Sivun näyttöjä yhteensä

17. helmikuuta 2009

Keksintö



Turku 17.2.

Sanasta ”keksintö” minun mieleeni tulee tukkilaisen keksi. Jokin tulee puroa pitkin ja napataan talteen. Joskus keksitään uppotukki pohjasta.

Keksintöjen ja innovaatioiden historiaa rasittaa historismi – sellainen ajatus, että tapahtumat johtuvat toisistaan orgaanisesti eli samalla tavalla kuin koivu johtuu siemenestä, vedestä, ravinteista ja auringosta. Kuitenkin paikalliset olosuhteet vaikuttavat muutokseen ratkaisevasti, esimerkiksi siemenen kariseminen kalliolle tai kasekseen.

Karl Popper aloitti kuuluisan hyökkäyksen historismia vastaan, etenkin sellaisena kuin se ilmenee Platonin, Hegelin ja Marxin systeemeissä. Kohteena olivat muiden ohella historian tutkijat. Thomas Kuhnia (The Structure of Scientific Revolutions) ja Michael Polanyi (Tacit Knowledge) ovat luultavasti lähellä historismia, mutta asiasta on raivonnut väittely jo vuosikymmeniä.

Opiskelevan nuorison on syytä lukea Popperia, Kuhnia ja myös tässä yhteydessä Foucaultia koskevat artikkelit Stanford Encyclopedia of Philosophystä, joka on siis verkossa. Laiskemmat voivat tyytyä Wikipediaan, joka näyttää näissä asioissa viisaasti seuraavan Stanfordin latuja (ja sanoja).

Esimerkiksi Marx ja miksei myös Hegel esittivät ajatusrakennelman, jonka testi olisi praksis, käytäntö. Kun käytäntö osoitti ajatukset virheellisiksi ja sekin tajuttiin, että Marxin oman ajattelun mukaan Marxin oma ajattelu ei voi pitää paikkaansa, koska se on historiallisesti määräytynyttä, kukaan ei ollut millänsäkään.

Keksintöjä ja innovaatioita koskee sama kiukuttava ilmiö. Ne ovat usein suhteellisen helppoja selittää jälkikäteen. Molemmista voidaan käsitykseni mukaan osoittaa, ettei niiden tuloksiltaan välttäväkään ennakoiminen eli ennustaminen ole mahdollista. Kun joku ennustaa keksinnön, hän tekee tuon keksinnön. Innovaation ennustaminen on innovaatio.

Historiassa joku kommentoijani antoi ymmärtää, että Tshehov ei arvannut edessä olevaa vallankumousta, sisällissotaa ja terroria. Tuskin hän ennustamiseen pyrkikään, muta ”Rotkossa” on kyllä kaamean tarkka kuvaus tulevaisuudesta (ottaen huomioon, että silloisen sensuurin oloissa bolshevismi oli naamioitava viehättäväksi miniäksi, josta paljastuu peto). Myös vallankumouksellisesta suunpieksännästä T:llä oli täsmällinen eli hyvin kielteinen käsitys.

Kilby ja Noyce väittivät keksineensä transistorin ja integroidun mikropiirin oikein urakalla. Ainakaan transistori ei herättänyt huomiota Bellin laboratorioissa. Townesin keksimä laser aiheutti samassa Bell Labsissa naureskelua ja pilkkaa. Fleming ei kyennyt kätkemään sitä tosiasiaa, että hän huomasi penisilliinin oudot omaisuudet sattumalta – ja unohti asian yli kymmeneksi vuodeksi. Internet (Arpanet) oli samanlainen päämäärätön sattumien ja satunnaisuuden tulos kuin henkilöauto ja tietokone (PC).

Sotilaat tilaavat keksintöjä ja saavat niitä. Tietokone oli määrätietoisen kehittelyn tulos, vaikka kehitys hiukan lerpahti sotien jälkeen, 20 vuodeksi. Atomipommia keksimään koottiin aikakauden parhaat voimat. Silti Rhodes kertoo hienossa kirjassaan The Making of the Atomic Bomb osan keksijöistä jännittäneen vielä laukaisuhetkellä, paukahtaako vai ei. Teoria oli tunnettu kauan, mutta nämä olivat viisaita miehiä ja tiesivät, miten toista on käytäntö.

