Sivun näyttöjä yhteensä

27. huhtikuuta 2019

Virkavalehtelijoista



Markku Kuisman kanssa olemme keskustelleet ajatuksesta herättää pahennusta kirjoituksilla historiasta. Ajatuksen tiellä on käytännön ongelmia. Asiaa puoleen ja toiseen mietittyäni uskaltaisin sanoa, että ainakin ennen historia oli osa poliittista toimintaa, kunnes siitä tuli vahvasti kaupallista toimintaa, kunnes kauppa lakkasi käymästä.

Ehkä amerikkalaiset olivat tässäkin asiassa parhaita. Ensimmäinen suurelokuva li ”Kansakunnan synty” (Griffit, 1915). Tarina meni täydestä. Tekijät käsittivät, että katsoja innostuu enemmän mielikuvista kuin tosiasioista.

Ranskalainen Thiers kirjoitti suunnattoman laajat historiateokset etenkin Napoleonin ajasta, toimi välillä pääministerinä ja presidenttinä ja tuki lämpimästi Pariisin kommunardikapinan tukemista antamalla ampua erittäin suuren määrän kapinallisia.

Luulen että tämä ajatus oli Paasikiven ja Svinhufvudin takaraivossa 1918. Thiers oli niin suuri nimi, että nämä herrat tunsivat sen, ja ainakin Paasikivelä oli etevät tiedot historiasta.

Tieteellisen historiankirjoituksen kaksi suurta nimeä olivat Saksassa Leopold Ranke ja Ranskassa Jules Michelet. Ranken mukaan todellinen tiede perustui asiakirjoihin eli ensisijaislähteisiin.

Jo hänen aikanaan huomautettiin, että ellei ensisijaislähteitä ole tai löydy, sitten ei ole tosiasioitakaan. 

Michelet’n Ranskan historia käsitti vain 19 laajaa osaa, mutta hän julkaisi paljon muutakin. Hän sanoi kirjoittaneensa papistovastaisen, tasavaltalaisen historian. Hänen suhteensa tosiasioihin oli luova ja hänelle kansa oli historian päähenkilö. Tuo kansa astui esiin lopullisesti suuressa vallankumouksessa, jonka yhteydessä saattoi tapahtua, kirjoittaja mainitsee, jotain vähäisempiä ylilyöntejä.

Suomen eli siis Ruotsin historia on olemassa, mutta sitä ei ole koskaan julkaistu. Ruotsinkielinen kirjallisuuden seura lupaa ainakin osia runsaan vuoden kuluttua, luultavasti käsin kirjoitetun kuvina.

Zachris Topeliuksen yliopistoluentojen käsikirjoituksessa on yli 2000 liuskaa. Niistä saa jonkin käsityksen V. Vaseniuksen neliosaisesta Topeliuksen elämäkerrasta, joka on nyt minulla kaukolainassa.

Topelius huomauttaa luentojensa alussa, että nyt ei esitetä Välskärin kertomuksia, ja huomauttaa samalla, etteivät luennot perustu omaan tutkimustyöhön.

Hämmästyin lukemastani. Topelius osasi maailmanhistorian, joka siis tarkoitti kauan Euroopan eräiden osien historiaa, todella hyvin. Hänen otteensa aineistoon on hämmästyttävän moderni. Sellaiset aikakauden ajatukset kuin että hyvä voittaa aina lopulta pahan (Jumalaa tai kaitselmusta mainitsematta), eivät ehkä kuuluisi meidän mielestämme yliopistoluentoon. Retorisesti ne ovat oivallisia, koska historian näkeminen pelkästään ihmiskunnan kollektiivisena rikosrekisterinä on kyynisyyttä eli siis tunteenomainen asenne toiseen suuntaan. Toisin kuin härkämäinen Snellman Topelius piilottaa poliittisen kannan eli siis Venäjän mielivallan, josta Nikolain I:n ajalta oli tavattomasti kokemuksia, sanomalla ettei tutkijakaan saa koskaan lakata pyrkimästä  parempaan eli ihmisen ja hänen olojensa kohentamiseen.

Olipa löytö. Sanomatta lienee selvää, että Topelius loistavana kirjoittajana pesee 1900-luvun ”kilpailijansa” mennen tullen.

