Sivun näyttöjä yhteensä

8. joulukuuta 2013

Kuin elukka



Kommentoija sanoi, että perjantain juhlatilaisuudessa Loirin esitys oli pekoraali. Innostuin tästä luonnehdinnasta. Sitä kuulee nykyisin kovin harvoin. Sana tarkoittaa naurettavan ylitunteellista. Sanaa käytettäessä jätetään ylevästi mainitsematta, että sekä tunteellisuus että ylitunteellisuus riippuvat hiukan näkökulmasta eli havaitsijasta. Tuolla sanalla leimaaminen vähintään vihjaa, että sanan käyttäjä on ylevä henkilö, jolla on hyvä maku eli tunnetason sopivuus tiedossaan.

Sanaa ”pekoraali” käytteli ennen Helsingin Sanomain elokuva-arvostelija ja toimittaja Paula Talaskivi, jonka hyvin muistan. Ihmettelin mistä hän oli oppinut noin hienon sanan. Jäljet johtavat arvostelijakollega Toini Havuun. Hänelle mm. Linnan ”Tuntematon sotilas” oli pekoraali ja lisäksi epäisänmaallinen ja monia tahoja herjaava tekele. Sitä vastoin Jussi Talven ”Ystäviä ja vihollisia” oli monumentaalinen sotaromaani, joka ei unhoon vaipuisi.

Joku voi kaivaa tuon arvostelun esiin, jos haluaa. Se näyttää löytyvän verkosta. Onko käsite siinä, ei oikeastaan kuulu päivän teemaamme, koska arvostelu ja arvostelija edustavat hyvin puhtaasti tuota perinnettä, jossa  herrasväki läksytti matalaotsaista yleisöä.

Olen itsekin lehteillyt noin puoli vuosisataa sitten kirjallisuustieteen ja estetiikan oppikirjoja, joista kävi ilmi, että tragedian eli murhenäytelmän sankarin on oltava suuri. Jalon murheellisesta on, että suuri mies (hyvin harvoin nainen) sortuu, yleensä ilman omaa aiheutustaan, kohtalon ahdistaessa.

Tuosta seuraa, että pieni ihminen saa tyytyä komedian ja farssin henkilöksi. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva, koska tyhmillä ihmisillä ei ole tunteita. Heidän räpistelynsä on eräänlaisia ehdollisia refleksejä eli samaa sukua kuin kalan potkiskelu kolkkanuijan iskiessä. Oli ilman muuta selvää, että jokin Väinämöinen ei voinut olla tavanomainen paskahousu hursteissaan ja virsuissaan. Hän oli vähintään ”Karjalan kuningas” ja suuri tietäjä. Hänen avioton poikansa oli Saarijärven Paavo. Itsenäistyvässä Suomessa oikean aatteen puolesta kuolleet ylennettiin hengen heistä lähdettyä hienoiksi miehiksi, todellisuudesta välittämättä. Sellaisia olivat myös ne Jyväskylän lyseon 16-vuotiaat, jotka kuolivat Kalevankankaalle kiviaidan taakse, kun päällystö hyökkäytti Ratinan suunnasta ampuvia konekivääreitä vastaan. Yksi heistä oli ensimmäisen vaimoni setä, Yrjö. Tapauksesta olen saanut sellaisen käsityksen, että se oli valkoisille vuonna 1918 valitettavan tavallista sodanjohtoa. Kun miehet olivat harjoittamattomia, tilanteet tahtoivat luistaa käsistä.

Varmaankin keksityn jutun mukaan ruotsinmaalainen vapaaehtoisena Tampereella joukkkoja johtanut upseeri puuskahti, että sodassa sitä on kaikenlaista mieliharmia, kun koko komppania kaatui rintamahyökkäyksessä.

Meillä on siis tässä blogissa keskusteluketju, jossa päätellään, että kirjoittajalle syystä tai toisesta vastenmielinen taide-esitys on nautaan verrattavaa tökeryyttä. Se on samalla tavalla naurettavan liikatunteellinen kuin esimerkiksi Hietasen kuolema Tuntemattomassa.

En kirjoita näin vain ilkeilläkseni. Nämä ”pekoraalia” viljelevät karjakonsulentit edustavat toivoakseni viimeistä vaihetta suomalaisten tunteiden historiassa, jonka kirjoittaisin, jos osaisin.