Puhe on kulttuureista ja keksinnöistä. Jokainen tuntee esimerkkejä hämmästyttävästä keksimättömyydestä, kuten antiikki ja koneet (pienin poikkeuksin) tai atsteekit ja pyörä. Atsteekit tekivät pyöriä, mutta eivät hoksanneet savenvalajan dreijaa eivätkä kärryjä tai vaunuja. Se liittyy kiinteästi aiheeseen – puuttui välttämätön rinnakkaiskeksintö, vetoeläin. Kaikki isot nisäkkäät oli pistelty parempiin suihin muinoin, joukossa pieni hevosen tapainen. Hevonen tuli Amerikkaan eurooppalaisten mukana.

Tämä näyttäisi johtavan keksintöjen sattumanvaraisuuteen, ja voi olla, ettei se ole lainkaan hullu ajatus, vaikka loukkaakin keksijöitä.

Itse asiassa tämä johtaa keksimisen ja innovoinnin kompleksisuuteen ja tähdentää emergenssiä, jota historiantutkijat eivät kukaties tunne käsitteenä – käsitteellisenä työkalupakkina. Asiayhteydessämme se tuo mieleen ensimmäisen maailmansodan syttymisen, jonka syitä ei siis tiedä, vaikka niitä opetan. Minustakin useimmiten väärin ymmärretyn ”kaaos-teorian” lähtökohta on ainakin anekdoottina tarpeen kulttuurihistoriassa. Kelpo Lorenz oli siis vääntänyt ilmastosta ennusteen. Kun hänen piti ottaa se toisena päivänä uudelleen käyttöön, tulos olikin aivan puuta heinää. Huomattavan älykkyyden ja sitkeyden jälkeen havaittiin, että ”samat” lähtöarvot poikkesivat toisistaan ensimmäisessä ja seuraavassa tietokoneajossa naurettavan vähän. Tuo naurettavan vähäinen pyöristyksen ero aiheutti totaalisen erilaisen tuloksen.

Jos G. Princip ei olisi ampunut arkkiherttuaa, vaan maannut kotona humalassa, voi olla että joku toinen ylioppilas olisi ampunut toisen arkkiherttuan, ja sota olisi saanut – tai sitten sotaa ei olisi syttynyt ainakaan silloin eikä ainakaan samanlaisin seurauksin.

21 kommenttia:

  1. Keksi ja keksinto että kuvan raketin suihkunpoistosuuttimet
    tuli ensimmäiseksi mieleen blogin avattuani ja kuvan nähtyäni.

    Ilmeisesti kuvan osoittamassa putkiläjässä on kuhnittu, kun putket läjässä makaavat.

    Aikoinaan eräässä suomalaisessa lehdessä väitettiin, että Intellin ensimmäisten 386-prosessoireiden (tai 486) myötä olisi saatu ujutettua Neuvostoliiton ohjuksiin väärin laskevia prosessoreita. Siihen vaiheeseen ballistiset ohjukset kääntyvät lakipisteestään avaruudessa ja laskevat
    tangettia käyttäen uuden kohteen maassa. Liekkö totta.

    VastaaPoista
  2. On erotettava toisistaan historismi ja ”historisismi” (= Popperin historicism. Tämä taitaa olla Popperin uudiskäsite. Hieman analoginen on C. S. Peircen pragmaticism, jonka avulla Peirce halusi erottautua ”pragmatisteista”. Ehkä Popper sai idean tästä). Historismilla viitataan lähinnä Rankeen ja kumppaneihin, jotka ajattelivat, että jokainen aikakausi on yhtä lähellä Jumalaa (Ranken ilmaus). Ts. jokaista aikakautta tulee tarkastella sen omilla ehdoilla. Täten historismista muodostuu yhteys nykyiseen ”kulttuurirelativismiin”. (Tosin mm. H.-G. Gadamer aivan oikein huomauttaa, että Ranke oli huomattavasti lähempänä Hegelin historianfilosofiaa kuin uskoikaan).

