Sivun näyttöjä yhteensä

1. elokuuta 2022

Kyykytys


 

Raha- ja muut ruhtinaat eivät usko, että rikkaitten rikastuttaminen olisi se oikea ratkaisu.

 

Juuri nyt tämä asia kuplii Kiinassa. Seuraukset voivat olla historialliset.

 

Kuvan kirjan myyntiteksti huomauttaa, että vielä 10 vuotta sitten lähes kaikki USA:n halpahalleissa, Walmart mukaan luettuna, oli Made in China.

 

Kirjoittajat näyttävät tutkineen juuri Kiinan taloutta useita vuosikymmeniä. Heidän tietojensa mukaan 2/3 maan työvoimasta on kouluttamatonta halpatyövoimaa. Väitteen mukaan Kiina on käyttänyt runsaat rahansa sotatalouteen ja näyttävään infraan.

 

Mielessä on koko ajan rinnakkaistapauksena USA, jossa kansantaudeista pahin näyttää edelleen olevan köyhyys. Näin on, vaikka rahana amerikkalaisen köyhän käytettävissä oleva summa voi olla satakertainen Kiinan maaseutuun verrattuna.

 

Muita rinnakkaistapauksia ovat Ruotsi ja Suomi. Nälkä tyhjensi väestöä todella merkittävästi Amerikkaan, ja 1860-luvulla oli koettu erittäin laaja ja paha nälänhätä.

 

Yleissivistykseen ei kuulu meillä Ruotsin historia 1800-luvun puolivälistä. Ei se muuten kuulu Ruotsissakaan. Ruotsia raastoivat suuret lakkoliikkeet ja tunnelmat olivat lähes vallankumoukselliset ensimmäiseen maailmansotaan asti. Suomessa vallankumous tapahtui 1918 – kolmannes tai puolet suomalaisista putosi tyhjän päälle Venäjän romahdettua suomalaisten suureksi yllätykseksi vuonna 1917. Työn sijasta tarjottiin iskulauseita. Vuonna 1918 aseellista toimintaa eivät aloittaneet venäläiset, vaan suomalaiset. ”Vapaus” oli saksalaisten edistämä aate, joka oli jo toteutettu maaliskuun valtiosopimuksella, jolla maamme oli siirretty Venäjän sijasta Saksan määräysvaltaan.

 

”Haavoittuneet jätetään” oli Suomessa ja länsimaissa upseerin käskynä kapinan alku. Jokainen sotamies käsitti, että jos kaveri jätetään nyt, seuraavaksi sitten minut. ”Tuntemattoman” Koskelan käsky heittää konekiväärit suonsilmään ja kantaa haavoittuneet mukana on taustaltaan juuri tämä.

 

Ainoa pysyvä keino kohentaa kaikkien oloja on taistella köyhyyttä vastaan ja samalla huolehtia sairaista ja vanhoista.

 

Siksi peruskoulutus on kaikkein tärkein, ja siinä näyttäisi olevan Kiinan ja Venäjän valtava ongelma. Osissa Intiaa tuo on sitä vastoin ymmärretty.

 

Kun erinomaisesti ammattiin koulutettu joukko rakentaa robotiikkaa, ammattitaidottomien eli täysin kouluttamattomien kohtalo kovenee entisestään.

 

Kouluttaminen ja ennen kaikkea lukeminen – käsitteellinen ajattelu. Se oli aikoinaan koululaitoksen todellinen käynnistäjä. Tarvittiin korpraaleja ja kersantteja, jotka osasivat lukea ja ymmärsivät, ammutakaanko nauloja vai muttereita, kuinka isolla panoksella ja kuinka monella putkella.

