Sivun näyttöjä yhteensä

31. joulukuuta 2025

Tarina


 


En tiedä parempaa kuvaa koko historiasta, johon kuuluu siis myös tulevaisuus, kuin tämä Vermeerin kuuluisa maalaus kotikaupungistaan Delftistä. Hän oli hakenut oudon droonin näköpisteen, joka todellisuudessa on ehkä edelleen paikallaan oleva rantatalon ikkuna. Silti on outoa, että hän jätti kaupungin keskustan ja samalla myös oman kotitalonsa taustalle, tuskin erottuviksi. Myös kompositio on - hänen tapauksessaan varmasti tarkoituksella - väärä ja kummallinen painottuessaan oikealle, jossa ei ole mitään nähtävää. 

Samalla tavalla kuin Leonardo hän keskittyi veteen, joka onkin ehkä aineista ihmeellisin ja näkemällämme maailmankaikkeuden osalla tiettävästi tiettävästi ainutlaatuinen. Muutamia tuhansia vuosia virtaava vesi on ollut ajan vertauskuva. Se muka menee menojaan, kuten jo Herakleitos sanoi.

Mutta vesi on havaintoesimerkki entropiasta. Jos ajattelemme molekyylit pikku palloiksi elektroneineen ja ytimineen, mikä on täysin virheellinen mielikuva, olemme jo kiinni entropian käsitteessä, jonka Boltzmann muotoili matemaattisesti. Epäjärjestys (siis kaikki mitä on, kuten “molekyylipallot”) voi vain lisääntyä. 

Tämä ei ole totuus, vaan todennäköisyys. Valitettavasti tilastollinen fysiikka ei ole saanut julkisuudessa samaa kunnioitusta kuin suhteellisuusteoria tai kvanttimekaniikka.

Sääntö koskee vain suljettua tila. Sellaisena voi pitää myös maapalloa, vaikka tänne virta energia auringosta. Emme tiedä, onko avaruus eli maailmankaikkeus ajallinen vai rajaton. Siksi emme tiedä, lisääntyykö  epäjärjestys avaruudessa. Vähän kyllä siltä näyttäisi.

Ihminen tai eliö, ainakaan aitotumallinen, ei ole suljettu järjestelmä. Olemme samaa kappaletta muun muass matojen ja ruumiskuoriaisten kanssa. Yli 60 biljoonaa soluamme koostuvat molekyyleistä, jotka ovat vaihtotavaraa. Molekyyliin ei ajan hammas pure.

Nämä ovat mietteitä vuoden vaihtuessa. Olen aavistellut blogini joistakin kommentista ajatusta, että koskhan se lopettaa. Arvaukseni mukaan blogini lukijapiikit ovat etenkin ulkomaisen silmälläpidon ryöpsähdyksiä. Kotimaiset lukijat lienevät kaltaisiani eli suomalaisia ikäihmisiä. 

Innostuin havaittuani, että tällä hetkellä jopa henkikirjat eli väestölaskennan tiedot ovat vuoteen 1924 verkossa. Tunnen kauhavalaiset sukunimet ja tiedän jopa osan rekisterissä mainituista. Isosisäni ja hänen kaikki kaverinsa olivat 1800-luvulla syntyneitä. Olen kuullut, että Valtionarkiston rekisterien kaunokirjoitus luetaan tätä nykyä tällaisiksi antiikvakirjaimiksi ja ainakin AI saa selvän jopa 1600-luvun tekstistä. 

Niinpä muutin mieltäni. Koska kirjoituksillani ei ole kehuttava taiteellista arvoa, mietin että blogit joutuvat kadota jälkeeni. Nyt ajattelen, että kirjoitusvimmaisen aineisto saattaisi kerto jotin ajasta 1985 - 2025 jos sellainen aika vielä palaa, että menneisyys kiinnostaa.

Olisi hyvä jos palaisi. Historia ei toista itseään mutta valheet historiasta toistavat. Olen seurannut suurella halulla vähän jähmeää ja aikakausien kuvauksissa kaavamaista televisiosarjaa Ruotsin historiasta (Historia om Sverige). Sitä on ollut tekemässä myös 300 akateemista tutkijaa, myös kaikki ne Skandinavian historian spesialistit, jotka ovat Ruotsissa kuuluisia mutta meillä tuntemattomia. Suomestahan ei noin vain löytyisi kolmeakymmentä. Tuossa sarjassa vedetään esiin erilaisia ikäviä asioita, kuten Ruotsin merkittävä asema Afrikan orjakaupan edelläkävijänä ja esimerkiksi orjatyöläisten käyttäinen maan salojen kaskeamiseen (Savosta yöstetyt “metsäsuomalaiset”, jotka hallitsivat kaskenpolton hyvin vaikean ja raskaan tekniikan). Puhe on myös Falunin seudun kuparista ja raudasta, jotka myytiin ympäri Eurooppaa todella paljon esivallan kielloista välittämättä. Siitäkään ei vaieta, että molemmat sankarikuninkaat, Kustaa II Aadolf ja Kaarle XII kuolivat omaa tyhmyyttään pikku sähläyksissä sekaannuttuaan asiaan, jotka eivät heille kuuluneet.

Niin, tässä on käsillä hyvin paljon tekstiä, joka tällä hetkellä kuvittaa myös erään Kemppisen fyysistä, älyllistä ja kognitiivista hajoamista. 

Harvempi sen itse kirjoittaa.


59 kommenttia:

  1. Entropia voi vain lisääntyä. Niin, jos systeemi jätetään omilleen, mutta sitä voi kyllä myös vähentää, nimittäin työn avulla. Tämän voi vahvistaa mieskohtaisesti jokainen, joka on vaikkapa siivonnut teini-ikäisen makuuhuonetta. Aiheesta (entropia ja energia) on kirjoitettu mainio suomenkielinen kirja, Hj. Tallqvist: Maailman valtiatar ja hänen varjonsa (Otava 1925), joka kuului mielenkiintoista kyllä myös Pentti Haanpään (syvä kumarrus) kirjastoon.

