Sivun näyttöjä yhteensä

8. helmikuuta 2022

Kansa lauloi


 POHJALAINEN kansanlaulu syntyi ja kukoisti yhteiskunnan erittäin rajun muutoksen aikana. Ennen vuotta 1860 laulu oli vielä vanhoillaan. Siitä neljäkymmentä, viisikymmentä vuotta se paisui ja kohisi.       Kylien ja pitäjien sisäinen rakenne muuttui. Renki saattoi rikastua, isäntä juoda talonsa ostoviinalla, ja tappelusankarien maine kulki maakunnissa. Ylihärmäläinen Rannanjärvi ja alahärmäläinen Antti Isotalo olivat koko Suomessa vuosisadan kuuluisimpia henkilöitä. Ihmisten välejä säännellyt julkisuus muuttui, kun hyvin yksityinen suruja huoli laulettiin joen yli julki, tappelulaulut loivat sankareita ja pistolaulut pilkattavia. Se saattoi olla teollistuvan Euroopan viimeinen suuri omaehtoinen luovuuden hyöky. Siinä oli sosiaalisesti ja rakenteellisesti samoja piirteitä kuin amerikkalaisten neekeriorjien lauluissa, joiden perintö kuluu tämän hetken viihdemusiikissa. Esimerkiksi sanojen tavulukua voi vaihdella sanottavan mukaan ja sävelmä saattoi uhmata saksalais-herraskaista tonaliteettia. Juuri eteläpohjalaiset kansanlaulut tuntee modaalisista käänteistään eli yksinkertaisemmin sanottuna yllättävistä ylennysmerkeistä nuottirivillä.

 

KANSANLAULUT ovat liian tuttuja. Ne on käytetty puhki niin että ne ovat kuin haravanvarsia tai puukonteriä, joita asiantuntijat kokoilevat romuvarastoista.. Koska ne osataan hyvin, niiden keskeinen sisältö karkaa kuulijalta.
Ellei muuten, esimerkin vuoksi olen suomentanut tähän muutamia pohjalaisia kansanlauluja osoittaakseni, että ne ylittävät tasollisesti suurimman osan siitä, mitä edellisellä ja kuluvalla vuosisadalla on kirjoitettu lyriikkana, sillä ne ovat suoria, täsmällisiä, lakonisia ja kaikessa ihmismieltä koskevia. Toisin sanoen joskus tulevaisuudessa kirjallisin perustein koottavaan runouden antologiaan tulisi mielestäni noin puolet pohjalaisia kansanlauluja ja vain toinen puoli ns. taiderunoutta.
"Suomentamisella" tarkoitan helppotajuisemman runokielen käyttämistä. Suomalainen runokieli, niin sanottu modernismi, joka istuu tylsistyneenä tyrannina valtaistuimellaan viidettä vuosikymmentään, on sävytykseltään itämaista. Sävytys on tullut meille englannin kielen kautta.


* * *


Lehdet levottomat, 

sydän levoton, mieli.

Eivät tyrehdy silmät,

eivät sydämet.

 

(Eikä ne haavat lehret lakkaa tuulella huiskumasta. / Eikä lakkaa vanha kulta mielehen muistumasta.)


* * *

I

hmiset luulevat, että laulan iloa.

Laulan kiviä, painoksi suruille

sydämen kaivoon, yksin.

(Luullahan jotta on lysti olla, kun minä aina laulan. / Laulullani minä pienet surut syrämeni pohjaan painan. // Enkä minä sillä laulele, jotta mulla on koria ääni. / Laulelen minä sillä vain kun olen yksinäni.)


* * *


Käteen jäi sinusta vain nauha. Lähdit

ja minut sokaisi silmien sade.

Kun kohtaat kerjurin, anna leipä. Se 

kerjuri olen edelleen minä.

(Uuren kullan kellon käljyt ne jäi mun käteheni. / Veret tuli silmistäni, en nähny eteheni. //

Jos minä jourun kulkeelle, niin onkos varaa auttaa, / antaa leivänpalaasta jos tulsin teirän kautta?


* * *

 

En säästä itseäni. Silmissäni

 ja silmien alla on surmatun värit.

