Sivun näyttöjä yhteensä

25. huhtikuuta 2019

Vallankumous ei tarvitse kemiaa



Otsikko oli kansankiihottajien vastaus Lavoisierille, joka menetti päänsä giljotiinissa. Ja kansa ulvoi ihastuksesta. Meneillään oli Ranskan vallankumouksen suuri terrori. Ja Lavoisier oli sanonut, että hän voisi kyllä kehittää esimerkiksi parempaa ruutia ja tehokkaampia räjähteitä.

Vähän hätä tuli Stalinillekin, kun vakoilutiedot alkoivat kertoa hiukkasfysiikan hyvin todennäköisistä merkityksistä pian alkavassa maailmansodassa, ja hän kun oli huvikseen ammuttanut juuri sen nuoren matemaattisen neron, joka osasi jopa kehittää Heisenbergin, Diracin ja Bohrin ajatuksia.

Ja Hitler antoi myydä länteen juuri ne tiedemiehet, joiden osuus oli ratkaiseva ydinasetta ja ennen sitä ydinreaktoria suunniteltaessa. Hän tiesi, että juutalainen ei todellisuudessa osaa eikä voi oppia fysiikkaa, eikä Einstein varsinkaan. Sääli ettei kukaan uskaltanut kysyä, voisiko der Führer näyttää, miten arjalaiset laskevat Lorenz-muunnoksen edellyttämän toisen kertaluvun tensorin kahdesta kontravariantista vektorista.

Muuan blogin kommentoija tiesi eli oli kuullut jostain, että ilmasto se omia aikojaa lämpenee ja jäähtyy mutta syy ei ole tiedossa. Hän tarkoitti, ettei syy ole hänen tiedossaan. Ehkä hänen pitäisi mennä alan järjestön kokoukseen ja sanoa, että lähtekää pojat kaljalle turhia höpisemästä.

Neuvoni voi olla varomaton. Tämähän voisi mennä. 

Kuten otsikon tapauskin antaa ymmärtää, monilla ihmisillä on tapana luottaa omaan ymmärrykseensä sitä lujemmin, mitä vähemmän sitä on.

Lämpeneekö ilmasto (ei siis sää)? Jotkut tietävät, että ei lämpene. Tutkijat eivät tiedä tätä asiaa. He esittävät päätelmiään, jotka saavat esimerkiksi minut vakuuttumaan. 

Asia on hyvin monimutkainen. Se on erittäin paljon vaikeampi kuin tulevan kesän sää, josta meteorologit eivät esitä arvauksia.

Tiieteen eräs tunnus on että se tietää voivansa olla väärässä. Mielipiteiden esittäjät ovat harvemmin väärässä.

Edellisen vuosisadan eli 1900-luvun häpeällisimpiä tarinoita oli kysymys mannerlaatoista ja niiden liikkumisesta. Etenkin A. Wagener nimettiin tiedemiespiireissä pelleksi ja hän ehti kuolla ennen kuin faktat saatiin 1960-luvun lopulla kerätyksi niin että äkisti tiedämme mannerlaattojen reunat ja liikkeiden suuruuden. Välittömästi samassa yhteydessä kartoitettiin Atlantin ja Tyynen valtameren keskusselänteet ja löydettiin ja kuvattiin harmaat ja mustat savuttajat. Tiedämme, miten maapallo kierrättää ainetta ja kuin bonuksena löysimme kasveja ja eläimiä syvyydestä, jossa niitä ei missään tapauksessa voinut olla. Mutta oli. 

Samalla löytyi bakteereja, jotka viihtyvät hyvin usean sadan asteen lämpötilassa, ja toisia, joille kelpaa ravinnoksi rikki.

Näin tieteen, filosofian ja uskonnon sekä terveen järjen pohja notkahti pahemman kerran: elollisen ja elottoman välillä on yhteys. Jako orgaaniseen ja epäorgaaniseen ei ole täsmällinen. Ja vastaavasti elämän synnystä ja ilmakehän todella uskomattomista seikkailuista esitetyt selitykset on tarkistettava. – Sillä puhuessamme ilmastosta puhumme varmaan ilmakehän ja maapallon keskinäisistä vaikutuksista, unohtamatta salaperäisyytensä säilyttänyttä painovoimaa ja kosmista taustasäteilyä? Ja aurinkoa.


