Sivun näyttöjä yhteensä

4. lokakuuta 2006

Satu kuninkaan vaatteista

Olilpa kerran maa, jonka kuninkaan nimi oli Kukkanen.

Hän oli kova hiihtämään, mutta kukaan ei saanut voittaa häntä.

Hän oli kova kirjoittamaan, mutta hänelle ei saanut väittää vastaan.

Hän oli kova naisten perään, ja se arvioitiin hänelle ansioksi.

Ystävilleen hän oli ilkeä ja vihollisille mielin kielin. Ministereikseen hän otti mielellään henkilöitä, joista hän arveli kouliutuvat helposti käsiteltäviä juoppoja, elleivät he jo valmiiksi olleeet sellaisia. Muuta lipsahdus pääsi tapahtumaan, mutta eihän kukaan ole täydellinen.

Kun hän kaatuili urheilujohtajana kännipäissään, lehdet kirjoittivat auringonpistosta. Kun hän tappeli juovuksissa, lehdet kielsivät mitään sellaista tapahtuneen. Kun hän puhui tai julkaisi vallan mahdottomia, esimerkiksi muistojaan teloituskomennuskunnasta, kaikki olivat sitä mieltä, että suurmies on suurmies ja tietysti vähän erikoinen.

Kun hän kaatua kupsahteli, putosi koskeen tai kun häntä talutettiin kahden turvamiehen voimin pois historiasta, todettiin surullisesti, että näin oli vanhuus ottanut vallan.

Muiston salaamiseen palkattiin historian tutkijoita ja muita ammattilaisia. Tarinat esimerkiksi Talvisodan aikaisesta ryyppyputkesta selitettiin poliittisesti vastuuttomien mustamaalaajien levittämiksi valheiksi, eikä tapana ole edelleenkään toistella niitä missään. Tasa-arvokin vaatii sitä. Kun kerran Mikkelin päämajan juoppoja ei koskaan paljastettu, miksi sitten politiikan?

Kuninkaan tauti oli nimittäin alkoholismi, johon maassa on vanhastaan suhtauduttu joko erittäin kannustavasti tai rakastavasti.

Pitkälle kehittyneen taudin kuvaan kuuluu erikoinen henkilökohtaisen suuruudenhulluuden ja vainoamisharhojen yhdistelmä. Luultavasti sitä perua sairaudesta kärsivällä on tapa karsia ystäviä eli katkoa välejään ystäviin ja sukulaisiin ja sitten toisaalta käydä erilaisten uhrien kimppuun jopa aivan irrationaalisin perustein.

Tämä kuningas teki paljon työtä ja toimi luonteenomaisen ovelasti toisen suuren sodan jälkeen, kun sodan aikainen presidentti ja joukko ministereitä oli tuomittava sotaan syyllisinä kuritushuoneeseen. Ilmoittamalla yhtäälle, että tässä oltiin pelastamassa isänmaata pahemmalta, ja toisaalle, että konnat saavat nyt ansaitsemansa rangaistuksen, kuningas Kukkanen kosti samalla kalavelat, koska yksi syytetyistä oli ilmoittanut tiukasti sodan syttyessä marraskuun viimeisenä päivänä, että tuota miestä ei oteta hallitukseen. Hänellä näet oli käsitys miehen dieetistä, epäluotettavuudesta ja oikullisuudesta, joita tällä oli ollut tilaisuus väläytellä jo sisäministerikaudellaan.

Niinpä kuningas istui kansankunnan taistellessa olemassaolostaan taistelemassa pullojen kanssa.

Naapurivaltakunnassa oli keskeisissä tehtävissä joukko miehiä, jotka olivat hekin kovin kiintyneitä päihdyttäviin aineisiin. Aika kului heidän kanssaan rattoisasti eikä yhteistä salaisuutta uhannut mikään. Kun naapurin kuningaskunnan päämies muumioitui seisaalleen, käytettiin samaa selitystä kuin hänen edeltäjänsä Teräsmiehen aikana. Oli erilaisia hermostollisia ja aivoverenkiertoon liittyviä syitä, mutta kysymys ei ollut missään tapauksessa viinasta.

