Sivun näyttöjä yhteensä

5. syyskuuta 2020

Erehdysten historiasta



Vuonna 1939 todellisuudessa uskottiin italialaisen Giulio Douhet’n kirjaan ja sen sisältämiin laskelmiin. Ilmapommitukset muuttavat kaiken. Vihollinen voidaan pakottaa antautumaan muutamassa viikossa ja sota lopettaa. Kolmesataa tonnia pommeja tärkeimpiin kaupunkeihin tekisi tehtävänsä, etenkin kun palokunnat lamautettaisiin annoksella ilmasta pudotettavaa myrkkykaasua.

Avain oli siviiliväestön henkinen romahtaminen. Douhet arveli, että vallankumouksessa entinen poliittinen johto vaihdettaisiin ja ilmaherruuden haltijalta rukoiltaisiin rauhaa.

Asiantuntija piti hävittäjäkoneita tarpeettomina ja jätti maininnatta ilmatorjunnan.

Englanti ei sitten romahtanut 1940, ja sodan päättyessä liittoutuneet olivat pudottaneet 2,5 miljoonaa tonnia pommeja Saksaan, mutta riittämättömin vaikutuksin.

Saksan siviiliväestön kohtaloita on kuvattu sangen vähän, eikä edes maavoimien suuria menetyksiä ole käsitelty seikkaperäisesti. Se tiedetään, että alle 10 vuoden kuluttua rauhanteosta Saksa – ja Japani – olivat merkittäviä, nopeasti nousevia teollisuusmaita. Niinkin on kirjoitettu, että Saksan talousihme suorastaan johtui siitä, että päästiin eroon hankalista tehtaista ja vielä hankalammasta työmarkkinajärjestelmästä, mutta tätä ei ole asiallista sanoa ääneen.

Suomessa kovin moni ei osaa sanoa perustellusti, että sekä väestö että valtio selviytyivät varsin vähällä. Nyt vuosikymmenien kuluttua saa jo etsiä ihmistä, joka osaisi selittää, mihin me taritsisimme Viipurin lääniä.

Englanti ja käytännössä Yhdysvallat uskoivat Douhet’n oppiin. Suomeenkin hankittiin pommikoneita. Hävittäjät jäivät vähälle.

Joku kysyi minulta muistoja Internetistä. Kerroin. En viitsinyt tehdä erikoista numeroa siitä, ketkä kaikki yhä elävät professorit ja muut asiantuntijat olivat useita vuosia sitä mieltä, että tietokoneella otettu verkkoyhteys on teekkarien pokkamontussa juovuspäissään harrastamaa pilailua. Kaikki tietävät, että maahan tarvitaan pari kolme tietokonetta, eikä niitä pidä sivullisten sorkkia.

Yksi – harvinaisen viisas – ihminen selvästi ajatteli, kun kysyin, eikä ilmaston lämpeneminen ole pohjaltaan laskennallinen ongelma. Kasvihuonekaasut ovat seuraus, ei syy. Emmekä edelleenkään tiedä varmasti, mistä jääkaudet tulevat saan tuhannen vuoden välein ja missä seuraava jääkausi viipyy nyt.

Satuin taas lukemaan, miten Einstein ja Feynman ihailivat sitä mitä eivät ymmärtäneet. Nyt tiedämme lineaarisesti arvioiden ymmärrettävissä olevasta noin yhden prosentin. Lisäksi olemme tyhmiä. Ihan hiljan luin Vaclav Smilin yhteenvedon biomassan merkityksestä. Näyttäisi siltä, että metsien ja turpeen tuhlaaminen on varmin tie onnettomuuksiin nyt eläville. 

Ja julkiset puhujat eivät joudu muuttamaan eivätkä edes selittämään ohjelmaansa. Missä esimerkiksi on nyt USA:n katastrofaalinen maahanmuutto-ongelma ja miten voi muuri Meksikon rajalla? Luuletteko saavanne jossain vaiheessa uskottavan laskelman Englannin Brexitin kustannusvaikutuksista? Ja luuletteko että kenties paheneva koronavirus tuli tyhjästä eikä ympäristön ja tuotannon kannattelemana? (Viruksia on ollut täsmälleen yhtä kauan kuin soluja, vaikka virusta ei pidetä eliön, vaan proteiini- ja DNA-pakettina.=

21 kommenttia:

  1. Tarkoittako tuo sitä, että aika muuttaa voittajan valheet totuudeksi?

    VastaaPoista
  2. Hävittäjiä aina tarvitaan.

    Ja pudotussuhdehan tulee korkeiden kenraalien mukaan olemaan vähintään 1 : 10 (ehkäpä moninkertainenkin, jos Brewstereiden mukaan lasketaan). 600 konetta putoaa kevyesti (toivotttavasti ampuvat niin, ettei nahka mene pilalle). Ei tule hätää meille.