35 kommenttia:

  1. "Tieteen eräs tunnus on että se tietää voivansa olla väärässä." Niinpä.

    En tiedä ketään missään, joka kieltäisi hiilidioksidin kasvihuonevaikutuksen. Se on helppo todentaa laboratoriossa, missä mitään muita muuttujia ei ole sotkemassa asiaa.

    Aika harvassa ovat nekin, jotka eivät usko siihen, että hiilenpoltolla on ilmastoa lämittävä vaikutus.

    Mutta kuten blogistikin toteaa, ilmasto on suunnattoman monimutkainen systeemi, jossa on pitkiä ja lyhitä kiertoja, erilaisia jaksollisuuksia ja loputon määrä eri sortin takaisinkytkentöjä ja riipuvvuksia eri tekijöiden välillä.

    Ilmasto on osoittautunut sikälikin perkeleelliseksi, että se ei tottele tähän mennessä rakennettuja ilmastomalleja. Lämpeneminen ei ole mennyt ollenkaan sitä vauhtia, mitä hiilidioksidin lisäys nykymallien mukaan olisi edellyttänyt. Ilmaston lämpenemisen herkkyyttä hiilidioksidin määrälle ei siis vielä tunneta eikä osata mallintaa.

    Lisätietoa vaikka tästä

    https://www.docendo.fi/ilmastopaniikki-kaypa-hoito-opas-matti-virtanen.html

    Ne, jotka pitävät minua ylläolevan perusteella "ilmaston muutoksen kieltäjänä", voisivat vaikka tarkistuttaa lukutaitonsa ja muutenkin humeettinsa. Siitä ei ole kyse. Me emme vain vielä yksinkertaesti tiedä tarpeeksi. (Ja silti turhaa fossiilisten tupruttelua on joka tapauksessa syytä vähennellä.)

    Mutta siis: Tämä ilmastokeskustelu on rajusti politisoitunutta. Ja kuten sodissa aina, siinäkin totuus tai jopa sen vilpitön etsintä uhrataan ensimmäisenä.

    Kun länsimaat nyt ovat muuttuneet uuspakanallisiksi niin, että uskonnolla ei enää voida ihmisiä hallita ja pitää pelossa ja vavistuksessa vallan alla, tarvitaan uusia uskontoja. Ja tarvitaan myös uusia identiteettipolitiikan työkaluja, joiden avulla helppoheikit voivat osoittaa suurta (farisealaista) kunnollisuuttaan. ILmastonmuutos on nyt valjastettu tähän uususkonnon tehtävään.

    Järkeviäkin puheenvuoroja maidonjuonnin kieltämisen ohessa sentään näkee:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.326778

    Joten eiköhän tämäkin tästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ilmaston mahdollinen uusi "Antti Heikkilämme"*, jolla ei ole edes alan pätevyyttä, väitti 10 vuotta sitten ettei ilmaston lämpene enää. Vaan onpa lämmennyt kovasti. Se tosiaan siitä sitten.


      *meteorologian professori Vesala sanoo keränneensä 80 virhettä ja vääristelmää. Vrt. Antti Heikkilän kirjassa virheitä oli samaa suuruusluokkaa.

      Poista
    2. Vesala sanoo keränneensä 80 virhettä - hienoa! entä missä voin käydä ne läpi?

      Poista
  2. Professorilla on ovela tapa kirjoittaa. Nytkin hän saa varomattoman lukijan uskomaan, että Wegenerin tapaus tukee väitettä siitä, että laajan tiedeyhteisön näkemys on oikea ja yksinäisen änkyrän väärä - vaikka mannerlaatat todistavat juuri päinvastaista.

    Tämä ei tietenkään tarkoita, ettenkö pitäisi ilmastonmuutosta totena. Suhtaudun terveen skeptisesti ainoastaan erilaisiin arvioihin ja tulkintoihin. Ne voivat osua oikeaan tai olla osumatta.

