Sivun näyttöjä yhteensä

15. tammikuuta 2022

Toksisuus


 

Kumpi on parempi laulamaan, F.E. vai Jari Sillanpää?

 

Molemmista erottuu kyky selviytyä oman elimistön toksisuudesta.

 

Muistan kaverin, josta ei oikein koskaan tullut eläjää, kun hänelle oli lääkärikirjaa selaillessa selvinnyt, että jokaisessa ihmisessä on paskaa sisällä, havaittavasti suolistossa ja vertauskuvallisesti hengessä eli tietoisuudessa.

 

Tuohon aikaan ei käsitetty, että ihminen on eräänlainen sorttiasema, joka satumaisen taitavasti erittelee sisältöjä käyttöön ja kierrätykseen. Kierrätykseen menee esimerkiksi uloshengitetty ilma, josta mitään ei poistu ilmakehästä.

 

Sillanpään ”Hurskas kurjuus” ja ”Nuorena nukkunut” ovat hyvin rajuja kirjoja. Molemmilla on avoimeen mieleen hyvin terapeuttinen vaikutus. Ne vähentävät toksisuutta eli siis ihmisen luontaista myrkyllisyyttä.

 

Lukijalle ei tarvinne perustella, että ihminen on paha ympäristöhaitta. Jo parinkin sadan miljoonan vuoden mittakaavassa vaikuttaa luultavalta, että lääke on tulossa.

 

Meillä oli koulussa reipas äidinkielen opettaja, joka puuskahti joskus, ettei teistä tule kunnon kirjoittajia muulla keinolla kuin vaihtamalla geenit. Tuossa vaiheessa en olisi osannut hankkia käytöksenalennusta huomauttamalla, ettei vika ole geeniparoissa, koska kysymyksessä on vain nukleiinihappojen emäsjärjestys eikä mikään molekyyli tai proteiini. 

 

Koska informaatio on ydin – siis järjestyksestä luettava viesti, ei välittäjäaine – huomasin tänään olleeni oikeassa. Muuan Julien Libeer soittaa Bachia, ja kyllä se mitä sanomme melodiaksi eli biisiksi hahmottuu rakenteesta. Siinä saa Helsingin Sanomat listata toisenkin suosikki-iskelmän vuosikymmenien varrelta. Iskelmät eli melodiat sanoineen ovat jäätyneitä kiviä avaruudessa. Olennaista on jännite eli rakenteeseen vaikuttava voima. Sillanpää sanoi ”Elämä ja aurinko”, jonka hän lienee käsittänyt aurinkoa kovin surreelta Eino Leinolta. Auringon hyvästijättö.

 

Puhe Sillanpään ”biologisesta maailmankatsomuksesta” on poliittista pötyä. Ei Pransun aikana ollut mainittavaa biologiaa, ja tuskin hän oli kuullutkaan T.A. Huxleysta, joka esitti hyvin painokasta tekstiä luonnontieteisiin tukeutuen. Silti hän tukeutui monissa teoksissaan ikään kuin evoluutioon torjuen sen sosiaalisdarvinismin, joka hänen aikanaan muuttui raivoisaksi totalitarismiksi eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa.

 

Olen mietiskellyt usein sitä terapiaa, kun huomattavan originelli Sakari Pälsi otti autellakseen vanhaa kaveriaan Sillanpäätä, jonka psyyke ei ollut kestänyt Nobelin palkintoa yhdistettynä maailmansotaan.

 

Sitä olisi sietänyt olla kuuntelemassa. Pälsi oli osoittanut selviytymiskykynsä etäisimmässä Aasiassa (Pohjankävijän päiväkirja) ja siirtyi itse salaa anarkistisiin poikakirjoihin, kun taas kohtuullisesti toipunut Sillanpää heittäytyi innostuneesti kustantajan hänelle keksimään koko kansan isoisän rooliin ja lukea paukutti radiossa itsensä kokonaisen sukupoven sydämiin. Toistan vielä kerran näissä omissa jutelmissani usein mainitsemani ylpeyden aiheen. Keväällä 1964 Otavassa seisoskelin usein Pälsin ja Sillanpään luona, kun nämä norkoilivat talon kassalla killinkiä kaljaan.

