Sivun näyttöjä yhteensä

10. toukokuuta 2022

Vaikka


 

Arvostamani ihminen, lahjakas mies sanoi toisesta:” Kyllä sen kanssa toimeen tuli ja oli se mukavakin, vaikka oli ollut monta vuotta sodassa Neuvostoliittoa vastaan.”

 

Arvostukseni laski. Sen hyväksyn mielipiteenä, että vuonna 1941 Suomi nousi natsien reen jalaksille ja ryhtyi epäpyhään sotaan. Sitä ajatusta, että 1939 Talvisodassa taistelleet suomalaiset olivat jotenkin väärällä ja tuomittavalla asialla, en yleensä viitsi vastustaa, mutta sen esittäjän nimilapun siirrän sikarilaatikkoon, jonka kannessa lukee ”typeryksiä”.

 

Osan todistella Paasikiven luonnehdinnan Talvisodasta ”Erkon sotana” täysin virheelliseksi. Se sota ei ollut vältettävissä, vakka olisi ollut ehkä lykättävissä muutamilla kuukausilla, meille epäedullisempaan vuodenaikaan. Mannerheim ei pitänyt mahdollisena Hangon tai sen edustan luovuttamista, mitä vaadittiin. Välirauhan aikana Hanko osoittautui erittäin hankalaksi.

 

Todisteluni ei tehoa henkilöön, joka ei halua uskoa.

 

Jatkosota on vaikeampi. Ajopuuteoria eli viaton Suomi historian armoilla on pötyä. Kyllä Saksan apuun turvauduttiin hanakasti ja myös taitavasti. Vaikka Neuvostoliitto oli teknisesti hyökkääjä kesäkuussa 1941, Saksa sen aloitti, ja meidän nilkit painoivat perässä, kuukauden mietittyään.

 

Jotkut eivät usko perusteluani, että meidät aiottiin joka tapauksessa rusentaa oikean hetken tullen. Jotkut eivät usko, että Suomi ei ollut 30-luvun lopulla erityisen saksamielinen eikä varsinkaan natsistinen. Äärioikeisto oli menettänyt mahdollisuutensa ja vallassa olivat äänestäjien valinnat maalaisliitto, Tannerin demarit ja käytännön syistä liberaali edistyspuolue (Kivimäki, Cajander, Erkko, Ryti, Ståhlberg).

 

Ukrainan takia kirjoitan tähän ihmettelyni, että Douhetin läpikotaisin vääräksi 1939-1945 havaittu ilmasotakäsitys elää edelleen. Putin syytää ohjuksia Ukrainaan käsittämättä, että ne eivät ratkaisse sotaa. Pommitukset eivät luhista siviiliväestöä.

 

Se nähtiin Englannissa 1940 ja etenkin Saksassa 1942-1945. Se nähtiin Vietnamissa. Oliko Japani poikkeus, se on tulkinnanvaraista. Tokion palopommitukset vaikuttivat enemmän kuin atomipommit kahteen kaupunkiin, mutta Japani oli jo menettänyt ilmavoimansa ja laivastonsa sekä melkein kaikki raaka-aineet.

 

Listaan kuuluvat myös Helsinki ja Turku. Helsinkihän säästyi hyvin vähällä, Turku kärsi melkein yhtä pahasti kuin Kotka, mutta tavoiteltua tehoa ei ollut.

 

Ilma-ase toimii edelleen hyvin yhteistoiminnassa panssareiden ja maavoimien kanssa, mutta se on vaikeaa. Neuvostoliitolla ja Saksalla ei ollut sopivaa kalustoa. Saksa olisi ehkä kukistanut Moskovan ja sen jälkeen Uralin teollisuuden, jos se olisi kehittänyt kaukopommitustaan. Sehän osasi Junkers Ju-88 oli erinomainen tuohon tehtävään, mutta Englantia moukaroinut Heinkel He-111 ei ollut. Neuvostoliitto tapatti miljoona omaa miestä, kun sen ilmavoimat eivät pystyneet Berliiniin.

 

Ydinase kulkee lentokoneessa tai ohjuksen kärkenä. Naton puoli ei tule myöntämään, mitä Putinin Venäjälle on sanottu: vaikka vain taktinen ydinase aiheuttaa heti koston moninkertaisin voimin. Venäjä pystyy tuhoamaan New Yorkin ja Nato esimerkiksi Pietarin ja Moskovan tunnin kuluessa. Etenkin sukellusveneiden taistelukärjet kestävät ensimmäisen strategisen iskun. Seuraako siitä maailmanloppu, sitä en tiedä, mutta maailmanhistorian suurin katastrofi joka tapauksessa. Ja ”tohtori Outolempi” on Venäjällä, ei USA:ssa eikä Naton palveluksessa. Elokuvan tohtorin esikuva muuten osittain oli John von Neumann, Einsteinin ohella vuosisadan älykkäin mies. Hän aluksi kannatti ydinsotaa, jota Einstein vastusti.

