Sivun näyttöjä yhteensä

14. syyskuuta 2006

Metkut ja ketkut

Joku käski sekaantua YLE:n elävän arkiston väittelyyn, jota on käyty näissäkin osoitteissa:

http://kansalaisetpuhuvat.net/node/26
http://blogit.yle.fi/formaattikeskustelu_jatkuu
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=28007
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=28015&tyyppi=1

"Elävä arkisto" on merkittävä avaus. Oma mielenkiintoni on samalla suunnalla. Kannattaa mennä katsomaan vanhoja televisio-ohjelmia ja kuuntelemaan muinaisuuden radiojuttuja.

http://www.yle.fi/elavaarkisto/


Vallitsevan käsityksen mukaan valtion ja kuntien on vastattava hyödyllisistä mutta kannattamattomista palveluista. Kaiken sen, mistä voi saada rahaa, hoitavat firmat, etenkin amerikkalaiset.

Niinpä jupinaa aiheutuu Ylen leikkeleiden muodosta. Windows Media Player ja Real Player.

Ei tahdo onnistua Applella. Kokeilin. Ei soi. Ei kuulu edes väliaikamerkkiä.

Ei onnistu lukuisilla ilmaisohjelmilla.

Ylen blogeissa selitellään tilannetta ja esitetään kyllä järkeviä syitä. Yksi syistä on DRM eli digitaalinen oikeuksien hallinnointi.

Tämä ja Helsingin Sanomien kaksi uutista ovat aihe pistää puumerkki.

DRM-järjestelmät on rakennettu tekijänoikeuksien valvomiseksi. Teimme HIIT-tutkimuslaitoksessa (Helsinki Institute for Information Technology, omaa sukua Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu) asiasta tutkimuksia ja virityksiä jo 2001. Perustajaisinä olivat muun muassa tohtorit Pitkänen ja Välimäki, joita sanon aina oppilaikseni, vaikkeivat he taida pitää nimityksestä. Mitäs, aikamiehet, niin monissa asioissa paljon minua parempia.

DRM-järjestelmät luovat standardia, ja se on ongelma. Windows Media Player, joka minustakin on huono ja hyvin epämiellyttävä ja vähän pelottavakin, on rajussa neuvotteluasemassa, kun niin monet tekijänoikeuksien haltijat eivät luovuta aineistoa muussa formaatissa käytettäväksi.

Kaupallinen Real Player on varsinainen mieliharmi. Sen ilmaisversion lataaminen edellyttää epäinhimillistä tarkkuutta ja aiheutta äkkiäkin puolen vuoden sähköpostitulvan. Ilmaisversio löytyy verkkosivulta, mutta sivusto tyrkyttää monin keinoin maksullista versiota, joka on mielestäni sangen tarpeeton.

Mutta elämme mielikuvien maailmassa. Windows on paha mutta Apple hyvä. No miksei, mutta kyllä Apple on maailmanluokan rahastaja, etenkin ohjelmillaan ja oheistuotteillaan, ja ajoittain Macin käyttäjien käsitys itsestään Windowsin orjia parempina ihmisinä tuntuu hiuka häiritsevältä. (Itse käytän molempia ja kun haluan esiintyä "edistyksellisenä", otan kokoukseen Applen enkä PC:tä.)

Applen iTunes on aivan erinomainen musiikin soitto-ohjelma, jolla rippaaminen onnistuu kuin tanssi. Mutta iTunesi mp3:ssa on ilkeitä rajoituksia, joiden olemassaololle on vaikea keksiä oikeutusta. Itse omasta laillisesta levystä tehty mp3 ei välttämättä soi kaverin koneessa.

Applen iPod on loistava juttu käyttöliittymältään, mutta ei siitä pääse yli eikä ympäri, että on se kallis ja että vähemmälläkin tulee toimeen.

Otaniemen urbaanilegenda mukaan Äpy-lehden toimittajat kostivat aikoinaan firmalle, joka ei suostunut ostamaan mainostilaa julkaisusta, panemalla lehteen omin nokkinsa mainoksen "Matkahuolto - matkalla välttää huonompikin ruoka".