43 kommenttia:

  1. Hesari luultavasti sai mitä tilasi. Listat lienee pyydetty ns. nuorisojytämusiikin "asiantuntijoilta". Olen kerrankin sen täällä esiintyvän pakkoenglantityypin kanssa samaa mieltä - slaavilainen, saksalainen ja latinalaisamerikkalainen kielialue puuttuivat listalta kokonaan ja ranskalainenkin jäi yhteen kappaleeseen, eikä sekään ollut Kuolleet Lehdet tai Barbara. Sydäntä kyllä lämmitti että Stardust ja Strange Fruit oli nostettu esiin - jäi miettimään ovatko ne olleet jossakin laajemmin esillä lähiaikoina kun ne oli osattu nimetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kielitaitona on pakkoenglanti, niin eurooppalainen=pienbrittiläisen ja maailma=amerikkalaisen tietoisuuden kautta suodattuma lopputulema

      Poista
    2. Kun tuon kerran huomaa, sitä on vaikea olla näkemättä. "Pakkoenglanti" todellakin rajoittaa suomalaisten maailmankuvaa.

      Poista
    3. Siis lopultakin erittäin rajoittunut maailmakuva, jota ei kuitenkaan heti huomaa, sillä amerikkalaiset ja britit uskovat itse tietävänsä "kaikesta kaiken".

      Poista
    4. Aikakauslehti Time nimesi Strange Fruitin vuosisadan biisiksi vuonna 1999. Wikipediasta (vaikka siitä englanninkielisestä) voi käydä lukemassa, mitä muita kunnuanosoituksia laululle on myönnetty.

      Se, missä määrin kyse on ns. ulkomusiikillisista arvoista ja missä määrin (kulttuuri)historiasta, politiikasta, ihmisoikeuksista jne., on oma kysymyksensä. Voisiko "maailman paras biisi" olla paras ihan vaan pelkkänä musiikkikappaleena?

      Molemmat mainitut Sillanpäät, Frans Emil ja Jari, ovat muuten saman sukupuun vesoja. Kumpaakaan en ole koskaan tavannut, muita oksanhaaroja kylläkin.

      Poista
    5. Jenkit ja heidän pienet piirinsä, kyse näissä "maailman paras" jutuissa on lähinnä tietämättömyydestä.
      Tuo jenkkien "maailman" pitäisi oikeastaan aina suomentaa "piirikunnan".

      Poista
  2. Maailmassa riehuvan Pahuuden lopullinen syy.



    Tämä on Pahuuden, mm ihmisten kaikenlaisen kärsimyksen kuten mm sotienkin perustavanlainen syy ja seuraus eli anatomia:

    Kun tunnet kohtuullista rakkautta ja ihailua ulospäin, ihmisiä ja ylipäätään ympäristöä kohtaan = olet yhtei-

    sössäsi pidetty , valoisa ja hyvään uskova sangviini = et lietso sotia etkä alennu väärämielisyyteen = paljon sosiaalista pääomaa - positiivisista tunteista rikas = vakaa ekstrovertti.

    Jos taas olet älykäs analysoija asioita kohtaan ja tun - net helposti ahdistuneisuutta /vetäydyt suuremmasta seurasta yksinäisyyteen jne. = olet pikemminkin neuroottinen huolestuja (arka) = kaikki viha ja kateus sisäänpäin = ahdistaa jo potentiaalisen sosiaalisenhäpeän pelkokin

    = et omaa sosiaalista pääomaa ja vielä kun ulkoinen portti ympäristöön jää kokonaan suojaamatta olet potentiaalisen/akuutin fyysisen ja/tai sosiaalisen vihamielisyyden, asiaan täysin syytön uhri = Häilyvä

    Introvertti = aivojenvalta.