    Popper hyökkäsi The Poverty of Historicism ja Avoin yhteiskunta -teoksissaan ajatusta vastaan, jonka mukaan on olemassa HISTORIALLISIA lakeja, jotka muodoltaan poikkeavat luonnontieteiden etsimistä invariansseista. Ts. Popperin mukaan ainutkertaista tapahtumakulkua ei voida hahmottaa (lähinnä episteemisten syiden takia) lakien ohjaamana tapahtumakulkuna. Tämän takia Popper taisteli lähes koko elämänsä Hegelin ja Marxin filosofian ohella Darwinin evoluutio-oppia vastaan. Popper koki, että evoluutiobiologia tutkii historiaa siten, että tapahtumakulku esitetään luvattomalla tavalla ”historisistisesti”. Ehkä hän käsitti, että ”luonnon valintaa” yritetään tarjota ”aitona” luonnonlakina, vaikka kyseessä on kehäpäätelmä (vahva on se, joka on vahvaksi jossain KONTEKSTISSA tai lokerossa osoittautunut historiassa).

    Kuhnin ajattelussa on aineksia molemmista (historismi ja historisismi). Yhtäältä jokaisen paradigman puitteissa toimitaan erillisen ”maailman” sisällä. Tätä kautta muodostuu yhteys Rankeen ja historismiin. Toisaalta Kuhn oli myös tunnettu syklisestä mallistaan. Paradigmat ja ”normaalitieteen” harjoitus tuottavat anomalioita, jotka puolestaan tuottavat vallankumouksia, josta alkaa uusi ”sykli”, jolloin kuvaamme tiedettä historisistisesti.

    Miten Polanyi liittyy tähän, se ei minulle oikein valjennut. Ehkä voit valistaa.

    Yst. terv.
    A. K.

    VastaaPoista
  3. Eikös atomipommin kanssa jännitetty sitä, syttyykö ilmakehä palamaan?

    VastaaPoista
  4. Mutta olisiko Frans Ferdinand ammuttu ilman suomalaista mallia kymmenen vuotta aikaisemin.
    Schauman otti esiin FN Browning M1900- pistoolin,
    Princip stepped forward, drew his FN Model 1910 pistol.

    VastaaPoista
  5. KEKSIT

    Onhan se keksi tama mainittu tukkilaisen tyovaline; ja Ipnoksen keksit tunnetaan; Jukka K. keksi
    hyvin juttua; mutta miksi
    Outlookin "cookies" on kannetty "keksi" sanalla.

    Toisinaan on tosi hankala juttu tama sallitut tai tuetut keksit (!).

    VastaaPoista
  6. TARVE TAI ONGELMA

    Eikohan tuo tarve tai ongelma ole sittenkin aivan hyva keksinnon tai idean arviointi kriteeri ja tyokalu (ks. mm patentit).

    Retretissa ollut Leonardo da Vincin teknisten ratkaisujen nayttely, osoitti hyvin kuinka hyvia ja kaytannon kestavia jatkaisuja da Vinci rakenteli.

    Ei tuo Ollilan gaengi (lue Nokia) varmaankaan aavistanut, mihin laajutteen markkinoiden veto ja pikku innovaatioiden sekasotku veisi kannykan. -- Markkinat ovat aanestaneet ja on luotu valtava uusi tarve!
    --anonyymi A--

    VastaaPoista
  7. Anonyymille, joka käsitteli Popperin evoluutionäkemyksiä:
    (lainaus on Wikipediasta)

    Popper ei pitänyt evoluutiota testattavana ja falsifioitavissa olevana teoriana, vaan tautologiana, jossa väitettiin että "ne organismit jotka jättävät eniten jälkeläisiä jättävät eniten jälkeläisiä". Myöhemmin Popper kuitenkin kumosi kannanottonsa: Hän myönsi että luonnonvalinta oli falsifioitavissa ja että kyseessä oli hänen erehdyksensä ja että luonnonvalinta, kuten muutkin historialliset tieteet ovat testattavia vaikka ne kuvaavatkin uniikkeja tapahtumia. Testaus onnistuu jos niistä voidaan johtaa testattavia ennusteita.

