Sivun näyttöjä yhteensä

18. toukokuuta 2010

Rättikauppiaat



Moni on varmaan äkännyt, mikä on kupletin juoni. Yritän tietenkin hahmotella käsityksiä Suomen vahvuuksista. Jos viisauksiaan julkaisee kirjana, ehkä niille käy niin kuin toistenkin kirjoille. Joku niitä lukeekin, kukaties. Sitten ne unohtuvat, eikä niillä ole vaikutusta. Muistelin Pekka Kuusen kirjaa, jonka piti muuttaa maailma ja maa, ”Tämä ihmisen maailma” (1982).

Ehkä se johtui siitä, että kirjoittajan suuresta oppineisuudesta huolimatta biologiset ja sosiologiset peruskäsitykset osoittautuivat virheellisiksi. Kaikki innostuivat ”kulttuurievoluutiosta”, mutta ajatus ei johtanut mihinkään.

Käsityksiin juutalaisista sisältyy usein hämmästyttävä määrä rasismia, varsinkin kun heitä kovasti kiitellään. Juutalaisten ansiot tieteessä ja eismerkiksi musiikissa ovat valtavat. Mutta ilmiö ei vaadi selityksekseen fysiologisia haaveiluja. Euroopassa hyvin monet ammatit ja elinkeinot olivat juutalaisilta kiellettyjä. Saksaa puhuvissa maissa jotkut alkoivat elää musiikilla 1800-luvun puolessa välissä.

Yllättävän moni yhdeksänvuotias ihmelapsi oli todellisuudessa perheensä elättäjä. Tällä vuosituhannella monet aasialaiset nuoret ovat kunnostautuneet Kalifornian yliopistoissa. Selitys on sama: takana on perheen tai suvun tuki ja toiveet.

Valmisvaateteollisuus otti vauhtia Yhdysvalloissa jo 1800-luvun puolella, ja myös siinä juutalaisten rooli kehittyi nopeasti keskeiseksi, jopa johtavaksi. Nyt tulivat käyttöön Itä-Euroopasta muuttaneiden siirtolaisten kotikylässä kehittyneet käsityötaidot ja pikkukaupungeissa opittu kaupankäynti, samoin lyhyttavara-alalla.

Hollywoodin kultakauden suurimmista elokuvatuottajista muistaakseni vain Zanuck ei ollut juutalainen. Esimerkiksi Sam Goldwyn, ennen Goldfisch, kaupusteli käsineitä ennen kuin osui elokuvan kultasuoneen.

Goldwyn kaltaisilta hansikkaiden tai erilaisten pitsien, nauhojen, liinojen ja vähäisten vaatekappaleiden kaupustelijoilita ei ihme kyllä edellytetty kehuttavaa kielitaitoa, mutta sitä enemmän kykyä aavistaa, mikä kelpaa ostajille, ja paljon itsetuntoa ja peröksiantamattomuutta myymisessä.

Goldwynin kaltaiset kaupustelijat olivat yötä päivää tekemisissä hienostumattoman yleisön, miesten, naisten ja lasten kanssa, ja tekivät parhaansa kartoittaakseen kaikki maut.

Tästä on hyvin lyhyt askel elokuvaan ja kirjallisuuteen, joka kustantamisen ohella on myös juutalaisten vahvaa aluetta – myös Euroopassa, jossa esimerkiksi Ruotsin Bonniers (Suomessa nyt Alma, osana Tammi) on valtio valtiossa.

Kun tähän kuvioon lisätään kaksi muuta ammattikuntaa, joissa juutalaisten vaikutus oli vahva, nimittäin lakimiehet ja pankkiirit, kuvio alkaa olla valmis, ja äkkinäisestä tuntuu, että Hitler oli oikeassa. Mutta Hitler oli väärässä.

Juutalaisten menestys ei johtunut juutalaisuudesta, vaan siirtolaisuudesta. Hitlerin Itävallassa siirtolaisuus tarkoitti liikkuvuutta keisarikunnan sisällä. Juutalaista uskontoa tunnustavat ihmiset muodostivat lahkoja ja inhosivat toisiaan kuten muutkin ihmiset. Ilmiöllä ei ole biologisia eikä siis ”rodullisia” syitä.