29 kommenttia:

  1. Onhan noita välkkyjä tyyppejä itse pappa E:n lisäksi listattu toki muitakin. Oma ehdokkaani olisi Kurt Gödel, joka todistamillaan epätäydellisyyslauseilla (varsinkin se ensimmäinen) vetäisi maton koko matikan alta. Sovitapa tuota kaaliisi: "ei ole olemassa "matematiikan perustaa", täydellistä ja konsistenttia aksiomaattista järjestelmää, joka yksin kattaisi kaiken matematiikan." Siis aksiomaattisen järjestelmän aukottomaksi todistamiseksi tarvitaan aina jotain kyseisen järjestelmän 'ulkopuolelta'.

    VastaaPoista
  2. Hanko oli venäläisten hallussa välirauhan ajan ja he luopuivat siitä joulukuussa 1941. Siellä oli melko paljon joukkoja, raskasta tykistöä ja panssarivaunuja ja he olivat venäläiseen tapaan kaivautuneet ja linnoittautuneet suurella huolella. Kuitenkin, kun suomalaiset alkoivat hyökätä sinne, venäläisille tuli pakokauhunomainen halu päästä sieltä pois. Hanko oli yhtäkkiä heille loukku ja jättiläiskokoinen motti. Heillä oli riittävästi kokemuksia mottiin joutumisesta. Suomalaisten hyökätessä sinne eräänä aamuna, ei siellä enää ollutkaan ketään. Vihollinen oli yön aikana saanut laivattua pikavauhtia miehistönsä. Rakenteet oli tietenkin huolella miinoitettuja. Venäläisillä ilmeisesti kävi erittäin huono tuuri. He joutuivat Viron rannikolla miinakenttään ja ilmeisesti kaikki tuhoutuivat laivojen upotessa.

    Stalin teki pahan virheen ryhtyessään pommittamaan Suomea, sekä talvisodan aikana että jatkosodassa. Pommitukset usein keskittyivät siviilikohteisiin ja erityisesti työväen kaupunginosiin. Se oli viimeinen niitti sosdem-taustaiselle työväestölle ja he lähtivät sotaan ilman vaikeuksia. Punaisen ja valkoisen väestönosan viimeisetkin erimielisyydet katosivat siinä tulimyrskyssä.

    VastaaPoista
  3. "Todisteluni ei tehoa henkilöön, joka ei halua uskoa."

    Epäselväksi jäi, miksi juuri professorin todistelua pitäisi uskoa. "On monta uskoa päällä maan, ja toinen toista kiittää."

    "Mannerheim ei pitänyt mahdollisena Hangon tai sen edustan luovuttamista, mitä vaadittiin."

    Vrt. kuitenkin Visuri 2020: "Helsingissä todettiin ongelmaksi erityisesti vaatimus Hangon luovuttamisesta. - - Erkko ja - - Niukkanen edustivat jyrkkää linjaa suhteessa Hankoniemen tukikohtavaatimukseen, kun taas Mannerhein ja Tanner olivat siinäkin valmiimmat joustoon." Mannerheimin viimeistelemässä sotilasjohdon muistiossa 18.10.1939 todettiin Visurin mukaan: "Jos Suomenlahden suulta jouduttaisiin luovuttamaan tukikohta, siihen tarkoitukseen sopisi parhaiten jokin saari."

    "meidän nilkit painoivat perässä, kuukauden mietittyään"

    Ei hetikään kuukauden. Jo Barbarossa-yönä Neuvostoliitossa havaittiin, että Suomenkin puolelta epäsuorasti hyökkäiltiin (Suomenlahden miinoitukset; lentokentät). Siilasvuo astui yli valtakunnanrajan Vasonvaarassa klo 2.10 heinäkuun ensimmäistä päivää vasten 1941, ja suomalaisten hyökkäys alkoi samana aamuyönä tykistön tulivalmistelun jälkeen yhdentoista Stukan tukemana. (Heinrichs antoi armeijakunnilleen hyökkäyskäskyn kesäkuun viimeisenä päivänä 1941, ja hyökkäys kohti Laatokkaa alkoi tunnetusti 10. heinäkuuta.)

