Sivun näyttöjä yhteensä

26. tammikuuta 2007

Yksityisyys



Menen tiemmä puhumaan Reijo Aarnion seminaariin eli tietosuojavaltuutetun viraston juhlaan.

Ehkä esitän vain yhden ajatuksen, vaikka esitelmässä ja luennossa kaksi ajatusta olisi hyvä.

Henkilötietolaki ja siihen liittyvät säädökset ovat nyt jossain määrin vakiintuneet. On aika kääntää katse. Tunnistetietojen yksityisoikeudellinen puoli on miettimättä.

Nuo lait ovat hallintoa ja sisältävät kieltoja, käskyjä ja määräyksiä. Tarkoitus on suojella ihmisiä jopa valtiolta ja valtioilta.

Se on tärkeä asia.

Yksityisyyden suoja (privacy) tuli Saksan Grundgesetziin 1940-luvun lopulla, koska maassa käsitettiin, että täydelliset ja helposti käsille saatavat henkilötietorekisterit tekivät kansanmurhan mahdolliseksi.

Amsterdamin juutalaisten paikantamiseen ei mennyt edes viikkoa. Väestörekistereissä oli myös riittävästi tietoja rikollisuudesta, vajaamielisyydestä, perinnöllisistä sairauksista ja muista tuhoamisosastoja (Sonderkommando) kiinnostavista asioista.

Vaikka nämä asiat tuntuvat joskus naurettavilta, niillä on hyvin vakava tausta. Muuan Bush - ulkomaalainen - on osoittanyt käytännössä, että omien kansalaisten kyylääminen ei ole vähimmässäkään määrin mennyt muodista.

Yhdysvallat heitti kansalaisvapautensa yli laidan vuonna 2002 noin vain. Edes molskahdusta ei kuulunut. Mediasta siis.

Yksityisyyden suoja ei koska yrityksiä. Niillä on päin vastoin tietty tietojen antamisen velvollisuus ja viranomaisilla samoin.

Ihmisten yksityisyys ja toiminnan julkisuus ovat pysyvästi törmäyskurssilla. Niitten välillä on tasapainoiltava.

Mutta taivaanranta on musta.

Tekijänoikeuden suuresta merkitysestä aika iso osa on tietokantojen eli erilaisten luettelojen ja listojen valtava merkitys.

Yleistäen: Microsoftin tuotteet on todella enimmäkseen tarkoitettu teosten luomiseen ja muokkaamisen. Googlen tuotteet on tarkoitettu olemassaolevien pienten tietojen keräämiseen ja ryhmittämiseen - tietokantoihin, jotka ovat osa tekijänoikeutta.

Kanainvälinen kauppa, pankkitoiminta ja sijoitustoiminta nojautuvat hyvin nopeaan tosiaikaiseen tietoon eli siis suureen tietomäärään, jonka avulla tilanteita voi analysoida.

Näkymättömissä on jo pitkään vyörytetty erilaisia yksinoikeuksia näihin tietoluetteloihin.

Se joka hallitsee niitä, hallitsee maailmaa.

Tämä on kiinalaisten haave ja Putinin märkä uni.

Ja kysymys ei ole millään muotoa sellaisista tiedoista, jotka johtaisivat linnareissuihin. Hajanaisissa suurvalloissa on saatava tietoa, jolla ohjataan elinkeinoja, ja on opittava käyttämään niitä tietoja.

Siksi ennemmin tai myöhemmin on vastattava kysymykseen: kuka "omistaa" ihmisen ja yhteisöjen tiedot. Voiko niitä myydä tehokkaasti. Voiko niillä muutoin käydä kauppaa.

Tiedämme jo nämä kysymykset tekopyhiksi. Kauppiaat kannattavat lämpimästi sellaisia tietokantoja, joissa on valmiiksi segmentoituja ihmisiä ja firmoja. Luulen että liika talouslehtien perustaminen on tätä. Lehtien sisältö on vähän yhdentekevä. Tilaajien tunnistetiedot ovat kovaa kauppatavaraa.

