Sivun näyttöjä yhteensä

4. tammikuuta 2022

Kromi




 

Eilen taka-ajatuksen oli ihmetellä, kiinnostaako ihmisiä enemmän huono ja kallis kuin halpa ja hyvä.

 

Olin katsellut verkosta kyniä, joista olen aina kiinnostunut. Tarkoituksiina parhaaksi osoittautui muuan Pentel ja muuan Pilot, hinnat 2 euroa kappale ja kymmenen halvemmalla. Lisäksi totesin, että minulla on niitä. Lisäksi käytän päivittäin erästä Liquid Gel -kynää, joita olen ostanut muistaessani maitokaupasta. Tarkoitan Prismaa.

 

Löysin vaivattomasti kyniä, jotka maksavat 200 euroa eivätkä kokemuksen mukaan kuitenkaan toimi tarvittaessa. Minulla on sellaisia museoesineinä muutama, etenkin täytekyniä.

 

Se on tieteellinen kysymys, vaikuttaako kynä tai laite ylioppilaskirjoitusten tulokseen, työpaikkaa haettaessa tai morsianta kosittaessa.

 

Minulla on tallessa se Mont Blanc -täytekynä, jota käytin ylioppilaskirjoituksissa 1963. Olin jopa skannannut 8. luokan todistukseni, josta käy ilmi, että minulla olisi taipumuksia matematiikkaan ja musiikkiin. Kielissä taitoni ovat välttävät. Reaalista, johon kuuluu myös historia, kirjoitin cum lauden. Äidinkieleen ja kirjallisuuteen kykyni eivät viittaa.

 

Jottei lukija nyt ensi töikseen ymmärtäisi, taitaa minulla olla hyvinkin oivallisia tenttituloksia ja arvosanoja, mutta kirjoitusväline saattoi olla Kouluaitan laskukynä, sellainen keltainen. Vasta myöhemmin etenin viheriäisiin Faber-Castelleihin.

 

Sureva sukulainen toi talouteemme Chrome Bookin, joka on tässä tapauksessa Lenovon valmistama läppäri. Uusi sellainen maksaa Verkkokaupassa 328,90. Chrome Book on melkein pelkästään verkkoon tukeutuva käyttöjärjestelmä eli Windowsin ja MacOS:n kilpailija. Se on nopea kuin perkule.

 

Nopeasti huomaa, että myös pakettiin kuuluva GoogleDocs tuntuu istuvan paremmin kuin Microsoft Word. Jälkimmäinen on kehittynyt toimistokäyttöön. Paljonkin kirjoittavalla yksityishenkilöllä se on kuin kävisi täysperävaunullisella rekalla kioskilla. Tuo Googlen avoimeen lähdekoodiin perustuva tekstinkäsittelyohjelma tekee kaikki tutut asiat ja haluaa tallentaa tiedostot pilveen (GoogleDrive). Vainoamisharhainen ihminen, kuten minä, tallentaa kyllä vaivalla kirjoitetut tiedostot myös ulkoiselle kovalevylle, jotka ovat nykyisin halpoja kuin näkkileipä.

 

Apple MacBook Pro näyttäisi maksavan nyt vähän yli 3 000,00, mutta kyllä tämä Chrome tuntuu paremmalta.

 

Kirjoitan tätä iMacillä. Uusi ja tosihuippunopea maksaisi enemmän, ja SSD-muistia saisi jopa 8 teratavua.

 

Mietittyäni itseäni ja elämätäni täällä arvostan enemmän sitä nopeutta, että tuo ChromeBox avaa itsensä ja sulkeutuu parissa sekunnissa.

 

Se on keino blogin postaamiseen niinä aamuina, jolloin Word on solmussa. Niin käy etenkin usein, koska Mac kyselee salasanoja aina päivityksen jälkeen, ja niitähän on. Arvokas vihje vanhoille ja vaarallista elämää viettäville lukijoille. Jos eli kun joutuu itse pelistä, jälkeläiset voivat olla hyvinkin kiitollisia salasanoista, joiden takana on kaikki, pankkitilistä pasianssiin.

 

20 kommenttia:

  1. Vainoamisharhainen ihminen ei tallenna pilveen mitään - joku muukin voi ladata ne sieltä. ;-) "Vastaamo" olikin sille terapiafirmalle oiva nimi. Oli riemullista lukea miten megat, gigat ja terat meni poliisilta yli hilseen.

    Olin pari viikkoa sitten kuulusteltavana ja voi sitä tahattoman komiikan määrää. Videokamera oli hyllyssä rekvisiittana, mutta ymmärrän hyvin miksi kuulusteluja ei videoida. ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi mielestäni paljon riemullisempaa jos megat, gigat ja terat eivät poliisilla menisi yli hilseen eikä kuulustelussa olisi tahatonta komiikkaa, koska osaava poliisi on meidän kaikkien etu.