    Koleerinen = Häilyvä ekstrovertti = lihastenvalta = viha ja kateus ulospäin = lietsoo kaiken aikaa sekasortoa, sotaa ja väärämielisyyttä ulkoisiin kohteisiinsa = tästä

    kasvaa kaikki Paha =kaikki Vääryys = tuho ja turmelus maailmaan.

    Diagnoosi = viha ja kateus = henkistä köyhyyttä = tulehtuneet tunteet = keskushermosto tulehdus = mielenterveys ongelmat.

    Häilyvät ekstrovertit = viha ja kateus ulospäin
    häilyvät introvertit = viha ja kateus sisäänpäin.

    Mielenterveysongelmissa kohtuullinen /vakaa rakkaus ja ihailu tulehtuvat kiihkeisiin vihaan ja kateuteen, joka on toinen toisillemme aiheutetun Kärsimyksen

    perimmäinen Juurisyy.

    Vielä vakaista introverteista = flegmaatikot = Sielunrauha. He rakastavat ja ihailevat itseään kohtuul- lisesti eli tulevat hyvin toimeen itsensä kanssa = säilyttävä voima yhteisöissä ja tuki ja turva kaikille.

    Lopuksi mielenterveys ongelmissa (kuin vikaan mennyt tietokone) ovat korkeamman asteiset tunteet kuolleet (kuten mm Rakkaus, anteeksianto ja myötämielisyys sekä itseään ja toisiaan kohtaan). Sanalla sanoen meidän tulisi erottaa Oikea ja väärä toisistaan taistellessa Pahuutta vastaan täällä maailmassa.

    VastaaPoista
  3. Vaanpas se aihe. Diletanttiloogikko kun olen, en voi ymmärtää todella uudempaa toksisuutta. Olisin jopa sitä vaille. Tämä tahtoo toki jonkin selityksen. Ah qui. Se tulee.
    Uudempaa toksisuutta on nuorten kirjahyllyssä. Käväiskää siellä, ehkäpä samalla hoksaatte että olette kirjastossa. Tässä se toksinen maskuliinisuus nyt on: Pese hampaat ennen kuin pussaat. Satu Kivinen.

    Ihan kiva. Tosin täysi fasisti. Ei siinä ole varsittain pahaa, kyseessä on helppo seikka. Puuttuu kuri. Se jämerä pirtin peräseinä jossa lukee meirän pirtin peräseinä.

    Yhteiskunnan pienin järkevä yksikkö on perhe. Ei kylä, ei postinumeroalue, ei fiilis. Perhe, perkele. Jok'ikinen omassa rauhassansa. Tähän tulee tervehdyttävä luottamus jota vaikkapa valtio saattaa ryhtyä suosimaan, vahva kun on - ja etuoikeutettu luottamuksensa tarjoamaan, vaikka kotona mokaillaan.

    Puuttumisraja. Säännöt. Varmuus. Turva.

    Kuri. Hyvä kuri on opastava, ohjaava, neuvova. Helpoin ja selvin sanoin, ei kikkakielen keinoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Esimerkiksi Käytäthän kasvomaskia ei kelpaa mutta Käyttäisitkö on vain huono. Kasvomaskin käyttö on suositeltavaa, on helppo ja selvä.

      Poista
  4. Tarkoitatko "viime aikoina"?

    VastaaPoista
  5. Vai norkoili F.E.S. vielä keväällä 1964 kaljakillinkejä. Itse muistan, vaikkei sillä minkäänlaista merkitystä tämän blogin lukijoille olekaan, miten kesäkuun alkupäivinä 1964 yritin käskettynä naputella lattialautoja kiinni koolinkeihin kotini puolivalmiissa yläkerrassa. Kesätöihinkään ei vielä ollut yrittämistä, kun keskikouluakin oli vielä jäljellä. Pukilla seisoi huono, viritysasemastaan siirtyilevä matkaradio, josta puolenpäivän uutisissa joku "kreivi Kröitz" sitten kertoi Nobel-Sillanpään kuolleen. Ikäisestäni Sillanpää tuntui tuolloin ikivanhalta naavaiselta maahiselta, mutta eipä niitä täysiä vuosia ollut hänelle kertynyt kuin "vasta" 75.