58 kommenttia:

  1. Päivittäin ilmestyy yhä uusia järkyttäviä paljastuksia Kiinan taloudesta joka saattaa olla tyhjän päällä juuri nyt.

    Jostain syystä ei medioissa ole puhuttu sanaakaan siitä että Kiina ampui 50 ohjusta Taiwanin salmeen aivan äskettäin ennen Pelosin matkaa Taipeihin. Pelotteluhan oli tarkoituksena mutta jää nähtäväksi miten Yhdysvaltojen sotalaivojen kapteenit toimivat, ollen juuri matkalla sinne. Hehän eivät pelkää mutta heidän amiraalinsa saattavat varoitella ja poliitikoilla saattaa olla myös jotain sanottavaa. Tilanne muuttuu äärimmäisen mielenkiintoiseksi koska kyse on jännitysnäytelmästä jonka takia saattaa leimahtaa sota Kiinan ja Yhdysvaltojen välille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurten sotalaivojen päälliköt ovat komentajan tai kommodorin arvoisia upseereja. Laivasto-osaston komentajana on amiraalitason upseeri. Eivät nämä ole henkiseltä rakenteeltaan mitenkään erilaisia kuin korkeampien esikuntien amiraalit: Yhdysvaltain merivoimien tiukasti ohjeisiin perustuva kulttuuri ja hyvin ankara ylennysprosessi karsivat turhan aloitteelliset tai itsenäiset yksilöt pois ennen kuin nämä saavat ison sotalaivan komentoonsa.

      Suurvallan sotalaivalla on tiukat voimankäyttöohjeet, joissa on huomioitu valtion poliittiset tavoitteet. On melkoisen varmaa, etteivät amerikkalaiset häiritse kiinalaisten sinänsä laillisia kovapanosammuntoja, jos nämä eivät tähtää heitä tai liittolaisvoimia. Suurvallat ovat osanneet välttää sotilaalliset yhteenotot valtamerillä vuosikymmeniä.

      Poista
    2. Näinkin on mutta muistutan siitä että yhdysvaltalaisessa sota-aluksessa kapteeni on yksinvaltias. Hänelle on annettu jokin tehtävä ja hän suorittaa sen käyttäen kaikkia tarpeellisia keinoja joita kulloinkin on tarjolla. Vain hänen ylempi esimiehensä esikunnissa, siis amiraalitasolla, voi muuttaa päätöksiä. Käsittääkseni sellaista ei juuri tapahdu vaan kapteenit ovat pätevintä sakkia ja heihin luotetaan.

      Poista
    3. Huom! Laivaston captain on korkea arvo, suomeksi kommodori.

      Poista
    4. Yhdysvaltain merivoimien nykyisen ydinaseiden laukaisuprotokollan mukaan tarvitaan aina kahden upseerin, kapteenin ja toimeenpanevan upseerin (executive officer eli XO), itsenäiset hyväksynnät laukaisulle. Molempien on nähtävä ja varmennettava laukaisukäsky (EAM, emergency action message) erikseen. EAM:n vastaanotto ja ymmärrys vahvistetaan digitaalisella allekirjoituksella. Ydinaseiden laukaisimen varmistimen poistoon tarvittavat avaimet ovat kahdessa erillisessä kassakaapissa joiden avaamiseen tarvittavia koodeja ei ole kenelläkään aluksessa; koodit tulevat erikseen kapteenille ja XO:lle laukaisukäskyn yhteydessä. EAM:n vastaanotosta laukaisuun kuluu harjoitetulta miehistoltä pari kolme minuuttia. Käskyn peruuttamiseen ei ole erityistä protokollaa ja miehistot on harjoitettu suorittamaan laukaisu mahdollisimman nopeasti.

      Ohio-luokan ydinsukellusveneen täyslaidallinen käsittää 24 kpl Trident II ohjuksia, jokaisessa kahdeksan itsenäisesti ohjautuvaa taistelukärkeä. Yhden taistelukärjen max. teho n. 475KT. Tehokkaimmalla konfiguraatiolla on siis yhden Ohio-luokan aluksen tulivoima yli 90 MT. Yhdysvaltain merivoimilla on 14 kpl ballistisilla ydinohjuksilla varustettua Ohio-luokan sukellusvenettä.

      Poista
    5. Sukellusvenestä ei voi ampua täyslaidallisi ku niissä ei ol laitoja

      Poista
    6. Taas yksi, joka on katsonut juutuupista liikaa asehullujen jenkkien, top 10 sitä tätä mainosvideoita.

      Poista
  2. Älykkyyttä ei pitäisi palkita niin ruhtinaallisesti. Professorien palkoista vähintään puolet kannattaisi antaa kehitysapuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyhmien palkoista voi antaa 80%

      Poista
    2. Nythän me pelastamme maailmaa ja omia hyysäreitämme kattamalla velalla 125 % menoistamme!