Mutta nämä mahtavat henkilöt elivät onnellisina elämänsä loppuun asti. Heidän alamaisensa elivät onnettomina elämänsä loppuun asti ja heitä potkittiin perseeseen, mutta sitten tuuli kääntyi ja tuli toinen aika ja eräs raittiusmies hävitti tuon naapurivaltion käden käänteessä. Siinä maassa viinan paneminen kortille on aina enteillyt pahaa tai hyvin pahaa.

Omassa kuningaskunnassamme juoppo johto vetäytyi maan alle, josta käsin se osallistuu maan asioiden ohjaamiseen aikojen loppuun asti, ellei sitten lopeta tai ellei joku selvitä julkisesti, mikä todellinen osuus poliittisen ja liikkeenjohdon persoonallisella häilähtelevyydellä ja siitä johtuvilla yksityisillä verikostoilla on ollut maan viime vuosikymmenienkin onnettomuuksiin ja muihin vaiheisiin.

Tällä hetkellä kuningaskunnassa menee hyvin. Kuningas Kukkanen mainitaan usein esimerkkinä ihmisestä, joka hallitsi juomisensa. Kemiallisia riippuvuuksia koskevissa asioissa yleisön huomio on juoppojen määrän jatkuvasti lisääntyessä johdettu tupakkaan, joka on myrkky mutta ei juurikaan aiheuta kärsimyksiä ja onnettomuuksia muille ihmisille, toisin kuin alkoholi, jonka uhrit löytyvät kovin usein käyttäjän ympäristöstä.

Jos joku ei ymmärrä, mikä tämän sadun sisältö on, saattaa olla paikallaan ottaa neuvoa-antavat. Jos joku taas löytää yhteyksiä oleviin oloihin tai perinteiseen historiakuvaan, kysymys on sangen luultavasti hoitoa vaativasta harhaisuudesta, koska todellisuuden kanssa tällä sadulla on yhtä vähän tekemistä kuin kuningas Kukkasella oli.

17 kommenttia:

  1. Yksityisyydellä on kaksi puolta, ehkä enemmänkin. Yksityisen ihmisen sairaudet kuuluvat vain hänelle itselleen. Toisaalta kuuluu se vähän hänen läheisilleenkin. Julkisuuden henkilön, ja etenkin sellaisen, jonka toimet koskettavat monia, terveys, viat ja puutteet, taas kuuluvat aika monille.

    Olisi tärkeää, että historiallisesti merkittävien henkilöiden tiedot, aina sairauskertomuksia. kuolinsyyn selvittämiseen ja ruuminavaukseen liittyviä asiakirjoja myöten, olisi syytä säilyttää, ja jos ei julkaistavaksi ihan heti, niin ainakin riittävän ajan päästä. Onhan JFK:kin ruumiinavauspöytäkirjat kai saatettu julkisuuteen ihan kuvia myöten.

    VastaaPoista
  2. Yllättävästi tuntuu ajanhaaskaukselta 30 vuoden juopottelu näin jälkeenpäin. Ei silti että muullaikaan aikaa olisi paremmin voinut käyttää mutta kännissä oli niin turhaa.

    Tai en tiedä..?

    VastaaPoista
  3. "Kemiallisia riippuvuuksia koskevissa asioissa yleisön huomio on juoppojen määrän jatkuvasti lisääntyessä johdettu tupakkaan, joka on myrkky mutta ei juurikaan aiheuta kärsimyksiä ja onnettomuuksia muille ihmisille, toisin kuin alkoholi, jonka uhrit löytyvät kovin usein käyttäjän ympäristöstä."


    Tosi on; kuten Lassila aikoinaan sanoi. Ainakin osittain. Alkoholismin jäljet perheissä näkyvät perheväkivaltana, lasten huostaanottoina ja yhteiskunnasta syrjäytymisenä. Näin ainakin alkoholismisairauden (?) loppuvaiheessa.

    Toisaalta Juhani Seppänen nosti esille meidät uraansa aloittelevat ottajat (?) vai onkohan tuo hyvä sana ? No siis me keskiluokkaiset sällit, jotka nostamme lasia joka ilta jonkin verran, mutta siitä huolimatta hoidamme hommamme, kasvatamme lapsemme ja maksamme veromme. Itse juon treenien ja saunan jälkeen 3-4 olutta ja näin tapahtuu melkein joka ilta. Vatsalihakset kyllä näkyvät, mutta aamulla väsymys on huomattavasti painavampi kuin kuivan illan aamuna. Itseäni tarkkailevana on myönnettävä, että ilta-annokset meinaavat kasvaa ja kuivat illat tuottavat jonkin verran tuskaa, mutta siitä huolimatta heitän hieman kapuloita Kemppisen rattaisiin ja väitän, että hänen kirjoituksessaaan heijastuu kieltolain jälkijäristykset.