Siis tämä vanha Valitut Palat -esimerkki. Ennen tuon lehden tilaajarekisteri oli tyhjentävä luettelo Suomen herkkauskoisimmista varakkaista asiakkaista.

Ratkaisua voisi hakea siltä suunnalta, että ihminen voisi itse myydä tietojaan määräajaksi ja määrätyllä hinnalla, esimerkiksi lähikaupalle tai taksipalvelulle.

En tiedä, mihin kehitys on menossa.

Mutta nyt tiedän, miksi ei-kaupallinen verkkotoiminta suosii nimitettömyyttä eli nimimerkkejä ja anonyymejä kommentteja, kuten blogit.

Tämän takia.

Emme halua asiakkaiksi ainakaan huomaamattamme.

12 kommenttia:

  1. Minä olen joskus teininä sanonut tämän ensimmäisen kerran. Kommunistien ensimmäinen hairahdus oli päästää aatelittomat puolueen jäseniksi.

    Demokratia tarvitsee roistoja.

    Sellainen yhteiskunta, jossa ei ole tilaa pienelle rikolliselle, ei kelpaa demokratian jalustaksi, sillä demokratian ydin ei ole valvonnassa ja kontrollissa, vaan valistuksessa ja sivistyksessä.

    Mutta konstit on monet. Valistus ja sivistys ovat paljon vaikeampia asioita, kuin ottaa olutta ja katsoa digiboksin kovalevystä nöyryytystelevisiota.

    Nöyryytystelevisiosta ajan kuvana voisin sanoa jotakin, jos en kohteliaasti olettaisi lukijani kykenevän lukemaan ja ajattelemaan simultaanisesti.

    Ehkä minä olen turhan toiveikas?

    Se millä innolla demokraattinen järjestelmä on hyväksymässä valvonnan , kontrollin ja vartijat, kertoo missä jamassa meidän kulttuurimme on.

    1900-luvun diktatuurien brutaliteetti ei ollut se tekijä joka ne kaatoi, vaan valvontajärjestelmän tehottomuus.

    Vestigia terrent.

    Poikani sanoi aikoinaan jo koulukkaana että täydellinen turvallisuus edellyttää täydellistä valvontaa.

    Kun valvonta on, ei edes täydellistä, vaan riittävää, ei diktatuurin tarvitse olla massadiktatuuria, vaan kirurgista, likimain, antibiottiista, ja mitä luultavammin juuri sitä.

    Täsmällisella valikoinnilla huomispäivän despootit poimivat toisinajattelijan pois jo hetkeä ennen kuin tämä on ajatellut edes toisinaan.

    Kun minä katson näitä ihmisiä, jotka reippaana käyvät rekkain alle...

    Kommunistien seuraava virhe oli luopua ranki-järjestyksen mukaisesta istumapaikkojen ja puheenvuorojen jaosta kokouksissaan.
    Kun sitten maarahvas pääsi levittämään filosofiaa talousteorian päälle ja juomaan darvinismia päälle, niin eihän sellaista kenenkään maksaa kestä.

    VastaaPoista
  2. -Miten yksinkertaisilta ja selkeiltä saattavatkaan jälkeenpäin näyttää sellaiset seikat, jotka aikalaisista vaikuttavat hyvinkin monimutkaisilta.

    Pidän Paasikiven suuhun panun viisauden mielessäni käyttäessäni vähäistä aikaani enemmän Klingen uutuuden kuin Snellmanin lukemiseen.

    Klinge valaisee mm. valtiollisen mielipidepoliisimme syntyä suurruhtinaskunnan alkuvuosina kappaleessaan Vakoilijoita, jossa käsitellään postikonttorin perustamista Turkuun.

    Se oli "perlustraatiota eli kirjeiden salaista avaamista ja tarkastamista...Itse keisarikin saattoi puuttua siihen, keiden korkeiden suomalaisten elämää tuli salaisesti tarkkailla".

    Vaara uhkasi vallankumouksellisesta lännestä, silloinkin.