    "liberaali edistyspuolue (Kivimäki, Cajander, Erkko, Ryti, Ståhlberg"

    Edistys oli toistupalaisten halkoma. Oikeistosiipi (Kivimäki, Ryti ym.) olivat
    poliittisesti ihan eri seurakuntaa kuin Cajanderin johtama vasemmistosiipi Kurjensaaren Nykypäivineen. Lisäksi kirjallisuudessa (esim. Michael Jonas) toistuvia viittauksia siihen, että Suomessa "vaikutusvaltainen oikeistoryhmä" pyrki kaatamaan hallituksen. Esimerkiksi toukokuun 1938 "vapaussodan" 20-vuotisjuhla sai punamultahallituksen vastaisen voimallisen mielenosoituksen luonteen.

    "Jotkut eivät usko perusteluani, että meidät aiottiin joka tapauksessa rusentaa oikean hetken tullen."

    Näyttö ymmärtääkseni puuttuu. Jos sellainen on olemassa, olisi kerrankin hyvä nähdä julkaistuna expressis verbis. Äskettäin päinvastoin taisi kaatua vankin tukijalta vuosikymmeniä toistetulta painostusteorialta, kun osoitettiin, että mitään "likvidointia" ja "tilien päättämistä" ei marraskuussa 1940 koskaan vaadittukaan. Itse uskon vuosien 1939 - 1944 osalta (ja siitä eteenpäinkin) mieluummin Occamin partaveitsen mukaiseen teoriaan.

    Kaneetiksi: En pyri mitenkään mestaroimaan, mutta kai tässä sentään omia, tutkimuskirjallisuuden perusteella muodostettuja käsityksiään saa tuoda esille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymin kannattaa laajentaa historian lukuharrastustaan eikä tutustu pelkästään sellaiseen, jolla tukee omaa nähtävästi kiveen hakattua näkemystään. Tämän tyyppisestä rajoitetusta "totuudesta" saavat osansa nykypäivän venäläiset.

      Poista
    2. Keskiviikko-anonyymillä on kirjoittamistani asioista aivan ilmeisesti paljon parempaa ja tuoreempaa tietoa. Vahinko vain, että kommentoit pelkällä tavanomaisella nonsense-hölötyksellä. Kovin mielelläni kuulisin omat, lähdekirjallisuuteen perustuvat tietosi esille ottamistani asioista.

      Poista
    3. Erfurthia, Korhosta tai Ylikangastakaan ei erityisesti kiinnostanut puhua Petsamon nikkelistä. Tarvittiin sanomalehtimies nostamaan asia pistimen nokkaan. Sama metalli on pääosassa myös Visurin ja Murtorinteen kirjassa kaupankäynnistä Suomessa. Kannattaa lukea uudempaa tutkimusta.

      Poista
    4. Anonyymi perustaa näkemyksensä arvostettujen historiantutkijoiden (esim. Visuri) tutkimuksiin. Jotka puolestaan perustuvat hstoriallisiin lähteisiin, neuvottelumuistiohin, pöytäkirjoihin jne.).

      Toisin kuin monen kuvitelmiin ja moneen kertaan lainattuihin, vääriksi osoitettuihin väittämiin prustuvat fantasiat..

      Poista
    5. Petsamon nikkelistä olennaisen kirjoitti Hans Peter Krosby jo runsaat 60 vuotta takaperin.

      Poista
    6. Haluaisinpa kuulla tosiasian, joka selittää miksei Saksa vuonna 1939 ollut pätkääkään kiinnostunut Petsamon nikkelistä, vaan tieten tahtoen luovutti a) sen ja b) koko Suomen venäläisille.

      Tämän faktan selittämiseksi ei kelpaa aiemmin 30-luvulla tehty salainen sopimus (jota kukaan ei ole ikinä nähnytkään), että näin saadaan hyvä syy hyökätä Neuvostoliittoon.

      PS. Olen lukenut nuo yllä mainitut kirjat, myös tämän "sanomalehtimiehen", ja niistä ei tämä teoria selviä.




      Poista
    7. Vuonna 1939 Petsamosta ei vielä tuotettu nikkeliä. Tuotanto alkoi hiljalleen vuonna 1942. Hitlerille raaka-aineet olivat tärkeitä, mutta ei Saksassa niiden suhteen ihan kädestä suuhun eletty. Nikkeliäkin oli ihan riittämiin varastossa vielä kun Saksa antautui vuonna 1945.
      Saksan ja Neuvostoliiton liittolaisuus Barbarossaan asti on tosiasia jota ei kannata edes yrittää kiistää.