17 kommenttia:

  1. Topelius oli monipuolinen mies. Hän ihaili suuresti Carl von Linnétä, ja kirjoitti lapsille tarkoitetun Luonnonkirjan, jossa annettiin asialliset perustiedot mm. kasveista, eläimistä, kemiasta, fysiikasta ja jopa tähtitieteestä.

    VastaaPoista
  2. Tätä se tiesi, arvelinkin jo.

    Raskaan kaluston emoji...

    VastaaPoista
  3. Pojat nostivat pappatuntsan keulan lumivallille, suuntasivat valokeilan itään ja kaasuttivat. Valonheittimet syttyivät idässä. Se oli ainoa merkki, että idässä on elämää. Lännen nykypolitiikka tähtää tämän olotilan palauttamiseen. Nordstream2 uhkaa agendaa.

    VastaaPoista
  4. Ennen oltiin poliittisia historiantutkimuksessa, nykyään, kun hisotriantutkimus on MODERNIA, ollaan sen sijaan ollaan täysin riippumattomia ja neutraaleja. Ja se, että brutaalit sivistymättömät moukat ovst joskus kirjoittaneet kansasta poliittisesti, tarkoittaa että kansaa ei voi olla olemassa. Kemppinen on aikamoinen valtakunnantrolli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olennaista on, kirjoitetaanko esimerkiksi kansasta tieteellisesti vai epätieteellisesti, moukkia tai ei.

      Poista
    2. Aiempi tieteellinen on nykyisen tieteen mukaan epätieteellistä. Onko nykyinen tieteellinen tulevaisuuden tieteen mukaan epätieteellistä?

      Poista
    3. Eivätköhän ne esimerkiksi suomalaisesta puhtaasta rodusta, suomalaisten heimojen muinaisesta muutosta Suomeen, Suomen entisestä suuruudesta ennen kuin Suomea olikaan, Suur-Suomen kansallisista perusteista ja muusta sellaisesta kirjoittaneet olleet aikanaan tasan vastakohta sivistymättömille moukille.

      Poista

  5. Johan te olette sen tehneeet nimittäin herättäneet ihastusta kirjoituksilla historiasta.

    Yhtä puuttuu ja sen mukana kaikki. Nimittäin rahanhenki. Kristityn tavara on yhteinen tiedetään ABC:llä mutta aina joku juutas sen vie. Vaikka Mika Anttonen tai joku muu maanpuolustuksen tuki.

    Alkuseurakunnassa käytettiin paikallisrahaa, lähimmäisenrakkautta. Toimi. Kunnes Kirkko sen vei. Toimi. Englannissa elettiin vapaan pankin aikaa 18. vuosisadan lopulla ja seuraava tiennäyttäjä villikissa pankkiaikaa 19. alkupuolella. USA. Toimi. Sitten joku juutas keksi kultakannan. Siitä päästiin 1971.

    Vanhasta muistista pulpahtaa pintaan aina uuttasamaa. Rahankahletsijat rupesivat sen tulvittajiksi ja taas on kivaa. Tähän saa suomalaisen nimenkin vaikka en ole lukenutkaan Pekka Korpisen kirjaa. Hän vaikutti ytimissä. IMF eli Smk syrjäkuntaraha ja World Bank-uittoreitti/metsätie dollarisaatiosaarnaajana. Ja vihdoin kun 2008 lävähti pöytiin hän sanoi Työväentalolla (yleisötilaisuus) että kun nämä laskivat vain gaussinkäyrään niin näinhän siinä piti käydäkin. Ällistyttävä syy maailmanlopun alla. Tätäkö se on barokkinen oppineisuus ?

    Meni työskillä kuten Kymijoen varrella sanotiin, täydestä. Toisin kuin Kauppiksella johon siis Taisto Tammi ensilevyllään meni jatkamaan -Kuusaankoskelta siis. Reijo Taipale Miehikkälän tukkimies menehtyi perjantaina. Lopetankin viisasteluni tälle pyhälle maalle.

