Sivun näyttöjä yhteensä

9. lokakuuta 2022

Perimmäisten kysymysten äärellä


 

 

Otsikko on hyvä. Itsekin riensin 1962 lukemaan tuon kirjan, joka näytti herättävän vähintäänkin hartautta. Puhe ei ollut perimmäisistä eikä kysymyksistä, eikä niiden äärellä oltu. Sitä vastoin kävi ilmi, että keskustelukirja, etenkin sellainen jossa on mukana kiihkeä etsijä, harras uskon mies ja pätevä luonnontieteilijä, menee kaupaksi. Niinpä samaa on yritetty moniaan kerran, viimeksi aivan viime vuosina. Menestys lienee ollut paljon maltillisempaa.

 

Itse luin naapurikustantajan saman näköiset Ketosen filosofia-kirjan ja Nevanlinnan johdatuksen suhteellisuusteoriaan. Kun en ymmärtänyt niitä, sain mainion ajatuksen lukea filosofiasta Will Durantin ”Suuria ajattelijoita”, jota en suosittele varsinkaan lapsenlapsilleni, koska se on hauska ja hyvin sulava ja filosofian historia niille, jotka eivät välitä filosofiasta eivätkä historiasta. Russelin ”Johdatus länsimaiseen filosofiaan” on alkujaankin vino, mutta niin jumalattoman hyvin kirjoitettu kuin vain voi. Vakavissaan oleville nuorille ehdotan aina Esa Saarisen kirjoja.

 

Käsillä on hanke, josta tulee tekstiä tässä blogissa. Missä määrin etevimmät yleiskatsaukset, esimerkiksi vasta toissa vuonna ilmestyneet, auttavat ymmärtämään juuri nyt ammottavia ongelmia, kuten mistä saisi ruokaa tai rahaa tai molempia.

 

Aloitin uudestaan Yuval Hararin kolmatta kirjaa (”21 oppituntia maailman tilasta”).

 

Virike tuli siitä, että Vili Lehdonvirta, jota ainakin jossain määrin opetin HIITissä, siis siirtyi varhain Oxfordiin ja on nyt julkaissut Internetistä ja sosiologiasta sangen lupaavan teoksen ”Cloud Empires”, jossa suoraan kysytään, onko Apple valtio, jossa kukaan ei saa äänestää, ja onko oikein verrata Amazonia Venäjään, vaikkei markkinapaikka Amazonilla olekaan ydinaseita eikä pitkiä siltoja. Mutta kun nyt miettii Elon Muskia, niistä tulee pitkiä mietteitä. Se muuten oli oikea ratkaisu, että annoin Vilille hyllystäni kirjoja, jotka hän lupasi laittaa Oxfordissa omaan hyllyynsä riittävä röyhkeästi.

 

Helppo lähtökohta on kolmiosainen ”Uusin tieto luonnosta ja ihmisestä I-III” (1952), jota tutkin hartaasti aloitettuani oppikoulun. Kunhan saan sen käsiini Pasilan kirjavarastosta, näen muistanko oikein. Mielestäni siinä lupailtiin muun muassa radioputkille suurta tulevaisuutta. Valitettavasti laitoin roskiin vielä vanhemman ”Tietojen kirjan”, joka oli maallikoille tarkoitettu yleisesitys käsin veivattavasta maailmasta.

 

Niin moni kirja lupaa selvittää, miten nykyhetkeen päädyttiin, vain osoittaakseen sojottavansa suurella suolla, rimpien ja mutahautojen keskellä, kuin Mestaritonttu.

 

Harrastuneille vihjeeksi: pilvipalveluista kirjoitti ”Pahan kukista” ja ”Pariisin ikävästä” kuuluisa Charles Baudelaire 1869:

 

”Ketä rakastat eniten, outo muukalainen, isääsi, äitiäsi, veljeäsi vai sisartasi? – Minulla ei ole isää, äitiä, veljeä, sisarta. – Ystäviäsi? – Tuossa käytätte sanaa, jonka merkitys on minulle tänä päivänäkin outo. – Isänmaatasi? – Millä leveysasteella sellainen saattaisi olla. – Kauneutta? – Mielelläni rakastaisin jumalatarta, kuolematonta. – Kultaa? – Sitä vihaan niin kuin te vihaatte Jumalaa. – Mitä sitten rakastat, omituinen sivullinen? – Minä rakastan pilviä… vaeltavia pilviä… tuolla… ja tuolla… ihastuttavia pilviä.”