    VastaaPoista
  2. "Olen aavistellut blogini joistakin kommentista ajatusta, että koskhan se lopettaa."

    Elä välitä, elä lopeta, elä ja kirjoita. Felix Annus Novus candelae nostrae.

    VastaaPoista
  3. Hyvänen aika, miten niin "älyllistä ja kognitiivista" hajoamista?!
    (fyysiseen en ota kantaa, koska se lienee väistämätöntä meille kaikille)
    Ei kai arvon blogisti vaan aio ihan tosissaan lopettaa??! Aaaaargh!

    Emme me kaikki täällä ruudun toisella puolella ikäihmisiä ole - ja mitä sitten, vaikka olisimmekin? On sietämätön ajatus, jos koko some jätetään pelkkien tyhjäpäisten (mutta sitä turpeahuulisempien) "influenssereitten" temmellyskentäksi! Vähät siitä, vaikka ns. yleissivistys ei olekaan tällä hetkellä kovin korkeassa kurssissa; itse ainakin haluan lukea asioista, jotka jo itsessään stimuloivat aivojen kuorikerrosta. Ja jos mielleyhtymät ovat vielä yllättäviä ja hupaisia, aina parempi!

    Täysin itsekkäistä syistä toivon siis hartaasti tämän blogin jatkuvan hamaan tulevaisuuteen. - Toisaalta ymmärrän, jos kirjoittaminen on alkanut hauskan ajanvietteen sijasta tuntua pakkopullalta. Niin tai näin, oikein hyvää alkavaa vuotta 2026!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satun tietämään, että täällä tosiaan on kaikenikäisiä aktiivilukijoita.

      Poista
  4. Mutta meillä Suomessa menneisyyden "ikävien asioiden" torjunta on Ruotsiin verrattuna täysin omaa luokkaansa. Toviksi niiden esiin vetäminen meillä on toisen maailmansodan jälkeen saattanut onnistua, kun Clio on kääntänyt kylkeään. Aikakaudethan muuttavat luonnettaan, kuten Bob Dylan 60-luvulla nasaalillaan lauloi. Perinteinen tapa meillä meillä on ollut uskalikkojen vaientaminen suoralla rintamahyökkäyksellä, nyttemmin täydellä vaikenemisella. Pari ehkä tunnetuinta esimerkkiä: Professori Heikki Ylikankaan myöhäiskauden työt "yhden miehen jatkosodan" jälkeen (mm. Rautu; Etelä-Pohjanmaan erityispiirteet; Kustaa Vaasa ja hänen uhmaajansa) sivuutettiin humisevalla hiljaisuudella, vaikkei lukija niissä mihinkään "kansalliseen (tai sosiaaliseen) loukkauskiveen" voinut varpaitaan edes lyödä. Professori Matti Klingen historioitsijakuvan mustaaminen oli loppuvaiheessa vieläkin karkeampaa; eräät piirit jopa katsoivat asiakseen ilakoida "tuon putinistin" (!) kuolemastakin.

    Viimeksi on mitä pätevämpien asiantuntijoiden: professori Pekka Visurin ja valt. tri Timo Hellenbergin, Ukrainan sodan taustaa eri näkökohdat huomioon ottaen analysoiva, syyskuussa 2025 virallisesti julkistettu kirja, saanut ainakin toistaiseksi osakseen jäätävän äänettömyyden. (Olen nähnyt vain yhden YLEn verkkosivuilla olleen jutun kirjasta, ja senkin oli toimittaja vääntänyt koskemaan itse aihekokonaisuuden kannalta aivan epäolennaista vaikkakin sinänsä todella tapahtunutta asiaa, nimittäin Venäjän sodan alussa yrittämän Kiovan valtauksen torjumista kourallisella ukrainalaisia sotilaita.)

    Näin siis meillä koto-Suomessa, jossa tuntuu ajasta aikaan onnellisesti pysyttävän "historian oikealla puolella" (mikä järjetön mutta nykyään niin suosittu, ylätasolta liikkeelle laskettu hokema tuo onkaan!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ylen juttu oli selkeä "puffi" Visurin&Hellenbergin kirjasta ja jos kuka ei sen luettuaan siihen tarttunut, niin ei se Ylen vika ole. Vasta sittenhän keskustelua syntyy kun tarpeeksi moni aiheeseen on tutustunut.

      Kirjan myyntimainonnasta taasen vastannee kustantaja.

      Ilmeisesti jos kirjojen pariin lukijoita (ja kesksutelijoita) saataisiin, pitäisi niiden sisällöstä saada synnytettyä keltaiseen lehdistöön mustia otsikoita, mutta jos kirja ei sisällä parisuhdepaljastuksia tms. roskaa niin mitenpä niistä...

      Poista
    2. Korjaan itse oman astevaihtelulapsukseni: "mitä pätevimpien".

      Poista
    3. Heh, siis vertailuaste- eli komparaatiolapsukseni... Toivon mukaan nyt meni jo kohdalleen.

      Olen muuten edelleen sitä mieltä, että tuo YLE:n juttu oli tarkoitettu harhautukseksi. Kirjassa ei todellakaan ole kyse sodan operaatiohistoriasta, sehän on asiaa seuranneilla tuoreessa muistissa. En liioin kaivannut myyntimainontaa vaan kirja-arvosteluja. Ruotuväki-lehdessä näkyy verkossa olevan tuore, neutraali referointi, mikä sinänsä on kunnioitettavaa.

      Asia lienee kovin arka vuosia jatkuneen yhdensuuntaistetun kirjoittelun jälkeen.