Aika monen muistiin merkinnän mukaan myös toisessa maailmansodassa huoli omien haavoittumisesta ja kuolemisesta leimattiin herkästi tunteiluksi, jonka harjoittaminen leimasi harjoittajan arveluttavaksi sotilaallisen toiminnan kannalta. Jotkut jääkärit olivat Saksassa saadun koulutuksen jälkeen tässä erikoisen ärhäköitä. Oppia noudatettiin myös venäläisiä, naisia ja lapsia teloitettaessa. Tunteilu oli väärää, turhaa ja mikä pahinta epäisänmaallista. Viipurissa ammuttiin pianisti, joka soitti omaa sävellystään ja vaaransi siten jääkärien sotilaskunnian.

En mustaa tässä ohimennen jääkäreitä. Heissä oli uhrautuvaa ja sisukasta väkeä – ja lisäksi yllättävän paljon jo Saksassa kurikomppaniaan lähetettyjä.

Olenko nyt kirjoittanut itseni nurkkaan, kun Tampereella poliisi kohteli kaltoin eloisaa itseilmaisua harjoittaneita mielenosoittajia? Lehdessä puhutaan ”aktivisteista”. Ennen tuota sanaa käytettiin jääkäreistä ja muista itsenäisyyden tavoittelijoista.

Vahva kantani on, että poliisia on toteltava, vaikka se toimisi väärin. Sana ”poliisi” tarkoittaa oikeastaan sitä. Vastaavasti poliisin toimintaa on valvottava jälkikäteen. On iloinen asia, että putkassa on ainakin yksi poliisi. Olennaista on, että oikeuskansleri tai pääministeri ei saa puuttua tilanteeseen, joka on päällä. Nuijat paukkuvat jälkeenpäin.

Etsin mielenosoittajien asiaa. Muuan Eranti, väitöskirjan tekijä, näkyy kirjoittaneen:” Jostain syystä Suomessa politiikka nähdään yhteisten asioiden hoitamisena, johon eivät saisi sotkeutua kansalaisjärjestöjen tai eturyhmien intressit. Säästäkää minut tällaisilta perversseiltä hygieniafantasioilta ja antakaa poliitikkoni verisinä, sielukkaina ja seksikkäinä.”

Ymmärrän ajatuksen. En kannata sitä. ”Hierarkioiden purkaminen” ei liioin kuulosta hyvältä – kai se pitäisi aloittaa sairaaloista, joissa hierarkian lääkärikerros juoksuttaa hoitajakerrosta jne.?


27 kommenttia:

  1. Niin,

    Pekoraali -sanaa en äkkiseltään tekstistä löytänyt mutta arvelen kommentoijien muistelevan Loirin uusimpien Lapissa tehtyjen levyjen tunnelmia. Itselläni on "Ivalo" sitä ei ole tullut juurikaan kuunnelluksi, toisin kuin Eino Leino I soi minulla useasti. Tuo vuonna 1994 tehty levy on parhautta.

    VastaaPoista
  2. Vahva kantani on, että poliisia, ylempiä upseereita ja lakia ei ole toteltava, kun ne toimivat väärin.
    Tottelemattomalle nuijat paukkuvat jälkeenpäin ja hyvä niin.

    Ei kansa voi sokeasti kuunnella, eikä kansaa voi sokeasti nähdä. Se aika on peruuttamattomasti ohi.
    Esimerkit maailmalla osoittavat kuinka auktoriteetit murtuvat, koska uskonsa menettänyt kansa ei halua totella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja JarMom ja jokainen aina tilanteen päällä ollessa päättää, mikä on oikein ja väärin? Pitääkö veroja maksaa ja ajaa oikealla puolen tietä, jos se minusta tuntuu väärältä-

      Poista
    2. "Oikein" ja "väärin" toimiminen riippuu tunteilijan katsantokannasta.
      "Omatunto" ei soimaa henkilöä, joka on mielestään toiminut oikein, vaikka toisen mielestä se voi
      olla oikein väärin. Kuulostaa aivan käsityöohjeelta.

      Kaikille eivät nuijat pauku,

      Poista
    3. Nyt lähinnä ajattelin esimerkkeinä nykyajasta Ukrainaa, entisajasta kuinka joskus kansalaiset laittoivat kampoihin NKVD:lle, Chile, Argentiina, arabikevät...
      Vain pieni alku ja tottelemattomuus voivat ja oikeastaan muuttavat maailmaa.

      Joskus luin tutkimuksen jonka mukaan viisitoista prosenttia Vietnamissa kaatuneista upseereista ja aliupseereista olisi omiensa ampumia. Sotilaat kait ajattelivat että tuo höökääjä saa nyt mennä taivaallisiin iloihin höökäämään.