34 kommenttia:

  1. Baudelaire, joo. Minusta on aina tuntunut siltä, että hänen tekstejään pitäisi pystyä lukemaan alkukielellä, jotta ne oikeasti puhuisivat. Ranska ei kielenä tai kulttuurina yleensäkään ole juurikaan kiinnostanut - ja viinitkin ovat useimmiten ylihinnoiteltua kuraa - niin että Baudelaire on kyllä jäänyt vallan vieraaksi. Mutta koetan kestää sen, että olen jäänyt paitsi tahmeanvisvaisen rappion ylivertaisesta vaikutuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei läheskään niin ylihinnoiteltua ja -mainostettua kuraa kuin anglo-amerikkalaiset tuotokset.

      Poista
    2. Näyte siitä tahmeanvisvaisesta rappiosta:
      "Juuri luonto yllyttää ihmisen tappamaan kaltaisensa,
      syömään hänet, vangitsemaan hänet, kiduttamaan häntä.
      Sillä heti kun vapaudumme pakottavista tarpeistamme ja
      siirrymme ylellisten nautintojen ääreen, huomaamme ettei
      luonto voi opastaa meitä kuin rikoksen tielle. Jos tutkitte ja
      erittelette huolellisesti kaikkea mikä on luonnollista,
      jokaista ehdottomasti luonnollisen ihmisen tekoa ja mielihalua,
      ette löydä niistä mitään muuta kuin kauhisteltavaa.
      Kaikki kaunis ja ylevä on järjen ja harkinnan tulosta."

      Poista
    3. On tällaistakin: "Tyytymättömänä kaikkeen ja tyytymättömänä itseeni tahdon yön hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä vapautua tästä kaikesta ja koota hiukan ylpeyttäni. Niiden henget, joita olen rakastanut, niiden henget, joita olen ylistänyt, vahvistakaa minua, tukekaa minua, loitontakaa minusta vilppi ja maailman turmelevat huurut; ja Sinä Herra, minun Jumalani! suo minun armossasi luoda muutamia kauniita säkeitä, jotka todistavat minulle itselleni, etten ole kurjin kaikista, etten ole huonompi kuin ne, joita halveksin." (Pariisin ikävä)

      Poista
  2. Se, joka lupasi vuonna 1952 radioputkille suurta tulevaisuutta, ei ollut vallan väärässä. Transistori oli niin tuore, vielä kokeellisessa vaiheessa oleva keksintö, ettei siitä voinut sanoa oikein mitään, jollei ollut eturivin tutkija. Suomessa sellaisia ei olllut.

    Sen sijaan sen ymmärtäminen, että oli tullut puhtaan sähköisesti kytkettävien ja kytkeytyvien releiden aika, oli jo paljon. Triodihan on olennaisesti ottaen rele, jossa sähkövirtaa säätää mekaanisen kytkimen sijasta sähköinen hila. (Triodi on kyllä paljon enemmänkin.) Tässä suhteess transistorit ja elektroniputket ovat samankaltaisia komponentteja. Periaatteessa molemmilla voi tehdä samoja asioita, mutta transistori ei tarvitse korkeaa jännitettä tai katodin hehkuvirtaa. Suunnittelija voi siirtyä aika helposti suunnittelemaan samoja laitteita transistoreille, jos osaa käyttää putkia. Eli itse ajatus, elektroniikan suuri tulevaisuus, oli ihan oikein.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elektroniikassa, radiotekniikassa ja nykyisin yhä enemmän tietotekniikassa komponentit ovat jossain määrin sivuosassa. Keskeisinä ovat ideat, ratkaisut, algoritmit ja sovellukset. Toteutukset voidaan yleensä aikaansaada lukemattomin komponenttivalinnoin.

      Poista
    2. Alunperin pelaamisen tarkoitettu grafiikkapiiri GPU on kova sana, koska se osoitti viime vuoksikymmenellä että neuroverkkoteknologioilla (nykyään nimetty syväoppimiseksi juuri 90-luvun floppauksen takia) tekeekin jotain, jos niihin vain syöttää paljon enemmän treenausmateriaalia mitä alun perin nähtiin riittäväksi. Erikoistuneet prossut keksitään aina uudelleen tietotekniikassa. Muuten, siitä huolimatta mitä kvanttitietokoneen mahdollisuuksista on mieltä, niin homma on juuri siitä kiinni että toimiiko "rautapuoli" eli skaalautuuko kvanttipiirit isoiksi vai estääkö dekoherenssi näiden isojen kvanttipiirien toteuttamisen. On vaikeaa tehdä täysin varmoja matemaattisia argumentteja kumpaakaan suuntaan, vaan käytännössä niitä isoja kvanttipiirejä vaan pitää yrittää rakentaa.