      Poista
  2. Microsoft Word ei ole kehittynyt toimistokäyttöön, sen enempää kuin oikein mihinkään. Perustoiminnot ovat hyvin hankalien ja vaikeasti löydettävien valikkojen takana. Tyypillinen Microsoftin tuote siis.

    Positiivista on, että kun oppii käyttämään Wordia edes joten kuten, muutkin Microsoftin toimisto-ohjelmat ovat helpompia, kun niissä on samat älyttömyydet.

    Kynistä olen löytänyt muutaman hyvän mallin, Staedtler pigment liner ja vähän eri käyttöön Stabilon värilliset, kapeakärkiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. A couple of words. MS Word on Underwood, siis se kirjoituskone joka oli musta ja vaikutti linnoitukselta. Kaikilla Wordin toiminnoilla tähdätään täydellisesti kirjoituskonestandardeja vastaavaan tulosteeseen, marginaaleja ja rivivälejä myöten, ja siitä johtuvat sen luonteenpiirteet.

      Se miksei se oikein onnistu on että varhaiset PC-printterit eivät osanneet tuottaa samaa jälkeä kuin ruudulla näkyi (WYSIWYG). Word-dokumentti siis toistui toisin tulostettaessa se eri printterille.

      Apple heti ensimmäisissä järjestelmissään puuttui asiaan ja kehitti Adoben kanssa kuvauskielen, joka oli yhtenäinen ruudulta tulostimelle (ja varmuudeksi Apple aluksi teki myös omaa LaserWriter-tulostintaan).

      Tästä syystä Macintoshit saivat selkeän etulyöntiaseman esim. mainostoimistoissa 80-luvulla. Olihan toimistossamme myös edistyksellinen HP Vectra, jossa oli jopa kosketusnäyttö, mutta ei mitään liityntäpintaa yhteiseen tulostimeen saati mahdollisuutta viedä sen tietoja Macintosh-kirjoittajille. Vectralla tehtiin kirjanpitoa.

      Yksinkertainen tekstieditori on aina paras, mutta kun moni rakastaa pillejä ja kelloja, ei esim. Applen Teksturi (TextEdit) ole saavuttanut suurta käyttöastetta. Vastaava löytynee myös PC-maailmasta.

      Poista
    2. Ne perkeleet siellä Applella keksivät että pitää olla fontteja ja siitä se edelleen jatkuva soppa syntyi. Ongelma näiden Wordien ja muiden vastaavien kanssa on että kukaan ei osaa käyttää niitä, mutta kaikki luulevat osaavansa. Sitten kun pitäisi tehdä yhdessä toisten kanssa dokumentteja lopputulos on törkeän kamalaa sotkua. Luultavasti viimeiset kurssit siitä miten vaikkapa Wordillä tehdään kunnolla jäsenneltyjä juttuja sisällysluetteloineen ja viitteineen järjestettiin viime vuosituhannen puolella, koska nykyään ei osata käyttää edes kappaletyylejä vaikka porukka on tehnyt hommat tietokoneella jo koulussa. Joo, muut paitsi NotePad tai ehkä WordPad pitäisi ehkä kieltää.

      Poista
    3. Vihaan Wordia koska se on toivottoman kehno juuri mihinkään tarkoitukseen. Siksi olen käyttänyt vanhaa Pagemakeria alkaen vuodesta 1991 ja edelleen se toimii hyvin Win10:ssä. Se on tolkuttoman pitkälle kehitetty sivuntaittoon ja leipätekstin tuottamiseen. Adobe on tehnyt siitä "kehitetyn" version joka toimii vain pilvessä ja maksaa joka kuukausi jotain. Tästä olen jo aiemmin jotain maininnutkin.

      Käsin kirjoitan mahdollisimman paljon ja matematiikassa se aivan kriittinen välttämättömyys. Tietenkin julkaisut tehdään Latexilla jolla saa helposti, mutta ei kovin nopeasti, kaikki matemaattiset merkit ja lausekkeet juuri siten kuin haluaa. Latex-työkalut ovat ilmaisia verkossa jos jotakuta kiinnostaa.

      Olen kirjeenvaihdossa ja kirjeet kirjoitetaan arkeille kuulakynällä tai jollain vastaavalla. Itse otan vastaan samaa tekniikkaa vaikka se kuulostaa tosi vanhanaikaiselta. Mutta voi mahoton miten kivalta tuntuu avata kirje jonka joku on vaivaa nähden väsännyt minua varten.

      Poista
  3. Kuinka sattuikin, kun tänään lähes makaavassa asennossa rupesin kaipaamaan näppärää kynää tehdäkseni merkintöjä käänettävänä olevaan artikkeliin muistin, missä on vuonna 1981 koulumme nurkan R-kioskilta ostamani (1,50 mk) lyijytäytekynä. Moisella kirjoitin yo-kirjoitukset ja kaikki yliopiston tenttivastaukset.

    VastaaPoista
  4. Onko se Mont Blanc -täytekynä tummanpunainen? Minulla oli sellainen vuoden 1963 tietämillä.