Linux-pohjaiset systeemit ja lukuisat Open Source -ohjelmat ovat ympäristöystävällisiä ja niitä pitäisi suosia kaikin keinoin. Yle ei nyt suosi.

Ei siitä pääse yli eikä ympäri, että avokoodiohjelmiin liittyy teknisiä ja kaupallisia ongelmia, esimerkiksi niitä, joihin Nokia tapaa viitata. Ohjelmiin saattaa esimerkiksi sisältyä "sukellusvenepatentteja", jollaisista oppilaani Aura Soininen on kirjoittanut hiljan. Submarine patent on periaatteessa pitkään vireillä pidetty patenttihakemus, joka Yhdysvaltain lain mukaan oli - ei ole enää - salainen pitkän ajan. Kun sitten muut ovat panneet rahaa systeemeihin, subbarin omistaja osoittautuu puhetaitoiseksi ja vaatii ziljoona markkaa nyttemmin patenttiin johtaneen vedenalaisen patenttinsa loukkaamisesta.

Patenttipeikkojen (patent trolls) veljeskunta on aika tehokas. Toiminta-ajatus on hakea patentteja ja rettelöidä niistä tuomioistuimissa. Teollista toimintaa ei välttämättä harjoitetan lainkaan. Ihaninta on tietenkin löytää taktisesti ovela patentti, jota voi myydä väkisin.

Patentin tai tekijänoikeuden suojaamat (proprietary) ohjelmat, lisensoidut ohjelmat, puoli-ilmaiset ohjelmat, ilmaisohjelmat ja sitten aidosti vapaaehtoistyönä tehdyt hyötyohjelmat (kuten LaTex) on kasa ongelmia, joista voi sanoa varmasti vain yhden asian. - Selkeän ratkaisun esittäjät ovat hupsuja tai huijareita. Näkökohtia on niin paljon ja asioitten paino muuttuu eri tilanteissa.

Vertaus: kyllä raideliikenne on hyvä asia, varsinkin Lappeenrantaan. Joukkoliikenne on säästävämpi tapa kuin yksityisautoilu. Autottomuus on ongelma monilla ja usein. Itse tyydyn pilkkaamaan katumaastureita ja bulevardisportteja ja autotoimittajia, joille tolkuton vääntö, mielettömät hevosvoimat ja moottorin miehekäs murina ovat elämää suurempia asioita.

(Olen ennenkin sanonut, että Petteri von Baghiin liittyvä "elämää suurempi" näyttää olevan ulkoilmaelokuvien mainoslause - kuva on "bigger than life" eli mittakaava on suurempi kuin 1:1, kuten elokuvateattereissa on kautta aikojen ja jokseenkin poikkeuksetta ollut.)

Käykää muuten katsomassa sitä Ylen arkistoa. Ei se nyt maailmaa kaada. Kun olen itse turhan tiedon ja tarpeettomien taitojen harrastaja, kiinnostuin syvästi esimerkiksi Pallen radiorevyyohjelmien muistelmasta, jossa oli äänessä vain nimeltä tuntemani Aino Angerkoski, laulajatar, ja jossa kerrottiin, että muuan paljon käytetty avustaja jo ennen sotia oli Hannes Häyrinen.

Kuulemani mukaan "Kankkulan kaivolla" ohjelmaa, joka oli nuoruusvuosieni suurelämyksiä, ei juurikaan kuulla eikä saada arkistosivuille - tekijänokeussyistä.

Mietimme edelleen, mitä asialle voitaisiin tehdä. Viis sifoniaorkestereista ja presidenttien puheista. Kyllä Kankkulan kaivolla olisi saatava kuuluville. Ja Kalle-Kustaa Korkki.

Ne Hesarin uutiset - kirjastokorvausjärjestelmä muuttuu ja tekijänoikeuslaki siltä osin. Tunnen asian ja sen taustan ja palaan siihen.