    VastaaPoista
  3. Ihmisistä, ihmisen elinympäristöstä ja sosiaalisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja muiden verkostojen toiminnasta tiedetään koko ajan yhä enemmän.
    "Se joka hallitsee niitä, hallitsee maailmaa."
    Tästä olen ihan samaa mieltä. Yksityisyys ja valvonta käyvät loputtoman näköistä kamppailua. Yhteiskunta haluaa valvontaa, koska se edistää järjestystä ja sitä mukaa parempaa maailmaa kaikille. Kansalaiset haluavat yksityisyyttä ja vapautta, eivätkä pysty luottamaan siihen, että valvonnasta ei aiheutuisi rajoitteita heidän elämälle. Tähän kädenvääntöön ei löydy vanhoilla konsteilla mitään ratkaisua. Yksityisyyden ja valvonnan raja asetetaan aina vaan uuteen kohtaan kompromissin kautta.
    Tieto ja siihen pääsy on kaiken keskiössä. Vanhassa ja nykyisessä maailmassa tieto oli/on henkilöllä. Tieto on valtaa, joten valta on yksittäisillä henkilöillä tai henkilöistä koostuvilla organisaatioilla/valtioilla. Tietotekniikkan avulla on mahdollista muuttaa tiedonjako täydellisesti. Tieto voi olla kaikilla, jos niin halutaan. Tiedonkäyttö voidaan demokraattisesti määritellä, jos niin halutaan.
    "En tiedä, mihin kehitys on menossa."
    Väittäisin, että ainoa terve kehitys olisi globaali demokraattinen hallinto ja globaalisti, läpinäkyvästi sekä eksplisiittisesti määritellyt tiedonkäytönoikeudet. Toinen vaihtoehto on se, että tieto on kilpailevilla toimijoilla ja silloin siitä taistellaan. Tämä tiedonkäytön kehitys on kriittisin ihmiskunnan kannalta, se sulkee sisäänsä sodat, rikollisuuden, ihmisoikeudet, vapauden ja oikeastaan kaiken mikä ihmisen elämään kuuluu. Kaikki on kiinni siitä kenellä on pääsy tietoon ja kuka hallitsee näitä oikeuksia. Täksi ylimmäksi mahdiksi ehdottaisin läpinäkyvin menetelmin operoivaa tietoverkkoa.

    VastaaPoista
  4. Niin ja omalla nimellä annetut harkitsemattomat kommentit maksavat tulevaisuudessa työpaikan. Sillä verkko ei unohda.

    Nimimerkki ei salaa mitään koska jo aika pienestä määrästä voidaan analysoida kirjoittajan tyyli ja mielipide ja nimen selvittäminen on sitten vertaus kysymys.

    Anonyymiteetti on jo mennyt. Nyt kysymys on siitä että voimmeko elää itsemme kanssa kun sisäinen minä on julkisuudessa.

    Ei kestä kauaa kun blogit ja keskustelupalstat analysoidaan boteilla ja nimimerkkien takaa otetaan henkilöt selville ja oikean tyyppinen roskaposti alkaa täyttää postilaatikon, sekä oikean että virtuaalisen. Ja kaikki tämä automaattisesti ilman ihmisen käden koskematta.

    VastaaPoista
  5. Olen tavallaan maallikko tässä asiassa, joten pidetään lyhyenä.

    "Mutta nyt tiedän, miksi ei-kaupallinen verkkotoiminta suosii nimitettömyyttä eli nimimerkkejä ja anonyymejä kommentteja, kuten blogit."

    Mielestäni nimettömyyttä ja anonymiteettiä suositaan, koska näin pystytään esittelemään informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden käyttö sellaisillekin elämänalueille, joissa sitä ei ilman sitä pystyttäisi käyttämään. Nimettömyys-, yksityisyys- ja anonymiteettiteknologiat ovatkin tästä syystä merkittävä tekijä bisnesalueiden kasvattamisessa siinä missä niiden vastakohtiin perustuvat ratkaisut.