    Toinen, edelliseen mainitussa mielessä rinnastuva "Iki", hän toki lähes sataan yltänyt, oli Kianto, tuo kirjailijuutensa ulkopuolella kyseenlaista kuntoisuutta (1918 ja 1940) osoittanut kverulantti. Tieto hänen kuolemastaan taisi tulla lumimyrskyisenä sunnuntaina talvella 1970, ehkä samana jolloin sinivalkoinen ääni ilosta itkien kailotti radiossa "Susi-Kallen" vääjäämättä ottavan kiinni venäläisen Vedeninin Hohe Tatran kisojen 50 kilometrin hiihdossa. Hautajaisensa siellä Suomussalmen saaressa mainittiin synkän painostavaksi tilaisuudeksi. Oliko - kauhea sanoa - itse silloinen päämiehemme saattamassa?

    VastaaPoista
  6. Suurmiehiä kumpikin Sillanpää. Se näkyy myös paikannimistössä. Piritorikin ymmärtääkseni on nykyään nimeltään Jari Sillanpään aukio.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hermanni-Vallila -seurassa sitä kutsutaan Ikuisen Vapun Aukioksi.

      Poista
    2. Näistä areenoista, tiesittekö erään uuden olevan selitetty paikapäälliskyltillä jossa asia on tehty selväksi 27llä kielellä?

      Juu se on tämä Platz der freien Meinungsaußerung niin että kyllä se totta on. Ei ole kyllä kovin suuri tosiaan.

      Poista
  7. Bach on aina ykkönen, oli listalla tai ei, ja on tuossa Hesarin luettelossakin jokunen nimi, joita on kuunnellut mielellään, joskus. Billy Holidayn äänessä kuuluu rosoinen elämä, mutta esitystapa on niin intensiivinen. Ella & Louis olivat nuoruuden rakkauksia, ei niinkään tuo "Summertime" vaan "Dream A Little Dream Of Me" ja moni muu. Ja onhan siellä Leonard Cohenkin.

    Queen, saattoi olla juuri tuo Bohemian Rhapsody", jonka toin 15-vuotiaalle pyynnöstä Lontoon-matkalta 70-luvulla. Kuuntelin sen sitten joskus paljon myöhemmin ja huomasin, ettei se niin huono ollutkaan ja että jos rokkia on kuunneltava, niin sitten tällaista.

    VastaaPoista
  8. Meillä kun lukiossa yksi oppilas kysyi äidinkielen opettajalta, että täytyykö meidän muka valvoa yöt ja miettiä maailman ongelmia, niin vastaus oli napakka: "Täytyy!"

    Kärsimättömyyden myrkkyä terapoin itsestäni usein kuuntelemalla Armando
    Manzaneron albumia "En Este Otoño". Jouhettomalla viulun jousella soitan käsivartta vasten ja pakotan liikkeen niin hitaaksi, että jousen pituus riittää pitkälle äänelle. Korona vei Manzaneron vuosi sitten mutta soitto jatkuu ainakin täällä.

    Sakari Pälsi toteaa näppäilyoppaassaan lyhyesti, että valokuvaan liittyy jotain mystistä. Ehkä se on sitä, että vanhassa valokuvassa näkyvä satunnainen olio tai esine on myöhemmin saanut paljon suuremman merkityksen omassa elämässä. Tulevaisuus piileksii siis valokuvien sivudetaljeissa.

