Sivun näyttöjä yhteensä

2. heinäkuuta 2022

Tiedollisesta heiveröisyydestä


 

Kuva: (c) Wikipedia

 

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden enemmistössä esiintyy hälyttävän heiveröistä ajattelua, joka voi johtaa hyvin onnettomiin tuloksiin.

 

The New York Timesissa kirjoitti vierasesseen tutkija, joka selitti kevyesti perinnettä tukevien tuomareiden kannan aborttiasiaan ja samalla muuten myös ympäristökysymykseen kertomalla, että amerikkalainen oikeudellinen ajattelu perustuu John Locken käsitykseen omistusoikeudesta. Tuo oikeus olisi absoluuttinen ja jakamaton.

 

Tämän tiesin. Ajatus on sekä väärä että virheellinen. Se on kätketty auktoriteettiperustelu. Koska itse Locke kirjoitti näin, näin on oltava. Toiseksi Locke ei kirjoittanut noin. Lähde on 1600 luvulta (Two Treaties).

 

Absoluuttinen oikeus on USA:ssa peruskurssiasia ja samoin se, että erimielisyydet käsitteestä ovat jatkuneet ratkeamatta pari sataa vuotta.

 

Perinteen puoltajat ovat hyvin hiljaa siitä, että ’omistaminen’ ei tarkoittanut maan tai muun varallisuudet omaksi saamista. ”Ihminen omistaa itsensä”, Locke kirjoitti ja samalla määritteli, miten ja miksi orja ei voi omistaa mitään. Myöhemmät lakimiesten sukupolvet arvioivat osoittaneensa, ettei ainakaan afrikkalaistaustainen orja ole ihminen.  Locken jälkeen myös Englannissa oikeushistoria perustajaisät Maitland ja Pollock perustelivat, miksi valtio takaa ihmisille enemmän omaisuutta kuin he tarvitsevat tai voivat käyttää.

 

Taustalla on ansa. Omistaminen ja päättäminen yhteisistä asioista eli oman kielenkäyttömme mukaan äänioikeus oli kytketty yhteen. Lapset ja naiset eivät saa äänestää, koska he eivät oikeastaan ’omista’ mitään. He tarvitsevat erilaisia holhoojia.

 

Amerikkalaisia ei näytä häiritsevän, että myös Locken mielestä ihminen saa ryöstää ja raiskata eläimiä ja ympäristöä, koska Jumala on määrännyt niin. Perustuslain kirjaimesta kiinni pitävät sivuuttavat, ettei tuo laki alun perin antanut mitään suojaa alkuperäiskansoille eikä orjille eikä heidän elinehdoilleen. Vielä sisällissodan jälkeen 100 vuotta pidettiin rotuerottelussa kiinni ennakkotapauksesta ”erillään mutta tasa-arvoisina”. Nyt sikiön oikeuksista kirjoittavat unohtavat, että kuolleella ihmisellä ei ole oikeuksia. Perinnöstä ja testamentista määrää laki.

 

Amerikkalaista keskustelua kauan seuranneena ihmettelen erästä keskeistä kysymystä. En ole opiskellut Yhdysvalloissa, mutta se sijaan opettanut yliopistoissa, ja luennoinut Berkeleyn oikeustieteellisessä, myös professorille. Olen saanut paljon tietoa amerikkalaisilta tuomareilta, joten väittäisin tietäväni sikäläisistä oikeusoloista enemmän kuin mediasta voi lukea.

 

Siis: mihin unohtuu David Hume, yleensä konservatiiviksi luonnehdittu skotti, joka kirjoitti myös yksityisestä omaisuudesta ja Adam Smithiin liittyen kansantaloudesta? Mielestäni USA:n korkeimman oikeuden ympärillä on yleensä leijunut Humen henki, ei Locken. Schopenhauer muuten sanoi oppineensa Humelta enemmän kuin Hegeliltä, Herbartilta ja Schleiermacherilta yhteensä.

 

Järjen merkityksestä siteeraan tanskalaista Kierkegaardia: ”Pidän totena Humen ajatusta, ettei järki tee meistä viisaampia. Järki paljastaa tietämättömyytemme.” (Fyysikko R. Feynman muuten sanoi takavuosina:” Ongelma on, että tiedämme niin vähän ja että olemme niin tyhmiä.”

