Sivun näyttöjä yhteensä

22. tammikuuta 2007

Tekijänoikeutta rautalangasta vääntäen


Ei ole tietoa, mikä vaikutus verotuksella on GNU- ja LINUX-tyyppisiin talkoohankkeisiin.

Näiden lisäksi verkossa on uskomaton määrä täysin tai melkein ilmaisia ohjelmia esimerkiksi kuvien käsittelyyn. GIMP näyttäisi olevan todella hyvä.

Eilen katselin agregaattoreita ja maksuttomia käyttöliittymiä niihin, sellaisia kuin Netvibes. Ammattilaisille tarkoitetut ovat raskaan puoleisia ja monien ikävä piirre on integrointi Internet Exploreriin. Netvibes on aika hyvä.

Gutenbergia ja sen kaltaisia olen käyttänyt kauan. Wikipedia artikkeli "Public Domain resources" on lievästi sanoen hieno. Sen kautta pääsee juurille.

Ja juurilla oltaessa: eilisenkin tekijänoikeusjuttuni toistuva kysymys oli tämä:

Kun innovaatio on maan tulevaisuus, kuka yhdistäisi Tekesin ja Sitran lievästi innovatiivisia tuotteita ja palveluja yhdistävän viranomaistoiminnan arvoketjun kohtentamiseen?

Tekijänoikeuden ja patenttioikeuden sanotaan palkitsevan ja kannustavan tekijöitä, ja voi se olla tottakin.

Tekijöiden ja keksijöiden avittaminen ei auta paljon.

Tie hahmotellusta teoksesta markkinoille kelpaavaan tuotteeseen on pitkä. Ajatelkaa hyvää biisiä, joka luodaan Kiteellä peräkamarin hämärässä tai Rovaiemellä Ounajoen leppymättömän jäälakeuden tuntumassa. On matkaa musiikkivideoihin, iTunesin myyntiin ja levykauppoihin.

Ajatelkaa käsikirjoituksia - runoja, asiatekstejä. Mielettömät tekeleet pois lukien edes yksi tuhannesta ei päädy kaupalliseen jakeluun, ja ne jotka päätyvät, eivät kestä siellä monta kuukautta.

Ajatelkaa elokuvia.

Ajatelkaa tietokoneohjelmia.

Ja jälleen otetaan vertauskohdaksi maanviljely, joka on sekin perustuotantoa. Tukia tulee vaikka kuinka, tarkastustoimintaa on tiettävästi tarpeeksi ja jakeluketjut toimivat navetasta lihatiskille, hinkalosta Pirkka-pakkaukseen.

Elinkeinon ylläpitäminen erilaisilla tukimaksuilla ei ole kestävä keino. Maanviljelyssä sitä harjoitettiin useita vuosikymmeniä ja teollisuudessa lähes kaikki kunnat polttivat rahaa houkutellakseen paikkakunnalle verstastoimintaa. Kovin usein toiminnan harjoittajat katosivat ja jättivät jälkeensä peltihalleja.

Yksi elinkeinotoiminnan kompastuskivi on byrokratia, jonka yksi keskeinen osa on työnantajan asemaan kuuluvien maksujen kerääminen, tilittäminen ja kirjaaminen, ja toinen on verotus.

Väitän ettei innovatiivisen tuotannon ja palvelujen tukemista ole otettu alkuunkaan huomioon. TE-keskukset tekevät tietysti parhaansa. Mutta se ei riitä.

Yksi syy IT-kupliin on yritysten heikko ja sekava rakenne ja niiden tase-erien epämääräisyys. Yleisö innostuu niistä tai sitten ei. Käytännössä sijoittajilla ei ole oikein mahdollisuuksia tutkia, kannattaako sellaisiin panna rahaa vai ei. Käytännössä isoillakin sijoittajille on vaikeuksia.

Esimerkiksi patentit yrityksen hyvyyden mittarina ovat sangen huonoja. Voihan niitä patentteja ollakin - muta mitä käytännön merkitystä niillä on?

Verkkopalvelujen (esimerkiksi matkat) rajun kasvun vuoksi valtion ja yritysten eduille on haettava uusi tasapaino tarkistamalla EY:n tasolla arvonlisäverojärjestelmää. Tuo verotyyppi on yritykselle ja sijoittajalle parempi eli laskettavampi kuin normaali yritysvero. Tuon veron kehittäminen takaa muidenkin uusien toimintamuotojen kuin rahapelien verottamisen siinä maassa, jossa maksaja asuu.