      Velka on sisko otettaessa, siskonmies maksettaessa. Onneksi maksajan rooli jää jälkipolville, huh huh.

      Poista

  3. Hillitäkseen aina vaan monimutkaistuvampia rahapelejä -ja lonkeroituvampia, nosti Fed US ohjauskorkoaan viime keskiviikkona. Sen piti olla kylmää vettä Wall Street sankareiden päälle. Aina Juhanna Vartiaisen empirian mukaan moinen nytkäyttäisi osakepörssiä alas. No ihmisten maailmaa -ja osakepörssi pyräytti sen himpunverran mutta ylöspäin.

    Aina on selitys, toinen, toisessa taskussa. Reaalitaloudessa jäähtyy kun aktiviteetti hiljenee. Siis kohta pitää Fedin löysätä, pakosta taas laskea korkoa ja vielä lisätä dollareitakin pelikentille. Ja pörssikurssit jatkaisivat stoppaustauolta taas kohti Kuuta.

    No, eivät ? Olisiko Fed tosissaan ja hakisi taloudelle alamäkeä kasinonappuloiden pussittamisella ja kun inflaatiotakin. Josko työttömyys olisi hyvästä ja uskoisivat osansa kuten ennenkin. Työkansa.

    Voi olla että ihmiset tyytyisivätkin. Mutta pelivoittojen hamuajat eivät. Kondollieeri tai mikä: avaapa rahapussit tai väärennetään ite. No, tehdään omat.

    Interbank ja muussa kahinassa otetaan ja annetaan yhä nollakorolla. Sarakkeet venyvät ja pulskistuvat. Taseraha on rahaa ja Keskuspankki-Valtio maksaa siitä privilegioiduille -ei sulle eikä mulle- korkoa sen nousevan valtiokoron mukaan eli rutkasti yli sen millä konsensus systeemi itselleen tekee taserahaa. Se Keskuspankkiin ja paremmalle korolle armoitetuille. Ja taas uudelle interbank kierrokselle ja taas erotus itsekaunistuskropalle ja tilpehööreiksi.

    Mitä tämä on ? Keskuspankkilla ei ole lauma liekassa. Paimenkoiran jalat sidottiin. Veijarit skoolaavat ja kiittävät älyään. Asiasta raportoi Sheila Blair, ex-US talletustakaus viraston johtaja. Jäi sama nainen muuten rahojen irti ja avaruuslaajennuksen mestarien Greenspan Rubin ja Summers jalkoihin jo Clintonin hurjasteluvuosina. Nyt siis olisi dollari repäistynyt sorteiksi virallinen jäätytettävä ja sulavesi yksityisille.

    Mutta isoin Morgan-Chase ja Jimie Dimon pidättelee osinkoja ja bonuskirjauksia pahojen päivien varalle ja valtiokumppanuuden varjelemiseksi. Mielikuvituksen evoluutio vain kiihtyy tuolla softassa. Rauta vääntyy perässä taseen malliin. Ja "demokratia".Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Keitä se keskuspankin ohjauskorko ohjaa? Impotentin rahan sijoittajia.

      Ohjauskorko on lahjuskorko. Saat tämän tuoton 2,22 % meiltä jos et tee rahallasi muuta vaan makuutat sitä meillä rahavirastossa. Tämä on pätevää puhetta juuri nyt. Ei ollut joku kuukausi sitten eikä vuosikausiin. Tämä on tätä applied science puolta. Että on tilannetta myöten. Siksi pitäisi olla lautamiehiä. Asiantuntijat keskenään ovat vaarallinen joukko.

      Sheila Blair laverteli finanssiuutuudesta rahayrittäjien kiltaillasta, että juuri nythän sopisi tehdä lisää meidän piirin rahaa ja panna ne keskuspankkiin talletukseksi, jakaa voitto keskenämme -ja jos ohjauskorko vielä nouseekin, niin tuottomme kutakin mukaan otettavaa kohti senkun nousee.

      No nyt puolentoista viikon päästä Blairin napakasta syväluotauksesta (Financial Times) strategia, banaali, meni läpi globaalisti -ja keskuspankeista ruvettiin perumaan aikeita koronnostosarjan jatkamisesta.