    Suomalaisessa mielipideilmastossa puhaltavat taas jyrkän yksisuuntaiset tuulet. Nyt kohistaan jälleen kuningasalkoholista ja tietenkin sopivasti ennen vaaleja. Onko tosiaan alkoholin haittavaikutukset niin kovasti kasvaneet kuten niin kovasti väitetään ?

    Lisäksi; uskonnon roolin Kemppinen kyllä harmonisoi harmaaksi, kun keskusteltiin islamilaisesta fundamentalismista. Voisiko alkoholin kulutuksen nousupiikin lyödä osaksi yhteiskuntaan liittyvää murrosta ja tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta. Tällaisella ajatuksella voisi ainakin leikitellä…

    Vielä on todettava, että Kemppinen ilmeisesti piippumiehenä vähättelee riippuvuutta tupakkaan ja siihen liittyviin vaaroihin. Omasta mielestäni tupakoinnissa on kyse samanlaisesta riippuvuudesta nautintoaineeseen kuten alkoholismissa on kyse…

    Kemppisen puheet tuoksahtavat samalta kuin täällä pohjoisessa vaikuttavan valitun kansan puheet; viina tuomitaan helvetin kuumimpaan alakertaan turmiontuojana ja samalla hetkellä imetään keuhkoihin tuhansin litroin myrkyllistä savua, niin että rauhanyhdistyksen korkeimmatkin rakennukset peittyvät sikarinsavuun ja tupakanusvaan.

    Niin, muuten kuuluukos Kemppinen siihen valittuun kansaan?? ;)

    VastaaPoista
  4. "Juoppohullut vallankahvassa" - Alkoholismin salattu historia (James Graham)
    Ajatus Kirjat 2006

    Onko tuttu? Englanniksi alunperin kai 1994.

    VastaaPoista
  5. Ad Catulux:

    Myönnän epäilysi aiheellisiksi. Kohinan nostattaminen on koeteltu keino vaalien korvalla.

    Tupakan vaaroja vähättelen yhtä vähän kuin tupakkaa. Tällä kertaa pointtini oli vahingon aheuttaminen itselle / muille. Kemiallinen akkiktio kuulostaa ravakalta. En oikein tuota tiedä. Useimmat meistä ovat kemiallisesti addiktoituneet tietynlaiseen ruokaan, etenkin aamiaiseen, ja sitten esimerkiksi kahviin.

    Lieneekö tuo vakavakaan ongelma?

    Passiivikärsijöidän haitat esitetään usein kovin ylimalkaisesti - satunnaisesti nokkaan leijuva tupakansavu ei aiheuta syöpää (kuten muuten ei piipunpolttokaan), mutta nyrkki nenässä aiheuttaa ainakin kipua sivulliselle, kuten vaimolle tai lapselle.

    VastaaPoista
  6. Ad Rasanen:

    Kova poika olet edelleen.

    Grahamin kirjassa ona pahasti koko maailman selittämisen makua ja hän on myös kovin kiinnostunut erilaisista sarjamurhaajista ja sellaisista, mutta on asiaakin ja huomion kiinnittäminen erinäisiin asioihin on todella tarpeen.

    Osallistuin muinoin Eino Leinon seurassa keskusteluun alkoholista ja luovuudesta. Minulla oli asiasta silloin sama käsitys kuin nykyisin...

    Graham puhuu näet paljonkin kirjailijoiden ja näyttelijöiden alkoholiongelmista ja kaikkiaankin egomanian eli sairaalloisen itsekorostuksen ilmiöstä sekä juopottelun että kirjoittamisen lähtökohtana.

    Huomio on oikea ja koskee myös blogisteja. Tosin en juopottele.

    VastaaPoista
  7. Voiko olla niin, että silloin vanhaan hyvään aikaan juovat ja juomattomat olivat keskimäärin fyysisesti paremmassa kunnossa kuin tämän päivän ihmiset?