      Poista
    4. YLE:n jutun arvostelija: Teheppä sitten ite se syväluotaava kirja-arvostelu niin piästään asiasta jyvälle ja ehkä keskustelemaankin. Minulla ei itsellä ole varaa ostaa ko. kirjaa, mutta sinä ilmeisesti olet sen hankkinut kun nuin jykevästi sisällön puolesta romistelet.

      Poista
    5. YLE:n jutun puolustelijalle: Sopisko siulle kuitennii silviisi, jotta romisteltais kumpiki iha vaa iteksemme. Ja panehan enskertaa varte se revonhäntä visummin piiloo, jottei suotta nii immeisiä häikäse. Vuuenjatkoo kuitennii siullekin.

      Poista
    6. Hienosti sopimusta pyydetty, kiitos, mutta kestäisit nyt hieman näin julkisuudessakin jatkaa kun kerta et ominasi malttanut tähänastisiasikaan "YLE-kritiikkejäsi" pitää vaikka niiden ponnin mitä ilmeisemmin oli julkiparkaista näkemäsi "harhautus" jota eivät ehkä toiset huomaa.

      Perusteesi kritiikille eivät kestä jos et kykene vahvistamaan edes pienellä tarkentavalla selonteolla väitteesi todenperäisyyttä. Ja tyosiaan itse tehdyllä kirjakritiikillä vaikka. (Olethan tietenkin lukenut sen ko. kirjan?)

      ps. Tuo "revonhäntäsutkaus" jää oudoksi vaikka muistan YLE:n Repo-ajankin. Nyt eletään kaikin tavoin toisenlaisten, mutta yhtälailla "ylempiemme" määräämien, glopaalien lakien, aatteiden, leikkausten ja pakotteiden alla. Ja mikä pahinta, planeetan yhden lajin aiheuttaman ilmastonmuutoksen dystopiaodotusten vallassa.

      Poista
    7. Anonyymille: ei tosiaan kannata tuon anonyymin kommenteista liikoja välittää, tyyppi ja tapansa tunnetaan. Jos hän harrastaisi hiihtoa, hän olisi juuri sellainen hiihtoniilo, jonka kohtaamisista niin aurinkoisista talvipäivistä nauttivat rouvashenkilöt kuin koululuokkaansa ladulle hiihdon saloihin tutustumaan vieneet ala-asteen opettajat voisivat kertoa toisilleen...

      Poista
  5. Vähän särähti korvaan tuo metsäsuomalaisten kutsuminen Savosta ryöstetyiksi orjatyöläisiksi. On siinä toki perääkin, en kiellä, mutta pidän sitä silti korkeintaan osatotuutena. Suurin osa heistä, näin oletan yhä, muutti muista syistä, ehkä yhtä pakottavistakin, kuten nälkä tai köyhyys tai sota.

    Aiheesta voi toki olla ja varmaan onkin uutta tutkimustietoa. En ole aikoihin päivittänyt tietämystäni

    PS. Muistan kuinka lapsena kuuntelin radiosta Niittahon Jussin jutustelua ja ihmettelin miten selvää suomea hän puhui. Hän oli kai yksi viimeisistä. Tage Erlander ei kai suomea osannut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaskiviljelyn osaavia suomalaisia piti kruunun sinne houkutella. Pakottamista ei tiettävästi ollut, ja kaikki olivat saman yhtenäisvaltion kansalaisia. (Osa tosin asettui Norjan puolelle, josta vieläkin löytyy perinteitä vaaliva "Republiken Finnskogen". Monet etelänorjalaiset ovat ylpeitä, jos juurista löytyy metsäsuomalaisia.) - Tage ei tosiaan suomea osannut. Eikä osaa Victorian prinssipuoliso. Eikä siellä enää kukaan muukaan (osittainen) jälkeläinen.

      Poista
    2. Kun Erno Paasilinna suunsa avasi, niin kuulijalle oli selvää, mitä hän sanoi ja edelleen löytyy niitä, joita mielellään kuuntelee, että elä joutavia "viimeisistä" kertoele.

      Omintakeisesti naukuva ja tahallaan takelteleva, joskus hyvinkin ärsyttävä Ruben poistui, mutta tilalleen tulee siedettävämpi, kitalakikaikuja päästelevä Kalle Haatanen.

      Hiipumassa jo oleva sanankäyttäjä kosmologi Kari Enqvist on ollut suosikkini ja henkilö, jonka selkeitä puheita kuuntelisi rajattomasti on haaparantalainen (Ruotsi) toimittaja Pekka Juntti.

      Hiivat arinalle: Ida Tikka on myös mainio eikä Paula Vilen tai Annastiina Heikkilä häviä kenellekään edellä mainitulle. Jne.

      Poista
    3. Siirtolaisuusinstituutti julkaisi vuonna 2019 dosentti Eero Sappisen tutkimuksen "Värmlannin metsäsuomalaiset. Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta". Tuo Sappisen magnum opus lienee aihepiirin jokseenkin tyhjentävä selvitys. Kirjana Sappisen teoksen olisi noina aikoina saanut Siirtolaisuusinstituutista noin kolmellakympillä, mutta minultakin sen ostaminen jäi, kun alkuvuodesta 2020 koko Suomi tunnetusti pysähtyi. Verkosta sen voi ilmaiseksi lukea

      https://siirtolaisuusinstituutti.fi/wp-content/uploads/2019/12/t-04-isbn-978-952-7167-64-9-varmlannin-metsasuomalaiset.pdf

      mutta itse en ole keksinyt tapaa, jolla pitkän tekstin lukeminen netistä olisi teknisesti edes hieman vähemmän sietämätöntä.