    Suomen ja suomalaisten kannattaa tässä torjuntataistelussa edetä EU-rintamassa ja tehdä oma osuutensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä Tapsa! Juuri näin!

      Itse pudän ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta virlä todennäköisempänä koska tiedeyhteisö on niin kovasti sen takana.

      Mutta näyttää kyllä pahasti siltä että ilmastonmuutossopimusten miljardit menevät johonkin ihan muualle kuin minne on tarkoitettu..

      Poista
  3. Koska tiedemiehillä on lausumissaan aina epävarmuustekijä, toiset tulkitsevat ne niin että kysessä on "vain arvio", ja "vain arvion" vastakohta on totuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koska tiedemiehillä on lausumissaan aina epävarmuustekijä, toiset tulkitsevat ne niin että kysessä on "vain arvio", ja "vain arvion" vastakohta on totuus.

      Höpö höpö. Tuo on olkiukko. Toki noin pöljiäkin kritiikoita on. Lue Kuhnisi.

      Todellisuudessa asia on niin että tiedemiehet ja varsinkaan tiedeuskovainen media eivät tuo tieteen epävarmuutta esiin vaan vähättelevät sitä jatkuvasti ja esittävät tutkimustuloksia totuutena.

      Tiede ei toimi niin että kaikkein uusin tutkimustulos on tosi, vaan siten että kun joku professori kuolee, niin hänen edustamansa ”totuus” alkaa kuollla, ja rinnalle tulee joku toinen ”totuus” joka on ehkä hivenen lähempänä aikuisten totuutta. Ja joskus tämä uusikin totuus on enemmän pielessä kuin aiempi totuus.

      Mutta siitä huolimatta pitkässä juoksussa julkinen totuus menee kohti aikuisten totuutta. Tai ainakin näin tieteen tulisi toimia.

      Mistään yksittäisestä tutkimuksesta ei voi sanoa kuin vasta 50 vuoden päästä kuinka pielessä se oli.

      Poista
  4. Asia on hyvin monimutkainen. Se on erittäin paljon vaikeampi kuin tulevan kesän sää, josta meteorologit eivät esitä arvauksia.

    Mutta ilmastotietelijät sen sijaan kertovat meille maapallon keskilämpötilan asteen kymmenyksen tarkkuudella vuonna 2100. Ihmekö tuo, jos heidän laskelmiaan epäillään?

    VastaaPoista
  5. Minkäs sille nyt voi jos tieteen puolustajilla auktoriteettiin vetoaminen on vahvin keskusteluargumentti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastapuolella ei ole edes auktoriteettejä joihin vedota, joten joutuvat ylläolevaan tapaan turvautumaan muihin argumentointivirheisiin ja käsien heilutteluun..

      Poista
    2. mun mielestä "vastapuolelta" löytyy paidattomia relativisteja, jotka kysyvät.
      Relativisti kysyy.
      Uskis julistaa.

      Poista
    3. Eivät "vastapuollella" todellakaan kysy eivätkä edes epäile, vaan julistavat, Sen verran kova kiire heille tulee aina "todistamaan "oikeaa uskoaan" jokaiseen vähänkin asiaa sivuavaan juttuun ettei siinä ehdi edes ajatella.

      Poista
  6. Ihan lyhyt kommentti ilmastoon.

    Ilmasto on eittämättä aikakausia sitten ollut lämpimämpi, jopa kuumempi kuin nykyään. Kysymys joka tämän todettuaan pitää esittää: Olivatko olosuhteet otolliset ihmisille ja eläimille? Kun täällä oli todella kuuma, eliömuodot taisivat olla harvemmassa ja vesiperäisiä. Biologi tai paleontologi voisi tarkentaa. Joka tapauksessa, jos lämpötila nykyisessä maailmantilanteessa kohoaisi, olisivat seuraukset aika katastrofaalisia, kukaan ei tulisi välttymään niiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ns. keskiajan lämpökaudella (1100-1300) oli elo Euroopassa niin lokoisaa, että maatalous tuotti jopa ylijäämää. Tämän ylijäämän varassa oli mahdollista ryhtyä niinkin huikentelevaisiin projekteihin kuin rakentamaan mahtavia goottilaisia kivikatedraaleja eri puolille Eurooppaa. Pystyttiin ruokkimaan kirkkojen rakentajat. Myös Suomen vanhimmat kivikirkot syntyivät tuona aikana.