      Sokea usko Jumalaan ja auktoriteetteihin on vaarallista ja pelkurimaisuutta.

      Itse en alistu, en sumeilematta TOTTELE mitä joku auktoriteetti kulloinkin määrää

      Poista
  3. Sodassamme vuonna 1918 käytettiin tosiaan paljon rintamahyökkäyksiä. Näin myös koko I Maailmansodassa. Mistäpä meidän aliupseerikoulutuksen Saksassa saaneille jääkäreillemme sekä sotaa kokemattomille ruotsalaisille upseereille olisi sen parempaa viisautta siunaantunut.

    VastaaPoista
  4. Teksti ja kuva aukeaisi paremmin, jos blogisti vähän avaisi pekoraalin etymologiaa.

    VastaaPoista
  5. Satuin näkemään vuosia sitten kuinka Pirkko Arstila kysyi aamuämteevessä Jorma Panulan mielipidettä Karita Matilasta.
    - "NO! KYLLÄHÄN SE MENEE, tuollainen köyköösempikin tavara, kunhan sen HYVIN TEKÖÖ!" ilmoitti mestari.
    Pekoraalisti Panulan oviaukossa vilahti Remu, vilkuttaen kameralle.
    Onni että oli sen verran hynää että päästiin kaverin kanssa kaljoille, muuten päivästä olisi tullut rasittava.

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia: "pekoraali" liittyy sanana latinan sanaan "pecus", karja. Sana on omaksuttu ruotsista, josta liite - "nautamainen".

    VastaaPoista
  7. Ad Omnia: - olen ollut linnan juhlissa. Kovin kuumaa ja liikaa tungosta.

    VastaaPoista
  8. Ad Omnia: - selittäminen venyy helposti, mutta selittelyittä jätin tähdentämättä, että poliisin, esimiehen armeijassa jne. antamaa lakiin perustuvaa, yleistoimivallan puitteissa pysyvää käskyä on noudatettava.

    Liikennesakkoa ei siis kannata vastustaa arabikevään hengessä.

    Jos poliisi käskee hyppäämään Tammerkoskeen, ei tarvitse hypätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. !Niinpä tietysti", sanoi Aapelin henkilö. Molemmat olivat sycänsavolaisia tai pohjois-karjalaisia eli kiertävät kiven mieluummin kuin särkevät auran. Pellon reunallekin niitä on nostelltu; itse olen nähnyt! Reijo se

      Poista
  9. Ruotsalaisen Wikipedian artikkeli Pekoraali kannattaa vilkaista. Sieltä löytyy myös tiedonjyvä: "Ordet pekoral har lånats från svenska vidare till finska och den äldre finska översättningen av Lewis Carrolls parodiska dikt "Jabberwocky" heter passeligt "Pekoraali"."

    Elokuvakritiikissä sanaa käytettiin, eikä välttämättä kielteisesti, Ruotsissa suosittuun bondefilm-genreen. Siitä tuli myös suomalaisen elokuvan valtavirtaa 1960-luvun alkuun asti. Tyyppiesimerkki voisi olla näytelmä Hälsingar, joka filmattiin Ruotsissa kahdesti ja Suomessa kertaalleen (Tulion Unelma karjamajalla).

    Vesa-Matti Loirin alkuperäinen "Lapin kesä" (Love Records LRLP 001: Kaj Chydenius: Lauluja, 1966) on ylivertainen.

    VastaaPoista
  10. Juuri Leinon esittämisen kohdalla nykyinen kammo ylitunteellisuutta kohtaan on muuten aika usein esillä. Teatteria ja kirjallisuutta harrastavatkin tulevat kovin vaikeiksi kun Esko Salmisen levy pyörähtää soittimessa tai uudenvuodenyönä radiossa. Minusta se on sääli! Tunteet on oltava ja ne saa esittää kunhan on keinot hallussa.

    VastaaPoista
  11. ”Hierarkioiden purkaminen”

    Kun vaaditaan hierarkioiden ja valtioiden purkamista pitää kysyä kelle silloin valtaa vaaditaan - ei kai vain huutajille itselleen. Nyt kyllä näyttää siltä, että "ylevän" vallankumouksen sijasta tarkoituskin oli vain rähinöidä, huvinsa kullakin.

    Jos eriarvoisuudesta puhutaan pitäisikin vaativia vahvempaa valtiota - suhteessa talouteen.

    VastaaPoista
  12. Anarkismin perusongelma on siinä, että se soveltuu pienille metsästäjä-keräilijöiden yhteiskunnille. Siitä kun ihmiskunta siirtyi maanviljelelyyn seurasi kaksi asiaa: elintarvikkeiden ylijäämään mahdollistama kultuuri ja hierarkia, joka mahdollisti järjestyneen maanviljelyn.