      ***

      Tulkoon vielä muistinvaraisesti kerrotuksi eräästä muistelmateoksesta lukemani anekdootti:
      Joukko suomalaisia historiantutkijoita oli tutustumassa muinaisten metsäsuomalaisten miljööhön Ruotsissa. Heille oli järjestetty ruokailu metsäsuomalaismuseossa. Akateemikko Jutikkala oli juuri äänessä ruokapöydässä, kun paikalle pelmahti tavallisten turistien ryhmä. Yksi heistä huudahti spontaanisti: "Kuunnelkaa, tuo vanha mies puhuu vielä suomea!"

      Poista
  6. Kaikenlaisia Uuden Vuoden toiveita löytyy netistä.

    Nyt näyttää siltä, että kaikesta huolimatta Putin on vahvoilla sekä Venäjällä että Oval Office:ssa eli Trumpin työhuoneessa Valkoisessa talossa. Vain hopealuoti kaiken muuttaa voi, mutta eipä sitä hopealuotia ole näkynyt - ei Kremlissä eikä Washingtonissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hopealuoti osuu lännen ihmemaassa vain parhaisiin, kuten historiasta tiedämme. Venäjästä on paha sanoa.

      Poista
  7. Kansallisarkiston AI saanee aika hyvin selkoa 1600- ja 1700-lukujenkin käsialoista. Ainakin paremmin kuin ihmissilmä. Kansallisarkistosta löytynevät edelleen 1900-luvun kaunokirjoituksella vanhoista kirkonkirjoista ns. mustiin kirjoihin kopioidut kastettujen, vihittyjen ja kuolleiden luettelot. Mutta kun nämä puolestaan jokunen vuosikymmen sitten kopioitiin nettiin Sukututkimusseuran HisKi-hakujärjestelmään, oli lukutaito osin heikoissa kantimissa. Esimerkiksi isot Q-kirjaimet ovat siellä yhä lähes systemaattisesti Z-kirjaimia. Kieltämättä vanha kauno-Q onkin jossain määrin Z:n näköinen. Esimerkiksi qvinnasta on näin tullut zvinna. Vastaavasti sukunimissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne "mustat kirjat" ovat mikrofilmikorteilla, mutta ei niitä kyllä ainakaan netistä löydä.

      Poista
  8. Pieni korjaus. ”Molekyyliin ei ajan hammas pure.” Kyllä se puree! Kaikissa kemiallisissa reaktioissa molekyylit nimenomaan muuttuvat toisiksi, eivät siis ole ”ikuisia”. Aikaa voi kulua sekunnin mitättömän pienistä murto-osista miljardeihinkin vuosiin. Ja atomitkin samoin…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mennäänpä hetkeksi atomitasolle. Periraatteessa yleisesti tunnetut ja tavanomaisissa yhdisteissä lojuvat atomit ovat stabiileja eivätkä hajoa. Kullakin kemiallisesti erottuvalla atomilla on isotooppeja, joskus jopa lukuisa joukko. Se tarkoittaa että ytimessä on enemmän neutroneja mutta protonien määrä säilyy koska se kertoo ytimen sähkövarauksen määrän. Se pakottaa myös ympäröivän elektronikuoren tietynlaiseksi sekä vaikuttaa sen kautta kemialliseen käytökseen. Kemiallinen yhdistyminen tapahtuu elektronikuorien avulla atomien vaihtaessa elektroneja suurella nopeudella muodostaen vahvan sidoksen. Kyse on siitä että on energeettisesti edullisempaa siten kuin vapaana oleminen eli yhdistyminen vapauttaa energiaa. Periaatteessa siis atomin isotoopit käyttäytyvät samalla tavalla. Käytännössä hyvin pieniä eroja saattavat kemistit havaita isotooppien välillä.

      Kun sitten katsotaan periodista taulukkoa kokonaisuudessaan kaikkine isotooppeineen havaitaan että suurin osa isotoopeista ei ole stabiileja ja joillakin raskaimmilla atomeilla ei ole stabiilia isotooppia lainkaan. Raskaimmat atomit saattavat elää vain millisekunteja tai jopa vielä lyhyemmän. Tyypillistä on että atomien isotoopit eivät ole stabiileja vaan jokaista atomia edustaa vain yksi stabiili isotooppi. Hajoamisajat vaihtelevat suuresti, mikrosekunneista satoihin tuhansiin vuosiin.

      Kyse on siis ytimen hajoamisesta jossa protonit ja neutronit jakautuvat uusiksi atomeiksi ja ohessa vapautuu energiaa ja muita hiukkasia. Niitä ovat elektronit, positronit, alfahiukkaset, neutriinot ja gammakvantit eli säteilyä. Usein hajoamistuotteet eivät ole stabiileja nekään vaan ovat osa pitkää hajoamisketjua. Esimerkiksi uraanin isotoopit hajoavat lopulta lyijyksi.

      Poista
    2. Eiköhän valtaosa yleisimmistä eli vesimolekyyleistä säily luonnossa hyvin pitkään muuttumattomina. Paitsi mitä nyt sitten biosfääri käyttää yhteyttämällä jonkin osan itsensä kasvattamiseen.

      Poista
    3. Kyl kaikki kertynyt materia ja sellaiseksi oletettu tämän syrjäisen planeetan "elinpiirissä" säilynee muodossa jos toisessa hamaan sen loppuunpalamiseen saakka, ja ehkä senkin jälkeen vaikkapa kajona äärettömyyksien rannassa, että mitä nuista sen enempiä jupisemaan.

      Poista
  9. Herra blogistin kirjoitukset sisältävät monimuotoisia arvoja eikä niitä pidä tuhota. Niitä varmuudella tutkitaan vielä vuosikymmeniä jälkeenpäin. Tallennus kenties kannattaisi johonkin julkiseen tilaan jos blogspot on epävarma tulevaisuudessa.