Ja ennen kaikkea: edunvalvontajärjestöjen rakenteet on otettava tiukkaan tarkasteluun ja niiden rinnalle on perustettava julkinen verkkosisältöjen ja palvelujen myynti, jossa jakelupisteinä ja hubeina voisivat hyvin toimia aluekirjastot.

Nytkin palvelutoiminta musiikki on kirjastoissa aika hyvin hallinnassa, mutta levyihin ei tahdo riittää rahaa. Elokuviin ei ole rahaa paljon yhtään.

Olisi kokeiltava digitaalista lainaamista myös musiikissa ja elokuvissa. Koska kunnilla ei ole varoja laitteistoon eikä koulutukseen, toiminta voisi hyvin olla maksullista.

Ei mikään kansansivistystyön perinne saa estää sitä, että kun minullakin on tuossa Kirkkonummen kirjastosta Prokofjevin sinfoniat ja pari mageeta Kokkosen ja Sallisen levyä lainassa, joutuisin maksamaan niistä pennosen - varsinkin kun rippaan ne joka tapauksessa tietokoneeni levylle.

Etenkin Einojuhani Rautavaaran "Birds" on sopivaa musiikkia synkkinä iltoina - sävellys jousiorkesterille ja linnuille (ääninauhoille).

Ette muuten usko, miten hienosti rastaat, kuovi ja viulut soivat yhteen!

21 kommenttia:

  1. "Ei mikään kansansivistystyön perinne saa estää sitä, että kun minullakin on tuossa Kirkkonummen kirjastosta Prokofjevin sinfoniat ja pari mageeta Kokkosen ja Sallisen levyä lainassa, joutuisin maksamaan niistä pennosen."

    Pelottava lausahdus muuten niin älykkäältä mieheltä, vai oliko tämä vain elitistinen trollaus?

    Eikös sivistysvaltion perusta ole juuri ilmainen pääsy tiedon lähteille - lue kirjastoon. Jos kirjaston sisällöistä alettaisiin periä maksua, niin eikö tässä siirryttäisi hyvin nopeasti takaisin keskiaikaiseen mentaliteettiin jossa vain rikkailla olisi mahdollisuus päästä kiinni tietoon.

    Tämän novellin olet varmaan nähnyt aiemminkin:
    http://www.gnu.org/philosophy/right-to-read.html

    Itseä se pelotti. Joissain e-kirjoissa on jo nyt estot siten, että sitä saa lukea vain sen ostanut henkilö...

    VastaaPoista
  2. Ad Jari Lehtinen:

    Ja BBC:n esimerkki osoittaa, että ongelma on ratkaistavissa.

    Heidän tallennejulkaisunsa ja verkkotarjontansa on lyhyesti sanoen hienoa.

    VastaaPoista
  3. Ad Aktiivinen lukijasi:

    Tarkoitin totta.

    En pane pahakseni, että kirjasto perii (suhteellisen korkeaa) myöhästymismaksua.

    Maksaisin kyllä aikaistamismaksun, jos saisin levyt mp3-muodossa verkon kautta.

    En näe yhteyttä tiedon saamisen perusoikeuteen.

    Maksammehan me valokopioistakin, kun käytämme oikeutta tiedon saantiin viranomaistoiminnasta.

    VastaaPoista
  4. Sähköinen toimintaympäristö on tehnyt karhunpalveluksen tekijöille. Aina löytyy rippaajia suojatuille teoksille. Internetin heinäsuovassa ei mikään valvontakeino ole tehokas. Ei löydy valvojaa jokaiselle netin käyttäjälle. Jollei oteta Echelonia peliin. Otetaan isoveli valvomaan ja meillä on yksi huoli vähemmän. Sinne vertailukanta tekijänoikeudella suojatuista teoksista olivatpa säveltaidetta tai kuvaa tms. Artistille joukkokannemahdollisuus kaikkia rikkojia vastaan saman teoksen loukkaamisesta. Kyllä lähtee...