    VastaaPoista
  5. Kynällä käsin kirjoittaminen vertautuu nykyaikuisten mielestä tulen sytyttämiseen kahta puuta yhteen hankaamalla. Mihin sellaista taitoa muka enää tarvitaan? Eihän kukaan kirjoita käsin enää kirjeitäkään! Niin, paitsi jotkut tosi vanhat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Käsien käyttäminen kirjoittamiseen ja piirtämiseen ja moneen muuhunkin tekemiseen aktivoi aivoissa älyn käyttöä. Sillä on hämmästyttäviä vaikutuksia joita ei saada hiirtä liikuttelemalla tai näppäimiä paukuttamalla.

      Poista
    2. Nykyaikuisenkin kannattaisi kokeilla, miten paljon helpompaa kynällä ja paperilla on tehdä esim. ostos- ja muistilistoja sen sijaan, että paksulla sormella yrittää osua kännykän näppäimiin, muista käyttökohteista puhumattakaan. Turhien jatkokommenttien välttämiseksi voinen mainita, että kotona on jatkuvassa käytössä kaksi tietokonetta ja mobiililaitteet päälle, ja niissä asianmukaiset ohjelmat.

      Poista
    3. Minä tein ostoslistan kartan muotoon, hyllyt (päältäpäin) suorakaiteina ja ostokset kirjoitin ulkomuisista hyllyjen kohdalle. Ja vedin viivaa miten kuljen hyllyjen välistä tavaroita ostoskoriin viskaten.
      Monikäyttöisenä: tein nimekkeen viereen pallukoita (o) mitä pitää ostaa ensi kerralla ja viivasin yli (Ø) kun ei tarvinnut ostaa seur. kerralla. Uutta kirjoitusta on mahdollisimman vähän. Kätevää.

      Tämä siksi kun korona alkoi riehua, että ostoshomma tapahtuisi mahdollisimman nopeasti ja sisäänhengittäisin mahdollisimman vähän vaarallisia viruksia.

      MMM...

      Poista
  6. Kynällä kirjoittamalla avaa persoonaansa kätensä jäljen kautta. Kynnys kommentoida tätä blogia anonyyminä voisi olla korkeampi, jos tähän pitäisi kirjoittaa käsin. Ystävälleni kirjoittaisin kirjeen kynällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Digiajan ihmiset eivät kirjeitä kirjoittele, hyvä että joku harva lähettää edes joulukortteja.

      Milloin kirjailijat siirtyivät kynästä koneeseen? Muistaakseni jo Linna kirjoitti vain koneella, Salamoista ja Saarikoskista puhumattakaan.

      Henkilökohtainen viestittelykin on siirtynyt alle nelikymppisillä aika täysin digiksi. Joulukortit sentään vielä sinnittelevät, mutta eivät nekään enää kauan. Maailma muuttuu, hyvät käytännöt vaipuvat unholaan. Eikä se minun syyni ole.

      Poista
    2. Saarikoskella oli kyllä kynäkin juurtunut kouraan, kirjoitti kaiken aikaa vihkoihinsa mitä näki, mitä koki, mitä ajatteli.

      VEK

      Poista
  7. Kansakoulussa kirjoitimme puhtaaksi lyijykynällä kirjoitetut tekstit säiliömustekynällä. Se vaati imupaperin kaverikseen. Siis sulkakynän terä, mutta säiliö, kuten Rotringeissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet ollut aika myöhään kansakoulussa. 60-luvun alkuvuosina oli käytössä vielä pulpettiin upotetut mustepullot ja kynänvarteen kiinnitettävät irtoterät. Oppikoulussa sitten sallittiin "kuivamustekynänkin" käyttö.

      Poista
  8. Minulla on kolme Macia, joista kahdessa on runsaasti portteja; tässä jolla kirjoitan, seitsemän plus virtaplugi. Nykyään Omena pyrkii täysin portittomaksi. Kaiken pitäisi lentää langattomasti verkkoon. Tietenkään en käytä iCloudia. Lähenee siis se aika kun hankin linuxkoneen. Kun ekan PC:n hankin v. 1987, tykkäsin todella simppelistä TEKO-teksturista. Oli kotimainen, ettei peräti Espoon teekkareiden verratoin teelmä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Oli kotimainen, ettei peräti Espoon teekkareiden verratoin teelmä."

      Ja komponentit tuli jostain "idästä"?

      Tilattiinhan 80-luvulla Suomeen NL:sta tietokoneita, mutta pahvilaatikoissa luki ihmeekseni "Made in Taiwan". Ja Viroon (siis NL) DEC'in VAX minikoneita, josta Setä Samuli ei tykännyt (The Coordinating Committee for Multilateral Export Controls (CoCom) ). Juttu meni muistaakseni KKO:hon asti?

      Poista
  9. Kyllä Pilot löytyy. Kirjoituspöydältä. Arkistokelpoinen kynä ja jälki.

    VastaaPoista