    Kaipaan edelleen Matti Klingeä ja hänen merkittävää panostaan historian popularisoinnissa, etenkin Ruotsin osalta. Hän oli puhdasoppinen snobi ja siksi monet eivät hänestä pitäneet mutta kyllä vähintään yksi sellainen pitää maahamme mahtua. Ehkä joku ottaa hänen paikkansa joskus tulevaisuudessa. Suuria persoonallisuuksia tarvitaan, ei latteaksi moderoituja klooneja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Klingen esityksiä oli aina ilo kuunnella. Hän puhui ilman paperia. ”Muinaisuutemme merivallat” 80-luvun alussa ravisteli mukavasti
      hereille historiasta kiinnostuneita maallikoita - toinen asia on se, ettei se ihan tainnut vettä pitää.

      Mutta kuten nytkin joka päivä huomaamme, tapahtumista ja historiasta on monta ”totuutta”, joista yksikään ei ehkä ole koko totuus. Toisen roisto on toisen sankari, eikä tahallista valehtelua karteta.

      Poista
    2. Matti Klingekö historian popularisoija? Huh huh.

      Täällä populaarikulttuurin juurilla kun yritti ymmärtää Hra Klingen ajatustenjuoksuja, niin tiukkaa teki, että ymmärsi edes suomea lukevansa vaikka kirjoituksensa kieliopillisesti pilkunnussinnalta säästyivätkin.

      Voi olla omassanikin ymmärryskyvyssä ylipäätään täysvajaus, että ei sen puoleen, mutta kyllä minä hänen ikä- ja luokkatoverinsa Pentti Saarikosken tuotannon ylipäätään luin kannesta kanteen enkä sormi suussa ja toinen pyllyssä jäänyt niiden sisältöjä ymmärtämättömänä ihmettelemään.

      Poista
  10. Tarkka lukija näkee nyt ensimmäisen kerran "Kemppisessä" älyllistä ja kognitiivista hajoamista, eli kostonomaisen halun pimittää blogi ja säilöä se vain kirjoittajalla itsellä oleviin ulkoisiin laitteisiin. Tuleville, atomisodan jälkeisille ihmisillekö, jotka eivät suomea osaa. Heistä on jo olemassa erinomainen romaani, jonka Kemppinen varmaan tuntee.

    On vaikea löytää itsekkäämpää, julmempaa ja älyttömämpää ideaa. Onko nyt joku uskaltanut kommentoida ja ajatella väärin, ja sekö tässä kostetaan kuolemanrangaistuksella, kuten eräs kommentoija eilen (?) vihjaisi?

    Järki ja vastuu käteen ja Suomen ylivertaisesti paras blogi säilyköön nykyisellään kaikkien luettavana. Vai otetaanko ja yritetään alkavana vuonna kimpassa ja mukavan fasistisesti hävittää netistä ja kirjastoista koko suomalainen kirjallisuus. Kirjaroviot lämmittäisivät ja valaisisivat nykytilanteessa edes aikansa.

    Meripeikot sikseen ja suunta sinne minne pitääkin olla. Tuhovoimia on tarpeeksi, säästettäköön blogi. Uskomatonta että sitä täytyy puolustaa kirjoittajansa käsittämättömältä ajatukselta. Aleksis Kivellä oli Krohninsa, Kemppisellä lukijansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerropas meille, mistä sellainen pysyvän ja avoimen säilyttämisen tapa löytyisi.

      Poista
  11. Jos teksti kiinnostaa ulkomaita, jo ne ovat sen imuroineet talteen monet kerrat. Siitä ei pidä olla huolissaan.

    VastaaPoista
  12. "Kemppinen" on joka kannaltaan mielenkiintoinen ja merkittävä. Yksi mutta ei läheskään tärkein asia siinä on näkökulma vanhuuteen - ei missään tapauksessa fyysistä, älyllistä ja kognitiivista hajoamista kuvaava.

    On raskasta ja sietämätöntä lukea Kemppisen itseruoskintaa, joka kohdistuu kaikkien arvostamaan blogiin. Olisi hänen mielestään viimeinen palvelus viedä se lukijoiden ulottumattomiin.

    Osaltani tämän tekee sietämättömäksi se, että fyysisten vaivojeni takia on artikkelini "Kemppisestä" vielä kesken, samoin suunniteltu laajempi tutkimus. Jutun on määrä tulla sivistyksen nykytilaa nimekkäin eri alojen tutkijavoimin kartoittavaan kokoelmaan.

    On tiedossa, mitä asioita juttuuni tulee, ja kaikki ideat ovat käsin kirjoitettuina papereilla. Sitä ei voi kuitenkaan saada valmiiksi ilman että blogin tekstiaines on nähtävillä.

    Pitkän tutkijantyöni kestäessä en ole koskaan joutunut sellaisiin tilanteisiin kuin tämän aiheen kanssa esimerkiksi nyt. Yleensä jokainen humanisti ja kirjailija, olkoon professori ja tutkimuskohde tai ei, auttaa ja helpottaa työtä eri tavoin. Toivon, että Kemppinen ei estä sitä. Röyhkeästi sanottuna vaatimaton artikkeli on elämäni tässä vaiheessa minulle hyvin tärkeä työ. Ei haittaa jos se ei ole sitä kenellekään toiselle. Piruuttani kirjoitan asiasta tässä, ja siksi että se on ainoa mahdollisuus sanoa Kemppiselle jotakin.

    En tiedä miten voi päästä yli siitä, jos blogi häviää kuin tuhka tuuleen. Erityisesti tänä vuonna, joka on Suomessa vanhuksille kovempi kuin mitkään aikaisemmat.

    Jokaisen tulee hyväksyä vanheneminen, eikä tarvitse mielellään verrata sitä voiman ja luovuuden suuriin vuosiin. Jos ihminen vähitellen menettää voimansa ja monet taitonsa, mitä traagista siinä on.

