Sivun näyttöjä yhteensä

24. heinäkuuta 2017

Henkilö- ja osoiteasioita



Ajattelin että kuinkahan tämä menee ja tulin siihen tulokseen, että lusikka kauniiseen käteen. Tämä viikko ja miksei osa seuraavaakin voi olla blogin kirjoittamisen kannalta epäsäännöllistä. Kulin ilokseni, että työprikaati, jonka esimiehenä toimii vanhempi poikani ja väkenä muita jälkeläisiä, alkaa tulla tänne huomenna. Työhuoneeni maalataan.  Asiaan vaikuttaa erityisesti se, että kaikki paikat ovat täynnä kolmen valmistumisensa eri vaiheissa olevan kirjan aineistoa, eli kirjoja, leikekirjoja, leikkeitä, papereita ja kuvia.

Tämä tietokone siirretään johonkin ja toinen johonkin muualle. Yritän paimentaa ulkoisia kovalevyjä, muistitikkuja ja muita. Niissä on jopa aidosti mielenkiintoista aineistoa ja eri tavoin käsiteltyjä sukujen dokumentteja ainakin 120 vuoden ajalta.

Juuri nyt pitää lähettää terveisiä Pertulle ja Ollille sekä tietysti Martille.

Epälineaariset kompleksiset ovat olleet puheena ainakin siitä lähtien, kun Santa Fen tutkimuslaitoksen porukat alkoivat kirjoittaa ”pienistä maailmoista” ja potenssilaista noin viisitoista vuotta sitten.

Nyt sain silmiini NYRBin (The New York Review of Books) mainoksesta kovan jutun, nimittäin Penguinin uutuudet, joista yksi on Geoffrey Westin “Scale” eli mittakaava. ”Kasvun, innovaatioiden, kestävän kehityksen ja elintoimintojennopeuden, kaupunkien, kansantalouksien ja kaupunkien yleiset lait.”

Nimi kuulostaa käsittämättömältä huuhaalta, mutta lehti ja kustannusliike antava aivan päinvastaisia vihjeitä, ja nopea googlaaminen osoittaa, että kirjoittaja on tuon instituutin fyysikko, joka on yhdistänyt voimiaan muun muassa biologien ja taloustieteilijöiden kanssa.

Itse asiassa hän on tehnyt sitä jo pidempään. Itse aihe on siis tuttu, mutta kun tietenkin kiirehdin hankkimaan kirjan (kindle), oli se osattu aloittaa todella kiinnostavilla tiedoilla. Hiiren ja sinivalaan sydän sykähtää niiden elämän aikana suunnilleen saman määrä kertoja. Sama koskee kaikki nisäkkäitä, joiden kaikkien verenpaine kuuluu olevan suunnilleen sama.

Tästä on hyvin lyhyt matka termodynamiikan toiseen perussääntöön ja todella uskottavaan lähtökohtaan: energia on perusasia. Ja oli kysymys ruohonkorresta tai suurkaupungista, energiaa menee aina myös hukkaan, eli entropia jyllää.

Kirjoittaja väittää että käytettävissä on ysinkertainen laskukaava. Se on yllättävä väite, koska kompleksiteetin alueella asiat yleensä ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia.

Todella kiinnostava on sitten tieto, että ihminen käyttää sosiaalisen ja fyysisen verkoston ylläpitämiseen 11 kertaa enemmän energiaa kuin ravintoon.

Ja mistä johtuu, että yhtiöt kuolevat –melkein kaikki – mutta kaupungit eivät – juuri koskaan. Jos nyt muistan väärin, että Jeriko ei olisi vanhin jatkuvasti asuttu kaupunki, niin on Roomalla ainakin ikää kolmisen tuhatta vuotta.

Olen utelias lukemaan eteenpäin, tuleeko tässä eli kaupunkien kasvussa, kuitenkin eteen sama ilmiö kuin moottoreissa. Yläkierroksilla teho ei enää kasva, koska moottorin sisäiset kitkat estävät sen.

Tämä oli vain ilmoitus samoin kuin se edellinen, että katsellaan, minkä pöydän nurkalla tässä lähipäivinä kirjoittaa. Sekin vaihtoehto on vielä ilmassa, että menisi kuikkien kaveriksi muutaman päivän ajaksi. Vuosi sitten oli se onnistunut viemäriremontti, joka vei kesän ja siis mökkeilyn.

Mutta maallahan tässä asutaan.