    Jos haluttaisiin palata hierarkiattomaan maailmaan pitäisi palata metsästäjä-keräilijöiksi. Siinä on vaan yksi paha oongelma: heitä sopisi maapalolle n 10-20 miljoonaa. Mitä tehtäisiin 4,8 "ylimääräiselle" ihmiselle ja tekisi valinnan?

    Väistämätön johtopäätös on, että hierarkioista (=tuotannon ja yhteiselämän järjesteleminen) ja valtiosta emme pääse eroon, mutta voimme vaatia demokratiaa ja oikeusvaltiota - jossa vähemmistöjenkin oikeudet on turvattu.

    VastaaPoista
  13. Niin paljon kansa Loiria rakastaa, että Loiri saa laulaa mitä vaan ja miten vaan ja kaikki on aivan ihanaa. Loirin pitää vaan muistaa, että "koskaan et muuttua saa", kuten sanassakin sanotaan. Minusta Naurava kulkuri on Loirin laulutaiteen huippu.

    VastaaPoista
  14. Arvoisa professori kyseli Tampereen mellakoijien asiaa. Tästä kuvasta se aika hyvin selviää: http://www.viikonloppu.com/wp-content/uploads/2013/12/Kuvankaappaus-2013-12-8-kello-11.42.001.png?aa3164

    Vasemmanpuolinen vapaustaistelija ei ehtinyt rikkoa mitään, kun pahat poliisit tulivat ja panivat putkaan. Onneksi aamulla antoivat kaljapussin takaisin, ettei ihan itku päässyt. Mutta se oikeanpuolinen...
    Aiheeseen liittyvää keskustelua löytää Yrjöperskeles-blogista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yrjöperskeles

      Vieläkö näitä eturauhasvaivaisten konservatiivisten äijänkantturoiden ähinäblogeja tosiaan julkaistaan?

      Poista
  15. Turhanpäiväisiä jaarittelua yhdentekevistä aiheista!

    VastaaPoista
  16. Shakkipeliä ei saata oppia kun siellä vastapäätä jököttää vastapuoli, joka pahaksi onneksi muuttaa pelin realitydimensioita. Tikkuviina käy ja tislautuu manuaalin mukaan -shakin säännöt- eikä kukaan vaihda kemiaa kesken satsin. Vaikka rajahan on kyllä häälyvä jos vaikka ajattelee jugurtin pitkää kypsymismatkaa kedolta pötsin kautta kauppapurkkiin.

    Pahinta tässä kirjoittelussa on venyminen.Pitäisi sanoa kun harhauduin siihen Emil Aaltoseenkin, että hänen pankki/tehdas elämänjaksonsa oli uniikki siinä todellisuuslajissa -ennen hänen aikaansa imposible, myös laiton, ja jälkeensä toiseksi vaihtunut Eftan, rahan kansainvälisen vapaan liikkuvuuden EU vuoksi. Että toisin kuin luonnossa, yhteiskunnassa todellisuus vaihtuu seuraavaksi universumiksi. Tällainen filosofia olisi pitänyt ottaa täydestä viimeistään kun George Soros panna täräytti kirjansa kanteen Alkemia.

    Yksi sen Aaltosen ja muiden onnistujien todellisuustajua ja tosiasioiden tunnustamista oli pysyä ja syvetä velkaantumisessa. (Kun JK joutuu näitä vuodatuksiani lukemaan, niin sanoisin Carlo Cipollan taloushistoria sarjasta kummastelleeni tätä kontraintuitiivista huomiota pirun pitkään. Se vaivasi kunnes ilmaantui itsestään selvyydeksi, sinnikkyys vie läpi harmaan kiven, vai miten se Kivi sanoi.)

    Nyt näissä pankkitaseissa voidaan rahoittaa tuollaisia tuotannon-jakelun -keskittämismeinaamisia ja pakkorahoittaa omaksi menestykseksi pankkienvälisillä markkinoilla puoliväkisin, houkutuksena mukaankaapatun ilo saada pikkasen korkoa kun peluri tulee pakkolainanneeksi siltä ostaessaan taseeseensa tälläisen kiinalaisen värkit. Tämä on osin private equityä ja paljoa muuta. Myös sitä Citigroupin pääpomon luonnehdintaa kesä 2007 että "pakko on tanssia kun soitto käy. Viulujen vaietessa voi olo käydä tukalaksi". Se kävi muutaman viikon päästä, 9.8.2007 ,jonka päiväyksen muuten Liikanen valitsi kriisin laukaisuksi siinä Paasikiviseuran peitepuheessaan.

