Sivun näyttöjä yhteensä

21. helmikuuta 2009

Toisen historia



Kun monien yliopistojen professori, jesuiitta Michel de Certeau oli kuollut haimasyöpään 1984, kirkossa oli saattoväkeä yli 400 henkilöä, etenkin maan hengenelämän supertähtiä, jotka eivät vielä tienneet, että vainajan esiin nostama ”kokeellinen mystiikka” ja yliopistoihin palannut uskontojen ja uskomusten historia osoittautuisivat äärettömän tärkeiksi. On sanottu, että harvemmin näkee, varsinkaan kirkossa, niin paljon ihmisiä, jotka vihaavat toisiaan.

Vainaja oli tuonut väkevästi esiin arkipäiväisyyden historian, josta ”arjen historia” ei ole hyvä käännös. Puhe on näet suurelta osin alitajuisista keinoista, joita käyttäen ihminen salametsästää elämänsä päivät instituutioiden omimilla alueilla.

Tämä on se sama oivallus, jonka Tshehov (anteeksi) toteutti Sahalinilla. Kohdataan tuhansia toisia ihmisiä ja ihmetellään, miten he kestävät hengissä. Tietysti jotkut heittäytyvät vetämättömiksi, jotkut tappelevat kahleet helisten ja jotkut turvautuvat juoniin, petoksiin, rikoksiin.

Omistajat virittävät ansoja pystyttämiensä aitojen sisäpuolelle saadakseen kiinni yrityssalaisuuksia vuodattavat työntekijät, musiikkia laittomasti kuuntelevat verkkovieraat (katso: Anhava, ”Kuuntelen, verkkovieras”), toisten liikekeskuksiin pysäköivät, vieraisiin porttikäytäviin virtsaavat.

Tätä de Certeau kutsuu omistamisen strategiaksi.

Ihmisillä eli salametsästäjillä (brocheur) on vastauksena monenlaista taktiikkaa.

Hän käyttää kielikuvana karttaa, jonka instituutiot (valtio, kaupunki, puolueet) ovat määränneet, ja se on suuri ja selkeä ja suorakulmainen. Ihmiset kumminkin keksivät oikoteitä eli näppäinlyhenteitä, kiipeilevät aitojen yli ja jatkuvista kielloista huolimatta syyllistyvät asiattomaan oleskeluun asemalla.

Tein sen itsekin eilen Pasilassa, ja R-kioskin arviolta 18-vuotias myyjätär huomautti kovaäänisesti ja kipakasti, ettei kioskissa saa lukea Foreign Affairs –lehteä. Täytyy ostaa. Ostin. Kuten niin usein ennenkin. Parnasso jäi ostamatta, koska myyjättärellä oli omistajan otteet. Omistaja haluaa hallita tilaa ja mieltä.

Näin siis de Certeau –vainaja (L’écriture de l’histoire; engl. esimerkiksi The Practice of Everyday Life, 1984, 1998, tai The Capture of speech and Other Political Writings, 1998).
Tietyn poliittisen historian ja tietyn muun historian rintama on tuossa. Jotkut kirjoittavat asioista siten kuin asiakirjoissa valehdellaan. Jotkut etsivät toisia ihmisiä ja saattavat päätyä myös kokeelliseen mystiikkaan, kuten de Certeau. Kristevan ja Lacanin ja näiden kaikkien keskustelukumppanina hän osoitti, että eri uskontojen mystiikka on kiellettyä puhetta. Hän osoitti myös, että arkielämän taktiikat ovat tuntemattomiksi jätettyjen ihmisten tukahdutettuja ilmaisuja.

Hänen, de Certeaun, hautajaisissa oli tietysti saapuvilla jesuiittajärjestön ja katolisen kirkon merkkihenkilöitä. Hän oli Ranskan johtavia nimiä ja lisäksi rajattoman vieraanvarainen. Häntä epäiltiin pyhimykseksi. (Sellainen ei missään tapauksessa vetele akateemisissa piireissä.)

Kaikki halusivat muistaa miestä, joka oli soittanut puhelimella muutamia päiviä ennen kuolemaansa monille kiittääkseen ja lopettanut: ”A bientôt” – ”näkemisiin”.