      Taseissa numerot kirjoitetaan itsetahrautuvalla musteella ja pitäisi tosiasiat ja yhteenkytkeytymisensä varustaa pätevyytesä ajanjaksomerkinnällä.

      Siksi tämä onkin mieltäkiehtovaa. Ihan huippujänskää on viimepäiviltä eläkesysteemimme perikatonäkymät ja asiantuntijoiden mahalasku heti korjaussarjansa alkumetreillä, yrittäjäeläkkeistä aloitettaessa.

      Ihan on perusremppaa keskeisimissä instituutioissa edessä. Vaikka voisivathan ne olla huonomminkin vaikka ,,, no en keksi missä. On siellä afganistanistaneissa sentään omaisia ja syrjäkylillä laestadiuksia. Jos vaikka rukoilisi.JS

      Poista
  4. Kiitos tärkeästä kirjoituksesta.

    Kiina on katastrofi ja samat oireet ovat muuallakin pinnan alla.

    Ensi talvesta tulee vaikea Euroopassa.

    VastaaPoista
  5. Rikkaille suotavat verohelpotukset, "paikallinen sopiminen" yms. ovat pullanmuruteorian keskeistä ydintä; sieltä se talouden dynamiikan voimistuessa valuu alas tuottaen työtä ja hyvinvointia kaikille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pullanmuruteorian pullanmurut ovat styroksia. Aina kelluvat vaikka teorian paikkansapitämättömyys on testattu ziljoona kertaa.

      Poista
  6. "Professorien palkoista vähintään puolet kannattaisi antaa kehitysapuun." Mielenkiintoista. Tuollainen palkanalennusvaatimus on pölhöpopulistien peruskauraa, mutta kehitysapu ei missään tapauksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehitysavun voisi tosiaan jo lopettaa koska se on sekä tuhoisaa että hyödytöntä. Enimmät rahat valuvat rosvojen taskuihin ja suomalaiset hankkivat hyvää omatuntoa. Tehottomuus on tehty tietyksi jo vuosia sitten, silti sitä jatketaan.

      Jos todella haluttaisiin auttaa kehittyviä maita, silloin kannattaisi valita sopivan kokoinen köyhä valtio autettavaksi ja sinne lähetettäisiin koulutusta ja materiaalista apua heidän toivomallaan tavalla. Rahan kaataminen on järjetöntä.

      Poista
    2. Professorien palkoista voisi antaa 1 % minulle. Ai, minkä takia? No, muuten vaan.

      Poista
    3. Käsitykseni mukaan rahaa ei sinne kaadeta.

      Poista
    4. Altruismi on ihmisen ominaisuus. Mieluumminhan sitä lahjoittaa tuloistaan sen mitä ei itse tarvitse luotettavalle hyväntekeväisyysjärjestölle kuin kartuttaa varallisuuttaan.

      Poista
    5. Kehitysapuun heitetyt miljardit ovat tunnetusti menneet Kankkulan kaivoon. Monesti pikkudiktaattorit ovat niillä ostelleet itselleen loistoa ja ylellisyyttä ja sotilailleen kehittyneitä aseita. Voiko joku mainita edes yhden hankkeen kehitysavulla rahoitettuna, joka olisi ollut menestys ja tuottanut runsaasti hyvää kohteelleen?

      Poista
    6. On selvää, että kehitysavulla on saatu aikaan tarkoituksenmukaisia tuloksia. Joka muuta väittää, esittää vain tekosyitä.

      Poista
    7. Tiettävästi kehitysavulla ei ylipäänsä oke saatu mitään aikaan. Rahat ovat menneet melkein täysin hukkaan.

      Poista
    8. Kehitysapujen mielekkyydestä kun kiistellään, kantsii soppaan jälleen sekoittaa Matti Pulkkista ja hänen Romaanihenkilön kuolemaansa. Tai Eero Paloheimoa...

      Poista
    9. Mikset ota asioista selvää Stenlund?

      Poista
    10. Tarkistakaa faktanne. Päätökset kehitysavusta ovat asiantuntijoiden perustelemia.

      Poista
    11. Kehitysapu mahdollistaa Afrikan maiden eliiteille heidän arvoisansa yltäkylläisen elämän. Olisiko siinä nyt laitaa, että heidän pitäisi kärsiä samasta kurjuudesta kuin alamaistensakin!?

