHerää kysymys millä sivustoilla kyseiset herrat luuhailevat. Tietääkseni jo peruskoulussa opetetaan medialukutaitoa.
Missähän sinä luuhaat, jollet ole itse huomannut "etta verkossa jylläävät pseudotiede, salaliittoteoriat ja suoranainen humpuuki?"
PoistaNäin kuvan kirjan alkukesästä kirjakaupassa, ostin ja luin. Suosittelen vilpittömästi. Kahdessatoista artikkelissa on toki vaihtelua, mutta yksikään ei ole huono ja parhaat ovat kerrassaan erinomaisia.
VastaaPoistaErityisesti ilahduttaa, kun näinä totuudenjälkeisinä aikoina jotkut jaksavat puolustaa tietoa ja sivistystä. Ja vieläpä maltillisesti, perustellen ja tieteeseen perustuen, toisia silti pilkkaamatta.
Kaikki nykyajan humpuuki ja löysästi lonkalta heitetyt kielteiset asenteet pakkaavat joskus masentanaan, mutta tämä kirja on niille oivaa vastalääkettä. Lukekaa ihmeessä.
Hurmeen sanavalmis ja hyväntuulinen sopuisuus, pienin piikeinkin, on parasta terapiaa tässä alkutalven ankeudessa. Siitä aina iloitsee, että tätä äidinkieltä joku osaa käyttää niin luistavasti ja omaperäisesti, sekä suullisesti että kirjallisesti. Nyt voi alkaa odottaa Lemminkäisen valmistumista Kansalliseen. Hieman kateellisiakin äänenpainoja olen jo ollut havaitsevinani - että yksi näin onnistuu joka puolella. Eräskin mies oli lyönyt kämmenellä pöytään Kirkko ja kaupunki -lehden avattuaan: "Nyt se on jo täälläkin!" EG
VastaaPoistaHurme menestyy koska on käärinyt hihat jo vuosia sitten ja tekee ja tekee, ja on hänellä lahjojakin. Antaa siis tehdä, kyllä hän kehut ansaitsee. Kateelliset aina ilmestyvät kivenkolostaan riekkumaan ja kampittamaan kuin pienet peikot mutta näin se on täällä Suomessa kaikilla aloilla.
PoistaVoiko se olla totta - kyllä se näköjään vaan voi, nimittäin suomalaisen oikeusvaltion perusteiden poliittinen murentaminen.
VastaaPoistaViittaan äskeiseen hörhöporukan yhdistykseen, jonka oikeus lakkautti, koska se kuulemma panettelee ja solvaa kansanryhmiä ja levittää vihapuhetta. Voi ollakin, nämä marginaalisten ääripäiden kahinat eivät minua kiinnosta hevon vitun vertaa.
Mutta minua kiinnostaa suomalainen oikeusvaltio. Siihen eivät kuulu poliittiset tuomiot ja sellainen tämä oli, vaikka sitä miten punavihervalkaisisi.
Kommenttisi viimeinen lause paljasti pavlovmaisesti (ne koirat), ettei sinua oikeastaan kiinnosta suomalainen oikeusvaltio.
PoistaKun kello kilisi, Pavlovin koirille herahti vesi kielelle - ja samankaltaista kuolaamista on sekin, että oikeusvaltion periaatteilla voi pyyhkiä persettä, jos kärsijä on inhottava tyyppi.
PoistaVenäjällä tämä on yleistä - ja sieltähän nämä pavlovit aatteensa ovat ennenkin omineet.
Kristillisen Askel lehden kysymys plogistilta osoittaa että muutossta "totuuteen" tahdotaan muuttaa. Kirjoituksesi viimeinen lause kertoo kaiken ja se pitää paikkansa. Ateistinen ajattelu kääntää ihmisten elämää lujasti toivottomampaan suuntaan.
VastaaPoista