Kulttuurisivun kolumnisti Umayya Abu-Hanna kirjoittaa erinomaisen hyvin vaikka onkin Valtion taidemuseon kulttuurivähemmistökoordinaattori (kauhea virkanimike). Eilisessä pätkässään hän kertoo kauhistuttavan tarinan. Hänen ja hänen kuulemansa mukaan lukemattomien muiden henkilöiden sähköpostit päätyvät jälkeä jättämättä johohkin, ehkä Guantanamoon, sen takia, että sukunimessä on osa "Abu". Kirjoittaja sanoo siirtyneensä käyttämään sähköpostissa nimeä Amanda Wilhemsson. Sitä ennen hän on sanonut haluavansa käydä mattopiiska kourassa ojentamaan palestiinalaishuiviin sonnustautuneita suomalaisia, jotka ovat helsingin kaduilla kannattavinaan milloin mitäkin, viimeksi Kiinan työläisiä.

"Maailmaa muutetaan osallistumalla aktiivisesti oikeaan elämään."

Voikohan sitä enää paremmin sanoa.

Lisäys - katso kommentti Ylen formaateista ja Applestä - oikaistua tietoa!

7 kommenttia:

  1. Jutussa on pari virhettä, mutta varsin olennaisissa paikoissa. Oikaisu sallittaneen, koska niin paljon virhetietoa liikkuu näissä DRM/formaattiasioissa.

    Ensinnäkin. YLE:n arkisto toimii Macillä oikein hyvin. Täytyy vain asentaa Windows Media Player for Mac. Tai vaihtoehtoisesti QuickTime Plugi nimeltä Flip4Mac, joka on myös MSoftin suosittelema ratkaisu ja universal binary, eli toimii hyvin myös uusissa Intel-maceissä. Suosittelen laittamaan päälle F4M:n asetuksista option että se suorittaa toiston selaimessa.

    (Tämä ei silti poista YLE:n formaattivalinnan hölmöyttä. Toimivin muoto olisi ollut Flash-video- Se tosin ei ole DRM-ratkaisu. Sekö tässä on takana?)

    Toiseksi. iTunesin DRM koskee vain iTunesista ostettuja biisejä joita voi kutsua DRM-AAC -muotoisiksi. Tavalliset AAC:t ja MP3:t soivat kaikissa ko. muotoa tukevissa soittimissa, vaikka Nokian kännyissä. AAC DRM:n saa pois myös tekemällä normaalin audiocd:n ja rippaamalla sen uudestaan iTuneissa standardiksi MP3:ksi tai AAC:ksi.

    iTuneissa omalta CD:ltä RIPattuun MP3:een et DRM:ää saa kotikonstein.

    VastaaPoista
  2. Ad Eskofot:

    Lämmin kiitos.

    Mac-systeemiä en tiennyt ja sen selvittämiseen olisi mennyt aikaa.

    Vastalahjana tieto suojatun AAC:n rippaamisesta: äänitetään raidan alkuun 61 sekuntia tyhjää.

    Tunnustan, että vika voi olla koneeni ajureissa, mutta olen onnistunut rippaamaan muutaman oman, yli kymmenen vuotta vanhan CD-levyn iTunesilla niin että ei soi kaverilla.

    Eräässä vaiheessa nimenomaan Deutsche Gramofongesellschaftin (DG) levyt potkivat vastaan.

    DRM:n vaihtoehtojen laita on minulla sama kuin lukemattomien muiden tietotekniikan alojen - tunnen periaatteet ja olen ollut kehittämässä eräitä ratkaisuja, mutta olen vailla hands-on -taitoja.

    Kesksutelin aikoinani kollegojen eli tietotekniikan tohtoreiden ja professoreiden kanssa ongelmasta ja tarjouduin opettelemaan esimerkiksi Javaa tai suorastaan C-plussaa, mutta kyllä he kaikki sanoivat, että lue sinä vain Aku Ankkaa.

    Niinpä olen asettanut itse tähtäimeni siten, että jokin perusrippaaminen onnistuu ja koodipuolella uljain saavutukseni on regular expressionsin osaaminen (josta on hitosti apua tietynlaisten tekstien muotoilemisessa) ja siihen piste.

    Sitten panen assistentit töihin tai soitan pojalleni, joka on kuulemani huhun mukaan Länsi-Suomessa kovaa piirikunnallista tasoa juuri äänen kanssa pelaamisessa. - Antaessaan minulle käsin masteroimansa digitaaliversion isäni johtaman kuoron vinyylilevystä vuodelta 1961 hän sanoi vakavasti, että älä sinä isä koskaan yritä tätä. Tämä on vaikeata.