      Poista
  4. Olen samaa mieltä, että USA on ilmoittanut Venäjälle epävirallisia kanavia myöten, että ydinaseen käyttö Ukrainassa johtaa sodan laajenemiseen maailmansodaksi. Tämän suuntaisia viitteitä näkyy aika paljon, jos lukee amerikkalaisia yleensä asioista perillä olevia turvallisuuspoliittisia kirjoittajia. Viestintä on yhdenmukaista ja aika vahvaa, mutta kiistettävissä. Lisäksi Venäjän vähän ponneton tapa viettää voitonpäivää on omalta osaltaan viite siitä, että jotain pidäkkeitä on. Ne koskevat meitäkin. Tällä ja viime viikolla emme ole nähneet mitään erityistä vaikutusyritystä Suomen Nato-keskusteluun. Käytännössähän, jos aikoisi saada hakemuksen jättämisen estettyä, olisi tehtävä jotain todella repäisevää ennen kuin ulkoasiainvaliokunta antaa mietintönsä ajankohtaisselonteosta. Huomenna käydään valmistava keskustelu ja torstain kokouksessa lienee mietinnön yksityiskohtainen käsittely. Ensi viikolla täysistunto käsitellee asiaa.

    Pelkkä kiusanteko ei riitä siihen, että päätöksenteko keskeytyisi. Pitää tapahtua jotain varsin järisyttävää eikä sellaisesta ole mitään näkyviä merkkejä. Taidamme selvitä ainakin tästä päätöksentekovaiheesta ilman sotaa. Valmetin palokin oli ilmeisesti ihan tavallinen teollisuusonnettomuus, joka ei vaikuttanut pahemmin tuotantoon.

    VastaaPoista

  5. Erkki Tuomiojan ällätikku on seurannut rivi riviltä koti- ja ulkomaa politikkaa fiksujen joukoissa. Kirsti Rautiaisen asettamista kuopista alkaen, hän aina osunut oikeaan. Ristikko on täyttynyt, näköala peittynyt. Tai minä ainakaan en toisenlaista Ekiä tunne.

    Rasti ruutuun sokealta kenties jäi näkemättä kuinka ruutuja lisättiin Valistuksen uskonvajoamaan. No. Isä jo löysi sijansa Edistyksen rahanvalvojana. Rytin, rahanohjaajan tuolilta 50-luvun alussa. Eihän taseiden itsesikiäminen voinutkaan heiltä kaivata kuin poismyrkyttämistä. Tehtaita, maltilla ja samoille alkuperustajille, nyt massainsinööreille. Asia skulasi saman työtuolin istujilta myöhemminkin. Mutta tasetta pukkasi ja modifioitui post-modernin lennokkuudessa. Loiskiehuntaa siedettiin.

    Kaupunginjohtajana isokenkä Ilaskiven kengässä kivenmurusena ja aluerakentajaheerosten Puolimatka Peltola saunapöydistä Tuomioja älysi häipyä takaisin Eduskuntaan.

    Rakentajat jäivät kehräämään taserahaa. Lamasta opittiin lisää vauhtia ja pitelemättömästi onkin edetty. Maa tehdään uudeksi ja Eki itsekin kai kummaksuen katselee verotietojaan, verotettava paisuu, mutta maksettava kutistuu.

    Demaritieteestä ei tullut mitään. Ihan kuin Salinia, af Ursinia, KH Wiikkiä ei olisi koskaan ollutkaan. Eikä heidän kattamia juttutupaviisaiden filosofipiirejä.
    Ja sopi pyssykin käteen kun hetki koitti.

    Viime pyhänä Janne Saarikivi otti henkevällä tyylillä ja lennokkaalla konkretia-historian pyhityksellä, tapahtumakertauksella, meidät tykönsä. Molempi parempi.HeSa.JS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan järkeviähän Tuomioja kirjoittaa päivän Hesariin, että pitäisiköhän blogistin imaista hieman takaisin muutaman päivän takaisia omaishoitajakirjoituksiaan "kaveristaan" Erkistä?

      Jos on eri mieltä joistakin asioista, ei sen vuoksi hoitosuosituksia anneta muualla kuin totalitarismeissa. Ja varsinkaan jos ei pätevyyksiä sellaisten hoitojen antoon ole.

      Poista
    2. Julkisuuden henkilöt, eritoten kansanedustajat, ovat kritiikin kohteita ja heidän on se kestettävä. Paras tietenkin kun kritiikkiä osoitetaan asioihin ja tekoihin eikä persoonaan, kuten arvoisa blogistimme ja useimmat kommentoijatkin ovat tehneet.

