Sivun näyttöjä yhteensä

14. tammikuuta 2009

Sitä kulttuurihistoria on



Turun kulttuurihistorian luentoni alkavat 27.1. ja jatkuvat neljänä seuraavana tiistaina kello 12:sta kello 15:en. Paikka on Pha 1 PharmaCity, It. Pitkäkatu 4 B, 1. krs.

Voi olla että pidän Peter Burken pikku kirjasta ”What is Cultural History” siksi, että hän on juuri sen Cambridgen collegen miehiä (Emmanuel), jossa olen itsekin pyörinyt. Siisti paikka. Katso kuvaa. Istuimme klubin vanhimman jäsenen kanssa ja puhuimme huviksemme ranskaa, koska se oli hänen aineensa. Lionel vähän puhalteli, koska ei taida oikein osata kieltä.

Kulttuurihistorian opiskelijoille on tosin jo pauhattu Burckhardtista ja Huizingasta ja tätä nykyä on saatavissa erinomaisia, sekä pilkallisia että ihastuneita yhteenvetoja ”uudesta historiasta”, jonka ydin oli annalistien joukkokunta.

Mutta kun en ole tämän aineen professori, dosentti vain, en aio kantaa huolta esityksen kattavuudesta.

Olen lukenut ja tutkinutkin niin paljon keskiaikaa, että aion pitää nyt erityisesti esillä Suomen suurta murrosta 1965-1975.

Tämä on pettämätön seniiliyden merkki. Turha kierrellä, ettei itse koetun seulomisessa olisi mukana unohduksesta palauttamisen iloa ja raakaa, väkivaltaista nostalgiaa. Toisaalta nostalgiakaan ei ole enää samanlaista kuin ennen, kirjoitti näyttelijä Simone Signoret muistelmiensa nimeksi.

Kulttuurihistoria oli kauan ylimalkaista taivastelua ja arvailua. Saksan pojat keksivät yhdistää sivistysrientojen kuvailemiseen kovia tosiasioita, jopa numeroita. Tuon Suomessa hyvin tunnetun koulukunnan suuri nimi oi Karl Lamprecht (1856-1915). Historian valtavirta kysyi silloin ja utelee edelleen Ranken sanoin, millaista todella oli. Lamprecht sanoi, että on tutkittava, miten todellisuuteen tultiin – ei mitä, vaan miten.

Samaa asiaa olen yrittänyt ajaa juridiikkaan. Shakkipelistä ja mekaanisista laitteista esikuvansa ottava olemusjuridiikka määrittelee oikeusasemia. Mielestäni muutos, muutoksen suunta ja muutoksen nopeus ovat ne tärkeät asiat. Omistaminen on utuinen käsite. Omistusoikeuden saaminen ja sen menettäminen sekä näihin liittyen – myös juristille – köyhyys ja rikkaus ovat tärkeämpiä kysymyksiä.

Aion uittaa tarinoihin mukaan biotieteitä eli ympäristöä, kasveja, ilmaa, ihmisiä ja heidän vaivojaan ja vastuksiaan. Kulttuurihistorian toinen suuri vaihe Lamprechtin oivallusten jälkeen oli belgialainen Henri Pirenne, joka arveli itse kirjoittavansa lähinnä taloushistoriaa. Kolmas kuuma kausi alkoi Lucien Febvren työstä, jota veivät vauhdilla eteenpäin Marc Bloch ja Férnand Braudel. He toivat tarkasteluun mukaan alueet, etenkin maantieteen, ja näkivät ihmisjoukot joskus syöpäläisinä vuoristojen turkissa.

Tuo mainitsemani kymmenvuotiskausi Suomessa hajoitti puoli miljoonaa ihmistä ja rakensi yhtä monta asuntoa. Ihmiset muuttivat ensin Ruotsiin, sitten kaupunkien lastulevyn ja betonin puistoihin, joiden nimeksi tuli ”lähiö” ja joissa nähtiin sellaisia vierasmaalaisista kirjoista opittuja ongelmia, joita silloin yksikulttuurisessa maassa ei juuri ollut.

Huomattavan hurja muutos oli lopultakin kansanterveyslaki 28.1.1972. Tulivat terveyskeskukset.