    Liha oli paremmassa kuosissa ja siten viina ei rappeuttanut kehoa ja kuntoa niin hätäisesti kuin tänä päivänä. Ja nykyään ollaan muutenkin aika arkoja. Jopa munatonta ; minun omakotityömaallani pureskellaan nikotiinipurkkaa ja lipitetään ykkösolutta. On siinä kaivurikuskilla naurussa pitelemistä.

    VastaaPoista
  8. Täytyy vain ihailla Kemppistä ja Rakel Liekkiä(!).
    Kumpikin on absolutisti. Liekki ei taida myöskään röökata eikä syö edes lihaa - ainakaan siinä perinteisessä merkityksessä...

    Itse en röökaa, mutta muuten on kaikki muut edellä mainitut paheet "hallussa".

    VastaaPoista
  9. Juopot ovat rasittavia, mutta verojen nosto ei heitä (meitä?) paranna - jos nyt sitten mikään muukaan. Valtio on jo nyt alkoholi- ja tupakkabisneksen ylivoimaisesti suuri edunsaaja - itse asiassa siis osakas. Miksi se työntää tekopyhiä käsiään vielä syvemmälle riippuvuuksia sairastavien tyhjiin taskuihin? No ahneuttaan ja köyhyyttään tietty.

    Viina on nimittäin aina hintansa väärti. Ja kyllä röökiaskiin on varaa vaikka lapsilla ei olisi yhtään lelua.

    VastaaPoista
  10. "Sinänsä jo lähtökohta on se, että alkoholin käyttö on pitkään ollut suurin kansanterveydellinen ongelmamme. Vanhasen halituksen alkoholiveroratkaisu oli traaginen virhe, joka on aiheuttanut suunnatonta inhimillistä kärsimystä."

    Kaikella kunnioituksella hra hintola, mutta tämäkin on nyt vain irrallinen ja kauhisteleva lause, joka käy kyllä mielipiteestä ja sopii 60-70-lukujen henkiseen ilmapiiriin, jolloin alkonmyyjät ja portsarit olivat jumalasta heti seuraavat.

    Mistä löytyisi tarkkaa ja ennenkaikkea punnittua tietoa suomalaisten alkoholin käytöstä? Ei siis tunteenomaisia virkkeitä, jotka esitetään tosiasioina.

    Samalla kun verrataan nykyistä alkoholin käyttöä esim. 70-luvun kaljan kaatamiseen, pitäisi muistaa ,että myös juomareitten määrä on melkein kaksinkertaistunut. Siunattu tasa-arvo on saanut naiset avaamaan pullot miesten tapaan; tilanne lienee vielä enemmän "tasa-arvoistunut" nyt 2000-luvulle tultaessa ?

    Ei siis ihme, että alkoholinkulutusmäärät ovat Suomessa nousseet.

    Viinan aiheuttamia ongelmia ei pidä vähätellä, mutta jotenkin tuntuu siltä, että ilmassa roikkuu sellaista tyypillistä suomalaista, ylireagoitunutta kauhistelua. Johon sitten koko kansa yhtyy sopulilauman tavoin.

    Ja itse en ainakaan toivo paluuta takaisin hyysäykseen ja kontrolloivaan brezneviläisyyteen, jonka kahleista olemme juuri vapautuneet.

    Kemppiselle: Viina aiheuttaa sosiaalisia ongelmia (kaatokännialkoholisteilla), mitä esim. tupakka ei aiheuta. Näin on.

    Mutta riippuvuus on riippuvuutta; joku juo pari lasia viiniä illalla, toinen kiskoo vastaavasti hermosavut. Tarkoitus ja tunne ovat samat.

    TV-paitsiossa eläville collegoille olenkin heittänyt, että paheiden määrä näyttää olevan meillä ihmispoloilla vakio. Valinta keuhkojen ja maksan välillä ei ole oikeastaan valinta ollenkaan.

    Lopuksi olen varmistanut selustan Saarnaajalla:

    "Syö siis ruokasi hyvillä mielin ja juo viinisi ilolla, sillä jo aikoja sitten on Jumala nämä tekosi hyväksynyt."