10 kommenttia:

  1. Niin, ajattelin ja jo päätin että jätän mörskän täysissä sielun ja hengen voimissa - menen asumaan kerrostaloon. YIT rakentaa.
    Kunnon kerrostaloissa asumisen laatu näemmä (havainto kumppanilla yöjalassa) olis aivan toista kuin ennen .. kun jaettiin naapurien ka' makuuhuoneääntelyt yms.

    muuten jotta siihen, missä terve järki riittää, siihe ei tarvita algoritmia.

    VastaaPoista
  2. Maalla asutaaan mutta kaupunkihan tämä on nimeltään - Ylöjärvi. Pakosta joutui kaupunkilaiseksi.
    Mitä tulee tuohoa Geoffrwy Westiin, mainio tiedemies, selkeäsanainen.
    Voi käydä kuuntelemassa hänen juuri ko. asiasta pitämänsä esityksen osoitteessa:
    https://www.ted.com/talks/geoffrey_west_the_surprising_math_of_cities_and_corporations#t-1034685.

    TED ja Youtube täynnä hienoja tiede-esityksiä, johtavien asiantuntijoiden kertomana, esimerkki hyvästä tieteen opettajasta on:
    https://www.youtube.com/watch?v=qBmWMGRGbyE

    Kiitos mainiosta blogista ja toivotan menestystä maalausremonttiin, älä hukkaa kuviasi ja dokumenttejasi.

    VastaaPoista
  3. Viisaammat osaavat korjata tiedon, mutta myös Damaskosta mainitaan maailman vanhimpana yhtäjaksoisesti asuttuna kaupunkina. Asutuksen jatkumo on 4500 vuotta; vanhimmat kerrokset ovat 10000 vuoden takaa. Tieto tuli vastaan, kun näin muutama viikko sitten vanhimmat Damaskoksessa kuvatut elokuvat. Lumièren kuvaaja Alexandre Promio kävi siellä 120 vuotta sitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väittävät kai nykyisin Jerikoa ainakin 1000 vuotta vanhemmaksi. Eli siellä olisi asuttu 11000 vuotta. tosin Jerikon historiassa on musta aukko vuosien 6000–5000 eaa välillä, joten ota tuosta nyt sitten selvää.

      Damaskoksen perustamisvuodeksi väitetään noin 5000 eaa, joten se voi hyvinkin yhtäjaksoisessa asutuksessa olla vähän vanhempi. Ei kuitenkaan paljon.

      Lisäksi tittelistä kilpailee ainakin myös Byblos jonka varovaisimmat asutus arviot osuvat myös tuohon 5000 eaa tienolle ja räväkämmät jopa
      7000 eaa tienoille.

      No, ainakin osasta Jerikoa ovat tainneet puuttua myös nuo muurit aika pitkään, joten eiköhän se voida laskea ainakin maailman ensimmäiseksi avoimeksi kaupungiksi? Torvimusiikilla nimittäin taitaa olla tuollainen raja-aitoja kaatava sivuvaikutus joten suosittelen sitä lämpimästi nykyisellekin Jerikolle.

      Poista
    2. Tuota kiistaa tuskin koskaan ratkaistaan. Jerikossa näyttäisi olleen kaupunginmuuri ja pari tuhatta asukasta siinä 10 000 vuotta sitten. Damaskoksessa oli jonkinlainen taajama jo ennen sitä.

      Visailupiireissä kysytään joskus, mikä nykyisistä p ä ä kaupungeista on ollut pisimpään yhtäjaksoisesti asuttu. Se on tietysti Damaskos.

      vuorela, tampere

      Poista
  4. Damaskoksen ohella Aleppoa pidetään maailman vanhimpana yhtäjaksoisesti asuttuna kaupunkina. Kouluaikojen historianopettajani oli hyvä Lähi-idän asiantuntija ja hänen mukaansa kummankin kaupungin todistettu asutushistoria ulottuu noin 7000 vuotta taaksepäin.
    Sekä Damaskos että Aleppo ovat kokeneet kovia historiansa aikana, mutta nousseet aina jaloilleen. Toivottavasti tämä onnistuu nyt jälleen kerran erityisesti Aleppon osalta.

    VastaaPoista
  5. Koska Kemppinen on lopettanut bloginsa päivittämisen niin minäkin lopetan hänen bloginsa kommentoinnin. - Se on nyt sillä lailla s-tana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. siis kamoon, loma-aika.

      Poista
    2. Ja epäilemättä maailma menettää siinä paljonkin.

      Poista