    En ole koskaan elämässä yrittänyt pitää puoliani. Nyt yritän. Pyydän että blogia ei tuhota. Meillä kaikilla on vastuu jokaisesta kohdatusta. Jokaisen olisi taisteltava kaikin voimin kaikkien ihmisten puolesta. Vaadin että blogia ei tuhota. Syy vaatimukseen ei tietenkään ole itsekäs, mutta tulipa sekin puoli kerrottua. Monia runokokoelmiani en ole koskaan yrittänyt enkä ehtinyt julkaista, enkä erilaisia proosajuttuja. Muistelmat olisin viime vuosina kirjoittanut, mutta kaksi nimekästä blogistia esti sen vuodesta toiseen jatkuvilla muistelmien mustaamisella yms. Olkoon, mitä väliä millään on. Mutta sisäinen ääni on sanonut viime aikoina, että on elämän oppi pitää puoliaan, ja nyt näen, mitä varten se sitä on viime aikoina toistellut. Huumeita en enää yritä opetella käyttämään, kun en ole ikinä kokeillut. Pitäisikö sentään alkaa tupakoida, kun sen kieltäjät ja estäjät ovat nyt poissa näköpiiristä.


    Jokainen vanhus on periaatteessa valmis poistumaan näyttämöltä ja pidoista kuin tyytyväinen pitovieras, mutta kannattaa toimia, puhua ja kirjoittaa niin kauan kuin suinkin voi. Olemme sen velkaa elämälle ja toisillemme. Sadistiset kirjoittajat voisivat kumminkin vaihtaa sanoja ja nuottia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On selvää että kukaan ei kirjoita ikuisesti vaan joskus väsy tulee. Olisi siksi toivottavaa että joku nuoremman polven kirjoittava edustaja ottaisi vihjeestä ja ryhtyisi avustavaksi ja myöhemmin kantaisi vastuun blogin säilymisestä. Tuskin kukaan vastustaisi sitä että Jr itse kirjoittaisi ja sitä kommentoitaisiin vaikka itse Sokrates ei olisi enää mukana siinä. Kunhan blogin vapaus ja henki säilyisi nykyisenkaltaisena. Jokainen meistä on havainnut tämän suuren arvon useassa mielessä. Vastaavia blogeja ei tässä maassa tietääkseni enää ole.

      Poista
    2. ”Erityisesti tänä vuonna, joka on Suomessa vanhuksille kovempi kuin mitkään aikaisemmat.”

      Itsekin aika vanhana rohkenen epäillä tässä pikkuruista liioittelua.

      Mutta miksi todellakaan tuhota blogia (onnistuuko se edes, eikö kaikki verkkoon laitettu haahuile täällä hamoihin ikuisuuksiin?), kun voi jättää sen kylmilleenkin, eihän se rapistu eikä homehdu.

      No, jälkimmäisestä ei voi olla varma… ovathan monien kellokkaiden entiset totuudet mm. isosta naapuristamme nykyään aika tunkkaista luettavaa. Onneksi häpeävät (ja vähättelevät) niitä itsekin.

      Poista
    3. Millä mittaat satojentuhansien ja useampien kärsimyksen Suomessa 2026? Hyvinvoiville heitä ja sitä ei ole, ja vain se tuottaa kommenttisi kaltaisia ajatuksenjuoksutteluja. Lue Teppo Krögeriä enemmän kuin saldoasi: yksin jätetyt omaishoitajuusvuosikymmenensä täyttäneet vanhat naiset ovat vanhuksista surkeimmalla osalla: heitä ei hoida kukaan, heistä ei välitä kukaan. Hyväksikäyttäjiä, pahan puhujia ja lopunkin terveyden vääryyksillään vieviä heillä riittää.

      Rikkaat vaikuttajat, Suomen virka- ja rahaeliitti, en kadehdi rikkauksianne. Mutta olen puolestanne myötätuntoinen köyhyytenne takia.

      Yli 7500 euroa eläkettä saavien määrä tuplaantui.

      Tämä selittää vanhushelvetin. Upporikkaat vanhat ja nuoremmat ovat tulppa demokraattisen kansanliikkeen nousulle. He eivät osaa sanoa köyhä, työtön, vääryys, demokratia, ihmisoikeus. Silti juuri se sakki pitää suurta ääntä Suomessa, nuo köyhien ja oikeudenmukaisuutta etsivien vaientajat.

      Liian suuri osa päättäjistä kaikilla tasoilla kuuluu näihin ökyihin. He kävelevät ihmisen, ihmisyyden ja oikeudenmukaisuuden yli. Tämä ei ole uutta. Olen nähnyt professorien nauravan puhuessaan kiusaamansa alaisen itsemurhasta.

      Ylen uutinen puhuttelee vain oikeudentuntoisia
      https://yle.fi/a/74-20201361

      Poista
    4. ”En tiedä miten voi päästä yli siitä, jos blogi häviää kuin tuhka tuuleen. Erityisesti tänä vuonna, joka on Suomessa vanhuksille kovempi kuin mitkään aikaisemmat.”

      Jos ei viina, terva, sauna ja Kemppisen blogi auta, niin tauti on kuolemaksi.

      Poista
    5. Vanhusten tilanteesta alkaa olla lukemattomia uusia tutkimuksia. Jos ne eivät kiinnosta eivätkä ole tuttuja blogin väitetysti iäkkäille lukijoille ja kommentoijille, heidän olisi syytä tutustua niihin. Tutkimusten ja lukemattomien tiedemieskirjoitusten nojalla on ihan sama tieto kuin elävän elämän nojalla: vanhuksia ei ole koskaan ennen kohdeltu yhtä huonosti kuin nyt. Yksi syy on yksinkertainen: monessa suvussa on tähän asti hoidettu heidät kotona omaisvoimin aina kun se on ollut tarpeen. Samoissa suvuissa on nyt avun tarvitsijoina vanhuksia, jotka ovat itse olleet monien omaishoitajina, mutta he eivät nyt saa apua eivätkä hoitoa keneltäkään. Asiaan ei vaikuta heidän lastensa lukumäärä.