      Poista
    12. "Tiettävästi." Joopa joo.

      Poista
    13. Eipä monet tajua tai halua tajuta unionin päätöksentekoa. Se, että komissiossa nousee esiin jotain tuollaista, ei vielä tarkoita yhtään mitään. Jäsenvaltiot yhdessä päättävät mitä päättävät. Ei EU siis ole vielä voinut "vaatia" yhtään mitään.

      Poista
    14. Kukaan ei nähtävästi kykene esittämään tietoja edes yhdestä menestyksekkäästä Suomen kehitysapuprojektista. Kaikki hankkeet joista olen kuullut ovat olleet enemmän tai vähemmän mokia.

      Poista
    15. Et sitten itse viitsinyt ottaa asioista selvää, vaan uskot ja levittelet luulojasi?

      Poista
    16. Kuulopuheet eivät kelpaa evidenssinä yhtään mihinkään, etenkin kun on valikoiva kuulo.

      Poista
    17. "Kukaan ei nähtävästi...", kysäsepä sotavarusteluteollisuuden lobbareilta, eikö ole menestystäkin tullut.

      Poista
  7. Jos me oltais kiinalaisia, niin varmaankin käyttäytyisimme samoin. Lajimmehan on hybridi ja meissä kaikissa on meitä kaikkia. Populaatoiden koot eri mantereilla/ keinotekoisten rajojen eristäminä, ja siten osin myös kuvitellut voimasuhteet panevat möykkäämään tuolla nuin ja tiällä näin. Niin kusiaisillakin.

    VastaaPoista
  8. Tuore otsikko verkkolehdessä: "EU-komissio vaatii Suomea muuttamaan raideleveytensä.

    Kaikenlaista kyykytystä se kreivittären klubi keksiikin, kaiketi lähinnä täydellisen eristämisen ja "turvallisuuspolitiikan" nimessä. Mieleen tulee sanomalehtikirjaston satunnainen otsikko vuodelta 1917: "Löylynlyömät vapauttamme vaalimassa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otsikko on klikkiotsikko jonka sinä näemmä otit ihan tosissasi, lukematta juttua.
      Näinkö noita persuja ja kokoomuslaisia syntyy?

      Poista
    2. USA:ssa muutettiin etelävatioden raideleves 1524 mm standardileveyteen. 11000 mailista rataa siirrettin toista kiskoa ja homma hoidettiin 36 tunnissa. kvg the day the gauge changed.

      Poista
    3. Ei onnistu nykyradoilla.

      Poista
    4. Sitähän minäkin. Heti selkis kun näin kuvan. Se onkin tavallisen hyvä unioni tuo Euroopan unioni. Ei pärjää Kalmari. Seuraavaksi nostetaan taas veli Bella Italiaa ns. perseestä, eikä kestä kauan tai maksa paljon. On nääs "liian iso kaatumaan".

      Kiitti ja kivat sulle. Kvg.

      Poista
    5. Suomen raideleveys on se mikä se on siksi että venäläiset junat voisivat kulkea täkäläisillä kiskoilla. Olisi ilman muuta viisasta että raideleveys olisi sama kuin Ruotsissa. Siitä saattaisi olla pohjoisessa logistisia hyötyjä. Mutta muutostyö taitaa olla sen verran epäilmainen että homma ei lyö leiville. Mutta turha tästä on salaliittoteorioita kehitellä.

      Poista
    6. No miksi sitten kehittelet?
      Suomen raideleveys on Venäjän keisarikunnan peruja ja siten sillä ei ole mitään tekoa Nykyvenäjän kanssa.
      Raideleveyden muutosta normaalileveydeksi harkittiin jo 1920- luvulla ja jo tuolloin homma todettiin liian kalliiksi, vaikka elettiin vielä puupölkkyjen ja höyryveturien aikaa.

      Poista
    7. Keisarillisen Venäjän rautateiden raideleveys 1524 millimetriä on peräisin Yhdysvaltojen etelävaltioista. Leveys muutettiin 1880-luvulla 1435 millimetriksi.