Kaksi on aika kahlinnut.

Kolmas on vapaa, kuollut.

(Maija se oli niin kaunis flikka Ylisestä Saarenpäästä, / ja eikä se enää Keisalan Villeltä ittiänsä säästä. // Ylisen Maija se kamarinsa lattialla käveli ja itki, / ja sinisistä silmistä vesi juoksi punaasia poskia pitkin. // Ylisen Maija se voivootteli, jotta kuinka se aika kuluu, / kun Jukka on lauroos ja toinen on rauroos ja mulla on suuri suru.)

 

* * *


Miesten metsässä

veitsien sateessa

pääni ei painunut.

Parempi kiveen kahlittuna

kuin ruumiina jonka rinnasta

vesi valuu sisään.

(HS kesä 1993)

78 kommenttia:

  1. Kaikella arvostuksella: olipas aivan yhtä tarpeetonta runojen raiskausta kuin Juha Hurmeen käännös Seitsemästä Veljeksestä. Rikas alkuperäisteksti näivetetään hengettömäksi. Älä jatka tällä linjalla, ole hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä minäkään oikein ymmärrä tuota. Alkuperäiset sanat on hienot ja täysin ymmärrettävät. En kyllä ymmärrä myöskään Hurmeen "Seitsemän veljeksen" käännöksen ideaa. Hienoa kieltä on aina vähän vaarallista sorkkia.

      Poista
    2. Eiköhän meidän pidä luottaa Jukan terveeseen järkeen sen verran, että tämän tekstin loppuosa on lähtökohtaisesti ironinen. Nuo "käännökset" ovat parodioita viime vuosisadan puolenvälin mitattomasta runoudesta. Jukka on sen verran lahjakas, että ne ovat samanaikaisesti myös itsessään ihan asiallista runoutta, mutta silti niiden sieluttomuus verrattuna kansanlauluteksteihin on ilmiselvää.

      Poista
    3. EA´n kommentin takana oleva ajatus että meritoitunut henkilö olisi kritiikin ulkopuolella koska hän on niin pätevä on aika ikävä. Sillä tavoin luodaan diktaattoreja jotka eivät saa palautetta toiminnastaan eivätkä pian kykene edes ottamaan sitä vastaan.

      Kemppisellä on samoja piirteitä kuin useilla muillakin laaja-alaisesti mutta osin pinnallisesti eri ilmiöitä tuntevilla. Ovat yleistietotasolla suvereeneja, mutta eivät oikeasti osaa yhtään syvällisemmin kaikkea sitä mistä esittävät mielipiteitään. Kemppisellä on ollut itselläänkin tapa vastata kriittiseen palautteeseen liudentamalla, että vitsihän se hänen juttunsa olikin. Läppä, heitto.

      Ei kai täällä tarvita Kemppisen teksteille muiden selityksiä. Kemppinen perustellee itse, jos näkee sen tarpeelliseksi.

      Poista
    4. "..takana oleva ajatus että meritoitunut henkilö.."

      Hyvä, oikeaan osunut kommentti, mitä tulee hännänheiluttajiin.

      Muutoin en ota kantaa, runojen kvaliteetista puhumattakaan.

      Poista
    5. Se nyt vielä puuttuisi, täältä itsekritiikki saa pysytellä loitolla. Silvuplee.

      Poista
    6. En ole sitä mieltä, että blogistimme – tai kukaan muukaan – olisi kritiikin ulkopuolella. Olen ollut hänen kanssaan eri mieltä monen monta kertaa vuosien varrella.

      Sen sijaan mielestäni asialliseen kritiikkiin kuuluu myös kirjallisuudenlajin tunnistaminen. Yllä oleva teksti on loppuosaltaan parodia, jonka tarkoituksena on kritisoida taiderunouttamme ja kirjoitusaikansa kirjallisuuskritiikkiä. Sen sisällön arvioiminen vakavasti otettavana runoutena on vähän sama kuin kritisoisi Aku Ankoissa esiintyviä "moderneja taideteoksia" vakavaksi tarkoitettuna taiteena. (Nehän ovat monesti todella taitavaa satiiria todellisista teoksista.) Eli jos tekstin voi ymmärtää joko siten, että sen tekijä on itsekritiikitön typerys tai siten, että teksti on tarkoitettu huumoriksi, on kohteliasta olettaa kirjoittajan harjoittaneen huumoria, jos hän ei ole aiemmin osoittautunut idiootiksi.