      Poista
  3. Alkukieli. Mielenkiintoinen asia. Luettuani juuri hyvän käännöksen Sebaldin "Saturnuksen renkaista" havaitsin että mun on luettava se alkukielellä, jotta ymmärtäisin kulttuuriset alluusiot. Tilattu nyt jostakin kustväderin maasta, Karjaan kirjastosta.

    Kimmoke Sebaldiin tuli Le Carrén postuumista Silverlightistä, joka käännöksen otsikkoa myöten on suomennettu kainalosauvoja käyttäen. Senkin alkukielinen on tilauksessa.

    VastaaPoista
  4. aivan kuin viisaus asuisi kirjoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asuu se, tai ainakin tieto. Että viisautta voi käyttää, tarvitaan paljon perustietoa. En tiedä yhtään lukutaidotonta koulujakäymätöntä fyysikkoa joka olisi ihan itse keksinyt koko newtonilaisen ja einsteiniläisen maailmankaikkeuden omassa päässään.

      Poista
  5. Perimmäisten kysymysten äärellä tässäkin, ylläpitäjä sallii:

    Yhdysvaltain presidentti on varoittanut ydinsodan uhasta. Viimeksi tänään sunnuntaiaamuna amerikkalainen ydinaseasiantuntija Joseph Cirincione kuuluu uutisissa pitävän täysin mahdollisena, että sota laajenisi ydinasein käytäväksi.

    Suomalaiset asiantuntijat, niin militäärit kuin siviilitkään, sen sijaan eivät oikein näe mitään uhkaa. Niin kai sitten.

    Mieleen nousee vasta oppikoulun aloittaneen hämäriä muistikuvia kuuden vuosikymmenen takaa. Silloin ainakin osa suomalaisista todella pelkäsi. Vuoden 1961 "Tsar Bomba" Novaja Zemljan yllä ja seuraavan "yhdeksän päivää kuilun partaalla", johon syyllisiä olivat J. F. Kennedyn hallinto ja Neuvostoliiton johto. Nykyinen suomalainen media pitää vastuullisena vain viimeksi mainittuna, mutta historiateokset puhuvat toista (taktiset ydinaseet Turkin rajan takana ja Sikojenlahden uusinnan jatkuva uhka). (Vertailun vuoksi: vastikään ilmestyneessä aikakauslehden numerossa kirjailija, fil. tri neuvoo ehdottomasti kaikessa luottamaan suomalaiseen mediaan, muutoin vertautuu "koronadenialisteihin"!)

    Miten lieneekään, noina kaukaisina vuosina suomalaisissa lehdissä muistan nähneeni ja radiossa kuulleeni toistuvia väestönsuojeluohjeita "ilmavaaran", siis ydinlaskeuman varalta. Olen joskus miettinyt: valemuistojako? Ei, sillä esimerkiksi Tukholman Armémuseumissa on esillä ajan sanomalehdistä suurennettuja kuvaplansseja ja ajan radioääntäkin. Ja löytyyhän noita suomalaisistakin lehtiarkistoista.

    Nyt, 2022, Suomen viranomaiset vaikenevat täysin. Ajatellaanko, ettei rahvas turhaan panikoisi, kun sen osa kuitenkin pahimman sattuessa olisi toivoton? Valtiollis-poliittisen eliitin olo ja elo sen sijaan lienee turvattu kaikissa eteen mahdollisesti sattuvissa tilanteissa?

    VastaaPoista
  6. Tarinoita tarinoiden jatkoksi.

    Kerrotaan, että kauan sitten, Mooses -niminen mies näki erämaassa palavan pensaan. Pensas paloi palamistaan, mutta ei muuttunut tuhkaksi. Mitä tämä merkitsee, jupisi Mooses itsekseen. Ääni pensaasta alkoi selittää.  Suuria asioita oli tapahtuva ja suuri oli oleva Mooseksen rooli niissä tapahtumissa. Ei niistä kuitenkaan sen enempää. Ks. Iso kirja.

    Tästä sen sijaan kukaan ei ole kertonut mitään, mutta en pidä mahdottomana, etteikö näin olisi voinut tapahtua. Venäjällä Putin -niminen mies, omassa maassaan kaikkivaltias ja vielä kaikkivaltiaammaksi haluava,  heräsi syntymäpäivän jälkeisenä aamuna jatkaakseen työtään erikoisoperaationsa parissa. Avattuaan television hän näki, miten merellä paloi silta. Jumalauta, hänen siltansa, hänen merellään! MITÄ TÄMÄ MERKITSEE, hän karjui lähimmälle henkiolennolleen. Ei henkiolento tietenkään osannut vastata. Hän tiesi vain sen, että heidän valtakunnassa kaikki asiat merkitsevät juuri sitä, mitä kaikkivaltias sanoo niiden merkitsevän. Tottahan Putin itse arvasi, mitä se merkitsi.  Historiallisia, suuria asioita oli tapahtuva ja suuri oli oleva hänen roolinsa niissä. Mutta tuo helvetin silta on saatava sammumaan tällä punaisella minuutilla. SHOIGU TÄNNE! HETI!