Yhdysvalloissa näkyvät juutalaisryhmät eivät tunteneet toisiaan, eivät puhuneet samaa kieltä, eivät käytännössä tunnustaneet samaa uskontoa eivätkä olleet erikoisen halukkaita auttamaan toisiaan edes toisen maailmansodan hirveyksissä.

Heillä oli kyky, jota suomalaisen on syytä miettiä: kyky tulla toimeen ihmisten kanssa, jotka eivät pitäneet heistä. Saksassa se petti. USA:ssa (ja Englannissa) se toimi. Pääministeri Benjamin Disraeli (1804-1881) oli jo juutalainen.

34 kommenttia:

  1. Ny ne mänöö jo korkiampihin oikeuksihin asti...

    VastaaPoista
  2. Neljännes Nobelin tiedepalkinnoista on myönnetty juutalaisille. Väite, että se ei (osaltaan) selittyisi biologisilla syillä, on jokseenkin yhtä uskottava kuin ajatus, että on puhdas sattuma, ettei olympiakisojen miesten sadan metrin finaalissa ole vuosikymmeniin nähty kuin länsiafrikkalaista sukujuurta olevia.

    Mielenkiintoinen, empiirisesti testattavissa oleva hypoteesi asiasta: Natural History of Ashkenazi Intelligence.

    VastaaPoista
  3. Kyllä Tatu Vanhasen tutkimuksissa on vinha perä, vaikka niitä puhtaasti poliittisista syistä halutaan tyrmätä.

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: - sekoitat älykkyyden ja älykkyysosamäärän. Hyppäät käsitteeseen "puhdas sattuma". Tutkijat hakevat perimän ja opitun painotuksia, mutta tilanne on mennyt mutkikkaaksi, koska tuo kaksijako ei ole enää alkuunkaan selvä.

    Populaatioiden vertaaminen on hyvin vaikeaa - köyhyys esimerkiksi vaikuttaa ÄO:än.

    Liitetutkimuksessi empiirisesti testattava asia ei ole älykkyys, vaan mitattu ÄO.

    VastaaPoista
  5. Ad Anonyymi: tarkoitatko poliittisiin syihin viitatessasi samaa kuin prof. P. Nuorteva (Tieteessä tapahtuu, 8/2004), joka kirjoitti, että "...kun pääministeri oli itse siinä määrin moitteeton, ettei hänen asemansa horjuttamiseen löytynyt mistään kunnon perusteita, oli niitä ryhdyttävä etsimään hänen isästään"?

    VastaaPoista
  6. SIIRTOLAISUUS/PAKOLAISUUS

    Moni tapaamani viksu ihminen on ollut pakolainen.
    Lieneeko tama pakolaisuus ladannut sisaelimiien suuren tarpeen tulla toimeen uudessa ymparistossa ihmisten kanssa. Sama kai koskee omia karjalaisiammekin?

    VastaaPoista
  7. Vuoren varmasti Vanhasen kimppuun haluttiin tuolloin käydä, vaikka vain isän kautta. Jälkiviisaus on sitten eri viisautta.

    VastaaPoista
  8. Yhdysvaltoihin 120-100 v sitten muuttaneet italialaiset (4-5 milj.) olivat uudessa maassa syrjittyjä mutta he puhuivat samaa kieltä ja auttoivat toisiaan. Ja mitä siitä seurasi.

    No hyvä on, en katso enää Kummisetää.

    VastaaPoista
  9. Totta kai älykkyyden(kin) periytyminen on hyvin monimutkaista, mutta ei se poista sitä mahdollisuutta että jollain kansanryhmillä olisi (myös) geneettisesti paremmat edellytykset (esim) matemaattiseen huippulahjakkuuteen. Siis samalla tavalla kuin (mitä ilmeisimmin) länsi-afrikkalaisilla on olennaisesti paremmat edellykset huippusprintteriksi.

    Voi hyvin olla juutalaisten kulttuuri ja elämäntilanne on suosinut perinnöllisiä ominaisuuksia jotka mahdollistavat huippumatemaatikon ominaisuudet, ehkä joidenkin muiden ominaisuuksien kustannuksella.