    Sen jos sentään tuosta Kauppiksesta, saattoi olla Hankenkin, olisin toistanut Holmströmin koko jengin hölmistyttäneen huomautuksen -ei heiton- että koko homma meni kiville kun kauppatavaran tarkastus äkkiä tuli tarkaksi. Siis sen kaman mitä Deutsche kiikutti Amerikasta, asuntolainoja, jatkokehitelminä Saksaan raatimieskaupunkien yhä omistamiin kaupunkiSparkassoihin ja ja näiden yhdessä osavaltioiden kuten Baijerin kanssa omistamiin Landesbankkeihin. Ja ne sulavat yhä ja niin sulaa Saksakin, valheelle rakennettu. Tosiasiassa valheelle mutta mieskohtaisesti kumminkin vaan itsepetokselle ja insinööritieteen kuoppaan.

    Ne Mersun päästömanipulonnit herättävät myötätuntoni nilkki MBA-inssien esimiehiä kohtaan. Kuten Kutuzov sanoi eilen Arkistossa Sota ja Rauha että neuvonantajia pyörii aina nilkoissa mutta olisipa kunnon miehiä saatavilla. Noita neuvonantajia kaipasi Antti Rinne eilen, ja saa -pienimmän yhteisen nimittäjän mutiloimaa valmiiksi väsynyttä väkeä.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oman edun tavoittelijan merkit paistaa. Ainut keino on ottaa työvoitto, muodostaa hallitus, piti sanoa. Johtaa osaavat tietenkin kaikki joilta patalappu laskettiin virkatuksi kun opettaja huokasi ja armahti.

      Tässä mättää nämä touhut. Osaamista ei ole. Metsänhoitovertauksella poliitikolla tarttee olla laatikossa luntti että pienet neulaset niin se on kuusi, pitkät neulaset niin mänty. Jos ei pääse laatikolle niin virka-auto alle ja tämä tärkein luntti puvun taskuihin, ainakin kolmena kappaleena eri taskuihin. Muuten eksyisi luultavimmin jo Korson ostarilla.

      Onnetonta räpikööttemistä.

      Poista
  6. Griffithin tarina klaanista järjestyksen palauttajana on toki pötyä, mutta laajemmassa perspektiivissä hän taisi kuitenkin olla oikeassa. Etelä voitti rauhan sadaksi vuodeksi ja rasismi sai kukoistaa kansalaisoikeusliikkeeseen saakka.

    VastaaPoista
  7. Mikä loistava voimakaksikko: Kemppinen kirjoittaa "Semmelmayristä" ja Kuisma hävittäjistä. HAH!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääskö sulle oikein nimi olla, vai ootko ollu tyytyväinen ilman?
      Tultaas sun blogiin kurillaan kattomaan kuinka kirjottaa pitäs.

      Ajatteleppa jos näin pääsis käymään että että hitaampikin pärjäis näissä toimissa mutta nopeaälyinen ei sitten pärjäiskään?

      Poista

  8. On kai helppo nähdä Saska Saarikoski hurjimuksena. Isokokoinen isopäinen ja naama kuin beethoovenilla. Sanoisin että komea väkevä mies jo ulkomuodoltaankin. Sielu sitten.

    No menin varta vasten katsomaan. Ihan joku viikko sitten. Helsinki mission sarjassa mielikirjani tai sinne päin. Hänen valintansa yllätti Pikku prinssi, lastenkirja. Se oli sitten paljon muutakin mistä kaikesta olin ja olen autuaan tietämätön.

    Uhkaavasta viikinkisoturin uhohehkusta ulkoisessa habituksessaan, huolimatta, mies puhuu rauhallisella äänellä, tasaisella levollisella. Olin vähän äimänä.

    Kirjoitan kun Teemu Keskisarja tä ma 29 p:nä klo 15 paljastaa mikä hänelle olisi vaikuttava lukukokemus ja kirja. Ja tekee sen iskurepliikein, musertavin äänenpainoin mies polkee tekeytyjät suohon -kuten tietäjä. En arvaa arvata. Minulle yksi isoimpia on kuitenkin Keskisarjan proosaruno GW Serlaciuksesta tehtyyn näytelmään joku vuosi sitten, ohjelmalehtiseen siis. Siinä on asiaa ja runoa kuin Lauri Viidan Moreenin ensisivulla. Mustikkamehua Suomesta. Siitä miksi näinkin komeasti olemme olemassa. Ja nyt se kaikki valahtaa osto- ja myyntiliikkeen tiskin alta vain huviksi ja muonaksi.