    No nyt näitä liikehankkeita oli ja yhä on kilvan vapailla pankkiryhmillä kisaamassa maailman herruudesta -ja pudottiin kriisiin. Analogia Aaltoseen on se että rakennettu ja osin maksettu on pidettävä hengissä. Mutta rahaa ei saa enää interbankista ei kotipankista eikä eläkekassoista (pitävät keskuspankkien talletuspuolella, mitä eivät jaa osakeostoina ja osinkoina).

    Mikä tulee hätiin ? Tuli jo. Keskuspankit rahoittavat nollakorkoisella velalla suoraan ja kotipankkien kautta vekslaamalla näitä yritysvaltausten pinnalla pysymisiä ja sitä että Kamppi ja Itis ja Iso Omena voivat tehdä osansa. Nyt tämä muutoinkin kyseenalainen evoluutio on pantu demokraattisten valtioiden ylläpidettäväksi, pahemman romahdusuhkan alla.

    Eipä uutta. Polttoverolla Viikingitkin uhkasivat Pariisia. Saivat lepytyslahjukseksi Normandian. Ja sieltä sitten…yli Kanaalin Atlantin ja Tyynenkin meren,Perry 1853 Jaappanin satamassa tykit sojossa. -Altiasta pantiin toimitusjohtaja vaihtoon. Joopa. Kuka lie asialla ja asia oikeinväärin, mutta enää ei tikkuviinaakaan saa aikaiseksi kemialla. Se kysyy myös loihtimista, kaveruuksia,koiruukisia ja animal spiritiä eli tahdonvoimaa. Hups! Osuinko innosuomen professuuriklusteri suoneen ? Naistahto,pienyritys-, kansainvälistymis -tahto. Ja tietysti kaverille kanssa. Tahdon johtamisen oppituoli.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  17. Onpa kantturoita. Riittävän oloinen laidun, vähän kuvan etualalla tallottu mutta varmaankin kyse on lysylle tulosta vai onko jo lypsetty? Pahuksen pieni ruutu mulla tässä iänkaikkisen vanhassa raudassa millä mä näitä utsin ja utareista ei osaa sanoa muuta kuin että mie tahon maetoo.
    Pecos Billinkin etymologia on siis sitä samaa paimenpoikien parempaa nimittelyä. Jaaha ja valmis maa.
    Kenenkäs ne ovat?

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: - kuvien lehmät ovat kyyttöjä, uhanalaiseksi arveltua Itä-Suomen karjaa.

    VastaaPoista
  19. Selvä homma, hyväkuntoisilta vaikuttavat. Vuosaaren kartanolla aidoista ei pidetty juuri väliä. Laiduntyöt on pari kertaa paremmin palkattua kuin sisä-.

    Se oli kyllä hyvä ja tarpeellinen asia tulla tehdyksi vaikka olisi vähän ollut huomautettavaa, se nyt on vaan niin että kaikki eivät pidä edes maidosta.

    Miina Äkkijyrkkä on helkkarin komea ihminen. Ja menkää ihmeessä sanomaan eriävä mielipide hänelle itselleen, vassokuu ja dankeshöön. Siinä on K.O. jo ennenkin ollut aika hyvä tasapeli. Mä tykkään niistä peltilehmistä, menkääs koittaan tehdä sellanen vaikka vaan pieni, heti hoksaa et kellä on habaa.

    Taitaa olla haulikko isännällä, en usko että tarpeen mutta jospa hän pitää haulikon tunnusta? Omilla maillaan saa olla metsästyksen suhteen varovainen kun on se jokamiehen oikeus, ettei unohdu se marjanpoimijan ja sienestäjän etuoikeus. Jaa niin juu, heh! Mistä tietää Kanadassa ja Alaskassa että onko karhunkarkoituskulkuset hyödyllisiä? Eräopas kerto sen näin: No, mustakarhun ulosteissa on marjoja eikä ne kilise. Seudulla on myös harmaakarhuja.
    Nehän on aika pieniä Ursus Majorin rinnalla vai pääseekö melkein grizzly tasoihin toisinaan?

    VastaaPoista
  20. Mja. Viila.
    Ursius ja Majorius on traktoria meinaan.
    Iso karhu on? *kuviohan se on,
    kiva juttu, taivaalla.
    The Big Dipper.
    Saa sitä ihmetellä, saunan rappusilta vaikkapa.

    VastaaPoista