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia:
    mitä tulee omaan absolutismiini, ujostelen sitä, koska alkoholikysymyksessä äänessä on eunukki haaremissa.

    Valitettavasti en voi edes kehua raittudella, koska se ei ollut kolmisenkymmentä vuotta sitten tietoinen päätös, van lakkasi vain maistumasta ja teki kipeäksi.

    Epäilen, että jos asiaa päästään joskus tutkimaan, alttiudet ovat yksi asia mutta aineenvaiduntaan liittyvät asiat merkitsevät myös paljon. Ja jos on sattunut saamaan sopivan aineenvaihdunnan, ei se ole henkilökohtainen ansio. Isäni on oikeastaan juopon poika, mutta mileestäni hänen suhteensa viinaksiin on ollut aina lähinnä välinpitämätön ja joskus harvoin kole grogia otettuaan hän muuttuu puhumattomaksi ja haikeaksi.

    VastaaPoista
  12. Olisipa minulla sinun aineenvaihduntasi.
    Menisin kai heti hirteen...

    Tämä oli huumoria.

    VastaaPoista
  13. Kukas kirjoitti, että olemme sotilaiden lapsia kaikki? Pitääkö se kääntää nyt niin, että ollaan juoppojen lapsia kaikki?

    Olin eilen istumassa koulutustilaisuudessa, jossa puhuttiin nuorten hvyinvoinnista, kovista huumeista ja ennen kaikkea heroiinista. On ollut hyvä sato, laajat markkinat.

    On se kumma, että kun se vakiintunut 4% vetää kaiken huomion ja sitten tupakointi ja viinan juonti näyttävät harmittomilta. Ihan kuin tässä voisi ajatella, että onneksi se leikkasi minulta vain käden, ei vienyt molempia.

    Hintola kirjoitti tuossa yllä, että veron laskun myötä annettiin juoppojen juoda itsensä hengiltä. On hyvä muistaa, että osa niistä, jotka tätä yrittävät, eivät ole täysikäisiä.

    Meinaan muuten vaihtaa tänään nikotiinipurkan tupakkaan, ykköskaljan keskariin, haalarit nahkahousuihin ja painua katsomaan virolaista punkkia. Eihän sitä selvin päin kestä.

    VastaaPoista
  14. Juuri nyt. Tässä.
    On paikka ja hetki, jossa saattaisin sanoa paljonkin, mutta koska juuri nyt, tässä, on kiirus ja hoppu, pitää sanoa vähämmän kuin pitäisi sanoa.

    Alkoholi on liotin.

    Lähtökohtaisesti, minä en luota raittiisiin ihmisiin. Ja saattaisin sanoa enemmänkin.

    Alkoholi liottaa ihmisestä hänen pintansa, sen kuorrutuksen, jolla hän peittää tosi luontoansa.

    Sen verran usein, raittiuden takana on pelko naamarin liukenemista, että ensimmäisenä, jos joku on raitis, minä mietin mitä on naamarin takana.

    Minulla on tuttava.
    Liikemies laajoin liikkein ja rystyottein, jonka kaikki näkyvät osat on sinistettyä terästä, mutta kun häneen kaataa riittävästi giniä, löytyy sininen hetki, punainen liha ja kaikki se mitä hän on valmis tekemään ystäviensä eteen, mutta josta ei puhuta sinisen teräksen edessä, vaan takana, hamara puolella. Minä tiedän tämän miehen, miten hänen kanssa kommunikoidaan ja missä häntä ei kosketa, ettei häneen kosketa.

    Kuitenkin, pari tuttuani, joihin luotan, ovat raittiita. Toisesta tuli meidän tuttavuutemme aikana, ja toinen oli jo kun tutustuimme.

    Mutta minä tiedän heidät ja heidän naamarinsa.

    Minun on sanottava, että pidän tästä meidän isännästämme, vaikka hän kuuluu raitis olevankin.
    Vaan minä saatan ymmärtää hänen raittiuttaan, sillä Kemppisen tekstissä näkyy että hän on niin sanotusti vittumainen mies, ja saatan ajatella, että jos on näin paljon jolla lyödä ja vittumainen mies, saattaa naamarin takana olla sellainen peto, joka kykenee pienin liikkein hajoittamaan suuriakin halleja.