Kaikki pitivät juhlamusiikkia harvinaisen onnistuneena. Soitettiin ruumisarkun kannelta C-kasetilta Piafin laulamana ”Non, je ne regrette rien”. En ole pahoillani mistään… Je repars à zero – aloitan uudelleen tyhjästä.

20 kommenttia:

  1. Tässä jo vuosia sitten menin Köpiksessä kävelykadulla erääseen pornokauppaan. Siellä jengi aivan himona pläräsi lehtiä ja tuijotti kuvia. Aika ajoin omistaja karjaisi, että tämä ei ole mikään kirjasto ostakaa ja häipykää taikka pelkästään häipykää.

    VastaaPoista
  2. Tyhjästä aloittaminen on oikein virkistävää. Vapaa pudotus kutittaa varpaat ja viiltää vatsanpohjaa. Ehkä tuhannes hyppy on sukka... jollekin toiselle.

    Mutta säilöimme ihmisiä katumaan ja maksamaan velkoja suhdanteen. Je ne regrette rien...

    VastaaPoista
  3. "..Ihmisillä eli salametsästäjillä (brocheur) on vastauksena monenlaista taktiikkaa.."

    Kuopion torin ongelma on, että ihmiset oikaisevat aukion poikki nurkasta nurkkaan eivätkä kierrä pitkin sen laitoja, missä liikkeet sijaitsevat.
    Tämmöinen meno aiotaan nyt lopettaa sulkemalla toria "kehitettäessä" nämä väylät.

    VastaaPoista
  4. Päivän Hesari kysyy: Onko mielenterveyskuntoutujan omainen ilmainen hoitaja? Koska tiedän jo vastauksen, kiinnitän huomion toiseen laajuudeltaan vastaavaan ongelmaan.
    "Metalliverstaassa oli ruiskumaalaamo, josta puutui kokonaan ilmastointi."
    http://www.romotke.fi/php/index.php

    Tämäkin on vain johdattelua, koska oikeassa olemisen omistamisesta on seurannut mm. sellaista, että opettaja ei jatkakkaan eläkkeellä oloa, vaan on kaukana tienaamassa muka liikaa maksetusta eläkkeestä Kelan määräämää sakkoa, vaikka virhe ei ollut hänen, vaan maksajan.
    Toisen historia syntymähetkellään löytyy tuolta -
    http://personal.inet.fi/yhdistys/ponka/
    Nimittäin torstaina Muonion Pönkä istui oikeutta työllistettyä vastaan syytteenä kavallus, koska työllistetyn tilille oli maksettu palkan ja kilometrikorvausten summa yhtenä könttänä. Ja vaikka kilometrikorvauksina ei erikseen tullutkaan ja toiminnanjohtaja Liisa Kiurun kanssa oli sovittu, että liikaa saatu maksetaan osissa takaisin, tuli vaatimus viikon parin sisällä koko summan maksusta. Elatusmaksujen jälkeen eikä ilman niitäkään - käytettävissä oleva raha ei riittänyt.
    Kysymys on valtion rahalla tapahtuvasta tukitoiminnasta vaikeasti työllistyvien auttamiseksi. Kuka vastaa työturvallisuudesta, kun pakkausten nostelusta seuraa välilevyvaurioita? Eikö ole tiedossa sosiaalisten etuuksien euromäärä, kun kuin pääkallopaikalta vaaditaan kertamaksua hyvin tietäen että luottotiedot kyseisen vaatimuksen vuoksi savuavat.
    Savonlinnan poliispäällikön järjenkäyttö kumosi putkasta putkaan kuljetusrallin ja sikäläisen oikeusavustajan selvityksen piti riittää oikeuskäsitelyssä. Joensuussa nouto yllätysiskussa kotoa putkaan virka-aikana edellisenä päivänä niin kiireesti ettei reseptilääkkeitä, lompakkoa, tupakkaa tullut mukaan. Oli luvattu hakea lääkkeet kotoa - mitä vielä. Edes putkan ovelle siskonsa tuomaa tupakka-askia ei otettu vastaan.
    Itse pääsin kriisitilanteessa avioeron jälkeen yliopiston kirjastoon töihin ja tällä hetkellä olen vuosiapurahalla toteuttaen taiteilijana hankkeitani. Miten minun ja lapsieni olisi käynyt kolmannen sektorin kohtelussa. Viikon sisällä tulee päätös, joka vaikuttaa kolmeen pieneen lapseen, mm. heihin.