    Markku Kuisma ja Metsäteollisuuden maa vaikutti kuin ilmestys. Olin lukenut niin paljon noita kansainvälisiä ja nyt joku kertoi Suomestani saman. Ehdottomasti äänestän sahamies Teuvo Hakkaraista viimeisissä vaaleissamme. Jatkossa maa menee tiedeosaajien robottiohjaukseen ja hirmuisiin katastrofeihin. On ihan joutavaa postitella kysymyksiä peukutuseliittimme kesken ja kuvitella kohtaloamme kohottavaa politiikkaa. Muuta ei ole kuin globaali tasapalkka ja
    maailmanhallitus joka on jo postittanut komennot. Ketkä säätytalolla alkukesää viettävätkään, niin aurinkona paahtaa Oecd ja McKinsey. Keskisarja siis tänään ja osoite Albertinkadulla entinen kanikonttori ja STT toimitustalo, diagonaalisesti vastapäätä Rivolia.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  9. Taitava kirjoittaja saa lukijansa lukemaan aiheesta josta tämä ei ole koskaan ollu yhtään kiinnostunut. Kuten Kari Hotakainen kirjassaan "Tuntematon Kimi Räikkönen". Kuikahan moni on ennakkoluulonsa aihetta kohtaan voitettuaan lukenut formulamaailmaan sijoittuvan kirjan siltä istumalta kannesta kanteen. Löytyyköhän tällaisia kirjoittajia historiakirjallisuuden tekijöistä.
    (Blogivaeltaja;)


    VastaaPoista
  10. Täytyy myöntää, että Topelius on loistava kirjoittaja ja "Mirabeau täti" hauska, sitä kieltä lukee nautinnokseen ja tarina etenee reippaasti polveillen. Ihan alkuperäinen teksti on vanhan kirjoitustavan vuoksi vähän rasittavaa lukea, mutta Jäämaan suomennos tuntuu aivan modernilta. Topeliuksen kasvuympäristö oli suotuisa, paljovirikkeinen, Runebergkin opettajana, ja suvussa monenlaista taitoa ja harrastusta. Juutalainen esiäiti lienee tuonut oman osansa perimään. EG

    VastaaPoista
  11. Kemppinen ja Kuisma voisivat kirjoittaa jotain historiasta, joka aukaisisi historian isoja linjoja ymmärrettävämmin ja merkityksellisemmin myös nuorelle lukijalle. Juttelin viikonloppuna etevän yläasteen opiskelijan kanssa, joka kysyi minulta, miksi Lahdessa on Stalinin patsas. Hän myös väitti Anne Frankin päiväkirjan lukeneena, että Anne kuoli syyskuussa 1945. Meni vähän aikaa, että tajusin, että hän oli sekoittanut Stalinin Salinin Eetuun, jolle on Lahdessa patsas. Annesta kävimme vähän väittelyä, hän katsoi Wikipediasta tietoja, mutta lopulta olimme samaa mieltä hänen kuolinajankohdastaan (helmi-maaliskuu 1945). Päiväkirjassa hän oli vakuuttunut siitä, että Anne oli kovasti hänen tapaisensa tyttö. Kytkös suurempaan kohtalokysymykseen oli huomattavasti epämääräisemmällä tasolla. Annen, Stalinin ja Salinin kohtalot ja vaikutukset olisi hyvä saada selkeästi kerrottua. Se ei ole kovin helppoa mestareillekaan.

    VastaaPoista
  12. Elämäni varhaisimpia muistoja on (jo valokuvistakin päätellen) vierailu Topeliuksen lapsuudenkodissa Uudenkaarlepyyn Kuddnäsissä. Kansakoulun kevätretki Kyrönmaalta suuntautui 50-luvun puolivälissä sinne, ja pääsin opettajavanhempieni kanssa retkelle tutustumaan Topeliuksen kotiin. Samalta seudulta taitaa olla lähtöisin myös kapellimestari Leif Segerstamin suku.

    VastaaPoista