    Vain äärimmäisen harvalla on edellytyksiä Grigori Perelmaniksi tai Usain Boltiksi, vaikka kuinka yritettäisin valmentaa pienestä pitäen.

    Mikä tässä perimän vaikutuksessa on niin ongelmallista?

    VastaaPoista
  10. Juutalaiset ja mustalaiset - molemmat siirtolaisia eli kiertolaisia Euroopassa. MIksi vain toinen menestyi ja toinen kiertää yhä?

    Toivottavasti kukaan ei näe kysymyksessäni rasismia, sillä sitä siinä ei ole. Se tulee vasta tässä päätelmässä:

    Suomessa mustalaisten kotouttaminen onnistui 500 vuodessa. Ja miten se onnistui: luovuttamalla eli tarjoamalla heille vastikkeeton täyshoito.

    Otan mielelläni vastaan asiaperusteisia täystyrmäyksiä, esim. tilastoilla hutkimista.

    VastaaPoista
  11. Eikos tuo rattikauppias tarkoita kangas tai vaatekauppiasta? Juutalaiset lienevat olleen hyvin edustettuina lyhyttavarapuolella, mutta ei kai rattikaupassa? Kankaankutojat kai olivat paikallisia yrittajia; kuten Lyonin silkin kutojat, suomalainen skotti Finlayson jne.
    Farkkumuoti tuli kaiketi jenkeista. Pariisin muoti ja muotihuoneet yms.

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi: - sekoitat älykkyyden ja älykkyysosamäärän.

    Tieteessä on tapana operationalisoida ilmiöitä. "Älykkyys" on arkikäsite, joka voi tarkoittaa mitä tahansa puhujasta riippuen. ÄO on sen sijaan hyvin määritelty käsite ja sitä voidaan mitata. ÄO myös ennustaa paremmin koulu- ja uramenestystä ja esimerkiksi terveyttä kuin mikään muu muuttuja. Jos haluat väittää, etteivät ÄO-testit mittaa älykkyyttä, sinun tulee ensin määritellä älykkyys.

    Geenien ja ympäristön vaikutusta esim. ÄO:hon tutkitaan käyttäytymisgenetiikassa. Siitä, että ÄO:n heritabiliteetti on huomattava ainakin länsimaissa, vallitsee yksimielisyys.

    VastaaPoista
  13. Ja kyky tulla toimeen oman vajavaisuutensa kanssa ilman että ympäristö on aseistettava asialle.
    Aivan vastustamaton on ihminen, joka suhtautuu onnettomiin- tai onnenpotkuihinsa kuten mihin tahansa luonnonilmiöön, jota ei tarvitse todistella suuntaan tai toiseen.

    VastaaPoista
  14. Oppikouluissa ei tainnut olla yhteiskuntatietoa tms. Niin moni korkeatakin oppia saanut ja sitä elämänsä soveltanut on ollut kummissaan, että juutalaisilla olisi ollut toimintarajoituksia. "Nehän vain viihtyivät Narinka-torikauppiaina, veri veri" eräskin 1910-luvulla syntynyt vakuutti.

    VastaaPoista
  15. Juutalaisten lakimiesten taustalla lienee uskonnollisessa hermeneutiikassa. Bar Mitsvan kautta se tulee nuoren ihmisen elämään melko aikaisin.

    VastaaPoista
  16. Ad Omnia: - ehkä olen yliherkkä. ÄO:ta käytettiin ennen aika paljon väärin, esim. US-armeijassa. Suomen armeijassa puhuttiin vain "palikkatestistä", joka lienee ollut aika ongelmaton. Nykyisin - kuten näistä kommenteistanne näkee - kuuluu yleissivistykseen tietää, että testissä mitattu älykkyys ei ainakaan ole passi paremmuudesta. Mutta tämähän todella on käyttäytymistieteiden alkeita.

    Samoin se, että testit tai edes oppilaitosten pääsykokeet eivät ennusta tilastollisesti merkittävästi mitattavaa menestystä.