      Poista
    7. Hurmeen tempausta en käsitä minäkään.

      Seitsemän Veljestä on huikea teos joka kantaa läpi vuosisatojen. Sen kieli elää yhä vaikka sen kirjoittamisesta on pitkälti yli 100 v. Jos joku ilmoittaa ettei käsitä sen aikaista suomenkieltä, nielköön häpeänsä. Hyvin vähän se poikkeaa nykysuomesta, vain muutamia harvinaiseksi käyneitä sanoja joutuu outo arvailemaan.

      Hurmeen työtä kyllä muuten arvostan mutta nyt meni vikaan ja pahasti. Tuloksena on latistettu teos jolle ei kenties löydy lukijoita. Alkuperäisteos on sanallinen ilotulitus monessa kohdassa ja kirvoittaa kuulijan ajattelemaan ja kuvittelemaan. Harmaaksi nykysuomen puuroksi litistettynä, se on puuroa.

      Poista
    8. Kemppinen jatkaa seuraavana päivänä aiheesta:

      "Laulun tekstejä tyrkytän kahdesta syystä. Niitä voi kääntää toiselle kielelle. Ne menettävät jotain mutta jotain jääkin. Mielestäni suomenkielisten tekstien kääntäminen suomeksi on mielenkiintoinen ajatus. Olen huomannut ja kuullut, että esimerkiksi Kalevala ja Kanteletar jäävät kielellisistä syistä joidenkin suomalaisten omaksumiskyvyn ulkopuolelle..."

      Mikään ei viittaa siihen, että Kemppinen olisi tarkoittanut runonsa satiirisiksi. EA tulkitsee nyt Kemppisen tekstiä eri tavoin kuin sen kirjoittaja.

      Poista
    9. Eivät kaikki Hurmeen sen enempää kuin kenenkään muunkaan "tempaukset" käsittämisen arvoisia asioita olekaan. Jotkut toimivat tahi sitten eivät. Toisista jälki jää, toisista ei.

      Hurmeen souturetkikin oli mitä oli; hetken otsikoita ja tyhjän täytettä kanaville saivat mediaan aikaiseksi vaikka itse suoritus sinällään ei kovin kummoinen ollutkaan. Souturetkellä pintaan kimmahtaneet ja muistiin merkatut ajatukset ovat sitten niitä, joita aika käsittelee säilytettäviin ja ei säilytettäviin.

      Kaikki yrkäilyt kaikilla aloilla hajoavat ajallansa alkutekijöihinsä, atomeiksi joista joku sitten jälleen väsäilee mielensä mukaisia "veistoksia", tai piru vie!, jättää väsäilemättä ja se, jos mikä, kuuluisi tässä jatkuvan puurtamisen luullotellussa tärkeydessä suuripiin ympäristötekijöihin ikänään.

      Joutavilla jottaen. Sitähän ne nämä kommentitkin enimmäkseen ovat. Kuin Elon
      Muskin sateliittitempauksia joiden tarpeellisuusnäkökohdat ovat pelkkää luulottelua.

      VEK

      Poista
    10. Kyllä ei o kiva että mollataan Muskia. Laittelihan se liekinheittimiä. Ihan toimiva idea.

      Poista
    11. JK: "...modernismi, joka istuu tylsistyneenä tyrannina valtaistuimellaan viidettä vuosikymmentään..."

      On oikeastaan ihan sama tekikö Professori versionsa ihan pilkallansa vai totisena poikana, sillä tuo huomio niiden itämaisesta sävystä - haiku, tanka, kiinalaiset - avaa asiaa hyvin.

      Jos Professori olisi julkaissut samalla metodilla tehdyn kokoelman, niin kuinkahan moni olisi huomannut tekstien alkuperän? Epäilenpä että aika harva.