      Muutaman sadan vuoden kuluttua sääolot kääntyivät kurjiksi. Pieni jääkausi hellitti otteensa Euroopasta vasta 1800-luvulla. Elämä oli niin kovaa, kylmää ja tautista, että syyllisiä vitsauksiin alettiin hakea noidista.

      Lämpö on ihmislajin paras liittolainen, kylmyys pahin kumppani.

      Poista
    2. Siinä taisi olla kuitenkin kyseessä aika pieni keskimääräisen lämpötilan kohoaminen. Neljä - viisi miljoonaa vuotta sitten lämpötila on ollut nelisen astetta korkeampi. Mikähän oli silloin tilanne? Tällä hetkellä suunta lienee kohti samoja lukemia.

      Poista
  7. Tove Janssonin parhaasta talvitiedeteoksesta opimme että Tuu-tikki lumilyhtyineen oli tietävämmällä asenteella.

    Kaikki on hyvin epävarmaa, juuri se tekee minut rauhalliseksi.

    Ei liene tarpeen mainita hajamielistä oravaa joka saattoi hyvinkin olla kirkkonummelalaista lähtöä. Ellei sitten asia olekin valjastettu kuin kärryt hevosen eteen ja Jäärouvan vaikutus laajakirjoisempi kuin osaisi arvailla.

    Mainiota kirjaa ei kehtaa kehua täyteen tahtomaansa määrään.

    Aleksandr Soltzshetinitsynin (ungefäär så där) Esa Adrianin suomentama Ensimmäinen piiri on laupias ja herttaisen ironinen. Luen sen vuosittain. Konjakin tapaista, tai kenpä tietää, ehkäpä jokin harvinainen pitkäikäinen villieläin.

    VastaaPoista
  8. Sitähän tässä on saanut pelätä, että ilmakehän koostumus muuttuu nopeammin kuin keuhkot.
    (Blogivaeltaja;)

    VastaaPoista
  9. Tässä voisi todeta, että elottoman ja elollisen eron heikkeneminen ei notkauta oikeastaan sen paremmin tiedettä kuin uskontoa. Tieteistä lähinnä biologia on kiinnostunut elollisen ja elottoman välisistä eroista, ja siellä tämä kysymys on jo kauan sitten muuttunut jossain määrin toissijaiseksi, kun solun toimintaa katsellaan ensisijaisesti kemian kautta. Tosin biologia on huonoiten ymmärtämäni luonnontiede, joten saatan olla väärässä. Sen tiedän, että fyysikkoa elämän mysteeri ei erityisemmin kiinnosta.

    Uskonnollekaan elävän ja elottoman välinen ero ei ole välttämättä niin hirveän suuri asia. Jos harrastetaan kirkkoisä Augustinuksen mallista teologiaa, niin olennaista on se, ettei kristinuskon salaisuuksia sidota liian tiukasti jonain ajanhetkellä vallinneeseen tieteelliseen maailmankuvaan, kun se kumminkin muuttuu. Kun Luoja on kerran sekä elävän että elollisen, näkyvän ja näkymättömän luoja, mitenkäs se, että Hän on luonut kerrassaan outoja olentoja, horjuttaisi uskoa? Rikkiä syövä arkkieliö julistaa Luojansa kunniaa aivan siinä missä vaikka männyssä laulava mustarastas tai lumen peittämä eloton tunturi.

    Sen sijaan filosofialle tämä ero voi olla merkittävä, mutta filosofia on näistä kolmesta sisaresta heiveröisin. Siellä, missä meillä on tietoa, tieteen lamppu valaisee kirkkaasti. Siellä, missä joudumme jäämään uskon varaan, teologia johdattaa meidät kuilun reunalle ja rohkaisee hyppäämään luottamuksen varassa sumuun, mutta filosofian kynttilä kalpenee tieteen valossa, eikä sen häilyvä valopiiri auta meitä myöskään elämän suurissa kysymyksissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En osaa vastata tai kysyä asioita joiden merkitys on enemmän mitä kykenen ymmärtämään. En ole intellektuelli, tai edes filosofi, vaikka eri asioitahan nämä ovat. Erastotenes Aleksandrialaisella on kyky selittää mistä on kyse, hän on lämmin ihminen.