    VastaaPoista
  5. Ad Anonymous 22.1. 18.57:

    Elähän hötkyile. Kirjaston levyjen rippaaminen on aivan yhtä luvallista kuin kirjojen lukeminen tai valokopioiminen - omaan tarpeeseen eli yksityistä käyttöään varten.

    On aina ollut.

    VastaaPoista
  6. Sitähän yritettiin hiljan muuttaa, vaan ei mennyt läpi.

    (Maksaako kirjasto muuten kovemman hinnan? en tiedä)

    Asiallisesti kirjasto ostaa levyn kaikille kaupunkilaisille vapaasti lainattavaksi (ja ilmeisesti myös kopioitavaksi) Tuo poikkeaa merkittävästi kappaleen tavanomaisesta myynnistä ja odotettavissa olevasta kuluttajan omasta käytöstä.

    Jos jokainen kaupunkilainen saa kopsata kirjaston levyt, asiahan kannattaisi hoitaa nettikirjaston kautta. Kirjat pdf muotoon ja levyt audioiksi. Mitä lihaa liikuttamaan julkisilla kulkuneuvoilla, kun bitti virtaa kätsemmin.

    Tuo tallennusvälineen haetuttaminen on vanhanaikaista, jos lopputulos on, että kuka vaan saa kopioida kirjastoon hankitun teoksen.

    VastaaPoista
  7. mielestäni olisikin hyvä digitalisoida kaikki sellainen, joka on lainattavissa kirjastosta. Vain näin voimme tarjota samaa palvelutasoa pitkin syrjäseutuja.

    Sitä paitti säästyy mäntymettät kololinnuille ja muille pökkelöpesijöille tai taloiksi ja huonekaluiksi jaappanilaisille.

    VastaaPoista
  8. Ad Anonymous II 22.1. 19.35

    Olet erehtynyt. Katso hallituksen esitys 29/2004 s. 28.

    Ei yritetty muuttaa.

    "Kuka vaan saa kopioida kirjastoon hanktun teoksen" - näin on ollut sata vuotta.

    VastaaPoista
  9. Poikkeankin tässä valtavirrasta ja katson, että lainakappaleen kopioiminen ei ole yksityiskäyttöön kuuluvaa kopiointia.

    ks HE:n 2002 perusteluista

    säännös yksityisestä kappaleen valmistamisesta kattaa kappaleen valmistamisen vain luonnollisen henkilön yksityiseen käyttöön. Tämän on katsottu ulottuvan lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä tapahtuvaan käyttämiseen.

    Missä on kirjaston lähin perhe- ja ystäväpiiri? ei ainakaan kirjaston asiakkaiden joukossa.

    VastaaPoista
  10. Kirjastojen maksamien hintojen pitäisi olla tavanomaista kuluttajahankintaa suuremmat. Nehän on teosten yleisradioita - teostomaksun tapaiset peliin!

    VastaaPoista
  11. ks Lakialoite 151/2005 vp

    "Eduskunta hyväksyi 5 lokakuuta 2005 uuden tekijänoikeuslain, joka antaa vahvan suojan tehokkaille teknisille toimenpiteille, jotka estävät esimerkiksi CD- tai DVD-levyn sisällön kopioimisen omaan käyttöön. Tehokkaan suojan kiertämisestä määrätään tekijänoikeuslaissa sakkorangaistus."

    Eikös sitä kuitenkin käytännössä rajoitettu?

    VastaaPoista
  12. ks HE 126/2006

    Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 §:n muuttamisesta

    esityksen pääasiallinen sisältö

    Esityksessä ehdotetaan, että tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että tekijöiden oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle ulotetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen. Muutos toteutetaan poistamalla korvausoikeutta koskevasta säännöksestä poikkeus, jonka mukaan yleisestä kirjastosta tapahtuvasta lainaamisesta ei ole oikeutta korvaukseen. Muutos aiheutuu Euroopan komission vuonna 2002 omaksumasta uudesta vuokraus- ja lainausdirektiivin tulkinnasta.

    Esitys liittyy valtion vuoden 2007 valtion talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

    Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2007 alusta.

    VastaaPoista
  13. Ad Anonymous 22.1. 21.29:

    Ns. kirjastokorvaus todella muutetaan.

    Lähes koko muutos menee käytännössä suomalaisilta veronmaksajilta kolmelle monikansalliselle suuryhtiölle.