      Poista
  2. Ymmärrän oikein hyvin ne alkuperäiset enkä tykkää että niitä yritetään haavikoittaa. Vaan huvinsa kullakin, samoin kuin lukijansa.

    VastaaPoista
  3. Tiedä oikein tuosta tylsistyneestä tyrannista, jos nyt ajattelet vaikka Helvi Juvosen tai Paavo Haavikon tuotantoja. Mutta pohjalaisista lauluista melkein eniten puukkoa rintaan tulee tuosta: "Ilta oli pimiä ja taivahalla paloovat nuo lukemattomat tähdet. Enkä minä saattanut hyvästiä sanua kun viimmesen kerran sä lähdit."

    VastaaPoista
  4. Tuosta rohveetan ensi kappaleesta saattapi joillekuille levitä henkselistöön himpun verran turvaton ja epäsensitiivinen olo, sano.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä anonyymi on Hallantiensä lukenut.

      Poista
    2. Anteeksi nyt, viimeisetkin sivistyneet, mutta nyt tuli meikäläiselle täysi oikosulku: mikä 'Hallantie'? Joku Hallantie näkyy 1960-luvun alussa laatineen teoksen Vaasa, kaunis kotikaupunkimme. Sekö?

      Poista
    3. Joku Hallantie teki sukututkimusta ja tarttiskin tarkastaa onko ne tosiaan kaikki mullen sukua. On se mulla, tallessa. Ei niitä ookkaan kun sen yks.

      Poista
    4. Hakkantie on kuuluisia siitä, ettei hänestä kukaan ole ikinä kuullutkaan.

      Poista
    5. Hipoo neroutta, eikö vain!

      Nyt edullisemmin, ostakaa. Mukana tulee myös kolmetuhatosainen palapeli joka esittää sähköinsinöörin hermoja.

      Poista
    6. Ja sinä huumorintajuisuudestasi, tosin Rapsatapsapikanapsa on rapitapsun ja tapirapsun risteymä, vaan älä ole milläsikään. Minkäs elukkaopin kirjalle voi?

      Poista
    7. Hallantiekin parempi kuin Halla-ahon tie.

      Poista
    8. Kunpa saisin tietää perustelut, kertaluontoisestikin riittäisi mainiosti, ei ole tarpeen olla oikeassa saati suomalainen.

      Poista
  5. Pidin oikein paljon tästä. Kiitos Kemppiselle!

    VastaaPoista
  6. Kahta pientä, ei-etelä-pohjalaista lisäystä tarjoan.

    Kokoelma on Sailaksen, Kairamon (Aimo) ja Sper-pankin Ahon kansanlaulut ja Kaustinen.

    Peltoniemen Hintriikan tai Hintriikin surumarssi ja Konstan parempi valssi.

    On oikeastaan outoa, että niinkin paljon taloushistoriaan perehtynyt blogisti jättää Andreas Chydeniuksen, isorokko-rokotuksen, Luodon (Larsimo) rokotekielteisyyden ja eteläpohjalaisen Alastalon salin huomiotta.

    Ei se kiellettyä ole, mutta ihmetellä saa.

    Ihmetystä herättää myös se, miksi Tapio Rautavaaran laulama "Hintriikan surumarssi" on esityskiellossa YLE:ssa, mutta Teuvan rokkari, Lauri Tähkä, sen samoilla sanoilla saa toistuvasti "Lahden aalloilla" esittää.

    "On suo, pitkospuut, tienä on vain pitkospuut, ja ne vie luokse töllin harmaan...".

    Yksi selitys toki on: Peltoniemen Hintriikki on ollut kansanlaulujuhlien alueen kirkonkylän mahtimies, ei harmaassa perukan torpassa asuva leski, Hintriikka.

    Ehkä tämä asia joskus selviää, sitä ennen "tuli Isontalon Antti Härmästä päin, kera joukkojen rynnistäväin..." - ja niin ratkesi sisällis/kansalais/veljes-sota jo ennen Kalevankangasta, hiljaisten kyytimiehen urakoidessa.

