Sivun näyttöjä yhteensä

25. lokakuuta 2022

Silta


 

Sekoittelen aarrearkkua. Kansallisarkisto on edennyt digitoinnissa huimasti. Nyt sieltä löytää vaikka mitä, nähdäkseni jopa merkittävän osan viime sotiemme miesten ja naisten kantakorteista.

 

Vastaavasti käsitykset maan menneisyydestä ja siis myös tulevaisuudesta tulevat mullistumaan. Tosin olen siinä uskossa, että vaikka teoreettinen fysiikka tuottaa hyvin mielenkiintoisia uusia ajatuksia, tulevaisuutta ei voi tietää, koska se ei ole vielä tapahtunut. Menneisyydestä voi periaatteessa tietää kaiken, vaikka näköpiirissä ei ole mitään tekniikkaa, jolla esimerkiksi tähän kohtaan 51 vuotta sitten eli ennen kuin tässä oli mitään taloa, syöksyneet valonsäteet ja ääniaallot voisi poimia avaruudesta takaisin tarkasteltavaksi.

 

Luultavasti kysymyksessä on vanhuudenhöperyys. Minunkin on nukkuessani tai torkkuessani helpompi lukea kylttejä ja tavata ihmisiä kaukaa menneisyydestä kuin viime viikolta.

 

Sen vuoksi jutun kuva on minulle hyvin tärkeä. Se on 1700-luvun maanjakokartta ja todistaa oikeaksi epäilyni, että viime kädessä Pohjanlahden ympäri johtanut ns. vanha sotatie kulki vähän toista reittiä ennen Pohjanmaan rautatien rakentamista. Joki ylitettiin meidän kohdasta. Silloin ja luultavasti nytkin muistomerkkeinä ovat ainakin sukunimet Lauttamus, Silla ja Uitto. Itse asiassa kotikyläni oli Lauttamus ja lähin naapuri kirkolle päin oli talokas Matti Matinpoika Lauttamus, syntynyt 1861, ja hänet minä muistan.

 

Sääli että paikkakunnan historia jäi puolitekoiseksi, kun kirjoittaja kuoli. Esimerkiksi kaksi pitäjän – silloisen kappeliseurakunnan – kuuluisinta henkilöä ovat kadonneet historiasta, mestarivaras Sutki, joka päätti päivänsä Turun vankilassa, ja Veikko Passinen, kukaties ensimmäinen suomenkielinen suomalainen, joka lauloi oopperassa, Tukholmassa 1880-luvulla. Häneltä pettivät kai pian hermot. Hän oli vanhempana Isonkyrön kanttorina ja saattoi olla ensimmäinen kansanlaulujen kerääjä maakunnassa. Ja varmaan juuri siksi Heikki Klemetti vaikenee hänestä mainioissa ja laajoissa muistelmissaan.

 

Tai ehkä ne kuuluisimmat olivat kuitenkin alahärmäläisen Antti Isotalon ja ylihärmäläisen Antti Rannanjärven hengenheimolaiset Anssin Jukka eli Juha Antinpoika Leskenantti ja Jaakko Pukkila, Pukkilan Jaska. Ja ruma vallesmanni, joka ei ollut ruma, vaan ”rumaanen”, eli etenkin häjyjen paheksuma. ”Häjy” ei tarkoita ainakaan yksinomaan häijyä, vaan myös keskenkasvuista.

 

Luultavasti tuohon sanaan sisältyy hyvin paljon. Metsätalouden kannalta kasvun ehtyessä tule kuolema. Ihmisellä asia voi olla toinen. Venäläinen novellikirjailija sanoi jossain muistiinpanossaan, ettei sellainen ihminen ole aikuinen, joka ei ole kolmea tai neljää kertaa pettynyt itseensä todella raskaasti. Häjyily on merkki ihmisestä, joka luulee löytävänsä syyn vaikka mihin toisista ihmisistä. Suuresti hurskas löytää yhtä virheellisesti syyn aina itsestään tietämättä, että suuri syyllisyys on suurta itsekeskeisyyttä.

 

Ennen ajattelin, että esimerkiksi omassa maakunnassani tyypilliseksi sanottu uhoaminen on merkki minäkuvan hauraudesta eli siis keskenkasvuisuudesta.

 

 Mutta ehkä on niin, että aikuistuminen merkitseekin minäkuvan vaihtumista sinäkuvaksi. Äsken televisiossa joku kirjan kirjoittanut sanoi samaa. Esimerkiksi työriidoissa kysymyksessä ovat usein henkilösuhteet, eivät asiat eivätkä palkat. Miehet riitelevät, eivät asiat…

11 kommenttia:

  1. Kemppinen kertoi äsken Juha Hernesniemen kirjasta.

    Kirjassa rivien välissä on iso rooli Antti-veljellä.

    Myös hän on lääkäri ja kirjoittanut kirjan, mutta lisäksi he kumpikin ovat pohjalaisia (keskipohjalaisia).

    Antti on tehnyt valtaisan urakan kerätessään perinnetietoa (musiikki, lääkintä) ja ollut perustamassa Kaustisten kansanlääkintä-keskusta.

    Tässä nyt tuo sama tarina on samasta asiasta ja osin ajastakin, joten halusin lisätä.

    Samalla kiinnitän huomiota toisen syksyn ISOmus-kirjan (504 s, Otava) virheeseen.
    Stalker-tarinassaan Olli Jalonen (Topeno) sivulla 498 kirjoittaa väärin.

    Kirja sinällään ansaitsee Finlandian kuten Hernesniemen kirja Tieto-Finlandian.

    Pohojanmaan kautta!