    VastaaPoista
  9. Nerouteen kuuluu oivaltamiskyvyn lisäksi usein myös oivaltamisen nopeus. Neron aikaansaannos on Sillanpään ”Hurskas kurjuus” -romaani todella varhaisen ilmestymisajankohtansakin, syksy 1919, vuoksi. Väinö Linnan oli paljon helpompi kirjoitella yli 40 vuotta myöhemmin samasta aihepiiristä. – JRi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä mieltä minäkin olen. Tieto on vain tietoa, etenkin knoppitieto jolla monet kerskailevat. Se on todellista neroutta että oivaltaa syviä yhteyksiä, ongelmien ratkaisuja ja osaa ottaa vastaan heikkoja signaaleja impulsseina jotka nämä paljastavat, ihmisen omien aivojen syvyyksistä.

      Poista


    2. Varaamassa aikaa tatuointiliikkeeseen, ton kun sais selkäänsä tai yläkinttuunsa niin.

      Sano nyt ettet ole itse yhtään yllättynyt?

      "Se on todellista neroutta että..." Briljanttihionta.

      Poista
  10. Jos sivuhyppäys sallitaan, niin vielä kerran Klingen muistelmista, joita äskettäin kösiteltiin kahdessakin tämän blogin kirjoituksessa:

    HS, joka pitkään ehkäpä "yleisten syiden" vuoksi on vaiennut Klingestä, julkaisi tänään arvostelun muistelmasarjan päättävästä osasta. Arvostelija, lähes aina poikkeuksellisen kiintoisasti kirjoittava ja asioiden ytimen tavoittava kirjoittava kriitikko, tavoitti lyhyessä jutussaan nytkin muistelmakirjan puutteet jos kohta ansiotkin, mutta se ylimääräinen, osin ehkä mieskohtainenkin hammastelu... Olisi nyt jo antanut olla, vanhan miehen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helsingin yliopiston eläkkeellä oleva ruotsinkielisen historian professori Matti Klinge on kirjoittanut vuonna 2006 ilmestyneessä teoksessaan ”Iisalmen ruhtinaskunta” äitinsä savolaisilta sukujuurilta mm. että
      "Iisalmi ei ole koskaan ollut kreivi- eikä ruhtinaskunta, mutta mahtava suurpitäjä käsitti aikanaan koko Ylä-Savon, seitsemän nykyistä kuntaa, lähes puolet Kuopion läänistä. Tämän suuren alueen hengellisenä, taloudellisena ja hallinnollisena johtajana oli Iisalmen kirkkoherra. Iisalmi oli 1700-luvulla Suomen itäisen hiippakunnan ja sittemmin vuonna 1850 perustetun Suomen pohjoisen hiippakunnan hyvätuloisin ja vaurain pitäjä. Lönnrot selittikin Iisalmen kirkkoherran ”elävän kuin kreivi” – samoihin aikoihin sanottiin Iisalmen rovastin elävän ”kuin ruhtinas”. Iisalmen pappilan kulttuurista kerrottiin ihaillen Pariisissa ilmestyneessä teoksessakin."

      Poista
  11. En lähde edes arvailemaan, mitä blogistiprofessori tarkkaan ottaen tarkoitti sillä, että Sillanpään Hurskas kurjuus vähensi "ihmisen luontaista myrkyllisyyttä". Tulkitsematta paras - kuin eräiden viime vuosikymmenten presidenttien kohdalla.

    Oman käsitykseni mukaan Hurskas kurjuus niinsanotusti meni ohi vuonna oman aikansa lukijoilta. Sen ajan sivistyneistösalpakarit eivät kaiketi voineet kuvitella, että joku vuonna 1919 olisi voinut tarkoittaa sitä, mitä kirja todennäköisesti tarkoitti. Päivän sana oli "perkeleellistäminen" lainatakseni räväkäksi kehutun nykyhistorioitsijan termistöä. Hävinnyt osapuoli nähtiin jonkinlaisena inhimillisen pahuuden supernovana tai pikemminkin sen "valkeana (!) kääpiönä". Vapaussotakirjallisuuden kansikuvissa loistivat päätään ilkeästi nostavat punaiset lohikäärmeet. Tässä mielessä sattui myös kömmähdyksiä: eräänkin kaupungin vapaussodan sankarimonumentin reliefissä kuvataan, miten kreikkalaiskypärää kantava ja keihästä atleetti polkee jalkoihinsa surkeaa hahmoa. Siis jonkinlainen klassismin ja keskiajan Pyhä Yrjänä -teeman ikonografinen bastardi.