    VastaaPoista
  5. Mielestäni Sahalin on Tsehovin tärkein kirja.

    VastaaPoista
  6. Arkipäiväisyyden historiasta puhuttaessa:

    Caryl Phillips: Foreigners

    ISBN 978-91-46-21815-9

    VastaaPoista
  7. Olen muistavinani, että niitä "Asiaton oleskelu kielletty" -kylttejä näkyi enemmän vähän nuorempana. Ja "Tarpeeton pyyhitään yli", se luki monessa paperissa.

    R-kioskin myyjättärestä muistan, kun muutin itävantaalaiseen kerrostaloon. Minulla oli parikuukautinen vauva. Olin hänen kanssaan kahden, joka sekunti. Yhtenä iltana noin klo 23, kun vauva oli nukahtanut, päätin kipaista viemään roskapussin pihan roskikseen. Olin oikein vauhdikas (ainahan jokin kauhistava yöampiainen saattaa syöksyä pistämään vauvaa juuri sen puolen minuutin poissaolon aikana) ja juoksin pussi kädessä yöpaidan helmat hulmuten roskista kohti. Kun olin avaamassa roskakopperon ovea, kuulin takaani äänen: "Anteeksi, rouva, mahdattekohan te asua tässä talossa? Ette näytä siltä."

    VastaaPoista
  8. "missä liikkeet sijaitsevat"
    missä liikkeet sijaitsevat?

    Yhdellä sivulla on pankki ja apteekki + anttila.
    Toisella Sokos + joku ruokaravintola (ja joku romukauppa sen alakerrassa).
    Kolmannella kaupungintalo.
    Neljäs se entinen poikalyskä ja aapeli.

    VastaaPoista
  9. Hyvä, että jätit Parnasson ostamatta. Käy lukemassa se kirjastossa niin huomaat, että ei siinä ollut mitään ostamisen arvoista.

    VastaaPoista
  10. Jäikö Parnasso ostamatta selaamattomuuttaan?

    Parnasso, Kanava ja Tekniikan Maailma ovat siitä samanlaisia, että niiden tilaaminen kaduttaa, koska silloin tulee ostaneeksi paljon kiinnostamatonta, mutta toisaalta joukossa on aina välillä täysin yllättäviä helmiä, jotka menisivät muuten aivan ohi. Kuten viimeksi TM:ssä ollut ultraäänipesukone tai Kanavassa Kempisen satunnaiset tekstit. Miten K. kehtaakin kirjoittaa mielenkiintoisia muualle kuin blogiinsa :-)

    VastaaPoista
  11. Toisenlainen historia on tuo Mannerheim-elokuvan rahoituksen järjestäminen jo alun alkujaan.
    Onkohan kyseessä onnistunut "huijaus", kun tutkailin tiettyjä papereita, joiden mukaan homma näyttää vähintäänkin "epäselvältä"?
    Jesuiitamaista toimintaa?

    VastaaPoista
  12. Kun aikoinaan asuimme Kivenlahdessa, syntyi nurmikkovalliin oikotie bussipysäkille, joka oikaisi ehkä 5 metriä.

    Kun aluetta uudistettiin, uusi nurmikko ja pensaita, tehtiin tuosta oikopolusta myös "virallinen" hiekkapolku aikaisemmat polut säilyttäen. Kyllä byrokraatit joskus ovat ajan tasallakin.

    VastaaPoista
  13. hyvänen aika. eihän oikoteitä ole olemassa. ainoastaan järkeviä reittejä pisteestä a pisteeseen b. Kannattaisi jättää nurmikot aluksi rakentamatta, niin nähtäisiin, mistä ihmiset tahtovat kulkea.

    VastaaPoista
  14. Arkkitehtipiireissä on aina tiedetty, että oikopolut näyttävät, missä liikennesuunnittelu on epäonnistunut.

    VastaaPoista
  15. Kemppisen blogin yleissivistävää vaikutusta en voine kieltää, mutta sitä en voi ymmärtää,

    miksi JOTKUT tekevät siitä lippujensa heiluttelupaikan ja eräänlaisen ITKUmuurin, jonka ääressä voi kertoilla henkilökohtaisia murheitaan ja elämänkertaansa.