27 kommenttia:

  1. Arvid Järnefeltin Vanhempieni romaanissa hänen Elisabet-äitinsä, josta Arvidin ohella sukeutui ehdoton tolstoilaisuuden kannattaja, päättelee ettei ihmisellä ole oikeutta omistaa kuin itsensä. Ja muuttaa maalle viljelemään tilaansa ja vahtimaan, että Arvid pärjää omallaan. Tätä ei Järnefelteillä palvellut vanhaksi käynyt lastenhoitaja ymmärrä ollenkaan, vaan peruu lupauksensa tulla uudestaan kenraalskalle töihin. Todennäköisesti siksi, ettei siitä enää tule kunniaakaan. Arvidista tuli lopulta kristillinen anarkisti, joka sai puheistaan vankilaa.

    VastaaPoista
  2. "R. Feynman muuten sanoi takavuosina:” Ongelma on, että tiedämme niin vähän ja että olemme niin tyhmiä.”"

    Ehkäpä, mutta sen sijaan ongelma ei ole se, että tietää tietävänsä vähän ja olevansa tyhmä. Se on viisauden alku – tietää luulevansa.

    Olaus Petri totesi tuomarinohjeessaan viisaasti, ettei se mikä ei ole oikeus ja kohtuus, voi olla lakikaan. Pohdinta siirtyy siis siihen, mikä on oikeus ja kohtuus – ja mielipiteet vaihtelevat siinäkin aika rajusti, armosta silmään silmästä.

    VastaaPoista
  3. No mutta onhan Yhdysvalloilla melko luja joukko edunvalvojia.

    VastaaPoista
  4. Tosta Humesta, moniko jenkki tai lajitoveri täällä muistaa tai ymmärtää giljotiiniksikin (paljon Humea myöhemmin) nimetyn periaatteen: "no ought from is"? Abortteihin liittyen: niitä tehdään, mutta ei siitä voi johtaa päätelmää, ettei niitä pitäisi tehdä. Siis, arvoasetelmat eivät ole johdettavissa tosiasiaväittämistä, vaan tosiasioiden meissä herättämistä tunteista. Ja tunteet, jos mitkä ovat subjektiivisia - eli nyt ollaan menossa jo pahanlaisesti, kuten sanotaan, metsähallituksen puolella!

    VastaaPoista
  5. Abortista, homojen oikeuksista, sukupuolten määrästä, eutanasiasta, ilmastonmuutoksesta, hiilinieluista, metsänhakkuista, terveellisestä ravinnosta, alkoholista, huumeista, uskonnoista, Naton laajenemisesta jne jne voi väitellä vaikka kuinka ja aina löytyy päteviä perusteluja kaikilta osapuolilta. Ns. yleinen mielipide vain lainehtii ristiaallokossa kuin vaatemuoti ja määrää mikä kulloinkin on sopivaa ja perusteltua ja oikein. Vasta isompi sota on game changer, johon idylli loppuu kuten Mannin Taikavuoressa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "aina löytyy päteviä perusteluja kaikilta osapuolilta"

      Ei nyt sentään. Useimmiten on enemmänkin niin, että kummankin osapuolen perustelut ovat huonoja, mutta tämän päälle on vielä metafyysisiä rakenteita, joiden vuoksi änkyröiden aatteet ovat vielä huonompia.

      Esim. uskonnollinen metafysiikka (yksi totaalikenttä) olettaa yleensä esim. siisteyttä ja selkeyttä eettisen hyvän merkeiksi ja myönteisen kehityksen heijastuksiksi, missä jää tietysti jo alun alkaenkin jymäytyksenmentävä aukko,

      ja toiseksi nykyinen, edellisestä ideologioiden kaudesta sukeutunut kasvu-uskonnollinen / individualistinen siisteys johtaa kokonaisuuden tasolla absurdeihin rakenteisiin, joissa oikeastaan mikä tahansa kuvan tasolle palautettavissa oleva on itseisarvoinen osa yleistä siisteyttä (paradigmattomuutta, valinnanvapautta, yhteiskunnan takaamaa seurauksettomuutta, jne.), jopa siten, että kuvuus/eksotiikka on tavoiteltavaa,

      mutta samalla monet intuitiivisesti ilmiselvät käytännön ongelmat taas eivät "likaa" koettua siisteyttä; kaksoistajunnasta voisivat olla esimerkkeinä esim. Kalifornian asunnottomuusongelma tai eteläisessä Ruotsissa (miksei myös itäisessä Helsingissä) ilmenevä etninen gettoutuminen, ja näin edelleen.

      Ideologisessa änkyryydessä taas metafyysinen kenttä jaetaan kahtia katkaisemalla niin, että subjekti asemoituu kokemansa valon eli "vääjäämättömän kehityksen" ymmärtäjän roolin puolelle "eliitin" varjoissa suorittamia vehkeilyjä vastaan. Subjektin tehtäväksi jää eräänlainen pelkistymällä puhdistuminen, koska rönsytön "perus" on tässä illuusiorakenteessa sama kuin yleiskäypä tasapaino.