    VastaaPoista
  8. Ad anonyymi,

    En oikein usko, että juttu NL:n ohjuksissa käyttämistä länsiprosessoreista olisi totta. Eräs virolainen tuttavani, joka opiskeli Moskovan fysikaalis-teknillisessä instituutissa 1980-luvun puolivälissä, koulutettiin muitten kurssikavereittensa tavoin mannertenvälisten ohjusten huoltoupseeriksi. Hän kertoi, että kyseisten ohjusten elektroniikka oli kokonaisuudessaan toteutettu äärimmäisen hienostuneella putkitekniikalla. Putket olivat kuulemma todella kauniita miniatyrisoinnin malliesimerkkejä.

    Uskoisin, että juttu on totta. Tämän fysikaalisen instituutin opiskelijoitten erikoisen asepalveluspaikan olen kuullut aiemminkin toisesta lähteestä, eikä putkitekniikka kuulosta mahdottomalta. Ydinohjus suunnitellaan toimimaan ydinsodan olosuhteissa, joissa ympäristössä sattuu paljon voimakkaita sähkömagneettisia pulsseja. Tästä voi selvitä vain elektroniputki. Edes puolijohdetransistorilla ei ole mahdollisuuksia, prosessorista puhumattakaan.

    Uskoisin, että juttu väärin laskevista prosessoreista on alunperin disinformaatiota, jonka tavoitteena on ollut vähentää länsimaisten prosessoreitten käyttöä Neuvostoliitossa.

    VastaaPoista
  9. Mutta jos tunnettaisiin kaikki yksityiskohdat ja syyt ja seuraukset, niin houkuttaa ajatella, että elon laskuoppi antaa vain yhden tuloksen - sen, mikä toteutui. Ja että tietty fotoni päätyy väistämättä hilasta pisteeseen xyz todennäköisyydellä 1. Että pilvi saa väistämättä tietyn muodon, kun kaikki seikat tunnetaan. Tai sitten ei.

    VastaaPoista
  10. RAKETTI TAI OHJUS

    Venalaisten osumatarkuudesta en tieda, mutta Patriotit osuivat
    huonosti maaleihin. Syy oli kuulemani mukaan, tuumaluvun desimaalin katkaisu, joka johti harhaan metrijarjestelmassa.
    --Pitaneeko paikkansa__??

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Laplacen kerrotaan vastanneen kuninkaalle tämän tiedustellessa miksei hänen teorioissaan ole jumalaa, etten tarvinnut sellaista oletusta.

    Kun kaikki lähtöarvot tiedetään, tapahtumat voidaan ennustaan ikuisuuksien taa. Näin uskottiin valitustuksen ja tiedeuskon aamunkoitossa.

    Sitten tuli kaaos, joka kaiken kaas. Ja muita vastaavia.

    Olen kuitenkin havainnut jyrkän kausaalisuuden palanneen kosmoprofessorien myötä: jos tunnettaisiin jokaisen hiukkasen joka ainoa värähdys ja tila, tiedettäisiin kaikki.

    Toisaalta kvanttiteoria on sanonut jo sata vuotta, että kaiken takana on todennäköisyys. Mitään yksittäistä tapahtumaa ei voi ennustaa.

    Ei edes 3 sekunnin päähän. Ja varsinkaan ei siihen.

    VastaaPoista
  13. I maailmansodan syttymisestä ja mahdollisuudesta välttää sota hatara muistikuva neljännesvuosisata sitten luetuista amiraali Horthyn muistelmista - kirja ei nyt tähän esiin tuotettavissa.

    Horthy kirjoittaa siihen suuntaan, että mikäli Frans Ferdinandin hautajaisiin olisi saatu Euroopan kuninkaallisten oikea taso, olisi ollut mahdollista vielä kuninkaallisten kesken hautajaisissa sopia sodan välttämisestä. Mutta hautajaisiin tuli kuninkaallisia vain rajoitetusti, tasoltaan ja määrältään, kun arkkiherttua oli mennyt solmimaan morganaattisen avioliiton. - Aika ikävä juttu, jos tiukka pitäytyminen protokollassa oli myötävaikuttamassa maailmanpaloon.