    Varmuuden vuoksi tähdennän, että karkeasti ottaen esim. oikeustieteellisen pääsykokeessa korkeimpia pisteitä saaneet ovat myös menestyneet. Kuulemani mukaan eräänä vuonna parhaita olivat ylioppilaat Antti Kivivuori, Olavi Heinonen ja Aulis Aarnio.

    Ja joukossa on aina se pakollinen tuleva juoppo tai mielenterveyspotilas.

    VastaaPoista
  17. Ad Omnia: - rättikauppiaalla tarkoitin USA:n valmisvaateteollisuutta, joka oli valtava uudistus. Lyhyttavara oli siihen verrattuna helppo nakki - tuo mieleen meidän "laukkuryssiemme" menestystuotteet.

    Valmisvaateteollisuuden keskus oli kauan Manhattanin saarella.

    Äidinisäni kaupassa Kauhavalla myytiin alk. 1924 lyhyttavaraa, kankaita ja korjattiin kelloja ja rakennettiin taloja. Myös autoja korjattiin ja valokuvia otettiin. "Itte" eli äidinisäni halusi jostain syystä sanoa olevansa luonteeltaan ja luontumuksiltaan "rättikauppias". Kuvittelen että tämä oli myös viittaus pidättäytymiseen pirtun myynnistä, mustan pörssin kaupoista ja maakeinottelusta - peltoja ja metsiä ostettiin, mutta ne pidettiin.

    VastaaPoista
  18. Ad PirkkoA: - olen samaa mieltä. Ihailin suunnattomasti tätiäni ja isäni isoäitiä, joilla oli tuo kyky ja sen myötä myös taito lohduttaa. Se on verraton ominaisuus.

    Olen kertonut tässä blogissa, miten kauppias-tätini lohdutti kerran meillä vaimonsa menettänyttä teologian tohtoria niin että tämä soitti muutamia päiviä myöhemmin ja kysyi, että kuka olikaan tuo viisas nainen.

    VastaaPoista
  19. > Yhdysvaltoihin 120-100 v sitten muuttaneet italialaiset (4-5 milj.)... ...puhuivat samaa kieltä

    Ei pidä paikkaansa. Ilmeisesti noin 80 % tuli Etelä-Italiasta (ns. Mezzogiorno):

    http://en.wikipedia.org/wiki/Mezzogiorno

    Tälläkin alueella on noin kymmenen eri kieltä Wikipedian mukaan (en sano, että Wikipediaan olisi aina luottamista):

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Languages_spoken_in_Italy.svg

    Ethnologue antaa hiukan erilaisen arvion, mutta Ethnologueenkaan ei ole aina luottamista:

    http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=IT

    Yksi on kuitenkin selvää: (Yhdysvaltoihin muuttaneet) italialaiset eivät puhu, eivätkä ole puhuneet, samaa kieltä.

    VastaaPoista
  20. PirkkoA: joo, tuollainen ominaisuus todennäköisesti johtaa pitkään elämään.

    Mutta minä en ymmärrä tätä puhetta älykkyyden periytyvyydestä. Olen aina kuvitellut että hankitut ominaisuudet eivät periydy.

    Sen sijaan penskat oppivat suhtautumaan ympäristöön ja asioihin niin että asiat sujuvat, niin kuin nuo, jotka vain levittävät kätensä ja kaikki sujuu parhain päin.

    VastaaPoista
  21. Oliko se Mannerheim suomalainen vai venäläinen. Entä jos se olisi vielä ollut juutalainen? Mikä se olisi ollut eniten?

    Nyt on שבועות‎

    Wikipedia kertoo: Šavuot on yksi juutalaisten kolmesta pyhiinvaellusjuhlasta. Šavuot eli viikkojen juhla päättää pesahista alkaneen omer-laskennan, joka kestää 49 päivää eli seitsemän viikkoa. Šavuot on myös sadonkorjuujuhla ja kesän alkamisen juhla.

    Mitähän se viisaus sitten on kun tämä älykkyys tuli niin nopeasti määriteltyä?

    On se tietysti hyvä jos on kielitaitoa, mutta minä olen kyllä aina ihmetellyt niitä roomalaisia insinöörejä, siis kun ne rakenteli kaikenlaista unohtumattomia, että nekö käytti niitä roomalaisia numeroita myös siinä jakolaskussa. Siis kai nekin laski niitä kantavuuslaskuja jollakin tavoin.

