Sivun näyttöjä yhteensä

27. lokakuuta 2021

Järkikö


 

Kirjoitus Toyota Corollasta oli kolmasosaltaan hämäystä.

 

Ajoittain yritän kirjoittaessani lyödä kolme kärpästä yhdellä iskulla.

 

Yritän kertoa tarinan lyhyesti ja hauskasti, koska uskon tarinoihin. Tarina on keksitty tai tosi, mutta siinä pitää olla jokin silmukka, niin kuin vitsissä on.

 

Sen takana piilossa on mielipidekirjoitus, joka voi olla aika kovakin. Tällä kertaa se oli Covid-rokotus.

 

Sen takana on piilossa himmeästi erottuvana essee, joka on oma erikoisalani, ja on ollut sitä jo 30 vuotta. Harjoittelupaikka oli Helsingin Sanomat, jossa julkaisin joka viikko kahden liuskan esseitä 13 vuotta.

 

Tämä pyrkimys perustuu siihen, että en usko esseistiikkaan. Sellaisia kirjoituksia ei kukaan tahdo jaksaa lukea, usein en minäkään. Tosin olen kyllä tutkinut asianani olevalla hartaudella sekä alan suuret että pienet nimet, siis Plutarkhos, Montaigne, britti-parivaljakko Lamb ja Hazlitt, Orwell ja noin 10 muuta, saksan kielestä Zweig, latinasta Erasmus Rotterdamilainen, ruotsista Bengtsson ja suomenruotsista Yrjö Hirn.

 

Suomen kieltä kirjoitettaessa aforismi pakkaa saamaan puristusotteen kaulavaltimosta, ja se on menoa. Jopa arvostetuimmat (Haavikko, Meri, Paasilinna) turmelevat nokkeluudella tekstinsä, vaikka esseen pitäisi olla kuin taikurin temppu. Katsoja ihmettelee vasta tempun jälkeen, mistä tuli tuo kani, jolla on korttipakka suussa.

 

Eli akateemikko Erik Allardtin sanoin sosiologia oli tiede, joka yritti kehittää mittausmenetelmiä ja keinoja selvittääkseen, miksi ihmiset ja ihmisryhmät todella eivät toimi niin kuin väittävät. ”Rationaalisen valinnan” oletus ei pitänyt paikkaansa, emmekä me todellakaan tiedä, mikä on rationaalista. Jopa yhteen aikaan muodikas kaasujen teoriassa keskeinen bifurkaation eli kahtaalle tupruttamisen käsite osoittautui lähinnä keppihevoseksi. Keppihevonen on englanniksi ”hobby”.

 

Kyllä allardtilainen sosiologia löysi hienoja selityksiä, kuten sen, että ruotsalaiset haukkuvat mielellään jotain ryhmää (kaupunkia, puoluetta, ammattikuntaa), kun taas suomalaiset ihmistä tai yksittäistä ilmiötä.

 

En siis ole solidaarinen Toyotalle enkä todellakaan Teslalle. Sitä vastoin uskomukseni on, että auton valinta ei ole rationaalinen teko, mutta järkeviltä kuuluvia selityksi on silti tapana ladella. Joko auton merkki on saman luokan kysymys kuin tulitikkurasian etiketti eli ei kovin tärkeä tarkoituksen (tulen raapaisemisen) kannalta, tai sitten mainosmiehet ovat oikeassa. Jokin älytön sivuseikka, jonka huomaa ensimmäisten 15 sekunnin aikana, ratkaisee asian. Perehtyminen ja analyyttinen ote ei ratkaise.

 

Vähän sama kuin ihmissuhteissa. Pieriminen sängyssä tai kirkossa on oikeastaan aika vaaraton harraste, mutta moni muukin kuin minä vierastaa tuota toimintamallia. Hiestyneitä kenkiä voi pitää jääkaapissa, mutta kaikkia tuo itse asiassa järkevä aate ei elähdytä.

 

Niin no. Metro-Auto ei vastannut 19 puhelinsoittoyritykseeni eikä soittopyyntöihin. Ajoin sinne aamulla Toyotalla, keskelle kesytöntä Niittykumpua. Paikalla ei ollut yhtään asiakasta ja yksi uninen mutta ystävällinen töiden vastaanottaja. Asia hoitui kolmessa minuutissa. Lupasivat autoni torstaiksi, ellei nyt epidemia iske.

21 kommenttia:

  1. Lienen hiukan yksinkertainen, kun en osannut lukea rivien välistä kovaa mielipidettä koronarokotuksista. Toisin kuin autohankinnoissa, suomalaisten enemmistö on kyennyt rationaaliseen päätöksentekoon koronarokotusten kohdalla.