    VastaaPoista
  7. "Käsillä on hanke, josta tulee tekstiä tässä blogissa. Missä määrin etevimmät yleiskatsaukset, esimerkiksi vasta toissa vuonna ilmestyneet, auttavat ymmärtämään juuri nyt ammottavia ongelmia, kuten mistä saisi ruokaa tai rahaa tai molempia."

    En tiijä yleiskatsausten ymmärtämiskysymyksistä tai muijen onkelmista (tai tiijänhän minä, mutten jaksa omiltani niitä aina aatella), hankkeista ja aprikoinneista, miten ja mistä hankkia särvintä porukoilleen, mutta ite aion tulevinakin kesinä laittaa pottuja ja juureksia kasvamaan, marjoja, sieniä ja omenia kerätä ja säilöä (hillota ja pakastaa), kalastaa jne. Eilenkin toin edellisen suven tuotoksista kottikärryllisen pottuja ja juureksia mökkiplantaasilta kaupunkikolooni talvea varten. Ja halakojakin oli kukkurakuorma peräkärryssä entisten pinojen korkeutta kasvattaakseni ja talavellakin lämpimän puolella pirttini pitääkseni: Kakrut ja emäntäkin saapivat iliman villasukkia takan iäressä tammikuussakin lämmitellä.

    Eikä edellisten elintarvikkeiden kuokkimisiin ole älyvehkeitä käytetty, josta huomauttaessani sain tukkapöllyä tiälläkin moniaita vuosia sitten, kun kyselin, että kännyköilläkös sitä pottuvakoja aiotta kuopia kun tarvis tulloo?

    Semmoisten hommien tarvis olisi nyt heti kaikilla ajankohtaista opetella jos pumpulissa on kasvatettu ja mozartien tiluliillä uniin vaivuteltu.

    Rahasta eijoo niin väliksi, ehkä muutamia satoja kiloja metän antimia asiaan tahkoutuneille jobbareille tulee tulevaisuudessakin kenkättyä, että jokusen tonninhan niillähin tienoo niin kuin männä satokautenakin. Mutta rahhoo ee voe syyvä, kysykee vaikka niiltä ukrainalaisilta jotka keräilytalouteen pommein on taannutettu.

    (Ymmärsin toki, että blogisti tarkoittaa pohdinnoillaan luultavasti laajemmin kaarin yhteiskunnan reunatonta, katotonta ja pohjatonta säkkiä jonne lapetaan kyllä kaikki pennosiamme ja tonnisiamme kukanenkin, mutta milloinkaan se ei tunnu riittävän. Entäs jos kokeilisimma pottuja lapioida sinnekin rahan sijaan?)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oliskos aiheellista miettiä kuinka paljon Euroopan eteläkaakonpuoleisessa tulevassa jälleenrakennustyössä on ammattitaitoisen työvoiman tarvis kun kuulemma miesväki on ollut jotensakin hurjalla päällä ja ryskänyt yltympäriinsä? Voivatkin olla väsyneitä sotatyöurakan perästä.
      Ettei vaan näyttäis tutulta täälläpäin, sellainen työmaa?
      Osataanhan siellä tietty ittekkin, siellähän on tehty ydinvoimalaaa ja hävittäjälentsikkaa ja mitä kaikkea.
      Niin ja sieltä tuli aikaisemmin paljon makaroonia, eri muodoissa. Nyt se tulee Unkarista ja maksaa tuplaten. Mitäs maatalous- ja rakennusvekottimia sinne jonkun ajan päästä tarvitaankaan niin määrä on ainakin suuri ja tarve kans.

      Kohta siellä on kenraali Talvi töissään, eikä taatusti ole puolueellinen.

      Poista
    2. Ja valmisrakennusteollisuus ottamaan selvää maan rakennusmääräyksistä ja valmistelemaan tuotantoaan sikäläisille markkinoille suuntautuvaksi.

