Sivun näyttöjä yhteensä

26. joulukuuta 2013

Juhannus


Foto: valtioneuvosto 

Tunsin henkilön, joka kantoi kaunaa valtiolle juhannuksen siirtämisestä lauantaille. Tuo kohtalokas teko tapahtui 50-luvulla. Kaunan aihe oli asianomaisen syntymäpäivä, joka sattui vanhaan juhannukseen, kesäkuun 24. päivään. Asianomainen arveli myös saaneensa potkua elämäänsä siitä, että äiti oli kaikesta huolimatta osallistunut juhannustansseihin aattoiltana.

Käsillä oleva joulu on luultavasti vanhan ja väistyneen suomalaisen yhteiskunnan viimeinen muistomerkki. En ole kuullut, että sitä olisi haettu suojelukohteeksi osana maailmanperintöä. Asiassa olisi syytä ryhdistäytyä.

Joulunviettomme on olennaisesta samanlaista kuin 70 vuotta sitten. Kaupat ovat kiinni ja juopot huhuilevat toisilleen kujilla. Sellainen väite, että joulu olisi yhä kaupallisempi, on harhaa. Kyllä kaupallisuus ja rihkaman haaliminen oli keskeisessä osassa jo hyvin nuoressa tasavallassa. Tulivat Ollin pakinat puheeksi. Meillä eivät tällä hetkellä kirjat ole aivan aakkosjärjestyksessä, joten saatoin vain valittaa, ettei ollut esittää näytettä. Sitten kuitenkin muistin Suuren Pakinakirjan, joka ajelehti näkyvillä. Esitin taidelukuna tarinan Mustapartaisen miehen jouluaatosta vuonna 1924. Mikään muu ei poikennut tästä joulusta kuin äksy palvelijatar, jollainen perheellä oli käytettävissään.

Joulun vetovoimaa todistavat Juicen ”Sika” ja M.A. Nummisen unohtumaton ”Joulupukin juhannusyö”, jossa sanaseppona oli kai Jarkko Laine. Perinne jota jaksetaan pilkata elää ja voi hyvin.

Itse olen viettänyt joulua ulkomailla vain kerran, Oulussa. Sekin oli asevelvollisuusaikaa. Muistelen kirjoittaneeni tässä, miten minua sykähdytti huonompien tiernapoikien esitys, jota kuuntelin pöllyävän lumen keskellä siellä torilla.

Nyt venäläiset tulevat tänne juhlimaan joulua vääränä aikana. Ne jotka tulevat vahingossa meidän joulunamme, olisivat kummissaan, elleivät olisi tottuneet ajattelemaan, että suomalaisilta voi odottaa kirjaimellisesti mitä tahansa. Meillä heidän joulunsa on melkein loppiainen, eikä kukaan muista, miksi sellaista loppiaista vietetään ja milloin ja mitä loppiainen on muilla kielillä. (Epiphany – kolmen tietäjän tervehdys.)

Monet herkistyvät joulun valoista, siis sukulaisten autojen takavaloista, kukin syystään, jotkut jo kaipaavat kiitollisina, jotkut eivät.

Sitä en tiedä, miksi jumalankieltäjien järjestöt eivät aja joulun poistamista. Amerikkalaiset ovat tässäkin asiassa uudenaikaisempia. He riitelevät joka joulu tervehdyksestä. Merry Christmas ei sovi uskonnonvapauteen, koska ”Christmas” saattaa tuoda pahimmassa tapauksessa mieleen erään henkilön. joka sai odottaa lahjojaan, kultaa, mirhamia ja savukkeita, aina loppiaiseen asti. Happy Holidays on asiallinen tervehdys. Kirkkonummen kielellä nyt jo kuuluu sanoa ”hyvää jatkoa” eli ”go’ fortsättning”.

Kieltoaatetta voisi odottaa myös EU:n taholta. Sieltä ei kuitenkaan ole kuulunut asiasta mitään. Tätä sopii ihmetellä, koska järjestön tyyssija Bryssel on kieliriitojen lisäksi kirkollisen eriseuraisuuden riivaamaa aluetta. Belgian käytäntö oli tietääkseni alkujaan – maa on kyllä nuori – katolisuus, hakuteosten mukaan nykyisin 57 prosenttia väestöstä. Hollannista sanotaan, että se on maailman vähiten uskonnollisia maita. Katolisiksi tunnustautuu 26 prosenttia, protestanteiksi 12. Ranskalaiset puolestaan onnistuivat erottamaan kirkon valtiosta ja kansanopetuksesta vain sata vuotta verissä päin tapeltuaan.