    Tilaisuuden tullen ihmettelen kuitenkin, miksei Suomi/Eurooppa kykene aloittamaan 5-11-vuotiaiden rokotuksia ensi viikolla kuten Yhdysvallat ilmeisesti aikoo?

    Tartuntojen välttämisen jatkaminen aiheuttaisi merkittävää haittaa lapsille ja lapsiperheille. Toisaalta kaikki rokottamattomat tulevat saamaan taudin ennen pitkää. Suomessakin pitäisi tehdä pikainen päätös, hankkivatko lapset laumaimmuniteetin sairastamalla vai rokottamalla ja toimia sen mukaan. Päättämättömyys on myös valinta, se kaikkein huonoin niistä, ja päättäjien tulisi joutua vastuuseen myös siitä.

    VastaaPoista
  2. Eikös suomalainen hauku ainakin maahanmuuttajaa ryhmänä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä suomalainen se sellainen on?

      Poista
    2. Ei suomalainen, ei edes perus, suinkaan hauku maahanmuuttajia ryhmänä. Ihmeellinen (tai todennäköisemmin tahallinen) väärinkäsitys.

      Nimenomaan suvaitsevainen vastapuoli itse puhuu kaikista maahanmuuttajista yhtenä ryhmänä!

      Esim. kun meillä on nyt ns. osaajapula, eli tarvitsisimme tänne kipeästi KOULUTETTUA työvoimaa, niin kuitenkin persuja syytetään siitä, että nämä vastustavat KOULUTTAMATTOMAN väen tuloa Suomeen.

      En usko, että hyvikset ovat oikeasti niin tyhmiä, etteivät tajua näiden asioiden eroa.

      He yksinkertaisesti valehtelevat.

      Poista
    3. Läpinäkyvää selittelyä, valehtelija.

      Poista
    4. Selitäpä sitten tämä: Suomessa on ainakin 100 000 työikäistä maahanmuuttajaa ilman työtä, vaikka meillä on valtava työvoimapula?

      Poista
    5. Syntyvyys.
      Ollaan jo nyt tilanteessa jossa samanlaiset ihmiset myöntävät etuuksia toisilleen.
      Rasismia pelätään paremmin ja perusteellisemmin kuin ruttoa, tämän hyväksikäyttö ei tietenkään ole rasisimia. Ulkomaanmuotista touhua.

      Saadakseen etuuksia tulee aktiivisesti passivoitua.

      Poista
  3. Minulle jo eilen kävi mielessä, että ei kai vallasväki tosissaan millään Toyotalla, tuolla "sosiaalidemokraattisen kansanosan" kulkupeliksi toisinaan sanotulla, ajele; ranskalaisen jousituksen mukavuutta sen pitää olla. No, tulipahan siis lätkäistyä kolme itikkaa yhdellä läimäisyllä - mitkä ikinä sitten lienevätkään. Yhtä vain jäin tykönäni ihmettelemään: miksi (cui bono)?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko mainitsemasi demarikansanosa kulkupelin tasolla mitaten ylempänä vai alempana kuin persukansanosa? Tai kepukansanosa?

      Poista
    2. Automerkit eivät enää ole aikoihin olleet mikään yhteiskunnallisen aseman merkki, jos koskaan. Statussymboli ne ovat enää korkeintaan osalle miehistä, suorittavaa työtä tekeville nuorille ehkä. Joku nousukas ostaa komean auton, mutta siinä näkyy korkeintaan se nousukkuus. Ne joilla on valtaa liikkuvat vapaa-ajallaan ihan millä huvittaa. Polkupyörällä, sähköpotkulaudalla, jollain autolla, julkisilla tai kävellen.

      Poista
    3. Vielä 1996 brittifirmassa pomoni kehui saaneensa paremman työsuhdeauton kuin mitä asema olisi edellyttänyt ja kaverit olivat kateellisia. Tason mukaan olisi pitänyt olla Ford mutta olikin saanut Jaguarin. Työsuhdeautojen merkit olivat tarkkaan harkittuja; ylimmällä tasolla Rolls, sitten Bentley jne siitä "alaspäin".

      Poista
    4. Britannia nyt on luokkayhteiskunta jos mikään.