      Vanhojen kohtelu on aina ollut sivistyksen mitta.

      Poista
  13. Hyvää väestövaihtoa 2026

    VastaaPoista
  14. Niin, kun kovin tutuksi tullut säännöllinen raportoija tai pohdiskelija lopettaa yht äkkiä itsestä on tuntunut kuin joku perhetuttu tai sukulainen olisi menehtynyt .-ja vieläpä ihan ilman minulta lupaa kysymättä. Kari Rydmaniakin olen seurannut pitkään ja arvostan. Ihmisillä kuitenkin on ällinsä ja oikeutensa kuin työkavereilla mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa.


    VastaaPoista
  15. Ruotsista tosiaan löytyy liuta mainioita historioitsijoita, joiden teksti on kaikkea muuta kuin kuivaa. Katsoin omaa hyllyäni. Ainakin Alf Henriksson, Herman Lindqvist, Peter Englund, Lars Ericson, Stig Ramel, Göran Larsson, osalta useitakin. Jonkinmoinen otos, itsekin yllätyin. Keskenään erilaisia, mutta niinhän pitääkin olla. Löytyi muuten Matti Klingeltä myös hauska kooste "Mesimarja myytti Mannerheim".

    VastaaPoista
  16. Mikä lie syynä siihen, että Vermeer sai aikanaan verrattain vähän tunnustusta ja "löydettiin uudelleen" vasta 1800-luvun puolimaissa? Puhumattakaan sitä myöhemmästä arvostuksen noususta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vermeer ei ilmeisesti ollut mitenkään ylen määrin tuottelias. Töitä on varmaan tuhoutunutkin, mutta niitä tunnetaan nykyisin 32 varmaa ja jokunen epävarma päälle. Tähän verrattuna vaikkapa Rembrandt edustaa tehdastuotantoa.

      Poista
  17. Palaamme menneeseen eli edelliseen AI-blogiin. Sekavan typografian ja sivutaiton lisäksi sen lopusta puuttui kommenttiosuus, joka ehkä olisi ollut kiinnostavakin.

    Toisaalta tuo maailmojasyleilevä keskustelu itsensä tai AI-kaikukammion kanssa kulkee onneksi ymmärrykseni ohitse kuin komeetta Muumilaakson.

    Meiltä ja minulta, siis yritykseltä jolle työtä tein, kysyttiin voisiko mainostaiton variaatiot visualisointeineen siirtää koneen tehtäväksi. Mietin ja tutkistelin mitä variantteja asiassa olisi viestin selkeyden ja ymmärrettävyyden kannalta, ja jouduin vastaamaan ettei helposti onnistu. Asiaan ei palattu. Variaatiot olivat saman perusilmoituksen muotoiluja annettuihin toisiin ilmoitustiloihin. Työ ei ollut vain mekaanista vaan layoutin lukusuuntien ja -järjestyksen säilyttämistä.

    VastaaPoista
  18. "Matkustajakoneen kapteeni imeytyi ohjaamosta ulos yli viiden kilometrin korkeudessa – miehistö pelasti pitämällä jaloista kiinni
    Syynä turmaan oli vääränlaisilla ruuveilla kiinnitetty ikkuna." Tekniikka&Talous

    Nyt blogia arvostavien on tartuttava "Kemppistä" jaloista ja estettävä sen imeytyminen lokakaivoon.

    Vaikka onhan niitä Suomen kirjallisuutta ja sen tutkijoita lynkkaavia professoreita ollut joka sukupolvessa, nyt suurta eläkettäkin nauttivissa on useita. Esimerkiksi kolme eri yliopistojen demareita. Kun vähän hierot korvallistasi, muistat miehiäkö he ovat vai ei-miehiä.

    Mutta sitä suurempi on vastuumme.

    Pelastetaan mitä on pelastettavissa. Siis "Kemppinen".

    VastaaPoista
  19. Hyvä mutta huono tekosyy lukijoiden, tutkijoiden ja blogin täystuholle ovat siinä olevat loputtomat militaristis-nationalistiset järjettömyydet. Kissako kielen vei, kun järkevä kriitikko kritisoi niitä vuodesta toiseen asiansa hyvin perustein.

    Silloin hänet peitettiin likakaivon sisällöllä ja talikoitiin näkyvistä hänen Augeias-talleista poistamallaan jätteellä.

    Nyt ei riitä hänen kaltaisiinsa kohdistuva täystuho, vaan ajatuksena on heittää koko blogi ulosteen ja virtsan kuljetukseen antiikissa suunniteltujen kivisten rakennelmien pohjattomaan kitaan.

    Siinäpä tehokas kosto humanismille ja oikeudenmukaisuuden tavoittelulle, kellukoot niihin syyllistyneet biojätteen seassa.

    Minun jälkeeni p....npaisumus, tuumivat kirjallisuuden tuhoon osallistuvat palkkansa saaneet kirjailijat aina.

    VastaaPoista
  20. Vielä jäi Suomen kirjallisuutta ja sen intohimoisia tekijöitä tutkijoineen ja puolustajineen henkiin yliopistouudistuksen sekä alaa mediassa, somessa ja yliopistoissa tuhonneitten professorien jäljiltä. Nyt ovat he terhentyneet viemään totosta tuhkankin. Mikäs siinä, näin jäävät he historiaan. Heidän kätensä on jo ydinsotasalkun kantimissa, kuten myös Trumpin käsi.