    On minulla yksi ajankohtainen arvaus:

    Mikko Hautala on Etelä-Pohjanmaan Teuvalta, mutta Esko Aho Keski-Pohjanmaan Räyringistä.

    Vain toisesta voi tulla tasavallan presidentti kahden vuoden kuluttua.

    Jos ei sitten OlliR, Suopon selättäjä.
    Mutta hän ei laula.
    Hän pelaa Huuhkajissa keskustukena ja kalastaa Puulavedestä haukia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Volter Kilpi oli Kustavista, jonne hän sijoitti myös Alastalon salinsa. Etelä-Pohjanmaan kanssa koko teoksella ei ole mitään tekemistä. Albatrossin tarina kertoo Vaasan Villestä, mutta Etelä-Pohjanmaata ei ole sekään.

      Poista
    2. Ei tule Ahosta tasavallan presidenttiä. Venäläisten kukkarossa Sperbankissa ei kasva korkoa niihin hommiin niin kuin aikanaan Suomen pankissa.

      Poista
    3. Eteläpohjalainen Alastalon sali, missä lie?

      Poista
    4. Ahon olisi pitänyt hankkiutua kotimaisen Spermapankin johtoon.

      Poista
    5. Se Alastalo ja sen sali on Kustavissa ihan oikeastikin. Pohjanmaalla ja muualla maassa taitaa kyllä olla muita Alastaloja ja Alataloja lähes lukematon määrä.

      Poista
    6. Tääkin olis ollu niin helppo tehdä kuten saaristossa, västergård, östergård, norrgård ja södergård. Mats Mattsoneitahan ne kaikki mutta vieraat löytäis helpommin perille. Postiahan ei kanneta ja maito menee samaan tankkiin.

      Poista
    7. Täältä Lapista katsoen Kustavi on yhtä kaukana Teuvasta kuin Saariselkä Rovaniemeltä.

      Toki ihan eri kulttuureissa, mutta samalla puolella Pähkinäsaaren rauhan rajaa ja molemmissa puhutaan - Lapin kannalta katsottuna - rantaruottia.

      Eikä välissä ole kuin Satakunta.

      Sorry suurpiirteisyydestä, mutta niputan Anders Chydeniuksen vähän samaan genreeen.

      Poista
    8. Ai sä oletkin sellainen rehellinen lapin mies. Puheet kunhan on vähän sinne päin. Tai edes samaan ilmansuuntaan, Rovaniemeltä katsoen.

      Eihän se niin tarkkaa ole.

      Poista
    9. milloinkas se olis täällä kustavissa, kysyi kotiinsa puhelimella kaljaa tilaava kustavilainen.

      Poista
  7. Saa nähdä, kuka ehtii ilmoittaa tulleensa loukatuksi n-sanan mainitsemisella. Tässähän se toki kuuluu historialliseen kontekstiin, mutta jotkut eivät sellaista vaikeaa asiaa ymmärrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja sinä ensimmäisenä ilmoittauduit nostamaan koko asian esille. Olisit antanut olla mainitsematta.

      Poista
    2. Ensimmäisen anonyymin tarkoitus on pilkata niitä joita n-sana saattaisi loukata, eli puolustaa asiatonta kielenkäyttöä yleisemminkin.

      Poista
    3. Ootte te herttaisia, pörröisiä. Tekis mieli oikee paijata. Söpöset!

      Lause kuin hillopulla vaikka sillivoileipää tekee mieli.

      Poista
    4. Siiskö blogiteksti muka asiaton? Ei todellakaan ole.

      Poista
    5. Ei kun sillä oli kova halu onanoida neekeri -sanaa hokien.

      Poista
    6. Mistä myö tiijeettää että oottako te sielä oikeita n-ihmisiä, että saatta tommosia praataa?

      Poista
    7. Kyllä itse "n-sana" pitäisi myös julistaa kielletyksi, sillä kaikkihan jo arvaavat sen tarkoittavan neekeriä.

      Ehdotankin, että alamme käyttää peiteilmauksena termiä "erisana". Toki siinä voi sitten pesuveden mukana mennä puuterit, tiikerit ja liiterit, mutta hyvyydellä on hintansa.