    Ketä juutalaista muusikkoa kuuntelet eniten? Entä mikä juutalainen kirjailija miellyttää eniten? Entä mitä mieltä olet Scarlett Johansonista?

    Kuka on - olen mies sorry - rakastellut juutalaisen naisen kanssa?

    Juutalaisissa ei kai ole sen enempää vikaa kuin muissakaan ihmisissä. Siis mitä siihen älykkyyteen tulee - mutta onko se ihmisen mitta missään mielessä?

    Esimerkiksi arvon blogisti ei ole juutalainen, mutta ilmiselvästi muutakin kuin älykäs, enkä nyt tarkoita rakastettavuutta.

    Mitäpä jos yritettäisiin vaihteeksi miettiä sitä - siis rakastettavuutta.

    Jukka - kirjoita jotakin rakkaudesta. Itserakkauskin kelpaa, mutta se muukin.

    Mulla se meni aina ihan vitulleen.

    VastaaPoista
  22. Saksanjuutalainen Emanuel Lasker, matemaatikko ja filosofi, vapaa-ajallaan shakin maailmanmestari, palasi 1910-luvulla synnyinmaahansa vietettyään kymmenisen vuotta Englannissa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1916 hän kirjoitti toivovansa ja uskovansa Saksan voittavan sodan, sen moraalisen paremmuuden vuoksi. Saksassa juutalaisia kohdeltiin tasaveroisina toisin kuin Englannissa, luemma.

    VastaaPoista
  23. Ad Omnia: - ehkä olen yliherkkä. ÄO:ta käytettiin ennen aika paljon väärin, esim. US-armeijassa. Suomen armeijassa puhuttiin vain "palikkatestistä", joka lienee ollut aika ongelmaton.

    Millä tavalla niitä väärinkäytettiin USA:ssa? Ihan samalla tavalla niitä käytettiin ja käytetään kuin Suomen armeijassa.

    Samoin se, että testit tai edes oppilaitosten pääsykokeet eivät ennusta tilastollisesti merkittävästi mitattavaa menestystä.

    Varmuuden vuoksi tähdennän, että karkeasti ottaen esim. oikeustieteellisen pääsykokeessa korkeimpia pisteitä saaneet ovat myös menestyneet. Kuulemani mukaan eräänä vuonna parhaita olivat ylioppilaat Antti Kivivuori, Olavi Heinonen ja Aulis Aarnio
    .

    Eli toisin sanoen testit ja pääsykokeet eivät ennusta tilastollisesti merkittävästi menestystä - ellei oteta huomioon sitä faktaa, että kyllähän ne ennustavatkin...

    Sinällään esim. oikikseen päässeet ovat sen verran valikoitu joukko - käytännössä kaikki ÄO:ltaan selvästi keskiverron yläpuolella - että heidän kesken ÄO:n ennustevaliditeetti ei toki ole suuren suuri.

    Tämä on mielenkiintoinen katsaus ÄO:n merkityksestä työelämässä.

    VastaaPoista
  24. Ad Joose Norri: - olet oikeassa. Jos se on mittari, I maailmansodassa rautaristin urhoollisuudesta saaneita juutalaisia riitti vielä surmattaviksi keskitysleireissä. Tämä on yksi natsismin monista arvoituksista - on jopa leikitty ajatuksella, miten olisi käynyt, jos peruspatrioottiset juutalaiset olisi jätetty rauhaan Saksassa.

    Ranskaa ei pidä unohtaa. Antisemitismi oli aika rajua ennen sotaa. Kummallinen poikkeus on Italia, joka Mussolinin suostumuksella vastusti joukkosiirtoja.