    Eikä se minusta ole mikään pahe, että on vittumainen mies, niin kauan kun seisoo oikealla paikalla. Ja sitten taas kun vittumainen mies seisoo väärällä paikalla, niin sitten tarvitaan vastaan se vittumainen mies oikealle paikalle, niin kuin Kemppinen.

    VastaaPoista
  15. "Hintola kirjoitti tuossa yllä, että veron laskun myötä annettiin juoppojen juoda itsensä hengiltä. On hyvä muistaa, että osa niistä, jotka tätä yrittävät, eivät ole täysikäisiä."

    Niinpä, mutta eikö nuorten juomiseen pitäisi puuttua muulla tavoin kuin hintoja nostamalla?
    Vähän kuin liikennerikoksia ja -rikkomuksia vähennettäisiin autoveron nostamisella.

    Suomessa peräänkuulutetaan vastuullisuutta alkoholin käytön suhteen, mutta tämänhetkisessä kauhistelussa unohdetaan, ettei vastuullisuutta ja vastuuntuntoa voida viljellä antamatta vastuuta. Ei alkoholiverojen laskemisella saada yhden vuoden aikana esille kuin haitat. Vastuullisuus alkaa itsestä ja vie yleensä pidemmän aikaa - vähintään varmaan sen viisi vuotta (yhteiskunnallisella tasolla).

    Yleensäkin alkoholiverotuksessa voisi varmaan siirtyä hinnan verotuksesta alkoholin verotukseen jolloin ns. laadukkamman tavaran hinta ei nousisi niin suuresti. Käsittääkseni nimenomaan se etanoli on sitä vahingollista ainetta eikä muun nesteen laatu (=hinta).

    VastaaPoista
  16. Kiitos linkistä ja vinkistä. Kävinpäs siellä. Ja myönnetään että kulutus on kasvanut reilusti. Siitä huolimatta pari kommenttia. Esim.tämä lainaus Stakesista.

    "Kaikesta juodusta alkoholista suuri osa keskittyy harvoille suurkuluttajille. Vuonna 2003 eniten juovan kymmenenneksen arvioitiin juoneen 45 % kaikesta kulutetusta alkoholista. Raittiiden osuus vuosina 2003 ja 2004 Suomessa oli 7 %."

    Pari vuotta vanha tilasto, mutta trendi lienee tänään sama. Tämänkin voi tulkita siten,että siltojen alustojen sällien/muiden suurkuluttajien ei tarvitse juoda enää lasolia, vaan väkevien hinnan lasku on sallinut miehille juotavaksi kunnon tavaraa.

    Varmaa on myös, että kotipoltto on vähentynyt huomattavasti hinnan alennuksen myötä. Näistä ei tietenkään ole saatavilla tilastoa, mutta maalaisjärkeäkin voi käyttää. Ennen hinnan alennusta roudattiin ulkomailta huomattavasti enemmän kuin tänään; sallittu määrä plus ne ylimääräiset pari litraa, jotka jokainen kunnon veronmaksaja voi salakuljettaa. Eikä pimeät pullot varmasti näkyneet tilastoissa...

    Lisäksi ohitit tärkeän pointtini eli naisten juomatapojen muutoksen kommentoimatta sitä mitenkään. Jos juomareiden määrä tuplataan, kyllä kulutuskin kasvaa. Vai mitä?

    En tiedä, onko Stakesin tädit tätä huomanneet tutkia ?

    Tietenkään en itsekään ole hurraamassa kulutuksen nousulle, joka aiheuttaa tottakai suuria sosiaalisia ongelmia, mutta ehkä kysymyksessä on pakkopaidasta vapautumisen vastareaktio, joka on kuitenkin ohi menevää.

    Lopetan jepsin hyvään kommenttiin/lainaukseen:

    "Suomessa peräänkuulutetaan vastuullisuutta alkoholin käytön suhteen, mutta tämänhetkisessä kauhistelussa unohdetaan, ettei vastuullisuutta ja vastuuntuntoa voida viljellä antamatta vastuuta. Ei alkoholiverojen laskemisella saada yhden vuoden aikana esille kuin haitat. Vastuullisuus alkaa itsestä ja vie yleensä pidemmän aikaa - vähintään varmaan sen viisi vuotta (yhteiskunnallisella tasolla).

    VastaaPoista