    VastaaPoista
  2. Apostoliksi itsensä korottanut Paavali kehuu olevansa "syntisistä suurin"...

    VastaaPoista
  3. Tohtori Samuel Johnson taisi lohkaista, että luonteensa ja tekojensa heikkoja puolia korosteleva ihminen itse asiassa haluaa sanoa, että hänellä on varaa sellaiseenkin.

    VastaaPoista
  4. Kun vanhempani puhuivat aasinsillasta, minä tarhaikäisenä ihmettelin että mikä se sellainen on? Ajattelin että siinä on aaseja jonossa joen poikki, ja ihmiset sitten kävelet niitä pitkin rannalta toiselle. Kummalliselta se tuntu, mutta olin View-Masterista nähnyt, että maailmassa on paljon muutakin ihmeellistä.

    VastaaPoista
  5. Isäni kerto että hänen sukulainensa tai läheinen, körttiläinen (eli "syntisistä suurin"), piti körttipukua kunnes hänellä lopulta alkoi raksuttaa: Hän erottautuu sillä muita ylemmäs. Niinpä hän jätti körttipuvun poes.

    VastaaPoista
  6. Kävin rippikoulun muutaman koulukaverini kanssa naapuripitäjässä körttiläisten omistamassa kokoontumispaikassa, vaikken körttiläinen olekaan. Voitin siellä
    opettajiemme järjestämän tietokilpailun, josta sain palkinnoksi Siionin virsikirjan.
    Sillä ei ole ollut sen koommin käyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka olen körttiläisten seurassa (seuroissa) kasvanut ja pakanaksi tullut, niin siionin virret vieläkin hivelevät korviani ja ehkäpä mieltänikin.

      Poista
    2. Vaikka en Siionin virsiä veisaakaan, olen aina arvostanut herännäisiä ihmisiä.
      Heitä on ollut ystäväpiirissäni, vaatimattomia ja ymmärtäväisiä kavereita.

      Poista
  7. Tuosta vanhasta kartasta näkyy varmasti parhaiten se "sotatien" kulku joen yli. Tien kulku Lapualta päin lienee aika selvä johonkin siihen hautausmaan tienoille asti, mutta siitä eteenpäin on niin paljon uusia jälkiä, että menee sekaisin. Olisikohan vanha ylikulku sitten suunnilleen siinä runsas 300m ylävirtaan rautatiesillasta, johon nyt näyttää kartan mukaan pykätyn kevyen liikenteen silta?

    VastaaPoista
  8. Aikoinaan oli meilläkin koulussa yksi akveri, joka sanoi olleensa luokallejääneistä paras sinä vuonna, kun jäi luokalle.

    VastaaPoista

  9. Rakkaudesta bruttokansantuotteeseen, pani uraansa VATTissa muistellut Eero Eetu Tuomainen otsikoksi. Mies toimi toisen BKT miehen, peräti "pakkokasvu"politiikka miehen Mauno Koiviston poliittisena sihteerinä kriittisessä vaiheessa UKK:n sairauden pahetessa. Kasvumies presidenttikin, vaikka kysyi runollisemmin Onko meillä malttia vaurastua. Oli. Neste Rautaruukki ainakin. Raade ja Haavisto.

    Ihastuin 27.10. raportissa sanasta haaksirikko, vaikka tuskin tekstissä, vaan tätä meikänkin pk-papatusta. Nykyinen ylijohtaja lienee kuitenkin sanaa viljellyt pressissä. Ja kiva niin. Mies on Mikael Collan, pakkoruotsista tuttu.

    Olisipa nimi Dahmenkin ollut esillä. Hän ymmärsi oikeuttaa devalvaatiokruunun ja -markan. Ja luopua kun todellisuus muuttui -tai vaihdatettiin toiseksi. Vastahakoinen kuulijakunta Suomessa harasi maailmaa vastaan, ja jäi kriisiinsä. Itse W-Sverige diskuteerasi Palmen jälkeiseenkin suurRuotsiin. Ei vain snilleinsinöörejä vaan kulutusaikakauden taitajia.

    Suomi otti uudesta sentään rahat, möi Nesteen ja Rautaruukin ja kaiken. Saihan rahaa. Ei tarvinnut tehdä enää. Wall Street ja City kiitti. Omista löytyi yksi adoptioW, se Björn.

    Wallenbergit pitävät majaa Arsenal gatanilla. Ja Suomkin matki nimen itselleen Arsenal. Ja olihan siinä kaikuja biennaalesta kun taidekokoelmat eivät kelvanneet Merill Lynchille. Tervan tuoksahdukset Venetsian laivaveistämöltä yhä pakkahduttavasti leijuvat nenään. Muistan siellä Päätalon isoisää konkreettisesti tekemässä uutta peltomaata. Sokeana hakkuripölkyn ja tunkion ja navettaluukun vaiheilla. Maata syntyi ja pakorahat Ruotsiin. Saabille saakka.

    Tänä syksynä haaksirikkolaivueemme onkin vesilastissa. Elleivät sitten samat miehittäjäkonsultit ota meitä vielä kerran luuppinsa alle ja itsehän hakukkaasti asetumme esipreparoituina uusimpaan kokeeseen. Voimme myydä Sotu koneistomme taksomia hintaan IIF Davos Buildenberg hintaan, oikeasti fysiikan ääristä wapautetulle, itseämme syvemmin antropologiasta hurmaantuneille talenteille. Heitä raha, banaalikin seuraa. Jos tasepuntit tutisevatkin, niin konsultit jo prässeissä ja uuskuoseissaan ovat valmiina rahastamaan. Ihan kuten viime miespolven parin ajankin. Betonipöly haisee, kuopankaivu-sinfonikot kirskaavat. Lotto.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista