Sivun näyttöjä yhteensä

20. tammikuuta 2007

Virvoittavien vetten äärellä


Sain vedellä täytettävän tyynyn. Loistava.

Tuotemerkki on Mediflow. Suomessa myydään nimellä LanaformMediflow ja muuankin myyjä on nimeltään Oy Finate. Löytyy myös Amazonin listoilta (40 dollaria) mutta en ole varma, lähetävätkö. Olen kokeillut. Yleensä Amazon ei lähetä kamaa eikä laitteita Suomeen. Syy on luultavasti kuluttajan pettäminen eli paikallisen hintatason ylläpitäminen.

Tyyny on hyvä. Täytyy ostaa äidille. Hintaa kyllä on. Mutta osa meistä jäykkäniskaista on sitä aidosti.

Eräillä tuttavilla on oikeasti uniapnea. Sen syyt ovat monenlaisia. Yhdellä ja toisella on vika maata pahassa asennossa ja heräillä. Tyynykikka voi olla helpotus tai ratkaisu.





Mieleeni tulee unen seikkailuista aina Winsow McCayn sarjakuva Little Nemo in Slumberland. Pikkupoika nukkuu ja näkee seikkailu-unia, jotka päättyvät aina sängystä putoamiseen. Piirtäjä oli nerokas, jugend-taitaja.

Itse asiassa Vittorio Giardinolla on ruokoton versio samasta teemasta. Naispuolinen sankari näkee varsin märkiä unia. Nimi taisi olla Litlte Ego. Voisi luulla Milo Manaran työksi, mutta Manara on usein huolimattomampi.

Giardinon sankarilla on kuvassa olevinaan kokovartalotyyny.

En tiedä, lieneekö sellaisia myynnissä edes suuremmissa tavarataloissa. Epäilen että ei ole.

Jäin pohtimaan myös sitä, että kun uusi tyynyni täytetään tavallisella vedellä,
olisiko tässä keino säästää ympäristöä ja täyttääkin se esimerkiksi vissyvedellä niin että voisi ottaa huikkia yöllä herätessä.

Keskustelu on vellonut lasipullojen ja PET-pullojen välillä mutta tyynyihin ei ole vielä päästy. Muovipullon materiaalin nimi on oivallinen konekirjoitusharjoitus. Polytereftalaatti. Englanniksi polyterephthalate.

Silmäilin erilaisia luetteloita ja vertailutestejä pullovesistä.

En taaskaan usko painettua sanaa enkä järkeviä todisteita. S. Pellegrino on hyvää eikä Perrierkään kieltämättä pahaa ole, mutta kallista.

En ymmärrä hiilihapottomia pullovesiä, joista Nestlén jättiläisbrändi Vittel on yksi. Ainakin vielä jokin aika sitten tuhottomasti esiintyvä ranskalainen lehtimainos antoi itse asiassa ymmärtää, että kun Vitteliä juo, kusettaa kovasti.

Aina diureetti on paikallaan. Toisaalta erinäisille kollegoille eli siis journalisteille ja kirjalijoille voisi jakaa Evian- tai Vittel-palkinnon - vuoden kusettaja.

Oma suosikkini on raanavesi mutta suolaisia syötyä Hartwallin vissy tai Olvin. Svedupellet pullottavat hyvää vettä, jonka keksi Vänrikki Stoolin von Döbelnin ukki. Pullossa on hänen kuvansa. Ennen aatelointia tämän 1700-luvun Lundin yliopisto professorin nimi oli Döbelius.

Siunatuksi lopuksi tältä paikalta - Halstin usein kiittämissäni mainioissa sotamuistelmissa on tarina Kiestingistä ja Kiestingin motista. Krenatöörit kantoivat 20 kilometriä pitkospuita kivennäisvesikoreja. Halsti kysymään, että eikö Sohjanankosken vesi olisi parempaakin kun miehet samalla vapautuisi sotatoimiin. Befehl ist Befehl. Jokainen saksalainen tietää, ettei vettä voi juoda, siis järvestä, joesta tai purosta.

Niin aina. Rivien väliin on piilotettu ajatus, että kaikesta päättäen runsas veden kittaaminen oikeasti on terveellistä. Mutta Päijänne-tunnelin vesi on tiettävästi ainakin sokkotesteissä havaittu maittavammaksi kuin Blinq h20 ja se toinen amerikkalainen, jonka siniset pullot ovat niin kauniita ja kalliita, että heti panisin television päälle, jos siihen mahtuisi.

9 kommenttia:

  1. Minulla on kaksityynyä.
    "Helicotyyny" joka on niin iso, että silloin kun sairastin ja tuskat tulivat heti kun menin pitkälleni, tämä tyyny toisen, vielä isomman kanssa, tuki minut noin 40 asteen kulmaan, jossa pystyin nukahtamaan.

    Nyt se palvelee tukena oikeastaan vain sängyssä lukiessa, muutoin se on hyllyllä.

    Sitten on "Gottlertyyny", noin pohkeeni paksuinen rullalla oleva huopa, joka on niskani alla kun nukun.

    Minulla on ollut vesipatja jo vuosia. Yleensä ihmiset jotka ovat minulle ensin vesipatjaa moittineet, sellaista joskus kokeiltuaan, ylättyvät siitä, kuinka kova se on.

    On näet niin, että monet ihmiset ovat jättäneet vesipatjansa liian pehmeiksi, ja vika on ollut siinä, että he ovat sitten uponeet siihen.

    Vesipatja ja gottler-tyyny sopivat minun vartalolleni. En ole pitkä, vain 179, mutta sen lisäksi että olen lihava, olen iso. Rintakehäni on leveä, joten myös hartialeveyteni on aika poikkeuksellinen. Vaattureiden käyttämästä niskapisteestä ns. kuulalinjaan on noin 30 senttiä ja vaikka päänikin on poikkeuksellisen suuri, niin pitääkseni kyljelläni niskarangan suorassa, pitäisi normaalilla tyynyllä ja vuoteella tyynyni olla noin 17 senttiä paksu, kun nukun kyljeltäni, enkä nuku koko ajan samassa asennossa, vaan selällään se olisi taas aivan liikaa.
    Mutta vesipatja joustaa, kun vesipatja joustaa ja gottler-tyyny tukee niskaani, saa liki niskani hyvään lepoon liki asennossa kuin asennossa.

    Meidän vesipatjamme on king size kokoa, eli 180*210 ja se pitää sitten täyttää sen mukaan että se on napakka, mutta joustava kahden ison ihmisen alla. Tästä kyllä seuraa se, että yhden maattavana se on hieman pehmyt, eli kun vaimoni on matkoilla, nukun huonommin. Itse olen harvemmin yötä pois kotoa, mutta vaimoni suunnitteli, että jos lähden kolmen viikon työmatkalle, kuten nyt on mahdolllista, hän lisäisi siksi aikaa vähän vettä ja laittaisi minun puolelleni jonkin painon.

    Eräs meidän parisuhteemme isoja asioita on minun pieniunisuuteni.
    Menen nukkumaan yleensä noin kello kaksi ja herään viimeistään seitsemältä. Koska vaimoni nukkuu yleensä kummastakin päästä enemmän, minä käyn nukuttamassa ja herättämässä hänet kainalooni. Tässäkin vesipatja on oivallinen, siinä ei käsipuudu, vaikka pitääkin isoa ihmistä kainolossa.
    Tosin tunnustan, että liki kaksikymmentä vuotta kestänyt tapa ei tee siltikään hyvää minun paskaksi ammutulle hartialleni, mutta se on silti sen arvoista.

    Itse en luovu vesipatjasta, niin kauan kuin asia on minun päätettävissäni.

    Mitä pullovesiin tulee, niin vaimoni on kerran tehnyt yhden sortin opinnäytetyön "pikkuveden" kansainvälisestä markkinoinnista ja tältä pohjalta sitten minä tein sellaisen pienen arvion siitä, miten ja millä kustannuksilla pulloveden kanssa pitäisi mennä markkinoille, jos siitä oikeasti meinaisi tehdä brändin. Helsingin Veden sekilut pulloveden kanssa olivat mielestäni täysin avuttomia, ja tekisi mieleni sanoa: insinööriajattelua.
    Tuotehan on aivan yhtä hyvä, jos ei parempikin kuin maailman vesibrändit, mutta eihän pulloveden ostaja osta vettä, vaan mielikuvaa.
    Mielikuvaa ei rakenna putki- vaan ihmismieleninsinööri; miten Helsingin Veden juominen saa ihmisen tuntemaan itsensä paremmaksi ihmiseksi?

    VastaaPoista
  2. Rutiineista

    Sinulla on hengästyttävä vauhti blogin päivittämisessä, tai sitten ei. Tulee mieleeni Kant, jonka täsmällisyydestä kerrotaan, että kaupunkilaiset tarkastivat kellonsa hänen päivittäisen kävelyaikataulunsa mukaan. Kerran hän teki rutiineistaan poikkeuksen eikä ilmestynyt moneen päivään reitilleen. Tuon ajan hän käytti lukien J.-J. Rousseaun Émile-teosta.

    VastaaPoista
  3. Von Döbeln höh - Sandels - vasta oiva diureetti. kaksi tai kuusi - jo helpottaa. Myös hyvä ehkäisymenetelmä tuplattuna.

    VastaaPoista
  4. Tislattu H2O - eikö se kelpaa. Akkuvetenä myydään. Aika huokeaa verrattuna terveyskauppojen tuotteisiin. Ei sivumakuja. (en oo kyllä itte koettanna, mutta veikkaisin että näin). Akut mänöö piloille vierasaineista. Hapot ostetaan erikseen.

    VastaaPoista
  5. "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
    Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään, virvoittavien vetten tykö hän johdattaa.
    Hän virvoittaa minun sieluni.
    ---
    Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.;
    Sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.."

    Paimenpsalmi rules!!

    Etenkin vanhana käännöksenä. uusi Raamatun käännös on jotenkin vienyt Sanasta pois kauneutta ja runollisuutta. ESim Luukkaan jouluevankeliumi on nykyään varjo entisestä. Vai mitäs sanoo sanansäilän ja kääntämisen mestari ??

    Kemppinen nukkuu hyvin; Petja nukkuu hyvin lyhyesti, mutta hyvin siitä huolimatta..

    Taidanpas lähteä tästä myös nukkumaan; luultavasti hyvin huonosti, koska G2-spektriluokan tähteä kiertävänä satunnaisena atomikasana (vaikkakin Jumalan kuvana), tunnen oloni usein niin tarpeettomaksi, että unet käyvät vähiin...

    Se vain harmittaa, että kun pyysin perusteluja renesanssi/yleisnero-Kemppiseltä Liliuksen morkkaamiselle, hän ´kuittasi kaiken vain Vichyvedellä.

    O tempores, O Mores!

    (meniköhän tuo edes oikein??)

    VastaaPoista
  6. KUNNIOITETTU sotasankari, eversti Johan August Sandels ärtyi suuresti, jos hän jäi aterialla ilman pehmeää ja vahvaa olutta. Kaksi tykkimiestä huomasi kerran, että etulinjaan oli tuotu ruutitynnyrin sijasta Sandelsin oluttynnyri. “Missähän se ruutitynnyri on?“ aprikoi toinen. “En tiedä mutta onneksi olemme täällä emmekä everstin sotilaspalvelijoina“, vastasi toinen. (Olvin pullon etiketti vuonna 2006 Koljonvirran vuoden 1809 taistelujen sankarieverstistä)

    VastaaPoista
  7. Toipila:
    "Tislattu vesi on myrkkyä elimistölle. Muistaakseni jo puoli litraa juotuna johtaa kuolemaan."

    Ei muuten ole, eikä tuollainen määrä edes voisi johtaa kuolemaan. Tislattua vettä kun juo, niin se sekoittuu saman tien mahassa olevaan nesteeseen, joka on lähinnä suolahappoa. Mahaneste hieman laimenee. Siis hieman. Saman vaikutuksen saa aikaan kun juo puoli litraa tavallista kraanavettä. Tislatun veden ja suomalaisen ns. pehmeän veden (joka nimitys tulee siitä, että siinä on vähän suoloja ja ioneja) ero on mitätön. Lääketiede tuntee kyllä tapauksia jossa on kyse ns. vesimyrkytyksestä eli hyponatremiasta ja se tila on saatu juomalla liikaa vettä. Ei ole väliä onko kyseessä lähdevesi, pullovesi, kivennäisvesi ja pieni vesi kahvin kanssa. Määrä ratkaisee ja juomalla ja kusemalla elimistön natriumpitoisuuden saa kriittisen alhaalle.

    VastaaPoista
  8. Heikki, oletkos tätä nähnyt..tai kuullut?

    "KUNNIOITETTU sotasankari, eversti Johan August Sandels oli sotilailleen lempeä ja oikeudenmukainen johtaja, mutta tarpeen vaatiessa hän osasi tehdä myös tiukkoja päätöksiä. Erään tappiollisen taistelun jälkeen vetäytyvän kolonnan oluttynnyrivankkurin molemmat rattaat irtosivat yllättäen ja osuivat raskaasti kolahtaen edellä kulkeneeseen, haavoittuneita sotilaita kuljettavan vankkurin peräosaan.
    Lähellä ratsastanut eversti Sandels näki tilanteen, järkyttyi syvästi, mutta sitten kokosi itsensä ja virkkoi määrätietoisesti punaisen nenänsä takaa: "Sotilaat! Jättäkää haavoittuneet ja nostakaa oluttynnyrit kyytiin!"

    VastaaPoista
  9. Catulux,
    en ole sattunut kallistamaan, ainakaan sopivassa lukukulmassa, juuri sellaista pulloa jossa tuo mainitsemasi etiketti on.

    Mutta uskon sinua, koska kaikkihan on totta mikä painettu on, kuten se miten balttialaisen ratsumestari Wreden jälkeläiset saivat Elimäen emäpitäjän hengenpelastusmitalina Ruotsin kuninkaalta, jolle Wrede oli antanut hevosensa nähtyään vihollisen ampuvan kuninkaalta hevosen alta.

    En ehkä uskoisi tarinaa, ellei Wreden tiedettäisi itse kaatuneen samaisessa kahakassa!

    VastaaPoista