      Poista
  8. Vielä pieni lisäkommentti suomalaisen media luotettavuuteen:

    Klo 17:n radiouutisissa naispuolinen uutistoimittaja kertoi jymyuutisen: Vladimir Putin aikoo huomenna (maanantaina 10.10.2022) pitää puheen YK:n TURVALLISUUSNEUVOSTOSSA, jonka hän "on kutsunut koolle". Sen jälkeen uutistoimittaja luetteli YK:n turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata! (Löytyy vielä klo 18.20 sanottuna päivänä Ylen Areenasta.)

    - Esirippu, olisi Mark Twain todennut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ei ole pelkkä yksittäistapaus. Tason romahtamisen syyt on kaivettava esiin. Tässäkin kyllä edes jonkintasoinen yleisosaaminen ja siitä nouseva harkintakyky olisi pelastanut. Ja se, ettei muista kielistä äkkiä englanniksi käännettyjä nettiuutisia niellä tuosta vaan.

      Poista
    2. Tason romahtamisen syyt löytyvät englannin kielestä ja EK:sta.

      Poista
    3. Yliopostojen tason alasajo Sipilän hallituksen aikana vaikuttaa myös jo.

      Poista
    4. Marinin hallitus jatkaa samaa yliopistojen tappolinjaa.

      Poista
    5. Koomuslainen hanhenselkä?

      Poista
    6. Kokoomus lupaa maksaa valtion velat pois ja alentaa veroja, yhtä aikaa. Jääkö Suomeen sen jälkeen enää yhtään toimivaa korkeakoulua, armeijasta puhumattakaan?

      Poista
  9. Korjaus: ", jos ylläpitäjä sallii"

    VastaaPoista
  10. Antti Nylénin "Pahan kukkien" käännöksessä alkuteksti on vasemmalla, jolloin sitä voi vertailla suomennokseen, joka on pitempi, koska se usein kuvailee, kun ranskaksi asia
    sanotaan jotenkin suoraan. Eivät ne nykylukijalle mitenkään kauhistuttavia ole, vaikka puhutaankin paljon suurkaupungin boheemista elämästä, on voimakkaita tunteita, rakkautta ja vihaa, hyvää ja pahaa, elämää ja kuolemaa, matoja hautuumaalla, alla paljon tuskaa, outoja kukkia ja tuoksuja, hajuja. Enimmäkseen komeita runoja.

    Lyhyitä proosarunoja en olekaan lukenut, lienevät valoisampia, mutta täällä Karjaan kirjastossa ne näkyvät olevan hyllyssä, nekin. Pilvistä puheen ollen, niitä on hienointa katsella puun alta, männyn oksien läpi riippumatosta tai muulta makuualustalta, "makaamosta", kuten muuan kaksivuotias sanoi aikoinaan aurinkovuoteista, sama poika, joka on jo hypännyt laskuvarjolla viisi kertaa pilvien halki pätevöityessään seuraavaan suursotaan. Upeaa vai pelottavaa? Molempia, jalat kyllä tärisevät vuoroa odottaessa, mutta kaikki hyppäävät, sekunnin välein. Kuulemma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvoisa Eija G, kiitos mielenkiintoisesta vinkistä. On todellakin oikea tapa kääntää runoutta ja sijoittaa alkuperäinen teksti että käännös samalle aukeamalle. Joskin olen monasti lukenut Pahan kukkia ranskaksi, niin on todella enemmän kuin mielenkiintoista miten Antti Nylén se kokee ja ymmärtää sekä sanoiksi pukee.
      Kirja meni heti hankintaan, valitettavasti netin kautta, ei ole enää nykyisin oikeita kirjakauppoja tällaisella pienellä kirkolla, jos niitä ei ole isommallakaan.

      Poista

  11. Liz Truss syntyi Oxfordissa matematiikan professori isälle ja terveydenhoitoalan äidille. Opiskeli itse vähänkaikkea, politikoi useammassa leirissä. Hylkäsi maailmanparannusdogmeja ja nyt on rikkaiden ja rikkauden puolella ylipursuavaa puntanumero rahasilkko ylenpalttisuutta vastaan. Kwasi Kwarteng on pikimusta Ghanasta. Yksityiskoulu jo lapsesta. Eton nuorukaisena, akateemisia voitonseppeleitä ja varmastikin heimopäällikkösukua jos kuinka kaukaa, luonnon geenivalinnan brilijantti kipale.

    Samaa kuin 1066 jälkeen Wilhelm valloittajan skandinaavit jotka kansanmurhapuhdistivat Englannin muista ja asettuivat normanneiksi Robin Hoodien päälle. Vuosisadan loppuun tultaessa maat ja mannut oli jaettu uusloordien kesken ja pantu maakirjaan, tuomiokirjaan doomsday kirjaan. Ja jos kuningas isotteli lyötiin yhdessä kirjoitettu Magna Carta eteensä ja todettiin että käräjillä tavataan. Näin lainkäyttö ja uusiminen oli jatkuvaa eikä roomalaista kivikirjoitusta.