    Ja toistella orwellimaista epätosiasiaa siitä, kuinka kamala paikka oikeastaan on hyvinvointivaltio nimeltä Suomi.

    Vastustan. Veto.

    VastaaPoista
  16. Kanavahan on nykyään ainoa (tietämäni) lehti, jossa puhutaan suunnilleen asiaa ja oikeilla nimillä.

    Hesarin tendenssi alkaa jo häiritä lukemista. Jos haluan opetusta, luen oppikirjoja.

    VastaaPoista
  17. ad catu

    On tämä ollut jonkinmoinen itkumuuri. Ehkä pitää lopettaa. Täytyy keksiä jotain uutta... jos löytäisi vaikka puhelinlankoja.

    VastaaPoista
  18. Itkumuuri on turvallinen ja hiljaa.

    VastaaPoista
  19. Laitoin RR:n sivuille siitä, onko jokin ns. kylmyys sairautta: mutta niin on liika kiintymyskin.
    ...

    Blogger Homo Garrulus said...

    Äiti, joka ei vahvista lastaan hymyllä jne tekee suuren psyykkisen karhunpalveluksen vauvalle. Tästä ollaan oltu tietoisia jo varmasti 30 vuotta ja silti sitä ei saada perille koska nyt nousi liike, joka rupesi estämään koska porukka, jota ei olla vahvistettu OSTAA LOHTUA niin paljon enemmän; tiedäthän kerskakulutus ja sisäinen vinkuja. Mulle kanss, tulee paha olo jne. Taktiikkaa jossa sikoja taustalla.

    Sitten paradoksi, joka on vastaus sinun kysymykselle: onko sairas.
    Ei ole, mutta hyvin egoistiset äidit, joiden habitus kylläkin luo tunteen muille (!), että ovat siinä niin, hyvyyden tyyssijoita, hiljaisia lapsen enkeleitä, syntyneet äidiksi ja haluavat vain hyvää jne jne eli kuittaavat oman sisäinen tyhjyyden luomalla muille kuva täydellisyydestä mutta hiovat lastaan omaksi itsekseen: kuva itsensä kaipuusta. Hierovat, hinkkaavat (lähes pedofiliaa mielestäni vaikka sitä ei passaa sanoa kun tätä vimmatusti myös opetetaan) ja paijaavat ja näin psykologiäidin joka suuteli lapsensa genitaaleja ikäänkuin leikin varjolla.

    Minua oksetti. Oli vielä ammattipsyologi. Kyllä hänen lapsensa näyttävät kulkevan niin sirosti ja sievästi perheen vieressä mutta entäs kun nämä itseensä liitetyt lapset yrittävät perustaa omat perheet? Joutuvat samaan kierteeseen? Sitten kun tämä tyyppi vielä ns. vastaanottaa muiden ihmisten ongelmia se on vääristynyt kuva lähtökohtaisesti: kuinka tälläinen pedofilipsykologi voi siis oikeasti tajuta oikeasta elämästä mitään jos on itsekin kenties saanut (joutunut) äitinsä psyykkisten ongelmien jatkeeksi.

    Aikuisena tuskin erottavat itsensä äidistään. Onko se sitten sitä oikeaa sitoutumista sekään? Mielestäni ei. Oikeasti sitoutettu osaa erottaa minuuden toiseudesta ja tekee sen hyvässä ja pahassa. Ei siis ole kiinni äidissään eikä kenessäkään. On kyllä aina vanhemman asia tehdä tuo oikein.

    Lapsi on aina syytön.


    MIKSI NÄITÄ ASIOITA EI VOI SUORISTAA? USKON, ETTÄ PSYKOLOGIA ON SOSIAALIDEMOKRATIAN KANSSA KIMPASSA JO SIJAINNIN TAKIA: OVAT PAASIVUORESSA MOLEMMAT. TÄMÄ RIMMAA MYÖS MIESSOVINISTISEEN MAAILMAAN VAIKKA SE EI HETI NÄY. SYY: EI KEHITETÄ VAPAITA JA SUBJEKTEJA JOILA SILTI KYKY GENEROINTIIN.

    VastaaPoista