      Poista
    8. On ilmennyt ongelma, kuulu ravihevosten esi-hevonen Eri-Aaroni.

      Poista
    9. Erikeeperi ainakin on kiellettävä kokonaan! Ehdotan boikottia.

      Poista
    10. Entäs sähköt? Ilman eristysnauhaa?

      Poista
    11. Kaikel' on välii mikkä ei o toisisas liimal' kii.

      Puuseppä Merikarvialta

      T. ent. merimies

      Poista
    12. Merivoimat eivät ole hyväksyvät tätä ehdotusta. Merisotilaiden koulutuksen erikoistumisjakso tuo muassaan sen, sitten tietenkin tulee huomioida että eräillä metsävoimien joukko-osastoilla on myös erikoisjoukkoja joten tapauskohtainen eteneminen ympäristö huomioiden mutta mielipiteistä piittaamatta on oleva riittävä.

      Poista
  8. E.Ahon ja Nokian J.Ollilan suvut ovat tietääkseni lähtöisin ainakin toisen vanhemman puolelta samasta Vähänkyrön kylästä, siis Kyrönjoen varrelta.

    VastaaPoista
  9. Opiskeluajan lopulla Väliaikaisessa työssäni Turun yliopiston kirjavarastossa törmäsin usein Volter Kilven komealla käsialalla kirjoittamiin teksteihin ja nimikirjoituksiin.
    Ei hän lounaissuomalaisena tainnut kirjoittaa mitään Etelä-Pohjanmaasta?

    VastaaPoista
  10. Kiitos! Yksi on vielä yli kaikkien: Pappani maja
    Kun"Kurikan Caruso" Eero Piirto tai Martti Talvela sen laulavat, melekeen tuloo veret silmihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kurikkalaissukuinen isäni oli aikoinaan koulunjohtajana Vähässäkyrössä.
      Martti Talvela oli ollut evakkopoikana jonkin aikaa oppilaana kyseisessä koulussa, tosin kymmenisen vuotta ennen isäni kautta. Talvelan vaimon kirjoittamissa muistelmissa ei tuota aikaa Pohjanmaalla muisteltu hyvällä.
      Olivatkin muuttaneet sieltä aika pian muualle.

      Poista
  11. Isäni nämä osasi ulkoa ja niin olen näitä lapsesta saakka kuullut. Toivo Kuula keräsi "Eteläpohjalaisia kansanlauluja" -kokoelmaansa hyvän valikoiman, ja Artturi Järviluoma hyödynsi niitä Pohjalaisia -näytelmässään ja sen molemmissa filmatisoinneissa (niin, jopa mykkäversiossa).

    Niin kauan minä tramppaan
    Eikä sitä sanaa sanoa saisi
    Huuda hautas pohjasta
    Voi niitä tuntia tuhansia
    Pappani maja
    Poijat ne kulkee kyliä
    Tuoltapa näkyy
    Hautalan Heikki
    Tuuli se taivutti koivun larvan
    Ketolan Jukka
    Hae pois vaan sormukses
    Luullahan, jotta on lysti olla

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On väitetty, että Toivo Kuula oli säveltänyt Lampaanpolskansa kuunneltuuan lampaiden sorkkien kopsetta Vähänkyrön Kirkonsillalla, jonka Ojaniemen päässä olleesta nimismiehentalosta tiedetään Nuijasodan lähteneen etenemään. Kuulan silloin Vaasassa asuneilla vanhemmilla oli ollut mökki myös Vähässäkyrössä.

      Poista
    2. Toivo Kuulalla nimi oli enne, kuulaanhan hän kuoli.

      Poista
    3. Kuulan suvun alkuperäinen sukunimi taisi olla Taikinamäki...?