    Nimettömyys, anonymiteetti, tietojen tallennus ja kopiointi kun on tietoteknologian perustavaa laatua oleva luonne. Sen eteen täytyy erikseen tehdä kovasti töitä, ETTEI postauksessanne mainittuja rekistereitä syntyisi minnekään. Itsekin kerään toimintani kautta aikamoista, tosin ei keskitettyä vaan hajautettua, henkilörekisteriä sähköpostiohjelmiini, instant messenger-ohjelmiini, kuvanjakopalveluuni, ym. ym.

    Ja mitä tuo ei-kaupallinen nyt sitten oikein tarkoittaakaan. Samaako kuin arvovapaa? ;)

    VastaaPoista
  6. Nimimerkitkään eivät ole tavoittamattomissa. Anonyymeistä en tiedä, mutta epäilen, etteivät kohta hekään, kehitys kun tuntuu kehittyvän.

    VastaaPoista
  7. Minä en anna omalla blogillani ihmisten kommenttien tulla läpi, jos en tiedä kirjoittajan nimeä.

    VastaaPoista
  8. Kai meidät kielestämme tunnetaan, kun tarpeeksi analyoidaan. Siihenkin on ohjelmia. Sanajärjestysten ja välimerkkien grafologia on paljastavaa.

    hehee

    ja varsinkin tuollaiset kirjoituksen sisäiset huudahdukset, joita ei moni tee.

    VastaaPoista
  9. Hei Kemppainen. Viittikkö samalla kysyä siltä Tietosuojavaltuutetulta, että miksi sen mielestä sen mielestä uusi web sensuurilaki on ihan jees, vaikka Turun yliopisto sanoi varsin selväsanaisesti, että kyseinen laki on perustuslain vastainen. Mä luulin että tietosuojavaltuutun tehtävä olisi niinkuin valvoa että perusoikeutta yksityisyyteen ei raiskattaisi.

    Tietosuojavaltuutetun lausunto löytyy samasta paikasta kuin tämäkin. Tietosuojavaltuutetun mielestä web sensuurilaki on ihan jees, vaikka eduskunnalla ei ole edes toimivaltaa säätää sitä normaalissa lain säätämisjärjestyksessä. Vähän niinkuin laiton laki.

    ----

    21 Turun yliopisto
    Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta esittää lausuntonaan seuraavaa
    .

    Page 30
    Lausuntopyynnön pohjana oleva ehdotus on ilmeisellä tavalla perustuslainvastainen.
    Ehdotuksen mukaisella lailla säädettäisiin salainen ennakkosensuurijärjestelmä, joka
    perustuisi ehdotuksen mukaan internet-operaattorien vapaaehtoiseen toimintaan,
    mutta jonka tarkoituksena olisi viranomaistoimin estää poliisiviranomaisen
    lainvastaiseksi epäilemän viestin vastaanottaminen. Sensuurin sisältö perustuisi
    poliisiviranomaisen ylläpitämään listaan internet-osoitteista

    Lähde:
    LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
    LAUSUNTOKOOSTE
    Viestintämarkkinaosasto
    9.6.2006
    Kirsi Miettinen
    Viite:
    Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Dnro LVM
    041:00/2006
    Asia:
    Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista; hallituksen
    esitysluonnoksesta annetut lausunnot


    Mun piti pistää linkkikin tuonne lausuntoon, mutta eduskunta on "moderoinut" sen pois netistä.

    VastaaPoista
  10. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia:

    Kysymyksen johdosta "comment deleted" oli kaksoiskappale, jotka yleensä huomaan poistaa ennen julkaisemista.

    Spämmiä muuten tulee käsittämättömän vähän, mistä olen kiitollinen, ja oman harkintani mukaan syvästi epäasiallisia kommentteja yksi tai kaksi vuodessa.

    Automaattisesti en julkaise, koska joukossa on kommentteja, joissa sanotaan "älä julkaise" tms.

    Jännittävää, että nimettömyydestä ollaan näin eri mieltä.

    VastaaPoista
  12. "1900-luvun diktatuurien brutaliteetti ei ollut se tekijä joka ne kaatoi, vaan valvontajärjestelmän tehottomuus."

    Nyt kun on täydellinen valvontajärjestelmä, jään jännityksellä odottamaan seuraavan diktartuurin nousua.

    VastaaPoista