      Olen "uskonnoton" ihminen, en ateisti, "uskon" luonnontieteisiin. Filosofian ilomielin jätän minua fiksummille. G.H. von Wright kirjassaan "Ajatus ja julistus" on pohtinut montaa asiaa. Tolstoista hän kirjoittaa pitkään. Tolstoita en ole lukenut juuri ollenkaan... enkä uskonnosta ole kinnostunut. Mutta ehkä kaikkein älyllisimmät tai ainakin uskottavimmat suomenkieliset virkkeet mitä ikinä olen lukenut, ovat nämä von Wrigtin päätelmät Tolstoin uskon etsimisestä...

      (warning! tulee aika pitkä sitaatti)



      "Tolstoin tapaus näyttää minusta erinomaisesti kuvaavan valistuneen ihmisen yksinäisyyttä itsensä seurassa. Hän seuraa valoa, mutta tämä valo ei lähde kiinteästä pisteestä, vaan hän kantaakin sitä itse edellään; ja mitä pitemmälle hän kulkee, sitä syvemmäksi ja yksinäisemmäksi muuttuu se pimeys, missä hän harhailee. Jos sellaiselle ihmiselle on olemassa armo, täytyy se johtua siitä, että hän on etsinyt totuutta, ei siitä, että hän olisi sen löytänyt."



      Poista
    2. Nythän EA kryptiseksi herkesi. Toisekseen, mitä ne kristinuskon salaisuudet ovat. Onko kouluopetus jättänyt jotain pimentoon?

      Poista
    3. Ajattelin kristinuskon salaisuuksilla lähinnä niitä inhimillisen logiikan ylittäviä opinkohtia, joita ei yleisen luterilaisen käsityksen mukaan pidä pohtia liian syvällisesti vaan palvoa kunnioittavasti: Jumalan kolmiyhteisyyttä, Kristuksen kahta luontoa ja yhtä persoonaa ja sakramenttien järjelle vierasta olemusta. Kuten virsi sanoo Tuomas Akvinolaisen sanoin: "Kristus syödään, Kristus juodaan / näin Hän meitä lähestyy. / Sanan kautta, salaisesti/ leipään, viiniin yhdistyy. / Usko ottaa lahjan vastaan, / vaikka järki hämmästyy."

      Poista
  10. Ei lämpenemisen suunta ole monimutkainen. Se on loppujen lopuksi melko yksinkertaista luonnontiedettä. Kun hiilidioksidin osuus ilmakehässä lisääntyy niin vääjäämättä kasvihuoneilmiö vahvistuu ja ilmasto lämpenee. Lämpenemisen suuruuden laskenta on se monimutkainen osa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Greenhouse effect, kasvihuonevaikutus. Pikkuista tarkkuutta, sopineee?

      Poista
  11. Valtion omaisuus yksityistettiin isojaossa. Valtio lopetti omaisuutensa makuuttamisen. Verovelvollistilojen lukumäärä kasvoi -ja verotulojen.

    Sata vuotta sitten homma uusittiin sofistikoituneemmin. Kauppalehti kertoi 22.4.1919 pääministeri Kaarle Castrenin ohjelmapuhuneen uuden hallituksen suuntaviivoista. Ennen kaikkea on oikeutta on jaettava kaikille.

    Sitähän oli jaettu jo edellisvuonnakin, mutta nyt käännettäisiin eri sivu lakikirjasta. Niitähän piisaa ja sitä lakien henkeä varsinkin. Parasta onkin ollut tulkinnan ulkoistaminen laki- kirjanpito- käännöstoimistoille. Samallla siisti sisätyö lisääntyy ja likainen duunarityö vähenee. Duunarista tulee constnari (ja edelliset kai renttareita) kirkuu työhönhaku plakaatti.