    Uskoin.

    VastaaPoista
  3. DRM-syyt ovat ainakin Ylen radion uusien palveluiden kehityspäällikön Tuija Aallon mukaan formaattivalinnan takana:

    "Windows media on tarpeen siksi, että siinä on riittävän hyvä drm-suojaus, mikä sallii meidän jatkossa neuvotella nettiesitysoikeuksia sellaisillekin sisällöille, joita emme tähän asti ole saaneet laittaa nettiin."

    Lisää aiheesta osoitteessa http://blogit.yle.fi/formaattikeskustelu_jatkuu

    VastaaPoista
  4. Ad Kari Haakana:

    Huomasin itsekin. Ja kysymys kuuluu siis: onko suurilla sisällöntuottajilla tuota kautta peukalo YLEn kaulavaltimolla.

    Arvioisin että on.

    VastaaPoista
  5. "Tunnustan, että vika voi olla koneeni ajureissa, mutta olen onnistunut rippaamaan muutaman oman, yli kymmenen vuotta vanhan CD-levyn iTunesilla niin että ei soi kaverilla."

    Ja iTunes on säädetty koneessasi tekemään nimenomaan MP3:a, ei CD-soittimissa ylen harvinaista AAC:tä? Philips tukee, ja ehkä joku muukin.

    "DRM-syyt ovat ainakin Ylen radion uusien palveluiden kehityspäällikön Tuija Aallon mukaan formaattivalinnan takana"

    YLE:n lähetystoiminta on verovaroin ja lupamaksuin jo maksettu. Tämä arkistopalvelu tulee olla palvelua. Windows-pohjaisten maksupalvelujen virittely Microsoftilta siirtyneelle pääjohtajalle luontevaa arvatenkin. Ymmärtänyt tehtävänsä ja YLEN:n tehtävän väärin tässä. Olisiko pitänyt mennä MTV:lle töihin?

    VastaaPoista
  6. Itsekin pidän iTunesista sen käytettävyyden vuoksi, AAC:n ongelmista huolimatta. Tuo polttaminen ja uudelleenrippaus ei ole kuitenkaan ainoa tapa (vaikka on ehkä helpoin) saada kappaleet kuulumaan myös muissa kuin Applen tekemissä soittimissa (tai esim. Linux-koneissa).

    Itsekin vasta eilen kuulin ohjelmasta nimeltä QTFairUse (Fair use viittaa Jenkkilän tekijänoikeuslainsäädännön termiin), joka ilmeisesti purkaa Applen FairPlay (hohhoijaa) suojauksen. Tosin en tiedä, kuinka helppokäyttöinen tuo ohjelma on, mutta ainakaan signaali ei huonone matkalla. Muitakin virityksiä m4p -> mp4 konvertointiin on, JHymn on projekti, joka pyrkii tekemään helposti käytettävän plugin, mutta tällä hetkellä on kai pari versiota Applea jäljessä.

    Tuolta hymniprojektin forumilta kai pääsee käsiksi uusimpaan QTFairUse -koodiin, mutta se on tällä hetkellä nurin, kun kaikki latailevat uutta iTunes7-yhteensopivaa versiota.

    Tuosta QTFairUsesta on muuten hyvä selitys tuolla. Itse en ole noita kokeillut, joten en osaa sen paremmin suositella tai kehottaa välttämään, ihan keskustelun jatkoksi vain ajattelin noista vihjaista.

    VastaaPoista
  7. Abu-Hanna/Wilhelmsson tosiaan kertoi jutussaan repineensä Asem-mielenosoituksen julisteita irti sähkökaapeista. Tapahtumalla ei siis ollut Suomen eikä kansainvälisten virallisten arabitahojen hyväksyntää.

    Palestiinan "vapautusjärjestö" PLO perustettiin tiettävästi KGB:n tiloissa Moskovassa. Kun konekaappariromantiikka hiipui, fiksut arabit keksivät hakea EU:sta rahaa muidenkin järjestöjen nimissä. Tähän tunkioon ei väärien mielenosoittajien siis kannata puuttua...

    VastaaPoista