      Poista
    3. Totta kai Tuomioja kirjoittaa järkeviä, ja on helppo olla samaa mieltä. Mutta maailmanpolitiikasta on järki lähtenyt eikä sitä järjellä sinne saa takaisin. Elokuvaa siteeratakseni "Tilanne vaatii epätoivoista ja turhaa elettä!" Sodat, armeijat, aseet jne. ovat todella kaikki järkevässä maailmassa ihan turhia.

      Poista
  6. Albert Einstein: "En tiedä millä aseilla kolmas maailmansota soditaan, mutta neljäs maailmansota tullaan sotimaan kepeillä ja kivillä."

    VastaaPoista
  7. Nythän se on sillä tavoin että Natoon on loikattava kun Venäjä on Eurooppaa valloittamassa voimatoimin. Siinä on Naton olemassaolon syy. Kenen etu on vahva Eurooppa? Eurooppalaisten. Tähän on Venäjä yrittänyt vaikuttaa jo ties kuinka kauan mutta nykyinen johto laski väärin tai ei osannut ennakoida. Saa nähdä milloin ottavat hatkat Ukrainasta. Arvellakseni Krimiltäkin tulee lähtö. Sinnehän olisi kätevää perustaa tukikohta kunhan Ukraina ensin liittyy Natoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venäjä on Eurooppaa, NATO on Yhdysvaltain työrukkanen.

      Poista
    2. Venäjästä vain pieni Uralin lännenpuoleinen osa kuuluu Eurooppaan jos ei Euroopan määrittely ole muuttunut viime aikoina.

      Nato puolestaan on Euroopan puolustusliitto jossa USA on myös mukana ollen yksi perustajajäsenistä. Trump vaati USA:n eroa Natosta ja sitä voi kukin miettiä, mistä sellainen ajatus voisi olla peräisin.

      Poista
    3. Venäjä ei ole Natoyhteensopiva joten se ei pääse Eurooppaan.

      Poista
    4. Ehkä olisi hyvä käsitellä ilmauksia tietyllä tarkkuudella. Hiljalleen on tullut tavaksi käyttää "Eurooppaa" synonyyminä EU:lle. Tämä on ihan oikeutettua, koska EU edustaa eurooppalaisuutta parhaimmillaan. Silloinkin, kun sanaan "Eurooppa" sisällytetään myös unionin ulkopuolelle jääneet maat, ei se sisällä Venäjää oikeastaan koskaan, jollei joku erikseen puhu maantieteestä.

      Tämä on perusteltua: Venäjä ei ole eurooppalainen maa, se edustaa Mongolien valtakunnan perintöä eikä se missään tapauksessa edes halua vuorovaikuttaa tasavertaisesti muiden eurooppalaisten maiden kanssa. Venäjän virallinen linja on "euraasialaisuus".

      Nato on puolestaan vahvasti USA:n vaikutuspiirissä, mutta se on enemmänkin rajoittava tekijä. USA voi käyttää valtaa paljon tehokkaammin Naton rakenteiden ulkopuolella. Esimerkiksi meillä hävittäjien ohjusten saatavuus pakottaa tiettyyn riippuvuuteen USA:sta, ja tämä riippuvuus on vahvempaa nyt, kun emme ole Naton jäsenmaa kuin jos olisimme Natossa, jossa liittokunnan sopimusvelvoitteet ja sosiaalinen paine nostavat kynnystä jättää ohjukset toimittamatta.

      Poista
    5. Venäjä itse katsoo olevansa Euraasiaa. Eurooppalaisiin yhteyksiin se ei sopeudukaan, potkut tuli jopa Euroopan Neuvostosta.

      Poista
    6. Historiallisesti Venäjä on Eurooppaa.

      Poista
    7. Maantieteellisesti suurin osa Venäjän alueesta on Aasiaa.

      Poista
    8. "Historiallisesti.." No ei ole. Venäjä on historiallisesti pieneltä osalta Eurooppaa ja suurelta osalta Keski- ja Itä-Aasiaa. Venäjällä on yhteistä rajaa sekä Japanin että Kiinan kanssa.

      Poista
    9. "Euraasialaisuus" antaa Venäjälle sen mielestä oikeuden puuttua kaikkien Tonavasta itään asuvien asioihin. Etupiiri pyörii Putinin päässä.

      Poista
    10. Historiallisesti ja kulttuurillisesti Venäjä on osa Eurooppaa, turha väittää muuta.

      Poista
  8. On myös esitetty uskottava väite, että pommikone et lähettäneet kenraalin esikuva olisi ollut Curtis LeMay.

    VastaaPoista