    Ennen viime sotiakin, kertoivat vanhat muinoin, mökinmuorikin tiesi milloin aika oli kypsä: "Yläneellä on jo ollu kovapanosammunnat." Niin nytkin. Valvo ja ole kernas!

    VastaaPoista
  3. Pommikoneesta ne toisen maailmansodan lopettaneet kaksi pommia kuitenkin pudotettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Atomipommit säästivät mahdollisesti USA:lta Japaniin maihinnousun vaivan ja valtavat miesvoimamenetykset. Japani olisi hävinnyt joka tapauksessa, ja mahdollisesti antautunut myös ilman pommeja.

      Poista
  4. Kaikkea paskaa sitä saa kirjoittaa teh internetsiin. Mm. että joku olisi sanonut että x määrä tietokoneita on tarpeeksi koko maahan, kun itse asiassa tarkoitettiin että x määrä tietokoneita riitti hoitamaan silloiset tarpeet ja tarpeet tunnetusti muuttuvat ajan myötä. Ja tietokone englanniksi ei ole knowing machine vaan data machine.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Datamaskin ei ole englantia vaan ruotsia. Englanniksi se on laskin eli computer.

      Poista
    2. Pitäisi varmaan kirjoittaa hitaammin, että myös hitaimmat lukijat ymmärtäisivät.

      Me kaikki tiedämme, että tietokone on englanniksi computer, mutta asian ydin oli tuossa sanassa tieto joka on eräissä tapauksissa englanniksi data. Ymmärräthän nyt? Esimerkiksi Data Science on tietojenkäsittelytiede. Jotkut vanhat teekkarit yrittivät muinoin vääntää vitsiä, että tietokone olisi englanniksi tietämiskone eli knowing machine. Pieleenhän se meni, kuten yleensä kaikki ns. teekkarihuumori.

      En tiedä miten ruotsin kieli liittyy tähän. Ai niin, englanniksi laskin on calculator.

      Poista
    3. Viimeisin nimetön: Ota vain vähän kevyemmin. Ei se ole lukijan vika jos et osaa kirjoittaa niin että asia tulee kerralla selväksi.
      Eivätkä kaikki kuitenkaan ymmärrä aioita samalla tavalla.
      Että ihan rauhassa siellä vain.

      Poista
    4. Turha tässä kenenkään on käämejään polttaa, mutta hitaana lukijana tarkoitin että ilmaisua "data machine" en ole nähnyt koskaan ennen missään, paitsi ruotsiksi käytettynä. Siellä se sitten lyheni "dator"iksi. Compute ja calculate ovat synonyymejä.

      Poista
  5. On hyvin vaikeata olla oikeassa, kun on myrskyn silmässä.

    Käsiini osui kuitenkin vanhempieni perintönä saamani kirja, jonka esipuhe on kirjoitettu syyskuussa 1943. Suomeksi se on ilmestynyt 1944.

    Kirjoittaja kuvaa - jälkikäteen härjänsilmään osuneena - sitä, mitä hän näki ja aavisti maailmassa ollessaan sijoitettuna sanomalehtikirjeenvaihtajaksi Berliiniin vuosina 1941-43.

    Ihan sama, pohtiko hän ihmisen tuskaa ja surua maailman suurten jokien (Volga, Dnerp, Niili, Rein, Tonava...), Tyynen Meren, Atlantin, Etelä-Kiinan meren, Intian Valtameren, Välimeren, Pohjanmeren tai Itämeren alueella, aina vain hän kuvasi asiat sellaisina, kuin ne muille valaistuivat (jos koskaan) vasta UKK:n kuoleman jälkeen.

    Mistä näitä oikein syntyy, näitä besserwissereitä.

    Ja mistä sellaisia voisi saada Suomen puuteollisuuden tai valtioneuvoston johtoon.

    Tämä henkilö oli nimeltään Arvid Fredborg (Ruotsi) ja hänen oikeassa olemisensa voi lukea hänen vaimollensa omistamasta kirjastaan "Bakom Stålvallen", suomennettuna "Teräsvallin takana".

    Otan hyllystäni pois ja myyn divariin Antony Beevorin kirjat.

    Sijoitan tämän kirjan sen luettuani Matti J Tuikan "Kekkosen takapiru" ja Edwin Linkomiehen "Vaikea aika" kirjojen väliin.

    Yhdestä voi lukea, miltä tilanne näytti Wilhelmstrassella (B)1942-1943, toisesta sen, miltä tilanne näytti jälkiviisaasti Katajanokan vankilan sellissä 1947 (HLN) ja kolmannesta, mintä väitöskirjan Juhani Suomi olisi halunnut Jyväskylän yliopistossa jättää ilman painolupaa samoilta tulisilta AD (jaa) 2005.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Timo J. Tuikka, tarkoittanet.