      Poista
  12. Mistä näiden sävelmien kirkkosävellajisuus on peräisin, on kiinnostavaa. Sävelmiä muistiin kirjoittaneet eivät aina ajatelleet tätä ja yrittivät sovittaa ne duuri-molli tonaliteettiin. Siitä tilapäisten etumerkkien runsaus.
    Varsinkin doorinen asteikko on yleinen ja sen takia esim.Pappani majan ja Tuuli se taivutti koivun larvan tekstit ja sävelmä ovat niin yhteen sopivat ja vaikuttavat.
    Olisiko tämä peräisin länsinaapurista, ruotsalaisissa kansansävelmissä on paljon samoja piirteitä.
    Niitä on hienosti modernisoinut 60-luvulla jazzpianisti Jan Johansson levyllään Jazz på svenska.
    Olen samaa mieltä runojen sisällön arvosta, kyllä etelä-pohjalainen murre on rikasta ja ilmaisuvoimaista.
    Ja saahan sen käännettyä kirjakieleksikin, niin kuin maakunnan mestarikirjailija Antti Tuuri romaaneissaan.

    VastaaPoista
  13. Vorssalaisena täytyy sanoo että 'pirun hianoja lauluja tommoset o' (onpas)

    VastaaPoista
  14. Hurmeen käännöstä "Seitsemästä veljeksestä" ei liene tarkoitettukaan niille, jotka ovat Kivensä jo lukeneet ja siihen siis pystyneet. Kirjastoissa on kokonainen hylly helponnettua kaunokirjallisuutta, ja sellaiselle siis on tarvetta. Lapsille luin aikoinaan Martti Haavion kauniisti kuvitettua suorasanaista Kalevalaa ja Pontoppidanin "Iliasta ja Odysseiaa", tuli niistä ainakin nimet ja seikkailut selville, tärkeimmät kohdat. Eivät ainakaan panneet vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kun (vähän aikaa sitten) erästä tehtävää varten halusin tutustua (koska kotihyllyssäni sitä ei ole) Mark Twainin "Huckleberry Finnin seikkailut" -kirjaan, niin menin kirjastoon. Jossa ihmettelin kovasti, kun tätä kirjaa sieltäkään ei löytynyt. Menin virkailijan juttusille ja kysyin. Hän katsoi katalogejaan ja sanoi sitten, vähän ajan päästä, että "tuo kirja on lastenosaston puolella"... Voi hyvänen aika, että loukkaannuin, en siis itseni puolesta vaan Twainin puolesta - eihän se mikään lasten kirja ole! Mutta lasten osastolla niitä oli kaksi kappaletta. Joista sitten lainasin toisen.

      Poista
    2. Siinä toisessa onkin aivan jotain muuta.

      Poista
    3. Siellä lastenosastolla - lasten lisäksi - oli niin matalat kirjahyllyt että piti kyykkiä, kun etsi kirjoja. Mutta ei sen niin väliä.

      Poista
    4. Jos nyt varovasti tulen takaisin tähän blogistin alkuperäiseen teemaan - so. kirjallisuuden vääntämiseen - niin Jarkko Laine kuuleman mukaan (en ole juuri tätä käännöstä lukenut) suomensi tämän Huckleberry Finnin seikkailuissa keskeisessä roolissa olevan nee... mustan orjakarkurin Jimin puheet turun murteelle!? Totta kai hän puhui erilaista englantia kuin ns. valkoiset ihmiset siihen aikaan Jenkeissä. Mutta että turun murrett... kyll mä kauhiast simmotis ihmettele?

      Poista
    5. Ennen vanhaan kirjastotädit olivat tuimia, tiukkoja ja totisia, mutta kirjallisesti sivistyneitä.

      Poista
    6. Ei lastenkirja mutta nuortenkirjaksi se kyllä käy. Vanhin poika luki sen kyllä ennen kouluikää, kun oli lukenut jo monta vuotta. Vanhempana sitten tietysti huomaa eri asioita. Itse luin sen 19-vuotiaana englannin opiskelun yhteydessä ja harmittelin, että "vasta nyt".

      Poista
    7. Miksiköhän me suomalaiset olemme niin hiljaa Huckin ilmiselvästä suomalaisuudesta - suomalaisuuteen viittaava nimi, tyypillinen suomalainen luonne, suomalaistyylinen juoppo isä!