Tuon ajan ihmiset ovat valokuvissa omituisen näköisiä – laihoja. He olivat päässeet nälästä ja ruumiillisesta työstä vasta äsken.

Vanhoja elokuvia ja valokuvia nähdessä huomio kiintyy toiseenkin kansanterveyden piirteeseen, hampaisiin. Ennen hankittiin tekohampaat rippikouluikäisenä. Nyt muutkin kuin varakkaat ja valistuneet alkoivat hoitaa niitä.

Ansaitun huomion kiinnittäminen keskiolueeseen, rasvaisten ruokien vähentämiseen, ehkäisyyn vetää katseen kieroon.

Epäkohdat peittävät näkyvistä kylläkohdat. Paljon naurettu hyvinvointiyhteiskunta, jonka loppua todisamme nyt, oli valtava muutos parempaan nimenomaan terveydentilalla ja eliniällä mitaten.

25 kommenttia:

  1. Saavatkos Friedell ja Toynbee levätä rauhassa tämän luentosyklin ajan?

    VastaaPoista
  2. Katsoin kuvaa: Siellä on kiviä katolla! Mikähän niiden funktio on?
    Ja kalterit kaikissa ikkunoissa! Taisitte olla "aika velikultia"?
    Juu, muutos on hyvästä. Varsinkin tuon Turun aikataulun muutos! Tuloissa ollaan.
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  3. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA

    Kiitos! Mielenkiintoinen pintasivallus laajoijen kansankerrosten kulttuurihistoriasta!

    Hampaat, terveys, keski-ika; ovatko nama kaantyneet huonoon suuntaan, kun JK ennakoi hyvinvointiyhteiskunnan loppua?
    Ihmisilla keskivartalon paksunnos lisaantyy, ja sehan on hyvinvointiyhteiskunnan kielteinen tuote.

    Vai kuuluuko kulttuuriin myos se, etta osakesijoitukset on tippuneet yli 50%, autot ja uudet pytingit eivat kay kaupaksi jne?

    Olisin syvasti kiitollinen, jos saisin kuulla mitka indikaattorit kertovat hyvinvointiyhteiskunnan lopusta.

    VastaaPoista
  4. Jo 60-luvulla Pekka Kuusi oli 'huolissaan' terveyden ja hyvinvoinnin tasaamisesta jolla taattaisiin 'koko' kansan kuluttajuus ja osallisuus kysyntään näin maksimoitaisiin talouskasvu.

    Tästä taitaa olla kysymys yhä edelleen.

    VastaaPoista
  5. Tuolla Pha1:ssa tuppaa tulemaan vilu, joten kannattaa varustautua lämpimin lapasin ja muin asianmukaisin asustein. Hieman lyhyemmät henkilöt voivat penkillä istuessaan havaita, etteivät jalat aivan riittävästi ylety lattiaan, joten lievää särkyä voi luennon loppua kohden polviensa seudulla havaita.

    VastaaPoista
  6. Tekohammasboomi on taas vallalla. Kurkistakaapas ihmisten suihin, onpa tasaista ja valkoista. Ja tylsää. Minä ilahdun aina hienoisesta epäjärjestyksestä niin suussa kuin muussakin. No, hajun pitää miellyttää.

    VastaaPoista
  7. Mitenkä se hyvinvointiyhteiskunta yks kaks tähän aikaan loppuisi?

    Niin kauan kuin Suomessa on oman pääoman ehdoin toimivia kannattavia yrityksiä, jotka kykenevät pärjäämään kilpailuilla markkinoilla, on hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja kunnossa.

    Oli se ideologisesti vaikka kuinka kiusallista, niin yritysten on tuotettava voittoa ainakin pitkällä aikavälillä. Muuten saamme sanoa hyvästit hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle.

    VastaaPoista
  8. AD Antti Kolari: - ei toivoakaan. Spengler kuuluu myös kaartiin. Tekstissäni luettelin kuitenkin tutkijoita. Maineikkaita kulttuurihistorian kuvaajia on toki muitakin, kuten Kai Birket-Smith (Kulttuurin tiet).

    Yleisesityksistä paras taitaa olla suomalainen 1930-luvun viisiosainen kulttuurihistoria, jonka takana olivatg Gunnar Suolahti ja nuori Eino Jutikkala.