      Kun henkilö kokee jälkimmäisessä mallissa olevansa "puhdas", hän kokee sisältä ikään kuin palikoiden olevan oikein päin ja maailman näyttäytyvän hänelle suoraan ohi narustavetelijöiden juonien, ja tällöin hän alkaa mielellään saman tien julistaa muillekin, miten heidän tulee elää, jotta he eivät häiritse palikkojen asemia ja aiheuta sitä kautta vääjäämätöntä romahdusta ja tuhoa.

      On intuitiivisesti selvää, että jälkimmäinen, ideologinen, on näistä isossa kuvassa vaarallisempi hahmotus. Sen sisältämän latentin aggression voi piirtää huumorin keinoin esiin esim. erään Fingerporin stripin keinoin: koffilippiksessä heiluvalle lihavalle motoristille sanotaan hipsteribaarissa, että ”täällä ei olla yleensä katottu sunlaisia hyvällä”. Oikeastihan kasvuhihhulit sulkevat rahvaan pois paljon passiivisemmin ja ulkoisvaikutuksiltaan neutraalimmin keinoin kuin joilla ideologit ja heimohenkiset sosiaaliset organisaatiot ylipäätään perinteisesti teilaavat valtaan päästessään kulloisiakin uskiksia ja friikkejä.

      Eli lyhyesti sanottuna teolliset yhteiskunnat kärsivät tällä hetkellä päällekkäin siisteys- ja tasapaino-ongelmasta, joiden välillä on vielä jonkinlainen myrskyä lupaileva jännite. Jos rajat kahden metafysiikan välillä onnistutaan lahjattomimpien (ns. ”johtajat” jne.) toimesta jotenkin tuhertamaan fyysiselle maailmankartalle, seurauksena on sota. Tämän takia yhteiskuntien riittävä epäyhtenäisyys ja eripuraisuus on (idässä jo enemmänkin olisi...) aivan äärettömän tärkeää.

      Poista
    2. Lahjattomuus ...

      Saatatkos sen selvemmin sanoa?

      Poista
    3. Miksei. Ehkä demokratian suosiminen pitäisi vaihtaa diversiteetin suosimiseksi.

      Poista
  6. Tai sitten touhu riutuu ilmaston rajun muuttumisen vuoksi, mikä jo alkaa sielläkin näkyä. En voi käsittää sitä henkistä köyhyyttää, johon amerikkalainen polarisaatio johtaa niputtaessaan yhteen toisiinsa kuulumattomia asioita typerällä ideologisella identiteettiperusteella. Jos esimerkiksi kannatat aseita, vastustat väistämättä myös ilmastonmuutoksen torjuntaa. Ja sitten vielä puhuvat yksilönvapaudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos aitoa yksillöjä on edes olemassa, heitä on vähän. Tietyt asiat korreloivat ja ennustavat asenteita ja ”ajattelua”. Big data = niputtaminen on mahdollista, kuten Cambridge analytics tapaus on jo osoittanut.

      Poista
    2. Mutta mitkä asianäkemykset ja tosiasiaväitteet tietyssä yhteiskunnassa niputetaan yhteen ja kuka kahdesta sekalaisesta ääripaletista päättää? Kuka pitelee naruja? Onko itsenäisellä ajattelulla enää mitään mahdollisuuksia?

      Poista
    3. Valitettavasti ei juuri.

      Poista
  7. Oleellista on ymmärtää se, että ihmiselämän alkaminen hedelmöityksestä on myös biologinen fakta. Näin ollen abortissa on loogisesti kysymyksessä toisen ihmisen surmaaminen. Abortin kohde ja uhri ei ole nainen, vaan toinen ihminen, huolimatta siitä, kutsutaanko tätä ihmistä alkioksi, sikiöksi, vauvaksi tai lapseksi. Näin ollen perustelu, että abortissa toteutuu naisen oikeus omaan kehoonsa on täysin invalidi, koska abortti ei kohdistu naisen vaan lapsen kehoon. Lapsi ei ole mikään syöpäkasvain. Potentiaalienergiakin on energiaa; ihmisen alun tuhoaminen on vähintäänkin surmaamista. Abortti tulisi olla hyväksyttyä siis vain niissä äärimmäisen harvinaisissa erikoistapauksissa, jossa uhrimäärä nousisi muuten korkeammaksi, mikäli aborttia ei suoritettaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turhaa sievistelyä yhden lajin "ainutlaatuisuudella" samaan aikaan kun se itse tuhoaa säälittä elinmahdollisuuksia muiltakin eliö- ja eläinlajeilta muuta elävää, orgaanista biomassaa tarpeellisine bakteereineen unohtamatta. Jopa omaa elinympäristöäänkin se asianlaidat tietäen ja tahtoen haaskaa ja raiskaa sellaiseen kuntoon, jossa eivät elä kusiaisetkaan, jotka sentään ovat olleet tämän planeetan alkuperäisasukkaita yli 90 miljoonan vuoden takaa..