      Kuuluu jotenkin suomalaiseen luonteeseen, että nyt aika moni huudahtaa, että eikä ole, ei kaikki Finn-nimisen ole suomalaisia... Oli miten oli meidän pitäisi alkaa järjestää kesäisin Huckeberry Finn -päiviä!

      Poista
    8. Piperon paperot ja juuttaan pupelot, klopeille ne on kirjoitettu, ääneen luettaviksi. Eikö ton vertaa löydy hoksnokkaa?

      Poista
    9. Kirjatotädit saattoivat näytellä tiukkaa. Töölön sivukirjasto oli hienossa 1700-luvun kivitalossa siinä missä nyt on hotelli Hesperia(millä nimellä se nyt mahtaa kulkea). Olin jotain 12v kun täti sanoi että "et taida enää löytää täältä lastenosaston puolelta luettavaa, menepä yläkertaan aikuisten puolelle" kun ikäraja sinne oli kai 15 tai 16.

      Poista
    10. Lasten osastollahan se Robinson Crusoekin, valistusajan arkkiteos, on majaillut ainakin jo viimeiset sata vuotta. Eikä Gulliverin retketkään alun alkaen mikään "satukirja" ollut, vaan poliittinen satiiri.

      Mutta kun aikalaisista aika jättää, tieto katoaa ja satiiri - jos sitä on koskaan kunnolla ymmärrettykään - kuolee.

      Toisaalta ei tarvitse olla hirmuisen huolissaan: nykyään mitään näistä kirjoista tuskin enää lukevat sen paremmin vanhat kuin nuoretkaan. Nykylasten suosikkeja ovat sellaiset sankarit kuin Kapteeni Kalsarit ja etsivä Peppunen (groteskin näköinen takapuolipäinen salapoliisi, joka tainnuttaa roistot valtavilla pieruillaan). Rabellais olisi varmasti innoissaan, jos tietäisi!

      Poista
    11. Valitettavasti on tosiaan todettava, että kaikki Finn -nimiset eivät ole suomalaisia - itse asiassa tuskin juuri ketkään.

      Finn (Fionn) MacCumhaill on kelttiläisen mytologian sankari kaukaa melkein parin vuosituhannen takaa. Nimen etymologia juontaa ilmeisesti juurensa muinaisiirin "valkoista" tai "vaaleaa" tarkoittavasta sanasta; soturi Finnilla oli komea vaalea hiuspehko.

      - Tästä kaikesta Twain lienee ollut tietoinen, sen verran antisankari on Pap Finn, Huckleberryn räyhäävä ja rasistinen alkoholisti-isä. Onko peräti niin, ettei kirjassa koskaan edes kerrota hänen etunimeään?

      Poista
    12. Mutta silti - Huckin voisi omia suomalaiseksi, sillä ei mielikuvan luonti faktoja kysy! Alkaisimme vain väittää niin ja järjestää Huck Finn -päiviä kautta maan ja Amerikan suomalaisalueilla myös. Kyllä suuri kansainvälinen yleisö sen nielisi hetkessä.

      Mutta me olemme liian rehellisiä.

      Poista
    13. Finn on vahvasti irlantilaiseen mytologiaan liittyvä hahmo. Ei vain toimisi suomalaisten yrittää omia sitä.

      Ja kysymys olisi vielä, että miksi ihmeessä edes yrittäisimme? Olemme riittävän omaleimaisia ilmankin, suomalaisine tapoinemme ja mytologioinemme.

      Poista
    14. Huck Finn näytti vähän Tapio Rautavaaralta, osa Antti Tuiskua siinä mukana. Tiesittekö?

      Poista
  15. Hehe, Finnpojan päivä 13. tätä kuuta, kts. St Urho's day!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh. Olpa keli mutta tulpa juhlatuksi. Melkein jouduin mielenosoitukseen. Keskustavilaiskirjaston taa paperossille piti.

      Huomenna ystävällisesti.
      (ei vast. ottoa).

      Poista
  16. metallimies
    lahjoitti
    turkiskäsineet
    - opi, oppilaani, elämään!

    VastaaPoista
  17. vetten keskellä
    kivellä kovalla
    aukeni tytölle naiseutensa

    VastaaPoista