En ole vapaa siitä ajatuksesta, että kun Suomessa kirkko vastustelee yksissä tuumin ammattijärjestöjen kanssa jäljellä olevien esteiden poistamista pyhäpäiviltä, ja suuret kirkkopyhät jököttävät paikoillaan, tässä on jotain epäjohdonmukaista. Kirkko kun korostaa hengellisyyttään.

Suomen Turusta voitaisiin välillä myöntää suoraan, että myös hyväntekeväisiä laitoksia on markkinoitava ja että myös kirkko osallistuu kilpailuun ihmisten vapaa-ajasta – ja rahoista. Markkinoinnin kannalta joulua parempaa ei ole. Kaikki me, jotka osaamme tarvittaessa näyttää hyvinkin hurskasta naamaa, emmekä kuitenkaan pane tikkua ristiin seurakuntamme eteen vuoden varrella, tungeksimme äkkiä kirkkoihin. Näiden pyhien aikana väkeä on paljon, ja uudemmat oivallukset, kuten yhteislaulutilaisuudet, ovat aidosti suosittuja.

Joulu ja pääsiäinen, joka oppia ajatellen on luterilaisen kirkon suurin vuotuinen juhla, ovat kirkolle todella tärkeitä. Kun toinen voima, nimittäin islam, myy kristillistä kirkkoa sen jäsenille hyvin tehokkaasti, tämän kirjoituksen alussa esittämiäni muutoksia ei ole näköpiirissä.

Joulun rinnakkaisilmiö sellaisena kuin me sen tunnemme, on kesäloma. Teollisuuden kesälomat on tavattoman nuori keksintö, joka levisi etenkin Ranskasta alkaen noin vuodesta 1935. Samalla alkoi lomarakentaminen Normandian ja Belgian rannoilla. Siis – rahaa entistä useammille, ja lisäksi niin sanottua lomaa sen rahan kuluttamiseen. Tätä sanotaan talousjärjestelmäksi.


17 kommenttia:

  1. Jesh! Huomenna on taas normaali päivä ja posti kulkee, virastot jne auki. Kyllä osaa olla tuskastuttavan pitkiä nämä pyhäpäivät, mikä siinä onkin että aika ikäänkuin pysähtyy joulupyhinä? Kolme pyhäpäivää vastaa jokseenkin normaali viikkoa, sanoisin.

    Silloin kun jouluaatto osuu keskiviikolle niin virastot ovat kiinni 5 päivää putkeen! Jumankauta, ei se ole enää tätäpäivää. Kyllä noista joulu ja pääsiäispyhistä pitäisi jo pikkuhiljaa päästä eroon. Ja työviikko takaisin kuusipäiväiseksi, samoin kouluviikko. Minä olen sitä ikäpolvea kun koulussa käytiin lauantaisinkin. Ihmisillä on nykyään liikaa vapaa-aikaa. Laskekaa huviksenne, vuodessa on 52 viikkoa, se tekee jo 104 vapaapäivää, siihen kun lisätään loputtomat arkipyhät, kesälomat, sun muut vapaat niin keskiverto työläisellä on vapaapäivä joka kolmas päivä? Sen sijaan että eläkeikää nostettaisiin voisi töitä tehdä hiukan useammin eikä huilia reilu kolmannes joka vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otinkin 2014 kalenterin esille.
      5 pv/vko työpäiviä on 250 (arkipyhät vähennetty)
      Vähennetään 25 työpäivää, 5 viiikon vuosiloma
      Vähennetään 12,5 pekkaspäivää (tämä siis 40 tuntia/vko tekeville)
      Saadaan 212,5 työpäivää
      37,5 työtuntia/vko tekeville melko sama.
      Työaikalaki on työaikalaki.
      Oletteko katkera eläkeläinen vai kohta "joutumassa", Hankkikaa hyvä harrastus pyhä- ja
      muillekin päiville.
      Voittehan te nykylain mukaan tehdä töitä niin kauan kuin kynnelle kykenette, kuten 90-vuotiaat
      haluaisivat ajaa autoa. Eikä heitä haittaa kortitta ajaminen.
      Iloista mieltä vuodelle 2014 !