    Ulkomaankauppa kysyi alan ihmisiltä hansojen huomioimista ja suojaamista Cityn muurien turvissa. Muuten sopi maailmalla revitellä Kwartengin moitteen mukaan. Toinen miehen kohukirja taas toisinpäin Britain unchained, Tarantinon julkean leffan Chained orjabrutaalin mukaan.

    Uusin vapautusohjelma, irti matematiikkarahasta -ja maku ja aito tarvis sijalle. Mittatikuksi kolikko kävi, mutta maksuvälineen itsensä uudistaminen johti allikkoon. Kun rahaa saa puijaamistaidoilla ja kelvottomalla luonteella, ei pahaa voi vastustaa.

    Paitsi jos aloittaa sekasorrosta. Sekasorrosta mistä tämä nyt jo väistyvä alennuskin syntyi,
    näännytyslakoista. Siitä tuli yhteisKredit ja yhteinen ohjaus että mihin. SOS.Dem. Eikä kuten se perversoitui alta sadan vuoden että alan miehille rahanvaihtajille itseillensä.

    Rikkaat pantiin seinää vastaan ja antamaan luotonsa isosina yhteishyväksi. Heitä kirjasi veks, ja lue parempia. Älä usko HS SP :täitä.

    Rahaa sisäsiittoista on käyttöön murto-osa siitä mitä väijymässä putkistossa. Kiertämässä ja tekemässä pahaa.
    Nyt Kwarteng teki minibudjetin Trussin kanssa. Veroprogressiota alas, muutakin veroa pois, vajetta OK, pankiireilta minikahleitakin pois. Markkinatalous takaisin kuin Cityssä alunalken.

    Ei kelvannut rikkaille. Hirveä meteli ja diilit sekaisin. Keskuspankin piti tulla, taas, hätäostajaksi kun juuri oli alettu irtautua pelimerkkien valuttamisesta pankkimiehille. Väärin sammutettu, heidän on Credit monopolina. Oli implisiittisesti jo 150 vuotta sitten Liikepankkilisensissä. Nyt asia salassa. Korjaamattomissa kun valtiovarainministeriöiden spolanderien ja sailasten ja hetemäkien korkmannien sivuuttamien ja uskomustieteensä ylenkatsominen.

    Pääministeri ja valtiovarainministeri pari haluaa markkinatalouden takaisin, irrottaa loismaisen "finanssi"väen imupillit tavara- ja palvelutorilta. Loisimiset ja työtekijöiden polkijat ja nurkaajat pois tieltä, työnilon ja aidon elämän tieltä, perhekotien tieltä, outojen kaikenmaailman orpojen maahantuottamisen sijaan, ja jos millä ilveellä pakkohuvittamisen sijaan oma laulu soitto markkinaelämä kaduilla eikä kauppatyrkyttämöissä nekin jo irti kanssaihmisistä.

    Nyt briteissä on taas käänteen paikka opin ajettua päänsä seinään. Mutta kitkaa pitää alkuunkin pääseminen. Kiina muuten jo aloitti rahasaastasta irtaantumisen. Asiasta lisää vuoden 2009 FT tutulta Michael Hudsonilta, Naked Capitalism sivu. Kohta alkaa konfutselaisten. Pitää opetella pikakiinaa: varo itsesi ja kanssaihmistesi puolesta ja edestä kahleetonta rahaa. Pane se takaisin ruotuun.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä nöyriä talousalamaisia, joiden varassa pankkihökötys lopulta toimii, voidaan kutsua 'hyödyllisiksi idiooteiksi'. Samaa terminologiaa käyttäen armoitetut talousviisaat kuuluvat siis joukkoon 'hyödyttömät idiootit'.

      Poista
    2. Ainakin suomalaiset pankit hoitavat maksuliikennettä aivan loistavasti. Käteisenkin käyttö on vähentynyt huomattavasti. Tosin huijaritkin ovat kehittäneet osaamistaan aivan huippuunsa ja tyhjentäneet ihmisten tilejä mitä ovelimmilla tavoilla. Elämä näyttää olevan jatkuvaa taistelua oikean ja väärän välillä.