      Lajimme liikakasvun rajoittamiseksi varsin harvinaisena tapahtumana ja vaikutukseltaan vähäisenäkin täydellinen aborttivapaus on paljon inhimillisempää kuin agressiivisimpien ihmisläjäymien (valtioiden) aloittamilla sodilla yrittää järjestelmällisesti ja säälittä murhata mahdollisimman runsaasti miljoonissa kohduissa olevia sikkiöitä äiteineen päivineen kuin myös jo elämän eri vaiheissa täällä tallustelevia kuolevaisia joiden tuska tälläkin hetkellä eripuolilta maailmaa saapuvien uutisten mukana tulee jokaiselle sodatta elävällekin käsinkosketeltavaksi.

      Abortti"keskustelu" täällä miljoonien murhien päivittäisessä elonyhteisössämme, joka käsittää jo 8 miljardia pipoa, on täysin absurdia. Olletikin, kun jo nyt tiedetään, että vähintään 7 miljardia näistä/meistä on maapallon kantokyvyn huomioonottaen liikaa.

      Poista
  8. Tai Samuli Parosen sanoin: "Eniten järkeä kuuluu suuriin typeryyksiin".

    VastaaPoista

  9. Olisikohan jotain Etfa aikaista ja Tavaranvaihtopöytäkirja Kosyginiä vai mitä näkymätöntä mustetta ? Se meinaan että kun ihan äskeisvuosina Suomen isoin vientiartikkeli oli diesel. Luit oikein ei sellu eikä paperi eikä enää aikoihin Nokia, se kännykkä ja olisiko jo jäljessä saappaastakin. Että Suomesta kävi yya kumppanin Fortum jalostamot ! Jestas tota vapaata sopimusoikeutta ja innovoimaa jumalankaltaisuutta, vrt GS Blankfein "teemme Jumalan työtä". Kyllä, Isolla kirjoitan koska kultuuri on kahdeksas päivä. Enemmän tavikselle työväentalolla 1906 Ranskan Vallankumous 1789-1799 Bering Liisberg, käännös Kaarlo Blomstedt (voisi olla toinenkin Kaarlo samalla asialla Valistuksen, Stålberg.)

    Ja olisiko että Venäjän kaasukimurasta ei olisi force majoria ? Että heti vaan kuluksi eli tappioksi. Ettei sitten eli nyt, Suomi katkaisisi Uniperin toimituksia Saksan kaupunkiasukkaille ja tehtaille. Panisi vahingon kiertämään ? Mallioppilas ! Eihän se tätä tee.

    Mutta voisiko ostaa lopuunmyyntihintaan velkansa eli vastuunsa niiltä eläkeyhtiöilta ja vakuutusyhtiöiltä ja sijoitusyhtiöiltä joiden omistukseen ne ovat päätyneet -ja nyt siis pilkkahintaisia. Näin tätä WSJ 2008 Goldman Sachsilta ja oliko kolme viikkoa sitten FT:ssä että näin toimitaan nyt ihan yleisesti velkojen mentyä pohjalukemiin. Kun takaisinmaksu horjuu. Kiva tapa päästä veloista eroon.

    Voi kyllä Fortumin fiksujen velat olla julkisten noteerausten ulkopuolella. Kun otettukin tiskinali. Siinä saattoi olla fiksuuttakin Lundmarkilta ja ajatusta eli arvausta hiilipäästö kaupan tilastosarjojen ristiinlaskemisesta ydinvoiman ja vesivoiman ja hiilen suhteen. Ja ennenkaikkea Suomen metsäpohja hiili-imurin tuotto-odotusten suhteen. Tytti-ministerikin hiukset likiBoriksena vakuuttelee että riski kuuluu yritystoimintaan. Ja turvaverkko Valtiolle -olisikin sellainen.JS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun Fortum hankki osuutensa Uniperista, kauhistuin ja ryhdyin äänekkäästi kritisoimaan eri foorumeilla. Minusta se oli vuosisadan suurin moka. Uniper sisältää pelkkiä riskejä riskien päällä eikä mitään mainittavaa hyvää. Ydinvoima on laskettu alas, Venäjän operaatiot perustuivat olettamuksiin hyvistä tuotoista mutta oli sisäänrakennettuna valtavat riskit. En yhtään ihmettelisi vaikka Fortumin taru päättyisi tähän, kyse oli katastrofaalisesta virheestä ja kaiken kruunaavat Fortumin omat Venäjän investoinnit isoilla riskeillä, joita en voi käsittää.