      saadaaan

      Poista
    2. Tiedä häntä mutta oma työkalenterini arki oli viisi yötä viisi iltaa viisi aamua. Vitosien välissä viikonloput vapaat. Kyllä siinä melko väsyjuovuksissa oltiin jatkuvasti. Viikonloput meni unirytmiä korjaillessa. Työ ei kovin raskasta tuotantotyötä koneitse. Fysioterapeuttien käyrien mukaan kuitenkin punaista ryhmää; tunnin välein voisitte venytellä, kun on nuita sairasmerkintöjäkin näistä syistä, kolottaa, jumittaa, pakottaa ym. Ei siinä silti venytelty. Caligula kun poikkesi ilmankin kertaalleen takki auki paikalle päätä aukomaan että "miksi kone ei pyöri", siinä sai venytellä ohimohermojaankin ettei vallan ratkeaisi.
      Kaikki vapaat kelpaavat, yhtään ei ole liikaa. Mihin sitä työtä nyt niin kauheasti pitäisi lisätä? Miksi? Kiire syödä maa jalkojen alta? Kovin on työkeskeistä ajattelu vaikka kaikkea on tehty enemmän kuin tarpeeksi ja vielä pitäisi vauhtia lisätä. Toki on työtä jolle ei loppua näy j esim tieteet menevät jatkuvasti etteenpäin mutta että kaikenlainen lopen turhan tuotanto eikös sille vois paremminkin jo laittaa suitsia vaikka ympäristönäkökohdista alkaen tarkasteltuna.

      Poista
  2. "Joulu ja pääsiäinen, joka oppia ajatellen on luterilaisen kirkon suurin vuotuinen juhla, ovat kirkolle todella tärkeitä."

    Pääsiäinen on kaikkien kirkkojen suurin vuotuinen juhla - totta kai.

    VastaaPoista
  3. Minusta joulu nimityksen voisi säilyttää ikivanhana talvipäivän seisauksen juhlana. Vapaapäiviä voisi liittää uudenvuoden päivän eteen tai jatkoksi, sen mukaan minä viikonpäivänä vuosi vaihtuu.
    Ihmistä ja maailmankaikkeutta koskevien kysymysten pohdinta kuuluu ihmisolemukseen, mutta miksi täytyisi tehdä siltä perustalta että lähi-idässä asui parituhatta vuotta sitten henkilö joka oli sekä ihminen että jumala?

    VastaaPoista
  4. Niin,

    Kaupallisuuden lisääntyminen tuli samaa tahtia kuin ihmiset muuttivat maalta kaupunkiin. Eli se vaikutelma tulee kauppojen valikoiman myötä. Lapsuuteni Latovainiossa ei osuuskaupassa tavaraa juurikaan ollut. Näyteikkuna sentään somistettiin uusiksi.

    Kirkkonummen Jouluistani oli ikimuistoisin Tapanimyrkyn aikuinen. Vesi ja sähkö poissa yli vuorokauden. Nettiinkään ei päässyt ja muutoinkin oli hämärää kuin entisaikaan.

    VastaaPoista
  5. Jostain syystä blogisti on viime aikoina toistuvasti vihjaillut, että me jumalankieltäjät olemme alempiarvoisia sieluttomia luontokappaleita joille eivät täydet kansalaisoikeudet kuuluisi. Kyllä mekin tykkäämme juhlia ja leikkiä, vaikka joulua. Esimerkkinä tunnetuista ateisti-jouluihmisistä voi heittää vaikka Douglas Adams-vainaan.

    VastaaPoista
  6. Mielenkiintoiseksi Joulun tekee se, että sen juhliminen Euroopassa on oikeastaan vanhempaa perua kun Kristinusko. Eli "talvipäivänseisauksen juhlalla" on pitkät perinteet, joita vai kyseisen alueen valtauskonto on muovannut mieleisekseen, mutta juhlan ajankohta on pysynyt suunnilleen samana ja osa perinteistäkin on näköjään siirtynyt juhlan nimestä huolimatta.

    Esimerkiksi Suomenkielen Joulu on skandinaavinen lainasana, joka tarkoitti alunperin muinaisten germaanien talvijuhlaa.

    Wikipediassa on mielenkiintoinen kuvaus Roomalaisten ja Kreikkalaisten Saturnalia- ja Kronia-juhlista:

    "Roomalainen juhla alkoikin kreikkalaisen riitin mukaisella eli paljain päin suoritetulla uhrilla. Uhri toimitettiin Saturnuksen temppelin edessä Capitoliumin juurella ja vuodesta 217 eaa. alkaen uhrin jälkeen järjestettiin yleinen juhla-ateria. Muutoin juhlan ohjelma oli epävirallinen. Juhliminen sisälsi vierailuja ystävien luona, syömistä, juomista, pienten lahjojen antamista ja yleistä hauskanpitoa."

    Ilmat tuota uhria juhlien kulku ei paljon poikkea meidän nykyisestä Joulustamme. Eli, vaikka Paavi Julius ei olisi "rajattomassa viisaudessaan" julistanut Joulukuun 25. päivää Jeesuksen syntymäpäiväksi, niin me ilmeisesti vietettäisiin tähän aikaan kumminkin suuria juhlia ja arvatenkin vielä varmaankin melkein samanlaisin menoin.