    VastaaPoista
  25. Toinenkin asia on varma noiden italiankielten lisäksi. Vanhanen ja Lynn eivät ole tehneet itse noita kansojen testejä, vaikka niin tunnutaan ja halutaan antaa ymmärtää. He keräsivät vapaasti tarjolla olevaa erimaiden testidataa ja havaitsivat tiettyjä yhtäläisyyksiä. Testi on monessa maassa ollut varmasti joku versio Standford-Binet'stä ja niin ollen pitää vain tietää eri maiden keskihajonta. Vanhaset ovat, varsinkin Matti tuosta tieteestä ja pääministeriasemasta huolimatta kepulaiseen tapaan hyvin vastenmielisiä ihmisiä. En pidä heistä. Mutta haukutaan vain jos on tieteellistä aihetta. Jooks.

    VastaaPoista
  26. En valitettavasti löytänyt sinänsä mielenkiintoisesta keskustelusta vastausta itseänikin vaivanneeseen kysymykseen miksi juutalaiset menestyvät mutta mustalaiset/romanit/sindit/... eivät. Molempia ryhmiä on syrjitty ja ammatinharjoittamista rajoitettu ja silti juutalaisia voidaan pitää varsin menestyneenä ryhmänä, ainakin mustalaisiin verrattuna, ainakin taloudellisella ja poliittisella vaikutusvallalla mitattuna.

    Mitä päätöksiä tekivät ne heimojen johtajat kun he aikojen alun palavereissa linjasivat menstysstrategioitaan? Kuinka suuren osan saivat perinteiden kunnioittaminen ja entisten polkujen tallaaminen? Vai johtuiko kaikki siitä, että juutalaisisten kulttuuriperintöön kuului luku- ja kirjoitustaito kun taas mustalaisisilla tuntuu kirjaviisaus vieläkin olevan melkoisen vähälle huomiolle jäävä - ellei suorastaan vieroksuttu osa sivistystä.

    Maaliskuussa, jos oikein muistan, Suomen Kuvalehdessä oli juttu turkulaisesta kunnallispoliitikosta (V. Lindgren?), joka kertoi isänsä pelänneen poikansa ylenmääräisen koulusivistyken (ehkä keskikoulun verran) vierottavan hänet heimon tavoista ja tekevän hänestä 'henkisesti valkolaisen'. -Ei ollenkaan yllättävää eikä mustalaiseten erikoisominaisuus: saman ilmiön on kerrottu vaikuttavan esim. amierikkalaisten slummien nuorison huonoon koulumenestykseen. Kun nuori ottaa opiskelun vakavasti, alkavat muut vieroksua häntä, koska sellaisen henkilön tulevaisuus on muualla, häneen ei voi enää luottaa eikä ystävyyteen panostaa.

    Masentavaa.

    VastaaPoista
  27. ad Tapani

    Romanit menestyvät (Suomessa) hevosten ja iskelmämusiikin parissa. Juutalaiset menestyvät (muualla) finanssitoiminnan parissa. Ehkäpä jälkimmäiselle ryhmälle aikanaan sallittu toimi sopii siinä määrin paremmin nykyhetkeen, että lumppukaupastakin on saatettu luopua aivan kokonaan. Paimentolaisuuden uutta nousua seurannee sitten vuorostaan arojen Israel roma-kansalle.

    VastaaPoista
  28. Vanhanen ja Lynn eivät ole tehneet itse noita kansojen testejä, vaikka niin tunnutaan ja halutaan antaa ymmärtää. He keräsivät vapaasti tarjolla olevaa erimaiden testidataa ja havaitsivat tiettyjä yhtäläisyyksiä.

    En ymmärrä, miten se, että Lynn ja Vanhanen käyttivät muiden tutkijoiden keräämiä aineistoja, heikentää heidän argumenttiensa painavuutta. Eikö asia ole pikemminkin päinvastoin? Esimerkiksi osa Afrikkaa koskevista matalista testituloksista on peräisin Lynnin ja Vanhasen suosimaa rotuajattelua tiukasti vastustavien tutkijoiden kuten Sternbergin tekemistä tutkimuksista.

    VastaaPoista
  29. Ripsa: "...en ymmärrä tätä puhetta älykkyyden periytyvyydestä. Olen aina kuvitellut että hankitut ominaisuudet eivät periydy."

    Älykkyys on hankittu ominaisuus yhtä paljon kuin kehon pituus.

    Hmmm... itse asiassa tuo heittoni taitaa olla erittäin osuva.