      Riskeillä on taipumus toteutua, etenkin Venäjän riskeillä. Tämä pitäisi jo tietää.

      Poista
    2. Toisaalta Saksa oli lukinnut itsensä tiukasti venäläiseen maakaasuun, joten Fortumin riski oli siinä katsannossa pieni. Siinä ehtii tahkota sievoiset summat voittoa ennen kuin Saksa maakaasusta lähtee, ajattelivat varmaan Fortumin ukot. Ja siksi he ostivat Uniperin väen väkisin, kuten muistamme.

      Oli täysin utooppinen ajatus, että kesy Venäjä aloittaisi härskin suursodan ja sotkisi maailmanpolitiikan pysyvästi. Venäjänhän piti olla taantuva maa, taloudellisesti Espanjan luokkaa, eikä mikään suurvalta.

      Olen muuten Fortumin osakkeenomistaja ja ajattelin Uniperin valtauksen aikana, että sen pitää olla saatanan kannattava bisnes, kun väkisin otetaan. Eikä tätä sotaa voinut bisnesmies ennakoida. Mutta tietysti oli riski panna liikaa munia Venäjä-koriin.

      Poista
    3. Maariskistä kuten muistakin sijoitusriskeistä ja väärästä keskittämisestä varoitetaan piensijoittajaa jo niissä pikku nettikokeissa, jotka joutuu suorittamaan ostaakseen osakkeita tai muuta. Mutta suurten monopoliyhtiöiden neropateilta optioineen ei näköjään vaadita sitäkään.

      Poista
  10. Eikö sillä pitäisi olla myös jotain merkitystä, mistä syystä abortti halutaan tehdä? Eihän eutanasiaakaan voida sallia ilman hyväksyttävää syytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oleellinen ero abortin ja eutanasian välillä on se, että eutanasia on kohteelleen vapaaehtoinen ja vaatii kohteen selkeän hyväksynnän, mutta abortin kohteelta eli sikiöltä ei kysytä, haluaako hän tulla abortoiduksi vai ei. Jokainen voi itse miettiä, olisiko halunnut tulla abortoiduksi. Käytännössä kaikki abortin uhrit (heitä on muuten elossa yllättävän paljon, koska kaikki abortit eivät "onnistu" !) eivät olisi halunneet tulla abortoiduiksi.

      Poista
    2. Fiilispohjalta ne suuretkin laivat seilaa, saati sitten pienet ihmiset.

      Poista
    3. Kasvissyöjät elävät syömällä kasvin sikiöitä jotka mieluummin kasvaisivat aikuisiksi kasveiksi. Mikä tästä valtalajista tekee muka erityisen?

      Poista
    4. Mieluummin? EI kasveilla ole hermostoa, aivoja, tietoisuutta eikä ymmärrystä. Yrität nyt inhimillistää kasvit,

      Poista
    5. Oletko varma, vai lohdutako vain omaa synnintuntoasi?

      Poista
    6. Ei ole hedelmöityneellä munasolullakaan jota nämä väittävät vauvaksi. Kärjistin vain.

      Poista
  11. Mietit paljon asioita oikeusfilosofiselta kannalta. Tunnet myös juristina keskimääräistä paremmin Yhdysvaltain lainsäädänöllisen järjestelmän. Samoin kuin Suomen.

    Vaikuttaako Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa vallitseva common law-järjestelmä asioihin niin, että siellä ikäänkuin varaudutaan oikeudenkäynteinhin etukäteen tiukemmin kuin esim. Suomessa, jossa vallitsee säädännäinen oikeusjärjestelmä.

    Tarkoitan sitä, että annetaanko siellä tarkempia ohjeita etukäteen käyttäytymisestä säädännäiseen oikeusjärjestelmään verrattuna? Säädännäisessä järjestelmässä asiat on etukäteen kirjattu lakiin, kun taas common law-järjestelmässä kehikko muodostuu enemmän ”pikku hiljaa”, oikeustapausten kautta? Siksi kerrotaan jo etukäteen, miten kannattaa käyttäytyä? Tiedän, että kärjistän mutta kunhan kyselen.

    Kunnioittavasti

    Timo Huovinen

    VastaaPoista