    Voitaisiinkin kai ehkä sanoa, että Eurooppalaisille Joululla on kristinuskoakin suurempi merkitys. Se nimittäin on suora yhteys meidän juuriimme ja perinteisiimme. Kirkko tämän on aika-ajoin yrittänyt kieltää, mutta se pakanallinen Talvipäivänseisausjuhla, millä nimellä sitä nyt sitten kutsutaankin, sieltä kumminkin ainakin pikkaisen vielä pilkottaa.

    Joulu on myös hyvä esimerkki siitä, että miten perinteet muuttuvat ja mukautuvat aikojen kuluessa, mutta aina siinä sivussa jotain pientä säilyykin.

    VastaaPoista
  7. Luokkakaverini sanoi ideoineensa Juicen nimissä olevan Sika-kappaleen. Soittaakin äänitteen taustajoukoissa, kuulemma. Sama kaveri on kunnostautunut myös Dylanin tuotannon muokkaamisessa suomen kielelle. Kiistämättä aika lahjakas kaveri monellakin alalla.

    VastaaPoista
  8. Tiernapojat... totta mooses, miksei niitä näe enää teeveessä tai pääkaupungissa julkisina esityksinä?

    Eihän syy ole Murjaanien kuninkaassa... sanokaa, että ei, sillä muuten sivistys- ja itsekunnioitusvajeemme aiheuttaman myötähäpeän maljani vyöryy yli ja suustani voi karata pirskatin kaltaisia voimasanoja!

    Hoo, näin tuntuu musta.

    VastaaPoista
  9. Joulu on Joulu ja vaatii kyllä kirkkaana valona pimeän keskellä useamman kuin yhden pyhityspäivän. Lähikirkon aaton luterilainen messu ja Pietarinkirkon messu olivat liikuttavan samanlaiset. Jesajan profetia ja jouluevankeliumi maallikkojen lukemana molemmissa, lasten laulua molemmissa. Paavin saarna mietitympi kuin pastorin. Paavi nukkeleikissä hellästi ja nöyrän kunnioittavasti asetteli valtansa välikappaletta seimeen.

    VastaaPoista
  10. Hyvää uutta vuotta ja kiitos tämän vuoden teksteistä.

    VastaaPoista
  11. Minusta pitäisi ehdottomasti erottaa kirkolliset juhlapäivät ja työpäivät toisistaan. Loppiainen ja helatorstai yms. voisivat olla entisillä paikoillaan, mutta jos ne sattuvat arkipäiville, ne olisivat työpäiviä. Ovatko asiat olleet todella noin hyvin vuonna 1972 kuin tuo alla oleva lainaus osoittaa? Kirkko ja kirkkokansa saisi juhlia niin kuin tahtoo, mutta tosimiehet tekevät sen mitä miesten pitää tehdä eli hankkivat ruokaa pöytään.

    Trolleista sen verran, että minusta noita ikäviä viestejä ei pitäisi kommentoida mitenkään.

    http://netti.sak.fi/sak/tupo/tausta6.html

    "Helatorstai pähkinänkuoressa"
    1965
    STK:n ja SAK:n työaikasopimus
    5-päiväinen työviikko, arkipyhien jälkeinen lauantai on työpäivä
    1972
    arkipyhät siirrettiin kiinteästi lauantaihin
    1982
    kirkolliskokouksen esitys eduskunnalle arkipyhistä kirkolliselle paikalle
    1985
    eduskunta hyväksyi kirkkolain muutoksen
    lain voimaantulon siirtäminen 5 vuodella
    1992
    arkipyhät siirtyivät kirkolliselle paikalleen
    työmarkkinajärjestöjen sopimus: loppiainen lyhentää työaikaa, helatorstai ei

    VastaaPoista
  12. Hyvää vuoden vaihdetta kaikille, tulkoon näitä lukuisia.!

    VastaaPoista
  13. Tällä viikolla on 5 vapaapäivää ja 2 työpäivää. Ihmekös jos pitkästyttää.

    VastaaPoista
  14. Minä ainakin olen ollut kuolla yksinäisyyteen joulunpyhinä. Mutta sama se on arkenakin: silloin vain maailma ympärillä pauhaa niin kovaa, ettei kuule oman yksinäisyytensä ääntä...

    VastaaPoista
  15. Epifania = teofania = jumalan (3) ilmestyminen, poikaa kastetaan, isän ääni kuuluu ja henki nähdään toukomettisenä.
    Kuningastarina on hyvä, lukekaa Tournierin Kolmen kunkaan kumarrus, oivallinen!

    Alku on häikäilemättömän eurooppalainen: musta kunigas antaa hakkautaa palatsinsa päätykolmioon (sic!) latinaksi (sic!) : Nigra sum sed formosa.

    VastaaPoista