      Poista
    8. Eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen pitäisi aloittaa pohjoisesta. Tornio-Kemi-Oulu-Raahe kattaisi aika lailla raskasta teollisuutta, jonka tuotteet pääsisivät samalla lastauksella ympäri Eurooppaa.
      Eteläsuomi sitten erikseen, aikanaan. Jos vaikka joskus Tallinna-Helsinki-tunneli toteutuisi.

      Poista
    9. Järkevintähän olisi toteuttaa uudet projektit esim. aidot suurnopeusradat normaalileveydellä ja tuohan se on kait EU esityksen pääperiaatekin.
      Mutta Suomessa ei taida olla lähitulevaisuudessa näkyvillä mitään tällaisia suurprojekteja.

      Poista
    10. Kannattaa myös muistaa että raideleveys on vain yksi tekijä raideliikenteen yhteensopivuudessa.
      Kun Venäjän ja Suomen suurruhtinaskunna rautatiet vihdoin yhdistettiin 1913 yhdysradalla, jouduttiin täällä mm. nostamaan kaluston puskinkorkeutta ja tarkistamaan siltojen ja laitureiden mitoituksia.

      Poista
  9. Tulevaisuuden työpaikoista valtava enemmistö syntyy vähän tai ei ollenkaan koulutusta vaativille aloille, esimerkiksi palvelualoille. Korkeasti koulutettuja tarvitaan tulevaisuudessa aina vain vähemmän automaation ja tekoälyn korvatessa ihmisen. Tämä kehitys on jo nähtävissä. Kokonaiskuvaa sumentaa se että yliopisto tai ammattikorkeakoulu tutkintoja on laajennettu yhä uusille aloille. Esimerkiksi lastentarhan opettajien kanditaatin, sosionomin tutkinnot.

    Kiinasta. USA vetoisen kansainvälisen yhteisön haasteena on kuinka säilyttää taloudellinen, tekninen ja sotilaallinen ”ylivalta”. Kiinan taloudellinen ja teknisen kehityksen nopeus on yllättänyt kaikki. Monella alalla kiinalaiset ovat jo ohittaneet länsimaat teknologiassa.

    Ainoa keino enää padota Kiinan kehitystä on sotilaallinen konflikti ja sitä kautta Kiinan yhteiskunnan hajottaminen ja kehityksen pysäyttäminen. Kuinka se voitaisiin tehdä niin että länsi saisi edelleen halvat iphonet Kiinasta sodan aikana, on se ongelma lännelle. Länsimaiden ”elintason nousu” lähimenneisyydessä kun on perustunut Kiinalaiseen halpaan mutta laadukasta tuotantoa tuottavaan työvoimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tekoälyllä ei tehdä tiedettä. Tekoäly ei ajattele. Tekoälyn valjastamiseen tekemään typeriä tehtäviä tarvitaan paljon fiksujen ohjelmoijien ponnistuksia.

      Poista
    2. Kun se tekoäly on luotu, se opetetaan. Ei siihen tarvita sen kummemmin ohjelmoija, vaan aikaa ja papirossia.

      Poista
    3. Viimeaikoina tekoälyllä on tehty tiedettä paljonkin, sillä on korvattu avustajalaumoja.

      Poista
    4. Neuroverkko kykenee tarkistamaan röntgen- ja magneettikuvia paremmin kuin radiologit. Kuitenkaan radiologit eivät halua neuroverkkojen korvaavan heitä tässä tehtävässä.

      Neuroverkko oppii tehtävän luokittelemalla suuren joukon erilaisia tehtäväalueen kuvia, joiden oikea luokka on annettu, ja luokittelun jälkeen koulutusalgoritmi laskee neuroverkon tekemän luokitteluvirheen ja sitten säätää neuronien välisten yhteyksien painokertoimet siten, että virhe olisi seuraavalla kerralla pienempi. Tätä koulutusdatan luokittelua toistetaan, kunnes neuroverkon voidaan olettaa pystyvän luokittelemaan hyvin myös kuvia, jotka eivät ole mukana koulutusdatassa.

      Ohjelmoijat eivät kykene kirjoittamaan ohjelmaa, joka kertoisi tietokoneelle, miten sama tehtävä tehdään hyvin, vaan sen sijaan pitää käyttää tätä konnektionistista lähestymistapaa.