    Castren oli Edistyspuolueesta Rytin ja Ståhlbergin kaveripiiriä. Taseet oli hanskassa. Se pantiin työhön sipiläläis-berneriläisesti, paitsi että onnnistui. S-B:kin olisivat onnistuneet jos olisivat pitäneet iltakoulua ja kutsuneet portilta toimittajatkin sisään, sanoneet suoraan, heittäneet soinismeja eivätkä bumerangikakkaraansa. Mitä siis Castren sanoi ?

    …"välittömiin veroihin, jotka lasketaan jyrkästi progressiivisesti, jotta siten tasapainotettaisiin se epäoikeudenmukaisuus verotuksessa, mikä monien välillisten verojen kautta kohtaa vähävaraisia yhteiskuntaluokkia."

    No no missäs se tasetaito. Ihan vaan toisesta tekstistä josta joskus olen kertonutkin. Kirjataan taivaanrannan takaiset verotulot valtion saamisena arvoksi taseeseen. Se arvopaperistetaan seteleiksi. Niillä maksetaan koulunopettajien, radankorjaajien ja muiden tähdellisten palkat. Toimi.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muuten en jaksa, Jukka, kommentoida postiasi, mjtta ei isojako ollut valtion maiden yksityistämistä. Päinvastoin: isojaossa sosialisoitiin aiemmin yksityisesti omistetut metsät. Ennen isojakoa maanomistus oli Suomessa täysin yksityistä: erämaat kuuluivat pitäjille, jakokunnille ja kylille, jotka puolestaan kuuluivat yksityisille talollisille. Valtio ei omistanut kuin kruununtilat.

      Isojaossa metsät otettiin pois kyliltä ja jaettiin osin yksittäisille taloille, mutta pääosin otettiin korvauksetta valtiolle. Ne veroa maksaneet uudet tilat syntyivät näin luotuihin kruununmetsiin, kun valtio jakoi maita uudisasukkaille ilmaiseksi. Mutta ei omaksi ja perinnöksi vaan ainoastaan käytettäväksi: kruununtalonpoika ei omistanut taloaan kuten perintötilallinen.

      Eli sinänsä jos saamelaiset väittävät valtion vieneen heiltä maita korvauksetta, ei heitä ole kohdeltu sen pahemmin kuin muitakaan suomalaisia. Kaikki erämaat muuttuivat valtion omaisuudeksi, ja saamelaisilla oli aivan yhtä suuret oikeudet ryhtyä uudisasukkaiksi kuin lantalaisillakin. Fiksuimmat ryhtyivätkin. Jos poropaimemtolaisia syrjittiin, kyse oli ammattiin, ei kansallisuuteen perustuvasta syrjinnästä.

      Poista
  12. Ruotsalainen Greta Thunberg kävi pääsiäislomallaan tapaamassa mm. paavia ja Theresa Maytä, ja silloin ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson älähti. Hän sanoi oikein TV:ssä, että nämä esiintymiset ovat lavastettuja, ei GT yksin toimi vaan PR-toimiston ohjauksessa eikä hän mitään voi tehdä ilmastolle, hän on lapsi, pysyköön koulussa. Greta vastasi, ettei hänen takanaan ole muita kuin maailman ilmastoaktivistit ja hän heidän takanaan ja että "me emme ehdi odottaa, että minusta tulee poliitikko".

    Greta on ikäistään nuoremman näköinen, mutta Asperger-ihmisenä hänessä on ilmeisesti tavallista enemmän energiaa ja älyä, jos kohta myös yksitotisuutta ja yhdelle asialle omistautumista. Maailman parantaminen vetää vakavaksi. Ilmeisesti Åkesson kuitenkin vähän pelästyi. Nuorissa on voimaa, ja heidänhän on tulevaisuus.

    Kimalaisia näyttää nyt kuitenkin vielä pörräävän pihan pikku scilloissa ihan kiitettävästi. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässähän se onkin ratkaisu ilmastomuutokseen, sillä niin kuin hyvin tiedetään on Paavilla suora yhteys tahoon, joka säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa.

      Poista
    2. Voisiako työ rahtusen varua? Minkä sortin mukista aamulla kahavetta juarahan?

      Poista
    3. Scillat, mun lempparit, kaikki värit ja ekana.