      Poista

  12. Silloin joskus kun Valtio oli yhteis-kunta eli Commonwealth jossa ymmärryksessä puunjalostajien delegaatio (siis uittoyhdistysten, muun tukkilogistiikan, ja tehtaiden/omistajien, juuri äskenissä Vaasassa sovitun omisusjaon isot nimet, matkasivat City of Londonin pubikierrokselle ja juovuttivat isännät. Itse kai söivät fish and shipsejä ja lukivat tuutin käärepaperista uutisia. Tulivat devalvaatiotakuulla ostajille mikä siis leikkasi napanuoran Sverigeen aitosuomalaisuuden hurmosvuosiksi.

    Asia koski Päätaloja Hermania ja Riitua. Toinenkin Hermanni, Saastamoinen lisäsi lankapaulojen sorvaamista Savon koivikoista. Ja vieläpä hyvässä sovussa Marskin tehtaiden kanssa kun poika S. rupesi kavereeraamaan Hangon kesissä. Toinen poika S. Suojeluskunta päällikkö peräti, kohta tuli suurlähettilääksi Lontooseen, ensin sinne pannun jonkun pöytätapa aristokraatin sijaan. Ja olihan tämä noita normannejakin, oliko sukuakin ylähuoneen kulmilla ?

    Oli ne aikoja ennen pälkäneläisiä, jolloin vasta huligaani selfititsit itseihailijat rynnäköivät tuhoamaan Hangö regatan ja kaskuavat pelikentät vihdoin 1970-luvulla.

    Tuli mieleen päätaloista kun he ottivat Kallion asutuslainaa ja vielä tulevien kylvöjen takaamaa säästöpankkilainaa. Pitäjän Säästöpankkiin tulvehti metsärahaa kaatopalkkoina ja puunkaato saaliina isonjaon onnekkaille jokusen miespolven takaa. Mantaalia oli kolmiomitattu muinoin Kuninkaan veroksi, nyt kun oli mistä maksaa, saaja olikin Ståhlbergin tasavavalta.

    Luin mielestäni tätä fantasiaa päivän Hesarista. OP-Ryhmän pääjohtaja huolehti kun Suomen velan valtionkorko oli noussut viime päivinä siis seuraten Lontoota -ja siis sikäläistä "mini" budjettia. Ja siellä uutuusstrategiaa Liability Driven Investmenttia. Velkavetoista eläkesijoittamista. Se pohjautuu derivaatta-matematikkaan korkoakoron päälle, ikiaikaisen päälle. Juuri tätä ei Lakkojouko Ahonen 2005 ymmärtänyt ja hallitusherrana Varmassa ehdotti lisää liksaa Risto Murrolle. Mitäkö sai ? Kenkää, Jouko Ahonen.

    Kaiketi Sixten Korkman nousi Euroopasta lumoamaan hallitusten to go miehehenä. Saatiin uutuus LDI investointilaskuoppi. Joukko-opin jo sotkemiin päihin. Jemmattavaksi riitti piirun verta siitä kuin mitä Perustajaisiin 1962 lukeutunut aktuaari Pikkarainen olisi laskenut.

    Nyt kun derivaatta ponnistettu korkoa korolle keksittiin, voitiin juoksevat eläkkeet maksaa juoksevista tuloista ja jemmata sijoituspottimuro-osaksi.
    Tassa mentiin eikä honattu välissä kuinka 2008 jälkeen derivaattahomma vikapäätä oli uusittu G 20 toimesta ja -sitten taas innovoitu Rahavaltojen toimesta. Tähän korjaussarjaan se Truss tupsahti ja BofE pelasti mutta väärin jos uutiset tänään IMF:stä ovat oikeita. Tätä Suomikin jo potee. Pölästyneenä.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista

  13. Ilakoituaan varmasta tulevasta vaalivoitosta ja Kwartengin käyttämisestä IMF:n ja yksityisen omistajatahokkaan IIF neliökehässä mukiloitavana -ja toimitettavana takaisin Lontooseen, otti Guardian järkimiehen ja luottolaitos instituution herkän tajuajan kynänvarteen pääkirjoituksessa 17.10. Asiassa on paradoksia isosti. Ei raha kelpaa, ei opittu tolkkku. Eivät edes parlamenttipaikat, jos väärään viekoteltuna. On on käännettä ilmassa. Tahatontakin surkukomiikkaa kuplii -Suomessa. Panen jokusen virkkeen, jos ken sietää:

    By putting central banks in charge of the response to the current crisis, governments risk a worldwide recession precipitated by excessive rate rises.That was the warning from the United Nations Conference on Trade and Development (Unctad) this month, and it arrived not a moment too soon.

    The US Federal Reserve is the main culprit. Where it leads, others follow – leading to everyone squeezing their own economy simultaneously. Inflation has been amplified by firms able to raise their markups to profit,…through excessive speculative trades on the backs of the world’s poor. Financial investors are also cashing in. Seven out of 10 buyers of wheat futures contracts are now speculators.