    VastaaPoista
  9. Ad Omnia - hyvinvointiyhteiskunnasta. En tarkoita tällä termillä enempää kuin etenkin Pohjoismaissa vahvasti toteutettua projektia, jonka nimenomainen tarkoitus oli turvata ja tasata peruspalvelut tulonjakopolitiikalla.

    Suomessa tuo kausi oli noin 1961-1991 (alkuna työeläkelait). Peruspalvelut on turvattu. Niiden kohdentamisesta ja riittävyydestä on tietysti riitaa.

    Taloudellisen hyvinvoinnin jatkuva lisääminen valtion toimin ei taida olla kenenkään mielestä mahdollista eikä monen mielestä myöskään toivottavaa.

    Ainoa taloudellinen kasvu on käsitykseni mukaan liikeyritysten nettovoitto.

    VastaaPoista
  10. Ad Anonyymi A - jos sanottaisiin että suhtautuminen käytettävissä olevaan rahaan on mitä merkittävin kulttuurinen mittari.

    1930-luvun lopun vuosina talonmiehetkin alkoivat ostaa polkupyöriä ja 1970-luvulla Ladoja.

    Rahankäyttö saattaa olla sosiologiaa mutta liikkuvuus ja vapaa-ajan määrä (työmatkat) kulttuuria.

    VastaaPoista
  11. "Olisin syvasti kiitollinen, jos saisin kuulla mitka indikaattorit kertovat hyvinvointiyhteiskunnan lopusta."

    Yksi sana: kalapuikko.

    Hävyttömästi tilaisuutta hyväkseni käyttäen mainostan samalla ratkaisuehdotusta.

    VastaaPoista
  12. Suomen suuri kulttuurivallankumous 1965-75: teiniliitto, tv, keskiolut, Ruotsiin lähdöt, SMP, Hymy, Ennala, Kekkonen, taistolaiset, seksi, vapaus.

    Helvetti - sehän oli hienoa aikaa.

    VastaaPoista
  13. Oli aiemmin esillä, että luennot tulisivat nettiin tms?

    VastaaPoista
  14. Jukka, syöpäläisistä eli parasiiteista tuli mainio dokumentti Teemalta joulukuun lopussa:
    Loiset ovat keskuudessamme
    http://www.eikon-film.de/Die-Parasiten-sind-unter-uns.309.0.html
    http://www.youtube.com/watch?v=x9Ej5o1Stbg
    Dokumentti muistutti siitä, mikä on käsitteiden voima. Biologisestihan kaikki "syöjät" (ml. ihminen) ovat "parasiitteja", joten kyse on jälleen kerran kulttuurista. Parasiitti-käsitettä onkin venytelty sangen huolettomasti varsinkin 1900-luvulla.

    VastaaPoista
  15. Minkä kannan otamma allaolevaan:
    Jukka Hoffrénin jutussa Talouselämä 1/2009; Bkt kasvaa, mutta hyvinvointi ei, todetaan mm. että Suomenkin bkt valuu hukkaan.
    Viimeisten vuosikymmenten bkt:n kasvu ei ole lisännyt kansalaisten kokemaa hyvinvointia.

    VastaaPoista
  16. Onko ufojuttuja liikkeellä?

    Kirjoitin Kemppiselle lyhyen kommentin. Otsikoksi piti tulla "Toipila sanoi...".

    Nyt otsikossa lukeekin "Marja-Hannele sanoi...".

    Olen ymmällä.

    Elvytys - oli se sitten velkaelvytystä tai jotain muuta - voi markkinataloudessa olla vain tilapäistä eikä mikään pysyvä olotila.

    VastaaPoista
  17. Naapuruston miehillä, jotka kaikki olivat rintamamiestilallisisia 60-luvulla, oli titteleinään mm: työmies, sekatyömies, metsätyömies, pienviljelijä, asututilallinen, pientilallinen. Kun pankin vekselikirjeessä luki maanviljelijä, oli edes pieni onnen hetki.