    Suurimmat hyötyjät ovat Microsoft ja Sony.

    Tähän asti kirjastokorvaukset on jaettu avustuksina vähävaraisille tekijöille ja apurahoina.

    Tätä vitsinikkarit eivät ehkä huomaa tai sitten eivät välitä: jo nykyisellään noin 1 % tekijöistä saa noin 99 % tekijänoikeustuloista.

    Kun maassa on ilmainen koululaitos ammatti- ja korkeakouluineen, on vähän surullista että rahat menevät sitten minne sattuu.

    Kirjastot eivät myöskään maksa mitään. Kunnat maksavat, ja valtio.

    VastaaPoista
  14. Hmmm... tuohan kuullostaa kilpailua rajoittavalta monopolilta - eikö antitrustit pure moiseen?

    VastaaPoista
  15. "Vain näin voimme tarjota samaa palvelutasoa pitkin syrjäseutuja."

    Tätä minä vastustan jyrkästi.

    VastaaPoista
  16. Tuottajien hyödyt kai imetään yhteiskunnalle sopivan suuruisina veroina ja maksuina, jotta on varaa maksaa niitä tekijänoikeuskorvauksiakin? Digitaaliaika työllistää hiukan laajemmin kuin paperi ja vinyyli? Tarvitaan koneet ja laitteet ja kaiken maailman laajakaistat. Tosin valmistajat ovat yhä enemmän Kiinassa?

    VastaaPoista
  17. Ad Petja

    Vastustatko saman palvelutason tarjoamista? Syrjäseutuja? vai digitoimista?

    VastaaPoista
  18. Vastustan saman palvelutason tuottamista syrjäseuduille.

    Kustaa Vaasan virheellisen asutuspolitiikan tukeminen millään tavoin on moraalitonta.

    VastaaPoista
  19. Tanskassa on käytössä digitaalinen musiikkikirjasto. Sen maksamat korvaukset levy-yhtiöille teosten lainaamisesta ovat taivaallisen korkeita. Tarkkaa summaa en muista, mutta taisi olla kymmenissä senteissä per lainattu biisi. Asiakkaalle käyttö on ilmaista, mutta kirjastolla on rajattu budjetti, joka rajaa kokonaislainausmäärän johonkin tiettyyn rajaan kuukaudessa. Toteutus on jonkin tyylisellä DRM:llä, joka antaa käyttöoikeuden tietyksi ajaksi.

    Ajatusta digitaalisesta musiikkikirjastosta on pyöritelty Suomessakin. Ei vaan ole missään muodossa järkevää. Levy-yhtiöt eivät suostuisi moiseen ilman tähtitieteellisiä korvauksia. Paljon halvemmaksi kirjastoille tulee hommata vaan niitä perinteisiä cd-levyjä.

    Sen sijaan tekijänoikeuksista rauennutta musiikkia on jo Suomessa digitoitukin, ja sitä on hyvin rajatussa määrin imuroitavissa vapaassa mp3-muodossa. (esim. www.helmet.fi ja sanahaulla verkkoaineisto bach tai verkkoaineisto beethoven löytyy muutama kokonainen teos)

    VastaaPoista
  20. Kyllä kirjastossa jonkin uutuuden varauksestakin maksaa mielellään pikkusumman. Ilmoitus tulee tekstiviestillä kun julkaisu on saapunut.

    Ystäväni piti kirjan myöhästymismaksua mukiinmenevänä korvauksena kun piti lukea tenttiin opiskeluaikoina. Samalla hän taktikoi kavereille vähemmän luettavaa...

    Kirjastojen perusmaksuttomuus on näennäistä, koska veroinahan se menee, eli mitä vähemmän käyttää niin sitä kalliimpaa.

    Se joka tarjoaa sen kuuluisan ilmaisen lounaan niin askel tännepäin vaan, kiitos! Olen nälkäinen.

    VastaaPoista
  21. ad Linnaluoto: kiitokset
    ad Petja: ok, tukekaamme siis autioitumista. valtio voisi lunastaa pohjoisen autioituvia tiloja lappalaisille saamelaiset mukaan lukien. pitkässä juoksussa kaikki rovaniemeltä pohjoiseen saattaisi palautua lapin oikealle kansalle. mitä sitä nyt äkkirysäyksellä.

    VastaaPoista