      I. H.

      Poista
  13. Ylen viherosasto (jo vain, ei siellä pelkästään urheilua ole) pöyristyi, kun Taalas ei riittävällä innolla kannattanukaan Suomen hakkuurajoituksia. Ja yle jatkaa: gurun väitteet ihmetyttävät tutkijoita – onko niille tieteellisiä perusteita?

    Tuoreehkon uutisen mukaan Pori investoi Tahkoluodon syväsataman radan sähköistämiseen. Pori haluaa lisätä venäläisen kivihiilen mateeriaalivuota aikayksikössä, se on nopeutta. Syvä satama, isot laivat, sama raideleveys, ei enää veturinvaihtoa, eta harasoo!

    Kuplassani ei ole yhtään Vihreää, mutta jos olisi, kysyisin, onko tämä nyt Vihreän ilmastopolitiikan mukaista?
    -Tottakai, itsehän sanoit että sähköistetään. Se on hyvä, eroon inhasta diisselistä.
    - Mutta se hiili, sehän menee poltettavaksi. Lisää CO2, ilmastonmuutos pahenee.
    - No tässähän on sama kuin Suomen aseviennissä, Jos ei me niin joku muu myy. Ei meidän vähäinen volyymi globaalisti merkitse mitään. Sitäpaitsi turve saastuttaa paljon enemmän kuin hiili, turve on kiellettävä pikaisesti. Hiilen käyttö loppuu Helsingissäkin Vihreien päätökellä jo heti vuonna 2029.
    - Luulin, ettemme voisi vedota siihen, mitä isot saastutttajat, Kiina,, Intia, Ameriikka, Saksa tekee, koska meidän kuuluu näyttää esimerkkiä.
    - Tästä ollaan samaa mieltä. Avohakkuut on valtion metsissä lopetettava heti.

    VastaaPoista
  14. Eikös se nyt ole oikein luotettavilla mittauksilla todettu, että ilmasto lämpenee?

    Kun ilmasto lämpenee, niin vastaavasti säät kylmenevät vai mitenkä se menee?

    Joka tapauksessa väitetään, että hiilidioksidi olisi pääsyy ilmaston lämpenemiselle. Nykyisin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ollee tiettävästi lähes 400 ppm. Kun taas viimeisen jääkauden jälkeen mannerjäähän jääneiden ilmakuplien hiilidioksidipitoisuus on 275-285 ppm edellyttäen, että ilmakuplat ovat syntyneet ennen teollistumisen alkua.

    Mikä nyt sitten on syy ja seuraus ja mikä vaikutus on erikseen monenlaisten nokihiukkasten lentelyllä ilmassa. Joka tapauksessa fossiilisten polttoaineiden lisääntynyt käyttö on ainakin toistaiseksi esitetty mahdolliseksi pääsyylliseksi ilmaston lämpenemiselle. Väestöräjähdyskin on edes joskus mainittu, mutta poliittisesti epäkorrektina jätetty taka-alalle.

    VastaaPoista
  15. Otettakoon huomioon mm. se että jäätiköt sulavat entistä laajemmin ja lumen vuotuiset peittoalueet pienenevät. Tästä epäsuorana seurauksena on auringon säteilyenergian entistä voimakkaampi imeytyminen ilmakehän sisään.

    Lämpötilan kohottua vielä saattaa alkaa ilmakehän vesipitoisuuden kohoaminen joka edesauttaa ilmiötä muttei meitä.

    VastaaPoista
  16. Kuvasta näkyy selvästi seuraus Intian mannerlaatan törmäyksestä Euraasian mannerlaattaan, joka törmäys tapahtui noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Primääri seuraus oli Himalajan vuoriston kohoaminen (joka jatkuu edelleen), ja sekundääri seuraus globaalin rapautumisen ja ilmakehän hiilen karbonaatteihin sitoutumisen kasvu. Tästä taas seurasi ilmaston vähittäinen viileneminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvasta näkee myös, että lämpötila on viimeiset 10 tuhatta vuotta pyörinyt aika tasaisesti nykyisillä lukemilla - mutta pari kolme viikkoa sitten se on alkanut jyrkästi nousta.

      Poista