    VastaaPoista
  18. "Lähiö" -nimen on tietääkseni ensimmäisenä esittänyt tunnettu maisemamaantieteilijä, Siperian-tutkimusmatkailija J.G. Granö (ks. Matka-arkku, Suomalaisia tutkimus-matkailijoita, toim. M. Löytönen 1990. SKS). Hänen niin ikään Turun yliopiston kansleri-ja maantieteen-professoripoikansa Olavi Granö taas on muistellut,että arkkitehti Alvar Aalto oli ideoinut yhtä merkkityötään, Paimion parantolan rakennusta heillä 20-
    luvulla kyläillessään. Aaltohan
    vaikutti tuolloin Turussa, ja suun-
    nitteli joitakin merkittäviä raken-
    nuksia, kuten Turun Sanomien-talon ja Maalaistentalon (joka on nyt muutettu hotellin kautta kalliiksi senioritaloksi)Turkuun.


    Luin joistakin muistelmista, että kulttuurihistorioitsija Spengler
    olisi asustanut viimeksi mainitun talon vieressä Puutarhakadulla Turun yliopistossa vieraillessaan, olikohan se 40-luvulla.

    VastaaPoista
  19. TYONTEONKULTTUURI JA VELANOTON KULTTUURI

    Kiina, Japani, Arabi-oljy-valtiot ja Saksa rahoittavat maailman velkaisia.

    Ja velkaisia ovat ennen muuta USA, Englanti ja Espanja. --Englantilaisetkin melkein keksivat ikiliikkujan, kun nostivat kiinteistojen hintoja joka vuosi, ja jokainen luuli rikastuneensa ja saaneensa lisaa varaa kulutukseen.
    No, olihan sita kulutettavaa...
    Antaas nyt katsoa! (Onhan tama tuttu ilmio kai Suur-Helsingissakin?).

    Ainoa todellinen kasvuko liikeyritysten voittoko?? Jos nain, niin mihis se yksityisten kassavirran kasvu sitten menee ??
    Keskivartalonturvotukseenko kaikki--ei kai?

    VastaaPoista
  20. Ilman Mustaa Surmaa ei renesanssia olisi syntynyt. Ilman sotaa ja tyhjentyneitä kyliä ei olisi tapahtunut maastamuuttoa Venäjälle esmes Saaren (Tsarskoje Selo) kylään, tai Hatsinan kylään Hämeenlinnasta. Siitä se kulttuuri kehittyi.
    Ruotsiin muuttajat antoivat tilaa (varallisuuden uusjakoa) kulttuurin kehitykselle Suomessa.
    Populaatiota täytyy eliminoida rankalla kädellä, jotta kulttuuri saisi mahdollisuuden kehittyä. Kaikki on siis kiinni omaisuuden uusjaosta, eli taloudesta.
    Tänään on kulttuurin hyvä nousta ja kasvaa. Varallisuus vähenee, ulkomailta halutaan tuoda väestöä ja köyhät kuolevat pois.
    Ja olis 6 päivää aikaa että noksu tippuis alle 10 euron. Muutoin mulla lisääntyy vain kultuuri ja parasiittiöt.

    VastaaPoista
  21. "1930-luvun lopun vuosina talonmiehetkin alkoivat ostaa polkupyöriä ja 1970-luvulla Ladoja."

    Tätä minä olen sanonut, autot on liian halpoja, jos ihmisellä joka tekee niitä, on vara niihin.

    VastaaPoista
  22. Ad Petja: - Sitten taas toisaalta Henry Ford nosti työntekijöitten palkkoja ja laski T-Fordin hinnan niin alhaiseksi että menekki oli taattu.

    VastaaPoista
  23. Light-tuotteet eivät olleet kaupoissa vielä tuolloin. Ei tarvittu syödä niin paljon, vähempi riitti.

    VastaaPoista
  24. Katsoin kuvaa: Siellä on kiviä katolla! Mikähän niiden funktio on?
    Ja kalterit kaikissa ikkunoissa! Taisitte olla "aika velikultia"?


    Mitäs noista. Katsokaapa miten nolosti vinossa ovat nurmikon raidat.

    VastaaPoista
  25. Keinohampaat ovat kovin toisenlaisia kuin 1970-luvulla, harvemmin kokoproteeseja tai edes irtoproteeseja. Jos omia hampaita puuttuu niin ettei niitten varaan saa siltoja niin leukaluihin istutetaan keinojuuria, joitten varaan tehdään hammassilta.

    Valkoisuus ihmisten suissa on enimmäkseen hämäystä. Paikka ei erotu kun amalgaami on vaihtunut hampaanväriseen muoviin.

    VastaaPoista