      Poista
    5. Olen ollut mukana joissakin tekoälyprojekteissa 1980-luvulta alkaen ja tiedän varsin hyvin miten ne toimivat ja kuinka toimivia systeemejä tehdään.

      En elättele mitään turhia luuloja AI-systeemien kyvyistä. Oppivat koneet ovat edistyneitä ja niillä on tulevaisuutta. Mutta ei pidä kuvitella että ne voisivat tehdä mitä tahansa. Niiden kykyjen rajat ovat koko ajan liiankin lähellä suorituksen keskipistettä.

      Poista
    6. Vaikka pitäisikin paikkansa, että on joskus työskennellyt tekoälyn parissa, se ei vielä takaa, että tuntisi koneoppimista, saati erityisiä koneoppimisen tekniikoita. Tekoälyalallahan on kaksi pääsuuntausta: tietämysjärjestelmät ja koneoppiminen. Edellinen oli erityisen suosittu 70- ja 80-luvuilla, jälkimmäinen taas nykyisin.

      Mikäli osaa selittää, miten vaikkapa takaisinvirta-algoritmi toimii ja mikä sen merkitys neuroverkoille on, niin olisi uskottavampaa, että löytyy tietoa ja ymmärrystä neuroverkoista.

      Poista
    7. Jos rakennat vaikka röntgenkuvien analyysisoftan joka opetetaan etsimään pesäkkeitä niin ei se todellakaan tarkoita että sama softa toimisi pelkällä opetuksella vaikka paperitehtaan kuitujärjestelmän optimoinnissa. Ei se menestyisi laajan tietojärjestelmän vikadiagnoosia tekemässäkään. Ei onnistuisi robotin liikeratojen optimointitehtävässäkään. Ohjelmoijat joutuisivat tekemään kovin paljon työtä niihin päästäkseen. Oppivien järjestelmien rakenteet joudutaan melko tavalla räätälöimään sovelluksen mukaan koska kohteet voivat olla mitä vain ja vaadittavat suoritteet mitä vain. Kyse ei ole pikkutehtävästä tai pelkästä konfiguroinnista. Jotkut järjestelmät vaativat massiivista rinnakkaisuutta ja leveää sisääntuloa eli kanavia oltava suunnaton määrä. Jotkut vaativat suurta suoritusnopeutta jolloin koko systeemi on optimoitava nopeuden suhteen. Myös vaadittava takaisinkytkennän syvyys voi poiketa kovasti.

      Poista
    8. Kyllä tuo on aika lailla rutiinihommaa kokeneille ohjelmoijille. Eniten siinä työtä teettää sovellusalueen yksityiskohtiin tutustuminen.

      Takaisinvirta-algoritmin keksivät Rumelhart et al. 1986: http://www.cs.toronto.edu/~hinton/absps/naturebp.pdf

      Poista
    9. Kyllä takaisinkytketyt neuroverkot olivat olemassa jo aikaa sitten. Itse opiskelun ohessa tutustuin asiaan ja keväällä 1976 rakensin diskreeteistä osista pienen neuroverkkodemon joka suureksi hämmästyksekseni toimi odotetulla tavalla. Sain sen oppimaan haluamani toiminnot.

      Poista
    10. Ennen vuotta 1986 oli olemassa vain algoritmi 1-kerroksisten neuroverkkojen kouluttamiseksi.

      Neuroverkkojen yksinkertaisin komponentti on TLU, joka keksittiin 1943. Kului kuitenkin melkein 20 vuotta ennen kuin sille keksittiin koulutussääntö, mutta tämä ei kuitenkaan ollut yleistettävissä useampikerroksisille neuroverkoille.

      70-luvulla opitut virhekäsitykset ovat kyllä edelleenkin virheellistä tietoa.

      Poista
  10. Kiina värkkää lentotukialusta ja sukellusveneitä ja maihinnousualuksia. Mutta näyttää unohtaneen, että jos yksi kapea salmi suljetaan, ei tule öljyä kiinaan. Malakan salmi kun suljetaan ei ole yhtään väliä kuka on kingi kiinan, vietnamin, filippniien, taiwanin, koreoiden ja japanin välisellä merellä.

    ICT-ukkeli

    VastaaPoista