    Lukija Laihialta

    VastaaPoista
  14. Monessa asiassa on oltava oikea tasa. Pörssikursseihin kaipaisi oikeaa tasoa. Vaikka oikea tasohan niillä on joka päivä. tuo uhmaa jo todennäköisyyslaskentaa. Jos olisin vuonna 1999 laskenut, niin millä todennäköisyydellä kurssit olisivat olleet lähtötasollaan tai alempana siitä 10 vuoden päästä.

    Onneksi en tankannut salkkua täyteen vuonna 2002 vaan keskityin muihin puuhiin. Velkarahalla saattaisin olla hyvinkin köyhä juuri nyt. Puhumattakaan asuntoasioista. Eniten olen kai säästänyt asuntoa pysymällä poissa kuplasta. Harmittaisi, jos tietäisi käyneensä töissä esim 5 vuotta turhan takia saadakseen arvoa, joka romahti jättäen velat niskaan.

    VastaaPoista
  15. Innovaatio on tekninen sovellutus siitä, että aivot ovat olleet luovia.

    VastaaPoista
  16. Kun muistaa & tietää millainen sotakiihko oli vallalla Euroopan suurvalloissa ensimmäisen maailmansodan aattona - sotaan lähdettiin riemuiten - on vaikea nähdä, että kyse olisi ollut jostakin pienestä sattumasta.

    Ellei sattumaa olisi sattunut, se olisi satutettu.

    VastaaPoista
  17. Minä en oikein ikinä ole ymmärtänyt ihmisiä, jotka laittavat rahansa johonkin etäiseen pörssiyhtiöön, joiden bisnestä ne eivät ymmärrä.

    Itse voisin laittaa rahojani vaatetus- tai ravintola-alaan, kenties vielä rakennusalaankin, mutta en vaikka ohjelmisto- tai mobiilialaan.

    VastaaPoista
  18. Teimme 2000 luvulla kokeen. Otimme pörssikirjan ja valitsimme sivuja umpimähkään. Merkitsimme ylös. Sitten teimme "järkeviä" sijoituksia tietojemme varassa. Siellä oli talousprofessoreiden suosituksiakin mukana. Mutta apinakin siis sijoittaa kannattavammin kuin tietävä piensijoittaja. Kokeen toisto vahvisti säännön. Piensijoittaja on perskärpänen. Tietämätön hölmöilijä, joka kuulee uutiset 3 sekuntia liian myöhään ja uskaltaa sijoittamaan vasta kun on todella myöhäistä.

    VastaaPoista
  19. Elvytysrahaa pitäisi suunnata jotenkin toisin kuin mihin markkinatalous sitä luonnostaan vetää. Mikään ei tällä tavoin muutu. Siiretään vain desimaalipilkkua väärissä paikoissa.

    VastaaPoista
  20. Menin kymmenisen vuotta sitten kolmosella töihin. Stokkan edessä kiemurteli 200 m pitkä jono. Töissä kysyin, että filmataanko täällä taas jotain filmiä, jossa stadi esittää neukkuajan Leningradia. Kuulemma ei, vaan kyseessä oli jonkin upouuden it-yhtiön osakeanti. Ajattelin, että joko minä olen tyhmä tai maailma on tullut hulluksi.

    Molemmat oletukseni osoittautuivat oikeiksi.

    VastaaPoista
  21. juu. suomalaisten ja jenkkien ipojen välillä on tietty ero. Suomessa mennään jonottamaan, koska se on wallstreeteillä muotia. Wall Streetillä puolestaan jonotetaan, jos luvassa on selvää rahaa. Neuvostoliitossa sai aikaan jonon, kun kolme teki jonomuodostelman syvennykseen. Kohta jono oli korttelin pituinen. Testattu on. Siinä mielessä neuvostoliitto oli suomensukuinen kansa.

    VastaaPoista