    (Mutta millä tavalla älykkyyttä hankitaan, Ripsa? Olitko ehkä itse paikalla, kun sitä jaetttiin?)

    VastaaPoista
  30. "Saksanjuutalainen Emanuel Lasker, matemaatikko ja filosofi, vapaa-ajallaan shakin maailmanmestari, palasi 1910-luvulla synnyinmaahansa vietettyään kymmenisen vuotta Englannissa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 1916 hän kirjoitti toivovansa ja uskovansa Saksan voittavan sodan, sen moraalisen paremmuuden vuoksi. Saksassa juutalaisia kohdeltiin tasaveroisina toisin kuin Englannissa, luemma." (Joose Norri)

    Syntipukin etsintä pääsi toden teolla käyntiin Versaillesin häpeälliseksi koetun rauhan jälkeen. Tämä p**ka oli päässyt Saksassa vajoamaan pinnan alle kunnes yksikiveksinen korpraali alkoi pöyhiä ja tikarinpisto selkään -myytille oltiin löytävinään perusteita.

    VastaaPoista
  31. Ad anonyymi:
    Juutalaisten "menestystarinalle" löytyy toki muitakin selityksiä, kuin blogistin, sinänsä oikeaan osuneet, havainnot. Ei ensinnäkään pidä väheksyä sitä, että lähes kaikki juutalaiset (miehet) ovat kautta aikain olleet luku-ja kirjoitustaitoisia. Varsinkin historiallisesti tällä on on ollut valtava merkitys ns. henkisen pääoman luomisessa. Toinen ja edelliseen olennaisesti liittyvä tekijä jonka ohjaaja/käsikirjoittaja David Mametkin on usein tuonut haastatteluissaan esille on, että varsinkin itä-eurooppalaisessa juutalaisessa kulttuurissa kaikkein korkeimmalle on arvostettu oppineisuutta, eikä suinkaan mammonan keräämistä, kuten kliseinen stereotypia väittää. Kun vielä soppaan lisätään se juutalaisuuden ominaispiirre, joka erottaa sen monista muista uskonnoista, eli väittelyn ja kyseenalaistamisen kulttuuri, on kaava valmis. Mitä muuta tiede ja taide kaipaavat kuin kaiken kyseenlaistamista ja riittävästi sivistystä uuden luomiseen.

    VastaaPoista
  32. Eras asia mika vaikuttaa vielakin, on juutalaisten toisenlainen suhtautuminen oppineisuuteen kuin valtavaestolla keskimaarin 1800-luvulla.

    Viimeisen viikon ajan olen viettanyt orchard streetin ja garment disrictin alueilla ja tavannut enemman juutalaisia kuin elinikanani tahan asti.

    VastaaPoista
  33. Ad Omnia: lukutaito ja oppineisuus ovat tietenkin keskeisiä tekijöitä.

    Kirjallisesti äärimmäisen korkeatasoisen ja erittäin helposti luettavan kokonaiskuvan näistä ja eräistä yllättävistä asioista saa Isaac Bashevis Singerin tuotannosta. "Moskatin perhe" on iso; suosittelisin aloittamist novelleista.

    Täytynee kirjoittaa Singerista erikseen. Vaikka hän on nobelisti ja hänen kirjansa ovat miltei kaikki suomeksi helposti löydettävissä, olisi muutama vinkki.

    VastaaPoista
  34. Ad Tapani: Tapani kirjoitti:
    "Älykkyys on hankittu ominaisuus yhtä paljon kuin kehon pituus.
    Hmmm... itse asiassa tuo heittoni taitaa olla erittäin osuva."

    Ympäristö (ravinto, taudit, rasitus) vaikuttaa kehon pituuteen erittäin paljon.

    Uudessa tutkimuksessa on myös todettu, että joustavaa älykkyyttä (fluid intelligence) on mahdollista kasvattaa tietyntyyppisillä harjoitteilla.

    http://www.pnas.org/content/105/19/6791.full
    http://www.pnas.org/content/105/19/6829.full

    Asiaa on tutkittu näemmä myös hiirillä. Tulos on saman suuntainen.
    http://www.cell.com/current-biology/retrieve/pii/S0960982210002216

    VastaaPoista