Sivun näyttöjä yhteensä

6. lokakuuta 2022

Sitaatti


 

Katselin ja kuuntelin televisiota. Kun tontut hämmentävät puuroa, katsojakin hämmentyy. On se niin perinpohjaista toimintaa. 

 

Puhe oli sitaateista. Asiaa ei kyetty tekemään ymmärrettäväksi.

 

 

Sana ”sitaatti” on valitettavasti juurtunut etenkin Saksaan, vaikka onkin juuriltaan latinaa. Niin on myös englannin ”quotation”, latinan ”quot”, ”kuinka monta”.

 

Erästä hurjista naisista kertovaa kirjaa on moitittu plagiaatiksi, joka tarkoittaa oikeudellisessa kielessä kirjallista rosvoilua, ja normaaliin tapaan on siirrytty puhumaan sitaateista.

 

Lukijoistani hartaimmat tietävät, etten ratkaise ajankohtaisia oikeudellisia kysymyksiä. En tehnyt sitä liioin ennen eläkkeelle siirtymistäni, koska palkasta asioita ratkaisevan piti mielestäni noudattaa oikeudellisia sääntöjä ja perinnäistapoja esimerkiksi perehtymällä asiaan ja lopulta perustelemmalla esittämänsä lopputulos.

 

Nuo molemmat ovat hyvin työläitä asioita.

 

Käytännössä kaikki ilmaisu, kuten kirjoittaminen, laulaminen, soittaminen ja piirtäminen on asiaa joltakulta jollekin toiselle. Käytännössä kaikki oppiminen on oppiminen toisilta, joko suoraan, esimerkin tai tekemisen tuloksen kautta. ”Siteeraaminen” on asioiden ydin. Jokeltava vauva matkii eli siteeraa isommilta kuulemaansa.

 

Laki tahtoo oikeastaan jarruttaa ryöstelyä ja määrätä sellaisesta rangaistuksen ja korvauksia. Lisäksi laki tähdentää moraalisia oikeuksia – kunnia sille, jolle kunnia kuuluu.

 

Historiallisista syistä pykälät ovat vaikeaselkoisia ja niiden taustalla oleva ajattelu on kuin sammakkokeittoa, omituista jumputusta sisäisestä muodosta ja sisällöstä. Osaan kyllä selittää, miksi näin on käynyt, ja kertoa, että luvallinen ”väärinkäyttö” on yhtä vanhaa kuin teosten luominen. ’Sammakkojen ja hiirien sota’ on ivamukaelma Homeroksen Iliaasta ja melkein yhtä vanha kuin se.

 

Ei ole kuulunut, että tekijänoikeuslain (ja patenttilain) seuraamusjärjestelmää mietittäisiin vakavasti. Sekä lait että seuraamukset niiden rikkomisesta ovat mennyttä maailmaa. Kirjoituksen kuva on tarkoitettu korostamaan tätä. Sitaatti oli iso juttu, kun sanomalehti oli menevä tuote, siis noin sata vuotta sitten.

 

Kuka on edes ajatellut sitaattia tietokoneohjelmasta? Tai kotisivusta? Ikäviin tapauksiin tarvittaisiin saman suuntainen pykälä kuin petos, joka ei mykyisin sovellu. Petoksen ja väärennyksen yhdistelmästä saisi syntymään jotain.

 

Eikö ole outoa – korkeakouluun ei pääse, ellei osaa siteerata pääsykokeessa tarkasti ja täsmällisesti toisten tekstiä. Korkeakoulusta ei pääse kunnialla pois, jos siteeraa liian lipevästi eli esittää leikatua ja liimattua omanaan. Eli ylempää tutkintoa tai tieteellistä koulutusta voisi kuvata lainaamaan oppimisen ja lainaamatta jättämisen eron osaamiseksi. Ja mikä ettei. Kantaa omakortensa kekoon, ei naapurin kortta omissa nimissään.

8 kommenttia:

  1. Tuossa kirjassa oli siteerattu niin tarkasti, että kirotusvihrekin oli kopioitu. Se on vähän paha. Eräässä paljon vanhemmassa kirjassa mainitaan kaupunki nimeltä Turin. Se pistää epäilemään, että on kopioitu englanninkielistä lähdettä aivot vapaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitäkin näkee, ettei Leghornia älytä suomentaa (tai italiantaa) Livornoksi. Tai Florencea Firenzeksi. Rome kai sentään onneksi useimmiten on Rooma.

      Poista
    2. Applen pääjohtaja Sculleyn elämäkerrasta ei jäänyt muuta mieleen kuin se, että jossain kohtaa "puskutraktorista kuoriutui kaunis perhonen".

      Poista
    3. Leghorn=kanarotu. Nyt on suomennettu.

      Poista
    4. Perhosenglannista puheen ollen: Jopa filmitekstityksissä moth valitettavan säännöllisesti kääntyy koiksi, vaikka siitä ei ollenkaan olisi kyse. Moth-sanalla on kaksi aivan erilaista perhosmerkitystä, nimittäin 1. (vaate-)koi sekä 2. mikä tahansa ulkosalla pörräävistä tuhansista yöperhoslajeista, ovatpa ne sitten kiitäjiä, kehrääjiä, yökkösiä, mittareita tai muita.

      Poista
    5. Kyllä Leghornin esille ottanut varmaankin tiesi, että Leghorn on sekä kaupunki että kanarotu. Vaan kun kanarodusta ei nyt ollut kyse, koska se on suomeksikin leghorn.

      Poista
  2. Jos olis' nuukaa miestä niin naapurin housuilla vois' kaiketi istahtaa tuleen, ainakin hetkiseksi. Mahtaako sittenkään olla aivan viisasta olla sellainen naapuri jonka tulenkestävät housut saavat aikaan kateutta. Tai sellainen toisenlainen naapuri.
    Parempi että hattu, housut, hohtimet eikä lainailla kovin paljoa, paitsi joskus hiiriä, herneitä, huhmareita.
    Siteeraaminen on kivaa, ainakin kenkkujen ihmisten mietteiden siteeraaminen. En kyllä myöntäisi että olen kenkku ihminen mutta jos joku ällistyttävästi kysyisi saako siteerata niin pyytäisin lukemaan aapiskirjansa kohdasta hoo niinkuin hoopo ja että ei istuisi kovin pitkään hellalla, ainakaan silloin kun se on kuuma.

    VastaaPoista
  3. Mikäli ajatus on tai on ollut aikanaan merkittävä, siinä tapauksessa voin merkitä lähteen. Sitaatteja ei juurikaan voi käyttää, koska niiden tyyli luo jossain määrin häiritsevän vaikutuksen.

    VastaaPoista