    Sillanpään "antitoksinen" seerumi jäi siis nähdäkseni vaikutusta vaille hyvin pitkiksi ajoiksi. Korkeintaan hävinneitä voitiin suoran vihan sijasta tyypitellä ymmärtämättömiksi, harhaanjohdetuiksi surkimuksiksi. Tätä vaikutelmaa Sillanpää mahtoi taktisesti edistää aliluonnehdinnoillaan (..."meidän vanha, vastenmielinen Jussimme...") väistääkseen itse leimautumisen. Yhä vieläkin näkee luonnehdintoja, joiden mukaan punaiset muka edustivat sitä tai tätä "tyyppiä", milloin Koskelan Akselin , milloin taas Toivolan Juhan kaltaista. Niinpä Sillanpään biografi on uusimmassa versiossaan sittenkin heilahtanut surkimustyypin teorian kannalle, evidenssinään Esko Salmisen pamfletti Päättymätön sisällissota. (Sillanpään oman näkemyksen kevään 1918 tapahtumien luonteesta etsivä muuten löytää elämäkerran lähdeviitteissä siteeratusta käsikirjoituskatkelmasta: "olen useinkin horjahtanut naivisuuteen [näin], mutta milloinkaan en ole niin vääntävästi todennut sellaisen horjahduksen jälkihappamuutta kuin maalinkuun lopulla 1918, jolloin romahti se ihanteellinen ennakkokuva, jonka olin luonut valkoisesta armeijasta.")
    Mielestäni Sillanpään sanoma Hurskaassa kurjuudessa oli humaanisuudessaan omana aikanaan ainutlaatuinen: paitsi punaista osapuoltakin ja sen lähtökohtia ymmärtävä myös ihmiskohtalon, olkoon sitten "determinoidunkin", oivaltavana kuvauksena. Ymmärrän kirjan kaikinpuolisen osattomuuden ja siitä elämän varrella toistuvan kelpaamattomuuden ja oikeudettomuuden kuvauksena. Tämä näkyy, paitsi tietenkin koko kirjan sanomana, erityisen selväpiirteisesti vaikkapa sellaisissa kohdin, joissa tukkilaispäällikkö hankki pojalle takaisin hänen pimitetyn tilinsä "harvoja kertoja jolloin Juha elämässään sai oikeutta") tai "kaikkitietävän kertojan" mainitessa, että "sehän se juuri Juhan elämän suuri onnettomuus on, ettei hänellä koskaan ole ollut oikeaa toveria" - sekä tietenkin kirjan tyylillisestikin ylimaalliselta vaikuttavassa loppujaksossa. (Edelliset lainaukset sitaattimerkeistä huolimatta täysin muistinvaraisia.) Tässä mielessä kirja siis - Sillanpään kielellä - "aikaa voittaen" varmasti oli omiaan lientämään blogitekstissä mainittua ihmismielen myrkyllisyyttä.

    VastaaPoista
  12. Jollakin erikseen määrittelemättömällä mutta tuntemattomalla tavalla kuvien kans käy aina kaikki hitaammin. Lisäksi on tämä kielimielivika. Näyte:

    (Kuvateksti) The definition of cool.

    VastaaPoista
  13. "Keväällä 1964 Otavassa seisoskelin usein Pälsin ja Sillanpään luona, kun nämä norkoilivat talon kassalla killinkiä kaljaan."