      Poista
    2. Tuikka lähtee välillä laukalle, mutta muuten todella mielenkiintoinen kirja Hillilästä.

      Linkomies määräsi muistelmansa julkaistavaksi vasta kuolemansa jälkeen syystä, jota tässä ajassa elävän on vaikea ymmärtää. Jotain henkilökohtaista varmaan.

      Poista
  6. Joillekin populisteille (kuten Boris J.) tämä korona tuli kuin 'taivaan lahjana'. Nyt voi kaikki (talouden katastrofaaliset seuraukset) laitaa sen syyksi. Toisaalta, in the long run, brexit aiheuttaa niin paljon kielteisiä vaikutuksia aivoviennin ja -tuonnin alueilla, että tällä tulee olemaan merkittävää haittaa kun taloudet toipuvat ja uusi kasvu (?) alkaa. Veikkaisin, että noin kolmen vuoden päästä saamme alustavia arvioita brexitin vaikutuksista (esimerkiksi), lukuina, faktoina. (EU vs. Brit.)

    VastaaPoista
  7. Boris ei ole ainoa syy, miksei Brexitin kustannuslaskelmaa kuulu.

    Taloudellisestikin merkittävimmät asiat ovat yleensä juuri niitä, joista on vaikein esittää uskottavaa talouslaskelmaa: demokratia, tasa-arvo, ympäristö, koulutettu väestö, sivistys...

    Helposti kvantifioitavat asiat saavat usein liikaa painoarvoa vaikka ne olisivat kuinka mitättömiä (EU:n jäsenmaksut jne.)

    VastaaPoista
  8. Japanissakin tarvittiin ensin mm. liekinheittimiä, jotta päästiin kunnolla kaukotappamaan. Pilven veikoissa on aina ripaus romantiikkaa. Tuskinpa liekinheittimien säiliöissä pin-up-tyttöjä koreili.

    VastaaPoista
  9. Emme me enää Viipuria tarvitse mihinkään ja tuskin itäistä Karjalaakaan. Aika turhia joutomaita ovat tällä hetkellä. Suomi oli aivan liian suuri pinta-alaltaan 1939 ja siksi emme pystyneet sitä puolustamaan riittävän tehokkaasti. Nykyinen maa-ala vastaa paremmin kansamme tarpeita.

    Fysiikan ja matematiikan uusia ajatuksia ja löytöjä tulee koko ajan mutta etenkin matematiikassa kitka alkaa kasvaa ja melkoinen työ pitää tehdä niiden tavoittamiseksi. Mielestäni on parempi etsiä uutta sieltä mistä niitä ei olla etsitty eli triviaalien askelten päästä triviaalien asioiden ääreltä joita kukaan ei viitsi juuri siksi tutkia. Einstein on aikanaan sanonut että fysiikan lainalaisuudet ovat aina niin yksinkertaisia kuin mahdollista mutta ei sen yksinkertaisempia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihin me muka tarvitsemme Lappiakaan, menköön sekin.

      Saman tien voisimme julistaa Pähkinäsaaren rajan vuodelta 1323 taas voimaan, niin saisi Ruotsikin uuden sopuisan naapurimaan.

      Ahvenanmaan voisi luovuttaa Ruotsille, siitähän ei ole ollut ikinä muuta kuin harmia.

      Poista
    2. Olen asiaa vuosia pohtinut enkä tunne mitään suurempaa Karjalankaipuuta vaikka äitini suku on sieltä. Karjalaan kyllä liittyy paljon tunneasioita ja valtaisa määrä historiaa niin minulla kuin monella suomalaisella. Reaalinen todellisuus oli sotien alla että olimme huonosti valmistautuneita maatamme puolustamaan ja väkemme oli vähäistä ja aseemme olivat vähäpätöisiä romuja. Jatkosodan aikaansaama tilanne oli entistä surkeampi kun maa-alaa ja rajaviivaa oli hankittu lyhyessä ajassa lisää mutta ilmeisesti ei juurikaan ajateltu että millä sitä sitten puolustetaan aggressiivista moninkertaista vihollista vastaan.

      Ahvenanmaan voisi tosiaan hyvään hintaan myydä huutokaupalla. Lappi sensijaan on meille tärkeä, ei siitä pidä luopua.

      Poista
    3. Nimimerkki Henrik Stenlundin voisi hyvin myydä huutokaupalla. En tarjoaisi paljoa.

      Poista
    4. Älähän nyt... vaikka hurttia huumoria tietysti viljelet.

      Minun mielestäni Henrik S käsittelee yleensä aika mielenkiintoisia asioita, aika usein niitä jopa kommentoinkin, ainakin tähtitiedettä käsitteleviä.

      Poista
    5. En taida luopua nimimerkistäni :)

      Poista