    VastaaPoista
  21. Välitilasta puhuu tekoäly. Siihen Kemppinen on nyt heittänyt meidät lukijansa ja tukijansa. Elämän ja kuoleman välitilaan, joka on sotienjälkeisen modernismin johtavia teemoja Suomessa. Kun olen kuollut kun olen kuollut sota jatkuu, sota. Sota on Kemppisen keskeisiä kaunokirjallisuuden ja blogin teemoja. Lopuksi jokainen saa kirjalliset teemansa elämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinähän se tulla tupsahti, pyytämättä, sana kuvaamaan nykyajan ajattelua: väliäly.

      Poista
  22. Miksi et tehnyt tappotyötä joulun vaan uudenvuoden aattona? Lienet valinnut päivän, joka tehokkaasti suuntaa vaikutuksensa niin menneeseen kuin tulevaan.

    VastaaPoista
  23. Omalla nimellään Kemppinen keskustelee älyttömän, vastuuttoman ja epäeettisen koneen kanssa. Toivottavasti myös meidän ihmisten kanssa, jotka emme kaikki ole hänen digitaalisia luomuksiaan.

    VastaaPoista
  24. Tarinabuumia ovat alkaneet kritisoida tutkimuksissaan myös sen alulle panneet kirjallisuudentutkijat. Suosittelen Kemppisellekin muunlaista reaktiota tarinankerrontaan kuin tarinoiden ja ihmisten tuhoamista, jonka hän on katsonut hyödyllisemmäksi tarkoitusperilleen. Laita nämä asiat vaakakuppeihin niin näet, mikä painaa ja mikä ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etkö voisi jo lopettaa tuota tuhoamishöpinää?

      Poista
  25. Alkuosa Kemppisen lyriikasta on raamatullista, niin myös loppuosa hänen blogistaan: uhriajatuksen hän omaksui Raamatusta. Hän on maailmansa luonut tuhoaja, joka nauttii vallasta ja voimasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama kommentti kuin edellisen kommentin tuhoamishöpötykseesi.

      Poista
  26. Häkellyttävästi Kemppinen synnyttää lihaksi ylimmän ystävänsä ja mestarinsa vuosia toistaman sanan: Lopuksi on ilkeys paikalla, jolla ennen oli Jumala.

    Tosin Jumala ei ole puhunut kummankaan blogissa, mutta tuollainen uskollisuus ystävälle ylittää ihmisyyden rajat.

    VastaaPoista
  27. Ei ole mitään jos ihmisen älyllisyys hajoaa. Jos eettisyys hajoaa, ihminen hajoaa.

    VastaaPoista
  28. Historian mies Tommila mainitsi kerran opiskelijoille, että häntä kiinnostivat esinemuseoita selvästi enemmän taidemuseot. Luulen arvaavani syynkin, koska sen olen omakohtaisestikin monesti kokenut: menneisyyden maisema, laajasti ymmärrettynä.

    Peter Englundilta ilmestyi parhaimpina työvuosinaan, 1990-luvun alussa pienehkö mutta sitäkin kiintoisampi historiallinen esseekirja "Förflutenhetens landskap". Sittemmin se suomennettiinkin, juuri nimellä "Menneisyyden maisema". Esipuheessa Englund kuvailee erästä käyntiään Lontoon National Galleryssä. Aivan muuta etsiessään hänen silmäänsä pisti maalaus, joka sai hänet pysähtymään: alankomaalaisen Philips de Koninckin työ vuodelta 1655. Englund kuvailee impressionistisella kynällään maaseudun alavaa maisemaa, jossa myöhäiskesä on vaihtumassa syksyksi. Vaikka kyse on laakeasta viljellystä kulttuurimaisemasta, autius .Yksi ihmishahmo näkyy etualalla, istuva yksinäinen, kuvassa tuskin erottuva mies. "Katsoja voi aavistaa käyneiden hedelmien ja lampaanpapanoiden hajun." Näkymän autius kiinnittää Englundin huomion: " Tältä sen on täytynyt näyttää, tämä on menneisyyden maisema."

    Maisemamaalareita tuntuu Hollannin ns. kultakaudelta 1600-luvulta riittävän lähes luvuton määrä. Ilman varhaismodernin ajan kuvataiteilijoita olisi nykyihmisen lähes mahdoton muodostaa käsitystä siitä, miltä Vanhassa Euroopassa näytti. Siinä on kylliksi vanhempien aikojen taiteen merkitystä monille ihmisille, vaikka ei niin tarkasti näköpisteiden, komposition tasapainon yms. seikkojen merkitystä pystyisikään analysoimaan. - Suomen maisemien visualisoinnin historia on tunnetusti lyhyt. Siksi esimerkiksi Hjalmar Munsterhjelmin "taiteelliselta kvaliteetiltaan vaatimattomien" töiden näyttely Hämeenlinnan taidemuseossa kesällä 2019 teki minuun, myönnettäköön, paljon suuremman vaikutuksen kuin niiden suomalaisten (yleensä nais-)taiteilijoiden työt, jotka taidehistorian kuvitellussa, mielivaltaisessa kaanonissa nyttemmin toisinaan nostetaan lähes jonkun Cézannen verroille.

    VastaaPoista
  29. Olette aloittaneet meille vuoden, jona sananvapaudella ei ole merkitystä, koska emme tule kuulluiksi. Olemassaolollamme ei ole arvoa, koska emme ole olemassa kenellekään. Ajatuksella ja kielellä ei ole tarkoitusta, koska tämän päätöksenne jälkeen kukaan ei enää vastaa meille sanallakaan. Luotan että tämä lisää teidän elämistänne, oikeuksianne, keskusteluanne. Tyytyväisyyttänne siihen mitä päätitte ja toteutitte, siihen miten päätitte deletoida meidät ja toteutitte sen. .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos vielä ketkä aloittaneet, päättäneet, toteuttaneet, deletoineet yms.

      Poista