    Saahan näitä Kemppisen höpötyksiä uskoa, ken tahtoo: Sakari Pälsi kuoli 82-vuotiaana 22. huhtikuuta 1965 ja F. E. Sillanpää 75-vuotiaana 3. kesäkuuta 1964.
    Kemppisen kirjoitukset ovat vaikeaselkoisia, pomppuilevat asiasta toiseen. Ei selviä, mikä on sanomana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kemppisen kirjoitukset ovat uteliaille tienristeyksiä. Valitset itse mikä on sinulle, ja seuraat sitä.

      Poista
    2. Blogiprofessorin tematiikka kiehtoo kuten Ferrari Testarossa. Ei kukaan kysy paljonko siihen maksaa ostaa talvirengaskerta.

      Poista
    3. Vai Verrariin talvirenkaat, heh he! Ja minkätakia? - Kemppisen esseet on siitä kivoja että 1 = teesi) oppii uusia asioita 2 = antiteesi) unohtaa vanhoja 3) = synteesi) alkaa itsekin fundeeraamaan että ’onko tosiaan näin’?

      Poista
    4. ..tai sopiiko professorin tulpat Ladan koneeseen.

      Poista
  14. Minä asetan kesällä torille myyntipöydän jolle asetan neljä vesipulloa leimailla:
    1- sarjamurhaaja Al Bundyn henkeä
    2- sarjamurhaaja Stalinin henkeä
    3- sarjamurhaaja Hitlerin henkeä
    4- sarjahurmaaja Jeesuksen henkeä

    Ja myyn kympillä kappale. Olenko huijari?
    En ole. Matemaattisesti voidaan todistaa että pulloissa on näiden hengitysmolekyylejä sekä vedessä että veteen liuonneessa hapessa ja typessä. Niin paljon toksisimmistakin ihmisistä erittyy elämän aikana atomeita elämän molekyylien kiertoon.

    MMM...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahaa, THL puuttuu peliin. Siedätyshoito kas kun on luvanvaraista. Kysyvät vissiinki missä on kotimainen vaihtoehto, Juicen henki.

      Poista
    2. Kyseenalainen juttu, mutta koska on tosi, niin olkoon olleeksi:

      Kuulin kerran työkaveriltani, että eräs henkilö myy naisten 'hieman käytettyjä alushousuja', ja kauppa kuulema käy kuin siimaa. Minä siinä ihmettelemään - koska tiesin tämän kaverin poikamieheksi - että 'mistä hän niitä pöksyjä niin paljon saa'?. Pera selitti että 'kaupasta se niitä ostaa, hinkkaa vähän aikaa omia nivusiaan yms. vasten ja panee sitten pakettipostiin’. Minä kysyin 'eikö kukaan ole valittanut?', Pera vastasi että 'ei ole'.

      Poista
    3. Juicen henki? Kappaleessa iaeae: joa henki haisee, vatsa se on, ei pää.

      Poista
    4. Olet huijari, koska Al Bundy ei ollut sarjamurhaaja vaan kenkäkauppias. Ted on toinen juttu.

      Poista
    5. Valetotta mutta torikauppa on erilaista totta. Ja koska kesä.

      On se Pipliassa, salaisuuksien on tarkoitus tulla huudetuiksi katoilta ja toreilla. Ungefäär, kuten kaikki muukin siinä bestsellerissä.

      Ollapa tolerantti sanoi puhdas nolla.

      Poista

  15. Kun äskesissä ylistin EAta ja JKta, sisältyi mielteeseeni ajatus että herroilla olisi Sotessa selkeätä sanomista. Eikä tarvitsisi pitkään odottaa.

    Toimeenpanoa ohjaamaan vuodeksi kolmeksi riittäisi läsnäolonsa kahtena kolmena päivänä per viikko Soten esikunnassa. Briteissä Boris Johnson on kanssani samoilla linjoilla.

    Hän taivutteli Richard Meddingsin panemaan NHSän tulevaisuuden raiteille. National Health Services on sikäläinen lääkäriValtio kuten kai Herkko sanoisi, metsäValtiota ja tieValtiota mukaillen.