      Poista
    5. Ei meillä siitä kaukana olla, työttömyyden uhalla peloteltuine ylityöläisineen. Jos kansalaispalkka tullaan aikaansaamaan on valmista niiltä osin sekin.
      Mistä työtä etuuskäsittelijöille ja pikkubyrokraateille, työvoimatoimistot on jo esikäsitelty ja maahanmuuttoa avittamassa on jo nyt runsas väkijoukko?
      Lisäksi tietenkin on tarpeen kaksipuoluejärjestelmä.
      Kapitalismi on kuoleva järjestelmä, informaatio- ja hyvinvointialueyhteiskunta nouseva kunnes sen vaikutukset osoittautuvat stratifikaatiota lisääväksi. Mikä sitten on vuorossa?
      Itsekäs on ihminen, vielä itsekkäämpi kun hajautetaan yksilöiksi ja näppärämmin hallitaan.
      Kaikki kaatuu sievästi kohden yksilöllisyyttä.
      Todennäköiseltä vaikuttaa pakkoinformaatioyhteiskunta.

      Poista
  4. Minä olen luullut että suomalainen valitsee autonsa aina järkiperusteellla, eli juuri sellisen kuin tarvitsee. Joillakin tarve liittyy omaan egoon.
    Minä olen joskus lainannut kirjastosta jopa esseekokoelmia, joten uskoni taitaa olla erilainen kuin blogistin. Itse en olekaan juuri niitä kirjoittanut. Mukava kuitenkin lukea sellaisen tekstiä joka osaa.
    Kovin oli hämärä tuo Covid-kannnanotto. Olikohan se osio epähuomiossa pudonnut pois? Ehkä en ymmärtänyt?

    VastaaPoista
  5. Kyllä auton ostossakin pitää olla järki mukana, jos vaikka kahdelle isolle koiralle pitää saada oma osasto sinne taakse (Toyota oikein hyvä) tai jos perheessä on vaikka seitsemän lasta ja joskus olisi hyvä saada mummotkin mukaan (Mersu kestää kovaa käyttöä vuodesta toiseen, mutta se merkki varastetaan helposti).

    Se ei sitten enää ole pelkästään rationaalinen valinta, jos toiseksi autoksi hankitaan avo/urheiluauto, mutta jonkin tarpeen sekin täyttää.

    Rokottamattomia ei saisi moittia, mutta yksi vuorokausi teholla maksaa 3-5000 euroa ja yksi uusi paikka miljoonan. Niitä pitäisi nyt hankkia paljon lisää, että sydän- ym. potilaatkin saisivat hoitoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksei rokottamattomia muka saisi moittia? Minä ainakin moitin piikkiä ilman syytä välttäviä. Yhteisvastuutonta porukkaa.

      Poista
    2. Olin aikoinani autokaupan kanssa tekemisissä. Oli herättävä kokemus lukea esim. tutkimusta, jossa eri merkkien suosijat kertoivat perusteluita valinnalleen.

      Mersun ja Ladan kuusi tai seitsemän ensimmäistä valintaperustetta olivat täsmälleen samat: käyttövarmuus, luotettavuus, turvallisuus... jne.

      Siinä alkoi väkisinkin miettiä, että mitkähän ne todelliset ostoperusteet ovat? Ihminen ei välttämättä aina niitä edes täysin tiedosta.

      Nykyään tätä asiaa kutsutaan brändiksi.


      Poista
  6. Politiikka-Suomen (TV-1, Lipponen ei mukana) mukaan Kekkonen sai Saksassa mainetta toteamalla ettei hän näe. Kaikki huomasivat yhteyden JWG:een "Mehr Licht".

    Zweig sen sijaan on ollut itsemurhia tutkivalle (sitäkin olen tehnyt n 20 vuoden aikana, 1981-2001) vähän kovempi luu.

    Hänen tuotantonsa on mielestäni ahdettavissa viiteen sanaan.

    Lyhyt essee:

    "Alakuloisuudesta ei kasva mitään tekoa".

    Tuon julkaisemisen jälkeen hän vaimonsa kanssa kuoli kaksois-itsemurhaksi sanotulla teolla 1942.

    Mietin tuota viittä sanaa vieläkin.

    Ei aukea, mutta aavistan, että joskus...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja Walter Benjamin olisi ilmeisesti päässyt rajan yli seuraavana päivänä. Näiden mukana meni "Mitteleuropa" hautaan ainakin puoleksi vuosisadaksi ellei lopullisesti.

      Poista
  7. Silloin kun käräjillä vielä ratkottiin naapurien välisiä riitoja, oli kerran juttulistalla asia: "Liian löylyn heittäminen ja saunan lauteilla piereminen".

    VastaaPoista
  8. Musiikkitoimittaja (evp) Jake Nyman on julkaissut kirjan "Oi niitä autoja - Tarinoita ja musiikkia muistojen valtateiltä" (Gummerus 2021). Aiheesta juttu ainakin Kainuun Sanomissa 27.10.

    VEK

    VastaaPoista