    Since the 1980s, voters have forfeited economic power to the free market in exchange for stability and peace. They now feel duped. Debt-financed speculation and asset-price appreciation are accelerating a global inflationary crisis.
    Unctad is right: the independence of central banks from any social goals is unsustainable. The suggestion of the Bank of England governor, Andrew Bailey, that even higher interest rates were needed after the new UK chancellor signalled public spending cuts and tax hikes sounds injudicious. Mr Bailey has exposed the Bank to near comical U-turns.

    His strategy risks plunging more people into poverty. Monetary policy is not apolitical, but it is undemocratic. That should change. Entä sitten Suomen ! Kiiltosilkki pukuun sonnustautunut , ja superkallis kello vakokuvassa poseerattuna näytille hihansuusta. Panee haukkomaan henkeä. Voiko olla totta. Eikö harmaata aavistystakaan statuksestaan, yhteisön kansan CREDIT-luottohenkilönä. Ei rahan. Noloa.Jukka Sjöstedt.

    VastaaPoista

  14. Mitä se kredit on, eikö se ole tukku seteleitä lompsassa pulleassa ? Ei. Vakaata vaurautta se on. Isotalo pitäjässä. Laareissa männäsyksyjenkin jyviä hyviä ja tallissa pilttuissa hevosia vankkoja, yksi kirkkotien ravaajakin.

    Siitä talosta sai vähäisemmät väet kattilan täytettä. Ja uudempina aikoina isännän allekirjoitus veti rahaa vaikkapa sahalaitoksen perustamiseen, kyläkosken varustamiseen sähkögeneraattorilla, puhelinlinjojen vetämiseen ja sentraalipöydän varustamiseen. Se oli kredittiä tuo ja yhteisön rauhaa kyläläisten vaihtelevissa kohtaloissa. Yhteishenkeä ja pitäjän kokousta papin esilaulun tahdissa. Sitten rukoukset jäivät pois.

    Uusi aika tuli mekkalalla. Pariisista. Simon Schaman kirjan nimi ei ole Ranskan vallankumous, vaan Kansalaiset. Se ilmaantui kirjana 200 vuoden tuoreena 1989. Luin kahdesti ja kolmannesti juuri tänä pimeänä syksynä. Se alkaa uskonpuuttesta ja valistususkosta. Sanon vain pohjiksi ja että kyllä oppineilta löytyy ruistakin aivoista. Perreire veljekset panivat heti 1820-luvulla pankkinsa idean nimeen Credit Mobiliere ja toiseen Credit Lyonaise. Mikä liikkui. Juna. Ja tehdaskone.

    Saksaksi matkittiin D-pankeilla 1870-luvuilla. Dresden Darmstadt Deutsche ja oliko Diskonto yhdistys. Tätä idjootit kutsuvat verellä ja raudalla politiikaksi kun se oikeasti on herkän herkkää Kruppia Mersua ja Siemensiä -jälkimmäinen käynnistelee Olkiluoto 3:mea.

    Pankin raha oli Reichmark. Pankkitalot muhkeita ja luotamusta herättäviä kuin KOP tai PYP, Wasa tai Liittopankki Aleksilla. Virkailijoilla pukuraha. Tästä estetiikasta luottamuslavastuksesta vain Olli Rehnin uljas vaateparsi, kello ja poseeraus ovat tallella.

    Niin creditistä innostuin. Sitä on. Suomessa taas. Risto Ryti oli liput laput välipuheet, itsekirjoitetut kaverirahat siivonnut laassut tuvasta. Niin tarkoin että piti vartavasten etuoikeuttaa jokusia tehtaita vekselioikeuksin. Muistan Raevuoren historiasta että Huittisten Friitalat saivat SP:stä kiiintiön. Heihin kun voi luottaa, naapureihin.

    Nyt meillä on huimilla kiinteistöveijareilla taas monenkirjavaa lippua lappua saamista ja velkaa. Sikäli pätevää että on niillä nostatettu hintoja ja paisutettu niihin hintoihin pohjaavia OpNordeaAktia velkamääriä -nuorperheille. Näitä SP lapioi kesänkorvalla 2020 holveihinsa ja EKP euroja kiinteistökeikareille. Se on taas kekriaika ovella. Aukeaako aitta ? JS

    VastaaPoista
  15. Jukan mainitsema Russelin "Johdatus länsimaiseen filosofiaan” tarkoitti kai "Länsimaisen filosofian historia" I ja II suom. WSOY 1967, alkuteos 1946, josta tuli kirjallisuuden nobel.

    VastaaPoista