    Tämä Meddings on ex-TSB päällikkö ja TBS on pankki. Halifax Building Societyn (kodinnostattaja-telakkalladuunarit) ja 2008/9 liikepankki Lloydsin yhteenpanosta prime minister Gordon Brownin toimesta. Tällainen rahamanageri ja uuden rahan tuntijan eli kirnuajan tai separaattori viskurin, ääretön merkki Metan 8:sainnen kyljellään, radalle sinkoama ikuisen tase-tallelokeron ja päättymättömän meno-omaisuudeksi tuloslaskelma-uusajattelun liikevaihtogeneraattori.

    Tällaista Suomeenkin meinataan. Se jää tekemättä ilman tuollaista Meddingsiä. Kiuruna panisin Head hunterin hakemaan. Tähän hakuhommaan sopisi täsmänä Lilius. Ellei jo olekin, mutta jos Krista Kiuru ottaisi, tai edes Aki Linden oikeankäden lusikan vasen vasen kilauttelemaan, niin katsoisivat Fagerholm Kuusi Antikainen ja klubimiehet Mäntästä Jämsästä ja mistä helpottuneina. Tulisi kuin tulisikin tarjottua tervettä kättä vieraillekin. Itsenhän se outo neorahan snille-idis tuli pelastamaan just kun vanhat Kopsyp oli loppua -ja vielä eläkerahat melkein varastetut.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  16. Miten kirjailija Frans Emil Sillanpää sai jo nuorena miehenä ollessaan lempinimensä "Taata" Hämeenkyrön pankinjohtajilta?
    Pankinjohtajat soittelivat toisilleen kuukauden alussa ja kyselivät toisiltaan: Kenen vuoro on nyt taata Sillanpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ja 1950-luvulla Sillanpäältä kysyttiin radiossa kuulumisia. Mestari vastasi: "Täällä minä vain taatana elelen." Joidenkin kuulijoiden kerrottiin ihmetelleen, olipa Sillanpäälle vanhalla iällä tullut paha s-vika.

      Poista
    2. Aito puujalkavitsi. Meillä on kotimaisia puujalkoja kriisivarannoissa eräs määrä. Väitetään että, tai no: Valmistanut Nokian Kumitehdas. One Size Fits All, Thank You.

      Tästä minut vielä hirtetään.

      I. H.

      Poista
    3. Juu, ja 50-luvulla Sillanpää kerrotaan tehneen jonkinlaisen kirjailijavierailun Satakunnan puoleen, olisiko ollut ihan Hämeenkyröön? Järjestäjiä oli ankarasti kielletty tarjoamasta mestarille mitään alkoholipitoista. Kirjailija Lassi Nummi toimi S:n päällystakkina. Kävi kuitenkin niin, että S. jotenkin pääsi särpimään runsain määrin paikallista sahtia. Alkoi sitten kovasti kopeloida ja likistellä paikalla olleita emäntiä & muita naisia. Ja kun oikein pääsi vauhtiin huusi korkialla äänellä uhreilleen: "Kun minä pääsen tästä holhuunalaisuudesta, minä tulen ja nain teitä kaikkia!" No, jälkiselvittelyhän siitä tuli. Mutta syytöksen kohteena oli Lassi Nummi, koskapa tuo naisten kertoman mukaan oli Sillanpään huudellessa koko ajan iskenyt "rivosti" silmää. Asia selvisi vasta kun tuli tietoon Nummen silmässä ollut vika, joka aiheutti silmälihaksen pysyvän nykimisen.

      Poista
    4. Syyntakeettomia ei hirtetä.

      Poista
    5. Ei niitä oikeasti olekaan erästä määrää.

      Poista
  17. Käsittääkseni Frans Emilin maailmankuva perustui eritäin suurelta osin Wilhelm Ostwaldin kirjoituksiin, kemiasta rauhanliikkeeseen. Hyvä niin, korostan:

    https://en.wikipedia.org/wiki/Wilhelm_Ostwald

    VastaaPoista